VALIKKO

SDP asetti 5 eurovaaliehdokasta, tässä he ovat – MTV Uutiset paljasti uuden nimen

Kansanedustaja, eurovaaliehdokkaaksi valittu Ville Merinen ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman (oikealla) keskustelevat puoluevaltuuston kokouksessa Tampereella.

SDP:n puoluevaltuusto nimesi tänään puolueen ensimmäiset viisi ehdokasta ensi kesän eurovaaleihin.

Nyt asetetut ehdokkaat ovat Tanja Airaksinen (Savo-Karjalan vaalipiiri), Emmi Lintonen (Häme), Ville Merinen (Pirkanmaa), Suna Kymäläinen (Kaakkois-Suomi) ja Eero Heinäluoma (Helsinki).

Eurovaaleissa koko Suomi muodostaa yhden vaalipiirin.

Tanja Airaksinen on kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja Kuopiosta.

– Suomi tarvitsee Euroopan unionia ja EU Suomea. Lähden mukaan näihin vaaleihin, koska haluan olla kertomassa suomalaisille EU:n ja äänestämisen merkityksestä. Europarlamentin jäsenenä haluaisin edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja sosiaalipolitiikkaa lapsuudesta eläkeikään, sekä koulutuksen ja työvoiman liikkuvuutta, Airaksinen sanoo tiedotteessa.

Emmi Lintonen on Demarinaisten varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Forssasta.

– Tulevaisuudessa EU:lla pitää olla strateginen, vakautta luova kompassi, jonka neula osoittaa EU:n ja sen kansalaisten suojeluun kaikilla elämän osa-alueilla, myös taloudellisesti. EU tarvitsee kattavan köyhyyden vastaisen ohjelman sekä lainsäädännön eurooppalaisesta vähimmäistoimeentulosta. On huolestuttavaa, jos äärioikeistopuolueet lisäävät kannatustaan eurovaaleissa. Se on uhka työntekijöiden ja ihmisoikeuksien kannalta. Se on nähty nyt meillä Suomessakin, Lintonen toteaa.

Lintonen pitää tärkeänä, että tasa-arvotyö kaikilla elämän alueilla on edelleen Euroopan sosialidemokraattien ensisijainen tavoite.

– Me kestämme vastaiskut vain, jos uskallamme vaatia lisää demokratiaa, rauhaa ja solidaarisuutta.

VILLE Merinen on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hänet tunnetaan sosiaalisessa mediassa myös Terapeutti-Villenä.

– Etenkin nuorten mielenterveysongelmien kasvuun vaikuttaa olennaisesti somen ja älypuhelimien käyttö. Euroopan unionin on tärkeää jatkaa somejättien ja tekoälyn sääntelyä ja vuoropuhelua someyritysten kanssa siten, että käytöstä tulee terveellisempää ja turvallista. Koen sen itselleni hyvin merkitykselliseksi työksi, Merinen kertoo tiedotteessa.

Ihmisten keskittymiskyky on laskenut, mikä näkyy nuorten mukaan etenkin nuorissa opiskelijoissa. Ahdistuksen määrän kasvu liittyy Merisen mukaan myös sosiaalisen median käyttöön.

– Minä en ole kieltämässä somea, mutta haluan EU rupeaa ohjaamaan tätä voimakkaammin, laittaa suosituksia, reguloi. Tästä pitää tulla jotenkin terveellisempää, hän totesi puheessaan puoluevaltuustossa.

SUNA Kymäläinen on neljännen kauden kansanedustaja Lappeenrannasta.

– Lähden ehdolle, koska haluan ottaa uuden poliittisen haasteen vastaan ja ajaa Suomen asiaa Euroopassa. europarlamentin jäsenenä haluaisin vaikuttaa itäisen Suomen ja rajaseudun asemaan, sillä tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa EU:n ulkorajoista huolehtiminen on keskeinen turvallisuuskysymys sekä Suomelle että unionille. Koen, että minulla on näihin asioihin liittyvää osaamista ja ymmärrystä. Lisäksi minulle tärkeitä vaikuttamisteemoja ovat erityisesti liikennepolitiikka ja infra-asiat sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset, Kymäläinen toteaa tiedotteessa.

Kymäläinen oli kertonut valmiudestaan ehdokkaaksi jo marraskuun alussa.

Eero Heinäluoma on Euroopan parlamentin jäsen, joka on toiminut aiemmin myös muun muassa kansanedustajana ja eduskunnan puhemiehenä.

Hän kertoi viikko sitten Demokraatille tavoittelevansa jatkokautta europarlamentissa.

– Näissä vaaleissa tärkeää on, että EU vahvistuu turvallisuusyhteisönä ja tekee tarpeelliset uudistukset kansalaisia kuullen. Työllisyyden, talouden ja toimeentulon asiat nousevat ensi vaalikaudella entistä tärkeämmiksi. Ilmastotyötä on tarve jatkaa, ja siinäkin on kuunneltava kansalaisia herkällä korvalla. Aloitteellinen rakentava linja antaa mahdollisuuden puolustaa Suomen etua meille erityisen tärkeissä asioissa, kuten metsäkysymyksissä. Asioiden hoitamisessa EU:ssa kokemus on hyödyksi, Heinäluoma painottaa tiedotteessa.

Puheessaan puoluevaltuustossa ensimmäisen kauden meppi Heinäluoma totesi yllättyneensä europarlamentissa siitä, että sillä on valtaa enemmän kuin hän ymmärsi etukäteen. Tässä hän oli tosissaan.

Tämän jälkeen hän hauskuutti puoluevaltuustoa ja sai kokoussalin nauruun:

– Siellä on semmoinen etu, että siellä ei ole hallitusta, hän heitti.

MEDIA kysyi tuoreilta eurovaaliehdokas-kansanedustajilta, ottavatko he paikat vastaan, jos tulevat valituiksi.

– Kyllä aion ottaa paikan vastaan. Tilalleni siinä tapauksessa nousisi Sirpa Paatero Kotkasta, Suna Kymäläinen kertoi.

– Todellakin aion ottaa vastaan, vakuutti Ville Merinen.

Hänet eduskunnassa korvaisi Hanna Laine.

SDP:N puheenjohtaja Antti Lindtman mainosti tiedotustilaisuudessa, että mikäli äänestää sosialidemokraatteja eurovaaleissa, voi olla varma, että niillä äänillä ei nosteta Saksan AfD:n, Italian Legan tai Ranskan Le Penin kaltaisia puolueita valtaan Euroopassa.

– Minä toivon, että Suomessa äänestään vahvojen eurooppalaisten arvojen, myös suomalaisten arvojen, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon puolesta. Silloin varmin osoite on nimenomaan sosialidemokraatit, koska me olemme vahvan Euroopan puolella. Emme kannata käpertymistä, emme kannata sitä, että ollaan siellä porstuan puolella odottelemassa, että milloin mennään ulos, Lindtman sanoi.

Lindtman totesi, että kokoomuksenkin sisäänsä sulkeva Euroopan kansanpuolue EPP on pitänyt auki vaihtoehtoa muodostaa koalitio vaalien jälkeen muun muassa Identiteetti ja demokratia eli ID-ryhmän kanssa. ID-ryhmä on EU-kriittinen ja oikeistopopulistinen. Joitakin kuukausia sitten perussuomalaiset vaihtoi ID-ryhmästä takaisin europarlamentissa Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmään (ECR).

Lindtmanin mielestä EPP:n ja ID:n koalition muodostuminen olisi onnetonta sosiaaliselle ja ympäristövastuun tiedostavalle Euroopalle. Se saattaisi myös vaarantaa Ukrainan tukemista.

– Sen vuoksi toivon, että keskilinjan ylittävä vahvan tulevaisuuteen katsovan Euroopan yhteistyö voi jatkua, hän sanoi ja ilmoitti näkevänsä sosialidemokraattien nousun Eurooppa-tasolla suurimmaksi takeeksi tälle.

EERO Heinäluoma totesi, että puolueiden pitää rohjeta laittaa vaaleissa omat tavoitteensa kirkkaasti esille.

– Jos ne tavoitteet kiteyttävät olennaisen ja kun niillä on eroja, kyllä se aktivoi sitten ottamaan kantaa. Tämä koskee tässä tapauksessa suomalaista keskustelua ja suomalaisia puolueita. Rohkeutta vaaliohjelmien tekoon. Pitää uskaltaa vähän pelkistää.

SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi kertoi, että SDP asettaa eurovaaleihin täyden 20 ehdokkaan listan. 15 ehdokasta nimetään myöhemmin. Puoluevaltuusto valtuutti Tampereella puoluehallituksen nimeämään loput ehdokkaat.

MTV Uutiset paljasti tänään, että pääministereiden Antti Rinteen ja Sanna Marinin erityisavustajana toiminut Dimitri Qvintus tavoittelee EU-vaaliehdokkuutta.

Ruotsinkielinen piiri, Finlands Svenska socialdemokrater, jonka puheenjohtajana Qvintus toimii, käsittelee MTV:n mukaan hänen ehdokkuuttaan viikon päästä.

Vuoden 2024 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa vaaliajanjaksolla 6.-9.6.2024. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta.

AVAINSANAT

Taas alkoi hallitustaipaleen hiekoitus: perussuomalaisissa heräsi ilmastokapina

Perussuomalaiset löysi kannatuskuopan pohjalta vanhan populistisen linjansa. Viimeistään kesäkuun puoluekokouksessa Lahdessa tuli selväksi, että toiseksi suurin hallituspuolue ryhtyy historiasta tutuilla tempuillaan hiekottamaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) latua.

Heinäkuun hiljaisuudessa syyksi kelpasi kokoomuslaisen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan kommentti, jonka mukaan Suomi tukee Euroopan komission esitystä tulevaisuuden päästövähennystavoitteeksi.

Ei tue eikä tule tukemaan, mikäli Suomen eli hallituksen kanta on perussuomalaisista kiinni, ilmoitti perussuomalaisten uusi 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja Ylellä. Keskisarjan näkemys sai nopeasti tukea myös hallituksen sisältä, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) arvosteli Multalaa itsenäisestä kannanmuodostuksesta. Hallitus ei Ranteen mukaan ollut komission esityksestä keskustellut.

Aivan näin asia mennyt, koska hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli Suomen ennakkovaikuttamiskantaa päästövähennystavoitteeseen jo keväällä. Näkemys oli käytännössä komission esityksen mukainen.

KOMISSION esitys päästövähennystavoitteeksi tähtää vuoteen 2040. Siihen mennessä EU:n jäsenmaiden tulisi esityksen mukaan vähentää päästöistään 90 prosenttia.

Luku kuulostaa isolta, mutta on emeritusprofessori Markku Ollikaisen mukaan linjassa Suomen voimassa olevan ilmastolain kanssa, johon perussuomalaiset ovat Orpon hallitusohjelmassa sitoutuneet. Jos lakia noudatetaan, Suomen päästövähennyksiin ei vaadita ylimääräisiä tiukennuksia.

Kun ministeri Multala sanoo Suomen tukevan komission esitystä, hän siis nojaa hallitusohjelman kirjauksiin.

Miksi perussuomalaiset sitten huutavat? Koska he ovat jo pidempään pyrkineet vesittämään ilmastolakia, jonka mukaan Suomen tulisi olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali. PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi. Samalla asialla on länsimaissa moni muukin.

PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi.

Linjan nykyinen pääarkkitehti on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Euroopan unionissa tämä ilmastodenialismia lähestyvä linja saa kannatusta erityisesti laitaoikeistoa edustavilta puolueilta.

ORPON hallituksessa ilmastolain tavoitteita puolustaa voimakkaimmin RKP, joka oli lakia viime kaudella hyväksymässä. Myös pääministeri Orpo itse on useaan kertaan muistuttanut tavoitteiden olevan hallitusohjelman mukaisia ja voimassa. Onhan ilmastoministerin salkkukin kokoomuksella.

Perussuomalaisten puoluekokous osoitti henkilövalinnoillaan haluavansa poliittista muutosta. Siksi Keskisarja on 1. varapuheenjohtaja ja jyrkästä maahanmuuttolinjastaan tuttu Simo Grönroos 3. varapuheenjohtaja.

Näin 1. varapuheenjohtaja Keskisarja on kirjoittanut Sarastus-lehdessä ilmastopolitiikan tavoitteista:

”Suomen osuus ihmiskunnan CO2-päästöistä on promille, siis tuhannesosa. Mitä mieltä sinä olet, parahin lukija? Tapahtuuko 99,9 prosentin täyskäännös? Uskotko siihen mielikuvateollisuuden tuotteeseen, että Suomen ilmastoponnistuksilla on globaali merkitys, ja että esikuvana me käännytämme hiilituhruiset EU-valtiot, Yhdysvallat, Kiinan ja kehitysmaat, arabit ja Venäjän… vaikka ne vuonna 2025 eivät osoita pikkiriikkisintäkään hinkua fossiilisten polttoaineiden hylkäykseen.”

Aivan. Tosin professori Markku Ollikaisen mukaan EU on yksi Kiinan viime aikoina kohentuneen ilmastopolitiikan keskeisistä kirittäjistä.

Suomi on EU:n jäsenvaltio ja Keskisarja Suomen hallituksessa valtaa käyttävän puolueen 1. varapuheenjohtaja.

Ajatus fossiilitalouteen jäämisestä on vaarallista, menneisyyden romantisoimisella ryyditettyä ja dieselin katkuista humppaa, jota muun muassa itänaapurin Vladimir suosii levylautasellaan.

AVAINSANAT

Tukeeko hallitus EU-ilmastotavoitteita vai ei – näin vastaa Sari Multala

Hallituksen sisäiset kiistat ilmastoasioista nousivat torstaina esiin, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) arvosteli julkisesti kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalaa.

Multala sanoi keskiviikkona, että Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Ranteen mukaan Multala ei olisi saanut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska siitä ei ole hänen mielestään vielä päätetty hallituksessa.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU:n ilmastotavoitteisiin maaliskuussa 2024. Ranteen näkemys on, että aiemmin muodostettu kanta perustui ”vanhoihin kuvioihin” ja olosuhteet ovat siitä muuttuneet. Hänen mukaansa uudesta kannasta ei ole vielä neuvoteltu.

-  Eli ministeri Multala ei voi ilmoittaa julkisesti, että on olemassa joku kanta, Ranne sanoi STT:n haastattelussa.

Ranteen mukaan perussuomalaiset ei seiso Multalan esittämän kannan takana.

-  Emme ole kuittaamassa tässä tilanteessa minkäänlaisia uusia kiristyksiä. Suomen täytyy pitää tiukasti kiinni hallitusohjelmakirjauksesta siinä, että me emme voi aiheuttaa energia- ja ilmastopoliittisilla linjauksilla lisäkustannuksia Suomelle.

YMPÄRISTÖMINISTERI kiistää Ranteen kritiikin. Multalan mukaan Suomen ennakkovaikuttamiskannat on normaalin poliittisen prosessin mukaisesti viety EU-ministerivaliokunnan kautta eduskuntaan.

-  Suomen hallitus on sama Suomen hallitus, mikä tässä on ollut, ja nämä kannat on otettu tämän hallituksen aikana, Sari Multala sanoi STT:lle.

Kokoomusministeri ei ymmärrä, mihin Ranne viittaa olosuhteiden muuttumisella. Hänen mukaansa olisi erikoista, jos Suomi muuttaisi kantaansa sen jälkeen, kun se on saanut EU:n esitykseen sen, mitä on siihen ennakkovaikuttamisessa ajanutkin.

-  Maana meidän pitää olla johdonmukaisia, kun vaikutamme Euroopan unionin asioihin. Ja tietysti se luo meille uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Olisi erikoista, jos nyt yhtäkkiä muuttaisimme mieltämme, Multala sanoi.

Seuraavaksi hallitus ottaa kantaa komission yksityiskohtaisempaan esitykseen normaalin kannanmuodostusprosessin mukaan.

LULU RANNE piti myös epätodennäköisenä, että hallitus saisi energia- ja ilmastostrategian lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen oli tarkoitus valmistua tällä viikolla.

-  Tilanne ei näytä kauhean hyvältä, Ranne kommentoi neuvottelujen aikatauluja.

Ranteen mukaan neuvotteluissa hiertää useampikin asia. Erimielisyyttä on muun muassa energia- ja ilmastotoimien taloudellisesta puolesta.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

Vastuuministeri Multalan mukaan myös strategian valmistelu on sujunut normaalin poliittisen prosessin mukaan ministerityöryhmässä, jossa kaikki hallituspuolueet ovat edustettuina.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

-  En ole heiltä vielä saanut ehdotuksia, että mitä muutoksia he haluavat tähän. Odotan saavani nyt toivottavasti lähiaikoina.

Ministerin mukaan strategiapaperi on edelleen tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle lähiaikoina.

-  Kaikki toimet, mitä siellä on, on yhdessä sovittu ministerityöryhmässä.

Ranteen mielestä strategiassa eivät näy tarpeeksi esimerkiksi hallitusohjelman kirjaukset siitä, että energia- ja ilmastopolitiikka ei saa nostaa sähkön hintoja.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

”Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja” – vihreiden Hyrkkö pitää hallituksen toimintaa omituisena

Vihreiden Saara Hyrkkö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 10. kesäkuuta.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ihmettelee hallituksen epäselvää linjaa EU:n päästövähennystavoitteeseen. Hyrkön mukaan on kestämätöntä, että Suomen linjaa joudutaan toistuvasti ihmettelemään maailmalla.

Komissio julkisti keskiviikkona esityksensä EU:n päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2040 ja Suomi ilmoitti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) suulla tukevansa tavoitetta. Heti seuraavana päivänä, torstaina hallituspuolue perussuomalaisten varapuheenjohtaja sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kuitenkin torppasivat tämän ja ilmoittivat, että asiasta ei ole hallituksen kesken sovittu.

Hyrkkö pitää hallituksen toistuvia linjaepäselvyyksiä omituisina ja haitallisina.

– Hallituksella on eväät levällään ilmastopolitiikassa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus viestii kumppaneillemme maailmalla eri ministereiden suulla ensin yhtä, sitten toista. Tällainen linjattomuus on tuhoisaa paitsi ilmastolle, myös Suomen kansainväliselle asemalle, Hyrkkö toteaa tiedotteessaan.

VIHREIDEN kanta EU:n vuoden 2040-tavoitteeseen on selvä ja Hyrkkö kertoo antavansa tukensa ministeri Multalalle. Tavoiteltu 90 prosentin päästövähennys on asiantuntijoiden mukaan vähintä, mitä Euroopassa voidaan ilmastokriisin hillitsemiseksi tehdä.

Hyrkön mukaan esityksessä olisi pikemminkin kiristämisen varaa.

– En tue komission ajatusta siitä, että osan kansallisista päästötavoitteista voisi kattaa ostamalla päästöoikeuksia muissa maissa. Tämä käytäntö on jo osoittautunut epävarmaksi ja toimimattomaksi. Suomen tulisikin kirittää EU:ta kunnianhimoisempaan ja toimivampaan ilmastopolitiikkaan.

Hyrkön mukaan vähintä mitä hallitukselta odotetaan, on saada rivit suoriksi sekä kotimaassa että EU:n suuntaan.

– Pääministeri johtaa hallituksen toimintaa ja Suomen EU-politiikkaa. Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja EU:n päästövähennystavoitteissa? Onko se Multalan, Ranteen vai kenties jonkun kolmannen ministerin linja? Hyrkkö kysyy tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Hallituksen kanta EU:n päästövähennystavoitteisiin ratkesi jo keväällä

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) väite siitä, ettei Suomen kantaa EU:n päästövähennystavoitteisiin olisi vielä hallituksessa päätetty, ei pidä täysin paikkaansa.

Ranne paheksui tiedotteessaan torstaina ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan lausuntoa, jonka mukaan Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.

Ranteen mielestä Multala ei olisi voinut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska kannasta ei ole vielä päätetty hallituksessa.

KUITENKIN Demokraatin tietojen mukaan Multalan lausunto perustui Suomen ennakkovaikuttamiskantaan, jota on käsitelty jo keväällä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa ja myös eduskunnassa.

”Suomi tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 prosentin nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat. Samalla Suomi korostaa, että tavoitteen toimeenpanon pääpainon tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet”, valiokunnalle esitellyssä, maaliskuulle päivätyssä ympäristöministeriön muistiossa todetaan.

Hallituksen EU-ministerivaliokunnan puheenjohtaja on pääministeri Petteri Orpo (kok.) . Valiokuntaan kuuluu perussuomalaisista puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, oikeusministeri Leena Meri, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja sekä ministerivaihdoksen jälkeen myös elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Muut jäsenet ovat eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (rp.), maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), opetusministeri Anders Adlercreutz (rp.), ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja ulkoministeri Elina Valtonen.

Myös perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja sanoi torstaina Ylellä, ettei perussuomalaiset tue komission esitystä.

AVAINSANAT

Rainer Hiltusesta uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu

Hallitus on nimittänyt Suomen uudeksi yhdenvertaisuusvaltuutetuksi nykyisen tasa-arvovaltuutetun Rainer Hiltusen.

Virassa aiemmin vuodesta 2020 ollut ja jatkopestiä hakenut Kristina Stenman ei tullut valituksi. Oikeustieteen kandidaatti Hiltunen (s. 1966) aloittaa viisivuotisen tehtävänsä elokuun alussa.

Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että perussuomalaiset olivat suivaantuneet Stenmaniin, koska tämä luonnehti keväällä puolueen toimintaa avoimen islamofoobiseksi.

VALTUUTETUN tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista ja ehkäistä yhteiskunnallista syrjintää.

Ennen nykyistä, vuonna 2023 alkanutta tasa-arvovaltuutetun tehtäväänsä Hiltunen työskenteli yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa toimistopäällikkönä parinkymmenen vuoden ajan. Hän oli 1990-luvun lopulla myös Setan pääsihteerinä.

AVAINSANAT