VALIKKO

Multala: Suomi tukee EU-komission päästövähennystavoitetta

Ympäristöministeri Sari Multala (kok.) painottaa pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisuuden merkitystä ilmastopolitiikassa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.

Multalan mukaan komission ehdotus on linjassa Suomen ennakkovaikuttamisen painopisteiden kanssa.

-  Pitkäjänteinen ja johdonmukainen ilmastopolitiikka on tärkeää EU:n kilpailukyvyn kannalta ja se luo vakautta yrityksille tehdä investointeja puhtaisiin ratkaisuihin, Multala painottaa tiedotteessaan.

MINISTERIN mukaan Suomen näkökulmasta on ollut tärkeää, että komission ehdotuksen mukaan maankäyttösektorin epävarmuudet tullaan huomioimaan vuoden 2040 tavoitteen toimeenpanossa.

Multalan mukaan Suomen näkökulmasta merkittävää on myös teknologianeutraalius eli se, että päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ei aseteta etukäteen rajoituksia tai suosita tiettyjä teknologioita.

AVAINSANAT

Ville Skinnarilta aloite: nämä pelisäännöt kuntoon viipymättä

Ville Skinnarin mukaan datakeskusinvestoinnit ovat tervetulleita silloin, kun ne synnyttävät Suomeen työtä, osaamista ja uutta taloudellista toimintaa, mutta datakeskusten pelisäännöt on samalla päivitettävä.

SDP:n kansanedustaja on jättänyt tänään eduskunnassa lakialoitteen, jolla vähintään 50 megawatin datakeskukset tuotaisiin automaattisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piiriin.

– Suomi tarvitsee investointeja, kasvua ja työpaikkoja. Mutta nyt puhutaan kokonaan uuden mittaluokan hankkeista. Kun yksi datakeskus voi kuluttaa sähköä suuren kaupungin verran, meidän on tiedettävä jo ennen rakentamista sen vaikutukset ympäristöön, sähköjärjestelmään, muuhun teollisuuteen ja lähialueen asukkaisiin, hän sanoo tiedotteessaan.

Skinnari mainitsee esimerkkinä kotiseutunsa Lahden Kiveriön, missä lähialueen asukkaat ovat erittäin huolissaan uuden datakeskuksen vaikutuksista elämisen laatuun ja ympäristöön.

RINTEEN JA MARININ hallitusten kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri huomauttaa, että nykyisessä YVA-laissa yYmpäristövaikutusten arviointi) datakeskuksia ei ole määritelty omaksi hanketyypikseen, joka kuuluisi kokonsa tai sähkötehonsa perusteella automaattisesti YVA-menettelyyn.

Skinnarin aloitteessa 50 megawatin raja koskisi myös samalla alueella sijaitsevien tai muutoin toiminnallisen kokonaisuuden muodostavien datakeskusten yhteenlaskettua suunniteltua sähkötehoa.

– Suurta hanketta ei saa voida pilkkoa pienempiin rakennuksiin tai rakentamisvaiheisiin YVA-menettelyn välttämiseksi. Jos suunniteltu kokonaisuus ylittää 50 megawattia, ympäristövaikutukset arvioidaan koko hankkeesta.

Skinnarin mukaan Suomessa kannattaa ottaa oppia Yhdysvalloista, missä datakeskuksista on hänen mukaansa aiheutunut muun muassa meluhaittoja.

– Suomen ei pidä ensin rakentaa ja korjata pelisääntöjä vasta ongelmien jälkeen. Selkeä sääntely on myös investoijan etu.

AVAINSANAT

Sofia Virta huolestui kaivosyhtiöistä – ”Älkää romuttako suomalaisen luonnon turvaa”

Vihreiden kansanedustaja Sofia Virta eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 16. syyskuuta.

Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan Orpon hallituksen käsissä on luonnonsuojelualueiden arvoon liittyvä historiallinen ennakkotapaus.

Virta viittaa Yle perjantain uutiseen Suomen Luonnonsuojeluliiton havainnosta, jonka mukaan yli kymmenen kaivosyhtiötä havittelee Natura-suojeltujen alueiden luonnovaroja eri puolilla Suomea. Tiedot ovat peräisin Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta.

– Orpon hallitus antaa kaivosyhtiöiden malminetsintöjen jatkua jopa arvokkaimmilla suojelualueillamme puuttumatta asiaan millään tavalla. Tämä kertoo karulla tavalla siitä, kenen puolella hallitus todella seisoo, kun luonto ja kaivosyhtiöiden edut ovat vastakkain. Vihreät kieltäisi tällaisen toiminnan lailla, Virta sanoo tiedotteessaan.

VIRTA pitää hallituksen pöydällä yhä olevaa Viiankiaavan kaivoshankkeen Natura-poikkeuslupahakemusta historiallisena ennakkotapauksena. Virran mukaan poikkeuksen hyväksyminen johtaisi pahimmillaan siihen, että luonnonsuojelualueilla ei käytännössä olisi enää Suomessa arvoa tai suojaa.

– Vetoan ympäristöministeri (Sari) Multalaan (kok.) ja pääministeri (Petteri) Orpoon (kok.): älkää romuttako suomalaisen luonnon turvaa. Älkää myöntäkö poikkeuslupia kaivosjäteille. Kertokaa suomalaisille, että suojeltua luontoamme ei voi uhrata kansainvälisille suuryrityksille, olivat ne sitten kaivoksia tai datakeskuksia.

VIIME PÄIVIEN uutiset hallitsemattomalta tuntuvasta datakeskus- ja kaivoshankkeiden ryppäästä muodostavat Virran mukaan kokonaisuuden. Aiemmin tällä viikolla Virta kritisoi teknojätti Googlen datakeskustyömaalla tapahtuneita epäiltyjä laittomia hakkuita.

– Jos luonnonsuojelualueelle saa hallituksen luvalla perustaa yhden kaivoksen Viiankiaavalla, ovat seuraavat toimijat, olivat ne kaivoksia tai datakeskuksia jo jonossa omien hakemustensa kanssa. Jos Vihreät eivät ole hallituksessa näitä hakemuksia torppaamassa ja ovi poikkeuksille on jo avattu, onko luonnonsuojelupäätöksillä tässä maassa enää mitään arvoa?

AVAINSANAT

Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta

Petteri Orpon (kok.) hallitus sai eduskunnan luottamuksen keskustan maatalousvälikysymystä seuranneessa äänestyksessä äänin 96-82.

Tyhjää äänesti yksi kansanedustaja. Perjantain täysistunnon äänestyksestä oli poissa 20 edustajaa.

Keskustan välikysymys käsitteli maatalouden ahdinkoa sekä suomalaisen ruoan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumista.

AVAINSANAT

Demariedustaja: Rikollisverkostot on siivottava Suomen vankiloista kovin ottein

Suomalaisia vankiloita piinaava kansainvälisten rikollisverkostojen kasvun kierre on katkaistava heti, sanoo kansanedustaja Saku Nikkanen (sd).

Nikkanen viittaa Helsingin Sanomien tämänviikkoiseen uutiseen vankiloiden koventuneesta arjesta, huumekaupan rehottamisesta ja aiempien liivijengien vaihtumisesta siellä uusiin verkostoihin.

Tänne levittäytyneet kansainväliset rikollisjärjestöt pyrkivät myös käyttämään vankiloita rekrytointialustoina ja tilaustyörikoksienkin työvoimatoimistoina.

Nikkasen mielestä nyt ovat käsillä viimeiset ajat pysäyttää tämä kehitys.

– Olemme esittäneet, että Suomessa otetaan kansalliseksi hankkeeksi tehdä Suomesta Euroopan vaikein toimintaympäristö järjestäytyneelle rikollisuudelle, Nikkanen sanoo tiedotteessaan.

NIKKANEN oli laatimassa demarien kesällä julkaisemaa arjen turvallisuuden toimenpidepakettia. Yhtenä sen ehdotuksista on kovennusperusteen käyttäminen: jos rikoksen tekee osana jengitoimintaa, rangaistusta lisätään vastaavasti.

Hän siirtäisi myös täällä olevia ulkomaalaisia vankeja kotimaidensa rangaistuslaitoksiin.

Nikkanen sanoo tietävänsä, etteivät kriminaalipolitiikan tutkimusten mukaan pelkät rangaistusten koventamiset ratkaise ongelmia, mutta rikollisjärjestöjen nuorisovärväys pitää saada nopeilla toimilla kuriin.

– Jengien purkaminen ja vaarallisimpien rikollisten saaminen lukkojen taakse voi auttaa myös ehkäisemään nuorten ajautumista rikosten pariin, Nikkanen uskoo.

Hän siirtäisi myös täällä olevia ulkomaalaisia vankeja kotimaidensa rangaistuslaitoksiin. Tärkeä varokeino olisi myös heidän fyysinen eristämisensä etenkin nuorista kotimaisista rikoksentekijöistä.

Nikkasen mukaan vankiloiden tilanahtauteen ja henkilökunnan jaksamiseen on löydettävä valtiolta pikaisesti apua.

AVAINSANAT

Datakeskusten sääntelyä vaativa kansalaisaloite etenee eduskuntaan

Datakeskustyömaa Ummeljoella Kouvolassa 3. syyskuuta 2026.

Datakeskusten sääntelyä vaativa kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Aloite on kerännyt vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta.

Aloitteessa esitetään, että datakeskuksille asetetaan ehdot ja rajoitukset sähköverkkoon liittymiselle ja toiminnan harjoittamiselle. Aloitteen mukaan tavoitteena on turvata sähkön riittävyys ja kohtuuhintaisuus kotitalouksille sekä muulle teollisuudelle.

Lisäksi aloitteessa esitetään erillistä datakeskusmaksua, joka vastaisi ja kompensoisi toiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja ja käytettyjä resursseja.

Haasteita datakeskusten sääntelylle aiheuttaa aloitteen mukaan se, ettei mikään yksittäinen taho valvo datakeskuksia kokonaisuutena, vaan päätösvalta niiden sijoittumisesta on pitkälti kunnilla.

- Esitämme, että tämän kansalaisaloitteen pohjalta käynnistetään lainvalmistelu sellaisen sääntelyn luomiseksi, jolla varmistetaan, etteivät datakeskukset vaaranna huoltovarmuutta tai vaikuta negatiivisesti kuluttajien ja muun teollisuuden sähkön hintaan ja riittävyyteen aloitteessa sanotaan.

Eduskuntaan jätetyt kansalaisaloitteet raukeavat vaalikauden päättyessä, jos niitä ei ole ehditty käsitellä. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa.

TEKNOLOGIAJÄTTI Google ilmoitti viime viikolla 13 miljardin euron investoinneista datakeskuksiin ja niitä tukevaan infrastruktuuriin Suomessa seuraavien kahden vuoden aikana. Googlen mukaan kyseessä on yhtiön suurin yksittäinen investointi Euroopassa. STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan koko 13 miljardia euroa ei kuitenkaan jää Suomeen.

Google rakentaa uudet datakeskukset Muhokselle, Kajaaniin ja Vaalaan. Lisäksi yhtiö aikoo laajentaa jo olemassa olevaa Haminan datakeskusta.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi elokuussa, että Suomen sähkönkulutuksen kasvu on voimistumassa lähivuosina. Kasvua vauhdittavat etenkin datakeskus- ja sähkökattilahankkeet.

Jos kaikki liittymissopimuksen tehneet hankkeet toteutuisivat täysimääräisesti tulevien vuosien aikana, ne lisäisivät sähkönkulutusta Suomessa lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasoon verrattuna, Fingrid kertoi.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 10.32.

AVAINSANAT