VALIKKO

RKP:n Eva Biaudet lipeää jatkuvasti hallitusrintamasta – PS:n Mäkelä: ”Ei tuosta jaksa joka kerta erikseen käydä käkättämään”

RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet keskusteli pääministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 15. marraskuuta 2024.

Hallituspuolue RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet äänesti viime perjantaina eduskunnan täysistunnossa jälleen hallituksen esitystä vastaan, kun eduskunta äänesti ulkomaalaislain muuttamisesta. Lakimuutoksella hallitus haluaa tehostaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista.

Hallituksen esitystä vastaan äänestäminen ei ollut Biaudet’lle suinkaan ensimmäinen kerta, sillä hän toimi samoin muun muassa viime vuoden heinäkuun käännytyslakiäänestyksessä.

Biaudet on herättänyt huomiota myös äänestämällä tyhjää valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) luottamusäänestyksissä.

Hallituksen esityksiä vastaan äänestämistä ei ole hallituspuolueissa yleensä katsottu hyvällä, ja esimerkiksi joulukuussa kaksi kokoomuksen kansanedustajaa sai ryhmältään varoituksen, kun he äänestivät hallituksen esitystä vastaan sairaalaverkon leikkauksia koskeneessa äänestyksessä.

Biaudet’n perjantainen äänestyskäyttäytyminen ei kuitenkaan herättänyt reaktioita sen enempää hänen omassa ryhmässään kuin hallituskumppaneissakaan.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Otto Anderssonin mukaan Biaudet ei ole saamassa sanktioita perjantaisesta äänestyskäyttäytymisestään.

Andersson ei halua avata asiasta eduskuntaryhmässä käytyjä keskusteluja eikä sitä, miksi kokoomuksen ryhmässä hallituksen esitystä vastaan äänestäneet edustajat saavat varoituksen, mutta ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä Biaudet selviää sanktioitta.

-  En lähde spekuloimaan. Jokainen ryhmäpuheenjohtaja vastaa oman ryhmänsä puolesta, Andersson sanoi STT:lle.

Andersson ei kommentoi myöskään sitä, onko Biaudet’n äänestyskäyttäytymisen hiljaisesta hyväksymisestä sovittu hallituspuolueiden kesken eikä sitä, pyrkiikö RKP Biaudet’n äänestyskäyttäytymisen hyväksymisellä pitämään edes jotenkin kiinni perinteisestä liberaalipuolueen imagostaan, joka on kärsinyt pahoja kolhuja hallitusyhteistyössä perussuomalaisten kanssa.

MYÖSKÄÄN Biaudet ei lähde avaamaan hänen äänestyskäyttäytymisestään oman eduskuntaryhmän sisällä käytyjä keskusteluja.

-  Ulkomaalaislain perjantain äänestys on osa sitä hallitusohjelman turvapaikanhakijoihin ja ulkomaalaisiin kohdistuvaa lainsäädäntöpakettia, jota en ole valmis hyväksymään. Tämä on ollut tiedossa hallitusneuvotteluista lähtien. Ryhmäni on tietysti tästä hyvin tietoinen, Biaudet viestitti STT:lle New Yorkista, missä hän osallistuu YK:n naisten asemaa koskevaan kokoukseen.

New Yorkin -matkansa takia Biaudet ei pääse osallistumaan sisäministeri Mari Rantasen (ps.) luottamuksesta keskiviikkona järjestettävään äänestykseen.

Biaudet pitää pakolaiskiintiön valmistelun yhteydessä syntynyttä tilannetta erittäin vakavana, kun luottamusta hallituksen syrjimättömään päätöksentekoon on horjutettu.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on katsonut kannanotossaan, että pakolaiskiintiön valmistelussa on ollut syrjintää ja että sisäministeriön poliittinen johto on pyrkinyt suosimaan kristittyjä pakolaisia muslimimaista tulevien kustannuksella.

-  Tämä tilanne on vielä vakavampi kuin edelliset syrjiviä puheita koskevat luottamusäänestykset, koska nyt on kyseessä ministerin syrjivä päätöksenteko ja -valmistelu, Biaudet kirjoittaa.

-  Syrjivät ja rasistiset puheet somessa ovat jo sinänsä täysin sopimattomia, mutta syrjivä päätöksenteko ja päätösten valmistelu ovat jo aivan eri asia eivätkä tietysti mahdu lähellekään rasismin vastaista nollatoleranssia, Biaudet jatkaa viitaten hallituksen julistamaan nollatoleranssiin rasismille.

Biaudet’n mukaan eduskuntaryhmän vaihtaminen esimerkiksi vihreisiin ei ole hänen agendallaan, vaikka hän toistuvasti onkin ollut sukset ristissä hallituksen kanssa.

-  Olen RKP:n perinteisellä linjalla, ja ohjelmiemme mukaisesti, Biaudet painottaa.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mukaan perussuomalaisissa on jo väsytty puuttumaan Biaudet’n äänestyskäyttäytymiseen.

-  Ei tuosta jaksa joka kerta erikseen käydä käkättämään. Se on RKP:n oma häpeä, jos he sallivat yhden jäsenen toimia tuolla tavalla. Se ei edistä mitään, jos me käymme siitä joka kerta erikseen valittamaan, Mäkelä sanoi STT:lle.

Vaikka Mäkelä ei Biaudet’n toimintaa hyväksy, ei hän lähde neuvomaan ruotsalaista eduskuntaryhmää, miten sen pitäisi Biaudet’n kanssa menetellä.

-  En lähde RKP:tä tässä asiassa ohjeistamaan, mutta onhan tällainen aika tavatonta toimintaa hallituspuolueelta. Tällainen toiminta ei ole hyväksi hallituksen yhteistyö- ja yhteistoimintakyvylle, Mäkelä muotoilee.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mukaan Biaudet’n äänestyskäyttäytyminen on ollut esillä hallituspuolueiden ryhmänjohtajien kokouksessa, kun ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja on informoinut kollegojaan Biaudet’n äänestysratkaisuista.

Östmanin mukaan ryhmänjohtajat ovat jo tottuneet siihen, että Biaudet saattaa äänestää hallituksen esityksiä vastaan maahanmuuttoon ja pakolaisiin liittyvissä asioissa.

-  Ehkä nämä kysymykset on luokiteltu Biaudet’n kohdalla omantunnon kysymyksiksi vähän niin kuin meillä alkoholipolitiikka, Östman sanoi STT:lle.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen ei suostunut kommentoimaan Biaudet’n toimintaa STT:lle. Joulukuussa Marttinen piti Markku Eestilän (kok.) ja Juha Hännisen (kok.) toimintaa vakavana rikkeenä, kun he sairaalaverkkoäänestyksessä äänestivät hallituksen esitystä vastaan.

Tuomas Savonen / STT

AVAINSANAT

”Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan” – Pinja Perholehto syyttää hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavaksi

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto arvostelee hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavuudesta ja päättämättömyydestä.

Perholehto toteaa tiedotteessaan, että ilmasto- ja energiastrategian jatkuva viivästyminen hallituspuolueiden kiistelyn vuoksi paitsi vaarantaa ilmastotavoitteet ja investointiympäristön myös asettaa koko hallituksen toimintakyvyn kyseenalaiseksi.

– Sen sijaan, että eduskunnassa keskusteltaisiin syksyllä siitä, ovatko hallituksen ilmasto- ja luontotoimet riittäviä tai oikeita, joudutaan nyt keskustelemaan siitä, tehdäänkö niitä ylipäätään. Huolestuttavan kuvaavaa on, että ministerit Sari Multala (kok.) ja Lulu Ranne (ps.) käyvät vääntöä ilmastositoumusten ja energia- ja ilmastostrategian valmistelun osalta nyt puhtaasti julkisuuden kautta, Perholehto sanoo tiedotteessaan.

Ministeri Ranteen arvion mukaan hallitus ei saa energia- ja ilmastostrategiaansa lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen piti valmistua jo keväällä – ja alkujaan ministeri Kai Mykkänen (kok.) lupasi sen jo syksyksi 2024.

PERUSSUOMALAISET myös irtautuivat Ranteen suulla EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuoteen 2040 – vain päivä sen jälkeen, kun Suomi ilmoitti siihen sitoutuvansa.

– Vastuullista politiikkaa olisi varmistaa, että Suomessa voidaan jatkossakin hiihtää talvella ja pulahtaa saunan jälkeen puhtaaseen järveen. Kokoomus antaa nyt perussuomalaisten vesittää Suomen ilmasto- ja luontopolitiikan. Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan. Ilmastotoimien lykkääminen ja peruutukset ovat paitsi lyhytnäköistä politiikkaa myös kansantaloudellisesti lopulta kalliimpaa, Perholehto sanoo.

– Varmin tapa estää uudet investoinnit ja työn syntyminen Suomeen on olla passiivinen änkyrä, vetäytyä jo sovituista ilmastotoimista ja lisätä päästöjä entisestään. Tämä poliittinen nokkapokka käy Suomelle kalliiksi.

AVAINSANAT

Taas alkoi hallitustaipaleen hiekoitus: perussuomalaisissa heräsi ilmastokapina

Perussuomalaiset löysi kannatuskuopan pohjalta vanhan populistisen linjansa. Viimeistään kesäkuun puoluekokouksessa Lahdessa tuli selväksi, että toiseksi suurin hallituspuolue ryhtyy historiasta tutuilla tempuillaan hiekottamaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) latua.

Heinäkuun hiljaisuudessa syyksi kelpasi kokoomuslaisen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan kommentti, jonka mukaan Suomi tukee Euroopan komission esitystä tulevaisuuden päästövähennystavoitteeksi.

Ei tue eikä tule tukemaan, mikäli Suomen eli hallituksen kanta on perussuomalaisista kiinni, ilmoitti perussuomalaisten uusi 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja Ylellä. Keskisarjan näkemys sai nopeasti tukea myös hallituksen sisältä, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) arvosteli Multalaa itsenäisestä kannanmuodostuksesta. Hallitus ei Ranteen mukaan ollut komission esityksestä keskustellut.

Aivan näin asia mennyt, koska hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli Suomen ennakkovaikuttamiskantaa päästövähennystavoitteeseen jo keväällä. Näkemys oli käytännössä komission esityksen mukainen.

KOMISSION esitys päästövähennystavoitteeksi tähtää vuoteen 2040. Siihen mennessä EU:n jäsenmaiden tulisi esityksen mukaan vähentää päästöistään 90 prosenttia.

Luku kuulostaa isolta, mutta on emeritusprofessori Markku Ollikaisen mukaan linjassa Suomen voimassa olevan ilmastolain kanssa, johon perussuomalaiset ovat Orpon hallitusohjelmassa sitoutuneet. Jos lakia noudatetaan, Suomen päästövähennyksiin ei vaadita ylimääräisiä tiukennuksia.

Kun ministeri Multala sanoo Suomen tukevan komission esitystä, hän siis nojaa hallitusohjelman kirjauksiin.

Miksi perussuomalaiset sitten huutavat? Koska he ovat jo pidempään pyrkineet vesittämään ilmastolakia, jonka mukaan Suomen tulisi olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali. PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi. Samalla asialla on länsimaissa moni muukin.

PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi.

Linjan nykyinen pääarkkitehti on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Euroopan unionissa tämä ilmastodenialismia lähestyvä linja saa kannatusta erityisesti laitaoikeistoa edustavilta puolueilta.

ORPON hallituksessa ilmastolain tavoitteita puolustaa voimakkaimmin RKP, joka oli lakia viime kaudella hyväksymässä. Myös pääministeri Orpo itse on useaan kertaan muistuttanut tavoitteiden olevan hallitusohjelman mukaisia ja voimassa. Onhan ilmastoministerin salkkukin kokoomuksella.

Perussuomalaisten puoluekokous osoitti henkilövalinnoillaan haluavansa poliittista muutosta. Siksi Keskisarja on 1. varapuheenjohtaja ja jyrkästä maahanmuuttolinjastaan tuttu Simo Grönroos 3. varapuheenjohtaja.

Näin 1. varapuheenjohtaja Keskisarja on kirjoittanut Sarastus-lehdessä ilmastopolitiikan tavoitteista:

”Suomen osuus ihmiskunnan CO2-päästöistä on promille, siis tuhannesosa. Mitä mieltä sinä olet, parahin lukija? Tapahtuuko 99,9 prosentin täyskäännös? Uskotko siihen mielikuvateollisuuden tuotteeseen, että Suomen ilmastoponnistuksilla on globaali merkitys, ja että esikuvana me käännytämme hiilituhruiset EU-valtiot, Yhdysvallat, Kiinan ja kehitysmaat, arabit ja Venäjän… vaikka ne vuonna 2025 eivät osoita pikkiriikkisintäkään hinkua fossiilisten polttoaineiden hylkäykseen.”

Aivan. Tosin professori Markku Ollikaisen mukaan EU on yksi Kiinan viime aikoina kohentuneen ilmastopolitiikan keskeisistä kirittäjistä.

Suomi on EU:n jäsenvaltio ja Keskisarja Suomen hallituksessa valtaa käyttävän puolueen 1. varapuheenjohtaja.

Ajatus fossiilitalouteen jäämisestä on vaarallista, menneisyyden romantisoimisella ryyditettyä ja dieselin katkuista humppaa, jota muun muassa itänaapurin Vladimir suosii levylautasellaan.

AVAINSANAT

Tukeeko hallitus EU-ilmastotavoitteita vai ei – näin vastaa Sari Multala

Hallituksen sisäiset kiistat ilmastoasioista nousivat torstaina esiin, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) arvosteli julkisesti kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalaa.

Multala sanoi keskiviikkona, että Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Ranteen mukaan Multala ei olisi saanut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska siitä ei ole hänen mielestään vielä päätetty hallituksessa.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU:n ilmastotavoitteisiin maaliskuussa 2024. Ranteen näkemys on, että aiemmin muodostettu kanta perustui ”vanhoihin kuvioihin” ja olosuhteet ovat siitä muuttuneet. Hänen mukaansa uudesta kannasta ei ole vielä neuvoteltu.

-  Eli ministeri Multala ei voi ilmoittaa julkisesti, että on olemassa joku kanta, Ranne sanoi STT:n haastattelussa.

Ranteen mukaan perussuomalaiset ei seiso Multalan esittämän kannan takana.

-  Emme ole kuittaamassa tässä tilanteessa minkäänlaisia uusia kiristyksiä. Suomen täytyy pitää tiukasti kiinni hallitusohjelmakirjauksesta siinä, että me emme voi aiheuttaa energia- ja ilmastopoliittisilla linjauksilla lisäkustannuksia Suomelle.

YMPÄRISTÖMINISTERI kiistää Ranteen kritiikin. Multalan mukaan Suomen ennakkovaikuttamiskannat on normaalin poliittisen prosessin mukaisesti viety EU-ministerivaliokunnan kautta eduskuntaan.

-  Suomen hallitus on sama Suomen hallitus, mikä tässä on ollut, ja nämä kannat on otettu tämän hallituksen aikana, Sari Multala sanoi STT:lle.

Kokoomusministeri ei ymmärrä, mihin Ranne viittaa olosuhteiden muuttumisella. Hänen mukaansa olisi erikoista, jos Suomi muuttaisi kantaansa sen jälkeen, kun se on saanut EU:n esitykseen sen, mitä on siihen ennakkovaikuttamisessa ajanutkin.

-  Maana meidän pitää olla johdonmukaisia, kun vaikutamme Euroopan unionin asioihin. Ja tietysti se luo meille uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Olisi erikoista, jos nyt yhtäkkiä muuttaisimme mieltämme, Multala sanoi.

Seuraavaksi hallitus ottaa kantaa komission yksityiskohtaisempaan esitykseen normaalin kannanmuodostusprosessin mukaan.

LULU RANNE piti myös epätodennäköisenä, että hallitus saisi energia- ja ilmastostrategian lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen oli tarkoitus valmistua tällä viikolla.

-  Tilanne ei näytä kauhean hyvältä, Ranne kommentoi neuvottelujen aikatauluja.

Ranteen mukaan neuvotteluissa hiertää useampikin asia. Erimielisyyttä on muun muassa energia- ja ilmastotoimien taloudellisesta puolesta.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

Vastuuministeri Multalan mukaan myös strategian valmistelu on sujunut normaalin poliittisen prosessin mukaan ministerityöryhmässä, jossa kaikki hallituspuolueet ovat edustettuina.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

-  En ole heiltä vielä saanut ehdotuksia, että mitä muutoksia he haluavat tähän. Odotan saavani nyt toivottavasti lähiaikoina.

Ministerin mukaan strategiapaperi on edelleen tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle lähiaikoina.

-  Kaikki toimet, mitä siellä on, on yhdessä sovittu ministerityöryhmässä.

Ranteen mielestä strategiassa eivät näy tarpeeksi esimerkiksi hallitusohjelman kirjaukset siitä, että energia- ja ilmastopolitiikka ei saa nostaa sähkön hintoja.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

”Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja” – vihreiden Hyrkkö pitää hallituksen toimintaa omituisena

Vihreiden Saara Hyrkkö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 10. kesäkuuta.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ihmettelee hallituksen epäselvää linjaa EU:n päästövähennystavoitteeseen. Hyrkön mukaan on kestämätöntä, että Suomen linjaa joudutaan toistuvasti ihmettelemään maailmalla.

Komissio julkisti keskiviikkona esityksensä EU:n päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2040 ja Suomi ilmoitti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) suulla tukevansa tavoitetta. Heti seuraavana päivänä, torstaina hallituspuolue perussuomalaisten varapuheenjohtaja sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kuitenkin torppasivat tämän ja ilmoittivat, että asiasta ei ole hallituksen kesken sovittu.

Hyrkkö pitää hallituksen toistuvia linjaepäselvyyksiä omituisina ja haitallisina.

– Hallituksella on eväät levällään ilmastopolitiikassa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus viestii kumppaneillemme maailmalla eri ministereiden suulla ensin yhtä, sitten toista. Tällainen linjattomuus on tuhoisaa paitsi ilmastolle, myös Suomen kansainväliselle asemalle, Hyrkkö toteaa tiedotteessaan.

VIHREIDEN kanta EU:n vuoden 2040-tavoitteeseen on selvä ja Hyrkkö kertoo antavansa tukensa ministeri Multalalle. Tavoiteltu 90 prosentin päästövähennys on asiantuntijoiden mukaan vähintä, mitä Euroopassa voidaan ilmastokriisin hillitsemiseksi tehdä.

Hyrkön mukaan esityksessä olisi pikemminkin kiristämisen varaa.

– En tue komission ajatusta siitä, että osan kansallisista päästötavoitteista voisi kattaa ostamalla päästöoikeuksia muissa maissa. Tämä käytäntö on jo osoittautunut epävarmaksi ja toimimattomaksi. Suomen tulisikin kirittää EU:ta kunnianhimoisempaan ja toimivampaan ilmastopolitiikkaan.

Hyrkön mukaan vähintä mitä hallitukselta odotetaan, on saada rivit suoriksi sekä kotimaassa että EU:n suuntaan.

– Pääministeri johtaa hallituksen toimintaa ja Suomen EU-politiikkaa. Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja EU:n päästövähennystavoitteissa? Onko se Multalan, Ranteen vai kenties jonkun kolmannen ministerin linja? Hyrkkö kysyy tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Hallituksen kanta EU:n päästövähennystavoitteisiin ratkesi jo keväällä

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) väite siitä, ettei Suomen kantaa EU:n päästövähennystavoitteisiin olisi vielä hallituksessa päätetty, ei pidä täysin paikkaansa.

Ranne paheksui tiedotteessaan torstaina ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan lausuntoa, jonka mukaan Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.

Ranteen mielestä Multala ei olisi voinut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska kannasta ei ole vielä päätetty hallituksessa.

KUITENKIN Demokraatin tietojen mukaan Multalan lausunto perustui Suomen ennakkovaikuttamiskantaan, jota on käsitelty jo keväällä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa ja myös eduskunnassa.

”Suomi tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 prosentin nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat. Samalla Suomi korostaa, että tavoitteen toimeenpanon pääpainon tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet”, valiokunnalle esitellyssä, maaliskuulle päivätyssä ympäristöministeriön muistiossa todetaan.

Hallituksen EU-ministerivaliokunnan puheenjohtaja on pääministeri Petteri Orpo (kok.) . Valiokuntaan kuuluu perussuomalaisista puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, oikeusministeri Leena Meri, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja sekä ministerivaihdoksen jälkeen myös elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Muut jäsenet ovat eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (rp.), maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), opetusministeri Anders Adlercreutz (rp.), ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja ulkoministeri Elina Valtonen.

Myös perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja sanoi torstaina Ylellä, ettei perussuomalaiset tue komission esitystä.

AVAINSANAT