VALIKKO

Tähän poliittisen lakon aikaraja ei auttaisi – tunninkin lakko voi sulkea tehtaat viikoiksi

SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström SAK:n mediatilaisuudessa Helsingissä 6. lokakuuta 2023.

Vaikka julkisuudessa on viime päivät miekkailtu poliittisten lakkojen rajauksista Ruotsissa, työministeri Arto Satosen (kok.) odotetaan kertovan torstaina aivan toisen tyyppisistä rajauksista. Parin tunnin sijaan hallituksen odotetaan esittävän poliittisiin lakkoihin ohjelmansa mukaisesti 24 tunnin rajausta. Mikäli esitys tässä muodossa toteutuu, poliittinen työtaistelu saisi jatkossa kestää korkeintaan 24 tuntia yhtä asiaa kohden kerrallaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto on pitkin matkaa, viimeksi tänään julkaistussa Uutissuomalaisen jutussa vaatinut tiukempaa rajausta, koska tunninkin työtaistelu saattaisi aiheuttaa joillakin teollisuuden aloilla jopa päivien katkoksia laitosten alasajamisen vuoksi. SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström sanoo, ettei teollisuuden prosessien keskeytysten viemää aikaa lasketa mukaan työtaistelun kestoon.

– Ainakin tällä hetkellä kestoa tarkastellaan nimenomaan työtaistelun keston perusteella. Vaikka tuotanto keskeytyisi pidemmäksi aikaa 24 tunnin työtaistelun vuoksi, ei työtaistelun kestoa katsoa 24 tuntia pidemmäksi. Eli prosessien alasajoa ei katsota työtaistelun osaksi, koska työntekijäthän sen hoitavat, Lindström sanoo Demokraatille.

Toisin sanoen poliittiset lakot olisivat myös hallituksen ajaman aikarajan toteutuessa edelleen mahdollisia myös teollisuudessa.

KESKUSTELU ruotsalaisten poliittista lakkoilua koskevista rajauksista on pulpahtanut pintaan, koska työministeri Satosen on epäilty antaneen aiheesta väärää tietoa. Lindströmin mukaan Satosen aikarajat Ruotsin suhteen ovat eri lausunnoissa vaihdelleet parista tunnista 24 tuntiin.

– Oma näkemykseni on se, että hän vain toistaa sitä mitä hänen on EK:sta käsketty toistaa ilman, että hän on itse asiaan perehtynyt tai pistänyt omaa esikuntansa kaivamaan faktoja. Fakta on se, ettei tällaisia rajauksia Ruotsissa ole.

Oletteko te kaivaneet faktat Ruotsin mallista? On syntynyt kuva, ettei faktoja ole tiennyt Suomessa kukaan vaan toimittajien on pitänyt soittaa Medlingsinstitutetiin ja kysyä.

– Meillä on tiedossa vuodelta 2003 yksi oikeustapaus Ruotsista, jossa on todettu, että 24 tunnin pituinen poliittinen työtaistelu on sallittu. Työnantajapuoli (Suomessa) on tulkinnut tätä niin, että 24 tuntia olisi Ruotsissa maksimi. EK on esittänyt, että rajauksen pitäisi olla lyhyempi, jopa 2-3 tuntia. He ovat kaivaneet siihen lähteeksi kommentin, joka tuli Medlingsintitutetin pääjuristilta Per Ewaldssonilta.

Kauppalehti oli haastatellut Ewaldssonin syyskuussa. Helsingin Sanomat haastatteli häntä uudelleen tiistaina, jolloin Ewaldsson myönsi, ettei Ruotsissa ole poliittisten lakkojen rajaamisesta 2-3 tuntiin oikeuskäytäntöä. Parin tunnin kestoon viitataan oikeuskirjallisuudessa, mutta viittaus ei ole oikeudellisesti sitova.

– Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille, Ewaldsson totesi HS:lle.

Oikeustila on siis lainsäädännön kohdalla Suomessa ja Ruotsissa sama.

– Kummassakaan maassa ei ole rajattu poliittisia työtaisteluja, Lindström sanoo.

SUOMESSA on asiasta oikeuskäytäntöä vielä Ruotsiakin vähemmän.

– Työtuomioistuin on joissakin tapauksissa todennut, että poliittinen työtaistelu on kohdistunut työehtosopimukseen ja on sen takia ollut työrauhan vastainen. Suomessa ei ole nostettu kanteita siitä, että poliittinen työtaistelu olisi ollut jollain muulla perusteella laiton.

Ruotsissa tällaisia kanteita on nähty muutamia. Tuomioistuin totesi 1970-luvulla viikon mittaisen chileläisaluksen saarron lailliseksi. Kuukauden kestänyt venäläisaluksen saarto keväältä 2022 todettiin oikeudessa puolestaan liian pitkäksi. Lisäksi on jo mainittu tapaus vuodelta 2003, jossa 24 tunnin lakko katsottiin lailliseksi.

– Ruotsalaistuomioistuinten ratkaisuista voisi kääntäen tehdä tulkinnan, että jos 24 tuntia on sallittu ja viikko on sallittu mutta kuukausi kielletty, poliittisen lakon keston raja olisi Ruotsissa jossakin viikon ja kuukauden välillä.

Jos Suomessa järjestettäisiin viikon tai sitä pidempiä poliittisia työtaisteluja, tuomioistuin saattaisi Lindströmin mukaan tuomita ne meilläkin laittomiksi. Toisin sanoen tuomioistuimilla olisi meillä vastaavanlaiset juridiset perusteet ottaa kantaa poliittisten lakkojen kestoon kuin Ruotsissakin.

POLIITTISTEN lakkojen enimmäiskeston kirjaaminen lakiin ei Lindströmin mukaan täysin ratkaise lakkojen kestoon liittyviä juridisia kysymyksiä. Työtaistelua samasta asiasta ei saa hallituksen esitysluonnoksen mukaan toistaa lyhyellä aikavälillä.

– 24 tuntia on helppo mitata, sen näkee kellosta, mutta miten sama asia tulkitaan? Onko niin, että jos protestoidaan hallitusohjelmaa vastaan, ei voida myöhemmin protestoida yksittäistä hallitusohjelman kirjausta vastaan? Tai jos protestoidaan työttömyysturvan porrastamista vastaan, voidaanko protestoida erikseen työttömyysturvan ajallista rajaamista vastaan?

Onko mielestäsi Satosen lausunnoista käyty keskustelu ollut olennainen, sellainen, jota on nyt pitänytkin käydä?

– Julkisuudessa käytävä debatti on samaan aikaa tärkeätä ja täysin merkityksetöntä. Eihän sillä ole aidosti merkitystä mikä on tosiasiallinen aikaraja jossakin Ruotsissa ja mistä se tulee. Ongelmana on hallitusohjelma, jossa ei ole tavoitteita vaan keinoja. Ohjelmassa pitäisi lukea, että hallitus valmistelee kolmikantaisessa työryhmässä lain, jonka tavoitteen on vähentää poliittisten työtaistelujen määrää. Sitten pitäisi katsoa paljonko tällaisia lakkoja on, mistä ne johtuvat ja miten niitä voitaisiin vähentää. Se olisi aito lainvalmistelutilanne.

– Nyt ollaan tekemässä rajausta ilman, että sitä kunnolla perustellaan. Ainoa perustelu on se, että näin on jo tehty Ruotsissa. Jos voimme osoittaa vääräksi sen, että näin on tehty Ruotsissa, odottaisimme uusia perusteluja, mutta sinne asti ei olle vielä päästy.

LINDSTRÖM pitää Ruotsin parin tunnin rajauksen toistamista julkisuudessa propagandana.

– Kun puhutaan kahdesta kolmesta tunnista, voidaan sanoa, että 24 tuntia on kompromissi. EK:n lausunto oli tämän tyyppinen myös silloin, kun työtaisteluoikeutta koskeva hallituksen esitys oli lausuntokierroksella. Toimet olivat heidän mukaansa oikean suuntaisia mutta riittämättömiä. Se on perinteistä politiikkaa. Vaikka saataisiin mitä läpi, koskaan ei voida sanoa, että oltaisiin tyytyväisiä.

– On harmillista, että työmarkkinakysymykset ovat menneet Twitter-miekkailuksi, kun voitaisiin aidosti istua pöytään ja etsiä yhdessä ratkaisuja.

AVAINSANAT

”Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan” – Pinja Perholehto syyttää hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavaksi

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto arvostelee hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavuudesta ja päättämättömyydestä.

Perholehto toteaa tiedotteessaan, että ilmasto- ja energiastrategian jatkuva viivästyminen hallituspuolueiden kiistelyn vuoksi paitsi vaarantaa ilmastotavoitteet ja investointiympäristön myös asettaa koko hallituksen toimintakyvyn kyseenalaiseksi.

– Sen sijaan, että eduskunnassa keskusteltaisiin syksyllä siitä, ovatko hallituksen ilmasto- ja luontotoimet riittäviä tai oikeita, joudutaan nyt keskustelemaan siitä, tehdäänkö niitä ylipäätään. Huolestuttavan kuvaavaa on, että ministerit Sari Multala (kok.) ja Lulu Ranne (ps.) käyvät vääntöä ilmastositoumusten ja energia- ja ilmastostrategian valmistelun osalta nyt puhtaasti julkisuuden kautta, Perholehto sanoo tiedotteessaan.

Ministeri Ranteen arvion mukaan hallitus ei saa energia- ja ilmastostrategiaansa lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen piti valmistua jo keväällä – ja alkujaan ministeri Kai Mykkänen (kok.) lupasi sen jo syksyksi 2024.

PERUSSUOMALAISET myös irtautuivat Ranteen suulla EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuoteen 2040 – vain päivä sen jälkeen, kun Suomi ilmoitti siihen sitoutuvansa.

– Vastuullista politiikkaa olisi varmistaa, että Suomessa voidaan jatkossakin hiihtää talvella ja pulahtaa saunan jälkeen puhtaaseen järveen. Kokoomus antaa nyt perussuomalaisten vesittää Suomen ilmasto- ja luontopolitiikan. Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan. Ilmastotoimien lykkääminen ja peruutukset ovat paitsi lyhytnäköistä politiikkaa myös kansantaloudellisesti lopulta kalliimpaa, Perholehto sanoo.

– Varmin tapa estää uudet investoinnit ja työn syntyminen Suomeen on olla passiivinen änkyrä, vetäytyä jo sovituista ilmastotoimista ja lisätä päästöjä entisestään. Tämä poliittinen nokkapokka käy Suomelle kalliiksi.

AVAINSANAT

Taas alkoi hallitustaipaleen hiekoitus: perussuomalaisissa heräsi ilmastokapina

Perussuomalaiset löysi kannatuskuopan pohjalta vanhan populistisen linjansa. Viimeistään kesäkuun puoluekokouksessa Lahdessa tuli selväksi, että toiseksi suurin hallituspuolue ryhtyy historiasta tutuilla tempuillaan hiekottamaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) latua.

Heinäkuun hiljaisuudessa syyksi kelpasi kokoomuslaisen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan kommentti, jonka mukaan Suomi tukee Euroopan komission esitystä tulevaisuuden päästövähennystavoitteeksi.

Ei tue eikä tule tukemaan, mikäli Suomen eli hallituksen kanta on perussuomalaisista kiinni, ilmoitti perussuomalaisten uusi 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja Ylellä. Keskisarjan näkemys sai nopeasti tukea myös hallituksen sisältä, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) arvosteli Multalaa itsenäisestä kannanmuodostuksesta. Hallitus ei Ranteen mukaan ollut komission esityksestä keskustellut.

Aivan näin asia mennyt, koska hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli Suomen ennakkovaikuttamiskantaa päästövähennystavoitteeseen jo keväällä. Näkemys oli käytännössä komission esityksen mukainen.

KOMISSION esitys päästövähennystavoitteeksi tähtää vuoteen 2040. Siihen mennessä EU:n jäsenmaiden tulisi esityksen mukaan vähentää päästöistään 90 prosenttia.

Luku kuulostaa isolta, mutta on emeritusprofessori Markku Ollikaisen mukaan linjassa Suomen voimassa olevan ilmastolain kanssa, johon perussuomalaiset ovat Orpon hallitusohjelmassa sitoutuneet. Jos lakia noudatetaan, Suomen päästövähennyksiin ei vaadita ylimääräisiä tiukennuksia.

Kun ministeri Multala sanoo Suomen tukevan komission esitystä, hän siis nojaa hallitusohjelman kirjauksiin.

Miksi perussuomalaiset sitten huutavat? Koska he ovat jo pidempään pyrkineet vesittämään ilmastolakia, jonka mukaan Suomen tulisi olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali. PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi. Samalla asialla on länsimaissa moni muukin.

PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi.

Linjan nykyinen pääarkkitehti on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Euroopan unionissa tämä ilmastodenialismia lähestyvä linja saa kannatusta erityisesti laitaoikeistoa edustavilta puolueilta.

ORPON hallituksessa ilmastolain tavoitteita puolustaa voimakkaimmin RKP, joka oli lakia viime kaudella hyväksymässä. Myös pääministeri Orpo itse on useaan kertaan muistuttanut tavoitteiden olevan hallitusohjelman mukaisia ja voimassa. Onhan ilmastoministerin salkkukin kokoomuksella.

Perussuomalaisten puoluekokous osoitti henkilövalinnoillaan haluavansa poliittista muutosta. Siksi Keskisarja on 1. varapuheenjohtaja ja jyrkästä maahanmuuttolinjastaan tuttu Simo Grönroos 3. varapuheenjohtaja.

Näin 1. varapuheenjohtaja Keskisarja on kirjoittanut Sarastus-lehdessä ilmastopolitiikan tavoitteista:

”Suomen osuus ihmiskunnan CO2-päästöistä on promille, siis tuhannesosa. Mitä mieltä sinä olet, parahin lukija? Tapahtuuko 99,9 prosentin täyskäännös? Uskotko siihen mielikuvateollisuuden tuotteeseen, että Suomen ilmastoponnistuksilla on globaali merkitys, ja että esikuvana me käännytämme hiilituhruiset EU-valtiot, Yhdysvallat, Kiinan ja kehitysmaat, arabit ja Venäjän… vaikka ne vuonna 2025 eivät osoita pikkiriikkisintäkään hinkua fossiilisten polttoaineiden hylkäykseen.”

Aivan. Tosin professori Markku Ollikaisen mukaan EU on yksi Kiinan viime aikoina kohentuneen ilmastopolitiikan keskeisistä kirittäjistä.

Suomi on EU:n jäsenvaltio ja Keskisarja Suomen hallituksessa valtaa käyttävän puolueen 1. varapuheenjohtaja.

Ajatus fossiilitalouteen jäämisestä on vaarallista, menneisyyden romantisoimisella ryyditettyä ja dieselin katkuista humppaa, jota muun muassa itänaapurin Vladimir suosii levylautasellaan.

AVAINSANAT

Tukeeko hallitus EU-ilmastotavoitteita vai ei – näin vastaa Sari Multala

Hallituksen sisäiset kiistat ilmastoasioista nousivat torstaina esiin, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) arvosteli julkisesti kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalaa.

Multala sanoi keskiviikkona, että Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Ranteen mukaan Multala ei olisi saanut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska siitä ei ole hänen mielestään vielä päätetty hallituksessa.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU:n ilmastotavoitteisiin maaliskuussa 2024. Ranteen näkemys on, että aiemmin muodostettu kanta perustui ”vanhoihin kuvioihin” ja olosuhteet ovat siitä muuttuneet. Hänen mukaansa uudesta kannasta ei ole vielä neuvoteltu.

-  Eli ministeri Multala ei voi ilmoittaa julkisesti, että on olemassa joku kanta, Ranne sanoi STT:n haastattelussa.

Ranteen mukaan perussuomalaiset ei seiso Multalan esittämän kannan takana.

-  Emme ole kuittaamassa tässä tilanteessa minkäänlaisia uusia kiristyksiä. Suomen täytyy pitää tiukasti kiinni hallitusohjelmakirjauksesta siinä, että me emme voi aiheuttaa energia- ja ilmastopoliittisilla linjauksilla lisäkustannuksia Suomelle.

YMPÄRISTÖMINISTERI kiistää Ranteen kritiikin. Multalan mukaan Suomen ennakkovaikuttamiskannat on normaalin poliittisen prosessin mukaisesti viety EU-ministerivaliokunnan kautta eduskuntaan.

-  Suomen hallitus on sama Suomen hallitus, mikä tässä on ollut, ja nämä kannat on otettu tämän hallituksen aikana, Sari Multala sanoi STT:lle.

Kokoomusministeri ei ymmärrä, mihin Ranne viittaa olosuhteiden muuttumisella. Hänen mukaansa olisi erikoista, jos Suomi muuttaisi kantaansa sen jälkeen, kun se on saanut EU:n esitykseen sen, mitä on siihen ennakkovaikuttamisessa ajanutkin.

-  Maana meidän pitää olla johdonmukaisia, kun vaikutamme Euroopan unionin asioihin. Ja tietysti se luo meille uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Olisi erikoista, jos nyt yhtäkkiä muuttaisimme mieltämme, Multala sanoi.

Seuraavaksi hallitus ottaa kantaa komission yksityiskohtaisempaan esitykseen normaalin kannanmuodostusprosessin mukaan.

LULU RANNE piti myös epätodennäköisenä, että hallitus saisi energia- ja ilmastostrategian lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen oli tarkoitus valmistua tällä viikolla.

-  Tilanne ei näytä kauhean hyvältä, Ranne kommentoi neuvottelujen aikatauluja.

Ranteen mukaan neuvotteluissa hiertää useampikin asia. Erimielisyyttä on muun muassa energia- ja ilmastotoimien taloudellisesta puolesta.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

Vastuuministeri Multalan mukaan myös strategian valmistelu on sujunut normaalin poliittisen prosessin mukaan ministerityöryhmässä, jossa kaikki hallituspuolueet ovat edustettuina.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

-  En ole heiltä vielä saanut ehdotuksia, että mitä muutoksia he haluavat tähän. Odotan saavani nyt toivottavasti lähiaikoina.

Ministerin mukaan strategiapaperi on edelleen tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle lähiaikoina.

-  Kaikki toimet, mitä siellä on, on yhdessä sovittu ministerityöryhmässä.

Ranteen mielestä strategiassa eivät näy tarpeeksi esimerkiksi hallitusohjelman kirjaukset siitä, että energia- ja ilmastopolitiikka ei saa nostaa sähkön hintoja.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

”Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja” – vihreiden Hyrkkö pitää hallituksen toimintaa omituisena

Vihreiden Saara Hyrkkö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 10. kesäkuuta.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ihmettelee hallituksen epäselvää linjaa EU:n päästövähennystavoitteeseen. Hyrkön mukaan on kestämätöntä, että Suomen linjaa joudutaan toistuvasti ihmettelemään maailmalla.

Komissio julkisti keskiviikkona esityksensä EU:n päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2040 ja Suomi ilmoitti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) suulla tukevansa tavoitetta. Heti seuraavana päivänä, torstaina hallituspuolue perussuomalaisten varapuheenjohtaja sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kuitenkin torppasivat tämän ja ilmoittivat, että asiasta ei ole hallituksen kesken sovittu.

Hyrkkö pitää hallituksen toistuvia linjaepäselvyyksiä omituisina ja haitallisina.

– Hallituksella on eväät levällään ilmastopolitiikassa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus viestii kumppaneillemme maailmalla eri ministereiden suulla ensin yhtä, sitten toista. Tällainen linjattomuus on tuhoisaa paitsi ilmastolle, myös Suomen kansainväliselle asemalle, Hyrkkö toteaa tiedotteessaan.

VIHREIDEN kanta EU:n vuoden 2040-tavoitteeseen on selvä ja Hyrkkö kertoo antavansa tukensa ministeri Multalalle. Tavoiteltu 90 prosentin päästövähennys on asiantuntijoiden mukaan vähintä, mitä Euroopassa voidaan ilmastokriisin hillitsemiseksi tehdä.

Hyrkön mukaan esityksessä olisi pikemminkin kiristämisen varaa.

– En tue komission ajatusta siitä, että osan kansallisista päästötavoitteista voisi kattaa ostamalla päästöoikeuksia muissa maissa. Tämä käytäntö on jo osoittautunut epävarmaksi ja toimimattomaksi. Suomen tulisikin kirittää EU:ta kunnianhimoisempaan ja toimivampaan ilmastopolitiikkaan.

Hyrkön mukaan vähintä mitä hallitukselta odotetaan, on saada rivit suoriksi sekä kotimaassa että EU:n suuntaan.

– Pääministeri johtaa hallituksen toimintaa ja Suomen EU-politiikkaa. Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja EU:n päästövähennystavoitteissa? Onko se Multalan, Ranteen vai kenties jonkun kolmannen ministerin linja? Hyrkkö kysyy tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Hallituksen kanta EU:n päästövähennystavoitteisiin ratkesi jo keväällä

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) väite siitä, ettei Suomen kantaa EU:n päästövähennystavoitteisiin olisi vielä hallituksessa päätetty, ei pidä täysin paikkaansa.

Ranne paheksui tiedotteessaan torstaina ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan lausuntoa, jonka mukaan Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.

Ranteen mielestä Multala ei olisi voinut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska kannasta ei ole vielä päätetty hallituksessa.

KUITENKIN Demokraatin tietojen mukaan Multalan lausunto perustui Suomen ennakkovaikuttamiskantaan, jota on käsitelty jo keväällä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa ja myös eduskunnassa.

”Suomi tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 prosentin nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat. Samalla Suomi korostaa, että tavoitteen toimeenpanon pääpainon tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet”, valiokunnalle esitellyssä, maaliskuulle päivätyssä ympäristöministeriön muistiossa todetaan.

Hallituksen EU-ministerivaliokunnan puheenjohtaja on pääministeri Petteri Orpo (kok.) . Valiokuntaan kuuluu perussuomalaisista puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, oikeusministeri Leena Meri, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja sekä ministerivaihdoksen jälkeen myös elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Muut jäsenet ovat eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (rp.), maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), opetusministeri Anders Adlercreutz (rp.), ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja ulkoministeri Elina Valtonen.

Myös perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja sanoi torstaina Ylellä, ettei perussuomalaiset tue komission esitystä.

AVAINSANAT