Miten hallitus reagoi itärajan tilanteeseen? – näin Petteri Orpo kommentoi tänään

Hallitus tiedotti viime viikon tiistaina sulkevansa koko itärajan Vainikkalan rataliikennettä lukuun ottamatta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tuolloin, että sulkupäätös voidaan tarvittaessa purkaa jo ennen sen päättymisen määräaikaa, tai rajasulkua voidaan myös päättää jatkaa joulukuun 13. päivää pitemmälle.

Itärajalla on viime päivät ollut hiljaista.

– Me tarkkailemme edelleen joka päivä tilanteen kehittymistä. Tavoitehan on se, että me pystymme palaamaan normaaliin. Mutta ihan koko ajan ja sinne tämän kahden viikon sulun loppuun asti me katsomme, mikä tilanne on. Meillä on mahdollisuus sitten lähteä avaamaan. Mutta jos tämä toiminta jatkuu tai alkaa, silloin me ryhdymme taas toimenpiteisiin, Orpo totesi medialle eduskunnassa.

Orpon mukaan tällä hetkellä tilanne on rauhallinen itärajalla.

– Se on juuri sellainen kuin mitä me haimme tällä toimenpiteellä.

Orpon mukaan viimeistään ensi keskiviikkona eli 13.12. päätetään jatkotoimenpiteistä.

– Kyllä, näin se on. Mutta en lähde ennakoimaan sitä. Olemme tyytyväisiä siihen, että asiat ovat nyt hyvin, mutta ne päätökset tehdään siinä ajassa. Hallitus on osoittanut, että pystyy nopeisiin päätöksiin sekä tiukennuksissa, mutta kyllä me pystymme myöskin sitten tilannetta purkamaan, jos olosuhteet sen mahdollistavat.

AVAINSANAT

“Kun pelkästään kurjuutta on jaossa…” – ammattiliitolta vetoomus hallituksen kehysriiheen

Palvelualojen ammattiliitto PAM vetoaa hallitukseen, että se jakaisi säästötoimissaan taakkaa tasaisemmin.

– Kun pelkästään kurjuutta on jaossa, tarvitaan vahvaa oikeudenmukaisuuden tajua päätöksissä, puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen (kuvassa) toteaa tiedotteessa.

Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu maanantaina alkavaan kehysriiheen päättämään valtion talouden suuntaviivoista vuosille 2025-2028.

Hallituksen tähän mennessä toteuttamat ja päätetyt valtiontalouden säästötoimet ovat rankaisseet matalapalkkaisia sekä vastentahtoista osa-aikatyötä tekeviä palvelualojen ammattilaisia, ammattiliitto kritisoi.

“Tämä on kohtuutonta.”

PAMiin kuuluu esimerkiksi tarjoilijoita, siivoojia, kokkeja ja kaupan alan työntekijöitä.

– Leikkaustoimet niin työttömyysturvaan kuin muihin tukiin ovat iskeneet vain pienituloisiin. Samalla suuripalkkaiset saavat nauttia veroalennuksista. Tämä on kohtuutonta, Rönni-Sällinen huomauttaa.

Voimakkaimmin leikkaukset kohdistuvat PAMin mukaan pienituloisiin lapsiperheisiin tilanteessa, jossa toinen perheen aikuisista jää työttömäksi ja haluaisi ottaa vastaan osa-aikatöitä sovitellulla työttömyysetuudella.

LIITTO LASKEE, että työttömyysturvan lapsikorotusten ja suojaosan poisto leikkaavat osa-aikaisesti työskentelevän perheellisen palvelualojen työntekijän työttömyysetuutta kuukaudessa jopa 300-400 euroa jo ennen ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksen vaikutuksia.

Asumistuen muutokset tarkoittavat PAMin mukaan puolestaan, että korkeiden asuinkustannusten alueella tällaiseen perheen kuukausittaiseen toimeentuloon kohdistuu vielä 100-200 euron lisäleikkaus.

Hallitus on päättänyt lisäksi etuuksia inflaatio-oloissa nostavan kansaneläkeindeksin jäädytyksestä peräti vuoteen 2027 saakka, liitto muistuttaa.

– Kuluttajahintojen voimakkaan kasvun myötä indeksijäädytys tarkoitti jo kuluvan vuoden alussa lähes kuuden prosentin leikkausta etuuksien ostovoimaan vuodentakaiseen verrattuna.

HALLITUS suunnittelee myös kulutukseen kohdistuvien verojen kuten arvonlisäveron korottamista. PAM huomauttaa, että pienituloiset maksavat arvonlisäveroa suhteessa tuloihinsa enemmän kuin suurituloiset. Tämä vaikutus korostuu entisestään välttämättömyyshyödykkeiden kuten elintarvikkeiden kohdalla.

Normaalitilanteessa etuuksien indeksisidonnaisuus suojelee kaikista pienituloisimpia osittain myös kulutusverojen korotuksilta. Indeksijäädytyksen vuoksi mahdollinen korotus kompensoituu kuitenkin ainoastaan eläkkeiden ja toimentulotuen osalta, liitto huomauttaa.

Kehysriihi lähestyy, ministeriöiden pimityslinja jatkuu – professori pitää tilannetta ongelmallisena

Ministeriöt pimittävät ehdotuksensa kehysriiheä varten. Kaksi ministeriötä kieltäytyi luovuttamasta STT:lle kevään kehysriiheä varten laatimiaan ehdotuksia.

Kehysriihi on vuosittain järjestettävä kokous, jossa suunnitellaan valtion taloutta vuosiksi eteenpäin. Maanantaina alkavasta kehysriihessä on odotettavissa päätöksiä usean miljardin euron sopeutuksista. Käytännössä luvassa on siis leikkauksia, veronkorotuksia tai molempia.

Ministeriöiden ehdotuksissa on mahdollisesti käsitelty sosiaali- ja terveyspalveluiden, eläkkeiden ja erilaisten tukien leikkaamista. Kun tietoja ministeriöiden poliitikoille tarjoamista vaihtoehdoista ei ole, julkinen keskustelu käydään vuodettujen lukujen ja ministeriöiden valikoimien tietojen pohjalta.

STT pyysi niin valtiovarainministeriöstä (VM) kuin sosiaali- ja terveysministeristöstä (STM) asiakirjoja, jotka on toimitettu hallituksen säästöpäätöksiin liittyen. Pyynnöt koskivat sekä kansanedustaja Matias Marttisen (kok.) johtamalle työryhmälle luovutettuja asiakirjoja että STM:n tapauksessa myös valtiovarainministeriölle luovutettuja asiakirjoja.

Ministeriöt kuitenkin kieltäytyivät luovuttamasta niitä. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen (kuvassa) Itä-Suomen yliopistosta pitää tilannetta ongelmallisena.

JULKISUUSLAKIA ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistamista valmistelevan työryhmän mietinnössä on monia julkisuusmyönteisiä ehdotuksia, mutta ehdotuksiin on kirjattu myös julkisen talouden suunnitelman valmistelun julkisuuden rajoittaminen.

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että työryhmä teki kirjauksen ministeriön ehdotuksesta. Käytännössä laki siis kiristäisi ministeriöiden kehysriiheen tekemien ehdotuksien julkisuutta, sillä julkisen talouden suunnitelmasta keskustellaan kehysriihessä.

Julkisen talouden suunnitelmaa koskevien asiakirjojen julkiseksi tulosta ei ole tällä hetkellä laissa erikseen säännöksiä. Jatkossa myös näiden asiakirjojen julkiseksi tulosta säädettäisiin erikseen laissa vastaavalla tavalla kuin valtion talousarvioesityksen valmisteluasiakirjoista.

Valtiovarainministeriö perusteleekin asiaa lainsäädännön saattamisella samanlaiseksi.

VOUTILAINEN näkee mietinnön ehdotuksessa ongelmia. Hänen mukaansa perusteluissa ei ole esitetty mitään perustuslain edellyttämää välttämätöntä syytä, jonka vuoksi valmistelun julkisuutta rajattaisiin.

Hän kritisoi sitä myös työryhmän mietinnöstä jättämässään lausunnossa yhdessä yliopistonlehtori Matti Muukkosen kanssa.

Voutilainen ja Muukkonen kirjoittivat lausunnossaan pitävänsä erikoisena, että valtioneuvoston ministeriöissä tehtävää valmistelutyötä, johon kohdistuu valmisteluvaiheessa yleistä mielenkiintoa sekä yhteiskunnallista keskustelua, yritetään ehdotetulla tavalla kaventaa.

-  Julkisen talouden suunnitelman valmistelu on painokkaasti poliittinen prosessi, josta pitää pystyä keskustelemaan julkisuudessa riittävän tietopohjan perusteella jo valmisteluvaiheessa. Tästä syystä ilman painavia perusteluita ehdotettu lisäys on perustuslain vastainen.

Voutilaisen ja Muukkosen mukaan se, että ministeriöiden ehdotuksista keskustellaan tai niitä arvostellaankin valmisteluvaiheessa, on tervettä sananvapauden käyttöä demokraattisessa yhteiskunnassa. Lisäksi keskustelu voi nostaa esille uusia näkökulmia julkisen talouden valmisteluun tai epäkohtia ministeriöiden tuottamasta tietopohjasta.

Koska kyseessä on vasta mietintö, ei ole varmuutta, kirjataanko asiaa lakiin. Mietinnön ruotsinkielisen version lausuntokierros on vielä kesken, ja sen jälkeen asioiden eteneminen on poliittinen päätös.

STT:N PYYTÄESSÄ tänä keväänä kehysriihen valmisteluasiakirjoja, valtiovarainministeriö vastasi, että asiakirjat olisivat julkisia viimeistään, kun valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen.

Sosiaali- ja terveysministeriö taas perusteli kieltäytymistä sanomalla, että se ei ole toimittanut virallisia säästöehdotuksia valtiovarainministeriölle tai Marttisen ryhmälle kevään aikana. Sen sijaan ministeriö on valtiovarainministeriön kanssa yhdessä “selvitellyt eri toimenpiteiden vaikutuksia”. Siksi myös STM katsoo, että asiakirjat tulevat julkisiksi vasta valtioneuvoston päätöksen jälkeen.

Professori Voutilaisen mukaan tietojen antamatta jättämiselle ei ole laissa säädettyä ja asiallisesti esitettyä perustetta.

Voutilainen perustelee asiaa sillä, että valtioneuvosto ei ole yksi viranomainen, vaan se koostuu ministeriöistä ja valtioneuvoston yleisistunnosta. Julkisuuslaissa on omaksuttu vahva viranomaisten erillisyysperiaate, jonka tarkoituksena on lain perusteluiden mukaan nimenomaan valmistelun julkisuuden edistäminen.

Viranomaiset ovat lakia sovellettaessa toisiinsa nähden siis itsenäisiä, Voutilainen arvioi STT:lle sähköpostitse.

-  Tällä on merkitystä erityisesti valmistelun julkisuuden kannalta. Esimerkiksi viranomaisen toiselle viranomaiselle toimittamat lausunnot, aloitteet ja muut kirjelmät tulevat yleensä julkisiksi välittömästi sen jälkeen, kun ne on allekirjoitettu, jollei kysymys ole salassa pidettäväksi säädetystä asiakirjasta. Käytännössä tuo säännös tarkoittaa julkisuuden alkamista viimeistään, kun asiakirja on lähetetty, jos allekirjoitustoimea ei tehdä.

MYÖS STM:N valtiovarainministeriöön toimittaman paperin Voutilainen arvioi olevan julkinen. Asiakirja on julkinen kahden perustelun nojalla: joko sillä, että asiakirja on ollut valmis ja allekirjoitettu ja siksi julkinen tai itsenäisen kokonaisuuden muodostama selvitys on valmis käyttötarkoitukseensa.

Koska valtiovarainministeriö on pyytänyt ehdotuksia ja STM on niitä antanut, paperi on valmis, kun valtiovarainministeriö on sen vastaanottanut.

-  Asiakirjat vastaanottavassa ministeriössä julkisuuden alkamisajankohta ratkaistaan julkisuuslain perustella asiakirjan vastaanottamisesta.

STT pyysi myös vuonna 2022 joukolta ministeriöiltä samoja papereita. Tuolloinkin pyynnöt evättiin.

Sanna Raita-aho / STT

Poliitikkojen kolmoisrooli “ei tervettä” – SDP:n kansanedustajalta ehdotus puolueille

Kansanedustaja Joona Räsäsen (sd.) mielestä puolueiden olisi sovittava, että sama henkilö ei voisi toimia samaan aikaan kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna.

– Kun itsellänikin on kokemusta vuoden verran toimimisesta kolmoisroolissa, niin en pidä terveenä, että tästä muodostuu kenellekään uusi normaali, Räsänen toteaa tiedotteessa.

Seuraavat kunta- ja aluevaalit järjestetään tasan vuoden päästä. Niissä valitaan valtuutetut sekä kuntien että hyvinvointialueiden valtuustoihin.

Vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin aluevaltuutetuiksi 101 silloista kansanedustajaa, jotka toimivat samalla kunnanvaltuutettuina ja näin ollen edustivat kolmea vaaleilla valittua päätöksentekotasoa.

– Ennen seuraavia kunta- ja aluevaaleja puolueiden on kyettävä sopimaan siitä, että sama henkilö ei voi toimia vaaleilla valittuna päätöksentekijänä kaikilla kolmella tasolla. Tämä on helppo keino välttää vallan keskittyminen samoille henkilöille, Räsänen ehdottaa.

VAALIKELPOISUUDEN rajoittaminen lainsäädännöllä olisi hänen mukaansa haastava operaatio ja siksi sopuratkaisu olisi tarpeen.

– Ilman puolueiden välistä yhteisymmärrystä vallan keskittyminen tulevissakin vaaleissa jatkuu.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksessa vuodelta 2022 selkeä enemmistö suomalaisista rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna.

– Vallan keskittymisestä ei pidä syyttää yksittäisiä henkilöitä, vaan siihen johtaa Suomen vaalitapa, joka suosii valmiiksi tunnettuja ehdokkaita ja tämä näkyy puolueiden ehdokasasettelussa, Räsänen painottaa.

”Tällä ei mitään pelasteta” – Pohjois-Suomen Demarinuoret pitää Orpon hallituksen hyvinvointivaltio-puheita törkeinä

Enni Ervasti, 20, opiskelee yhteiskuntatieteitä Lapin yliopistossa.

Petteri Orpon (kok.) hallitus lisää nuorten uupumista ja mielenterveysongelmia tilanteessa, jossa nuorten kuormitus oli koronapandemian jäljiltä jo ennestään kova. Hallitus heikentää nuorten hyvinvointia kasvattamalla taloudellista epävarmuutta muun muassa sosiaaliturvan leikkauksilla ja työelämämuutoksilla.

Näin toteavat Pohjois-Suomen Demarinuorten piirin puheenjohtaja Jussi-Mikael Suikkanen, 24, ja Demariopiskelijoiden hallituksen sekä Pohjois-Suomen Demarinuorten varajäsen Enni Ervasti, 20.

– Nuoriin kohdistuvat leikkaukset näkyvät psykososiaalisena kuormituksena ja jatkuvana huolena arjessa pärjäämisestä, sanoo Suikkanen, joka valmistuu tänä keväänä Centria-ammattikorkeakoulusta yhteisöpedagogiksi ja kirkon nuorisotyön ohjaajaksi.

Hän muistuttaa, että nuorten toimeentulossa oli suuria haasteita jo ennestään, ja inflaatiosta johtuva hintojen nousu on syventänyt ongelmia.

– Usein ruokakulut ovat ensimmäiset, joista tingitään, että saadaan laskut maksettua. Olen nähnyt tämän jo silloin, kun aloitin vuonna 2018 opintoni. Jos opiskelijalle on määrätty esimerkiksi lääkitys, lääkkeiden oston jälkeen ei välttämättä ole jäänyt rahaa ruokaan. Silloin on pitänyt syödä pelkkää puuroa tai käydä ruokajonossa.

Suikkasen mielestä nuoret pakotetaan opintojen äärestä palkkatöihin, koska muuten ei tule toimeen. Tämä haittaa opintoja.

– Opiskelu on opiskelijan päätyö. Jos arjessa ei jää aikaa opiskeluun, koska teet töitä voidaksesi kustantaa opintoja, opinnot totta kai viivästyvät. Silloin tapahtuu enemmän uupumista, mikä taas viivästyttää opintoja entisestään, Suikkanen sanoo ja muistuttaa, että opiskelijaterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin oli jo ennestään kuukausien jonot.

– Nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet jo pandemian jäljiltä kovassa kasvussa. Opiskelijoilla on jatkuva suorittamisen paine.

Pakotetaan ihmiset viimeisen kortin luo.

PIAN työelämään siirtyvän Suikkasen omat huolenaiheet kohdistuvat työmarkkinatilanteeseen. Se on hänen mielestään vaikea.

– Olen valmistumassa sosiaalialalle, joka on jo ennestään kriisiytynyt. Tuntuu siltä, että jatkuvasti leikataan nuorilta ja esimerkiksi lasten suojelusta, jossa olen itsekin työskennellyt opintojeni aikana. Kyllä se herättää huolta.

Suikkanen arvelee, että työelämäheikennysten myötä aiempaa harvempi uskaltaa ottaa esimerkiksi osa-aikatöitä vastaan. Tämä tulee johtamaan työttömyyden ja toimeentulotukimenojen kasvuun.

– Tavallaan pakotetaan ihmiset sen viimeisen kortin luo, Suikkanen sanoo.

Hänen mielestään on selvää, että taloutta pitää tasapainottaa, mutta nyt käytettävät keinot ovat väärät.

– Nykyinen hallitus ottaa enemmän velkaa, kuin edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus, joka otti velkaa koronakriisin keskellä tukeakseen myös yrityksiä. Näyttää siltä, että Orpon hallitus leikkaa vain nuorilta, opiskelijoilta ja työssäkäyviltä. Yritykset eivät tule ottamaan minkäänlaista vastuunkantoa. Pitäisi leikata tasaisesti kaikilta, hän sanoo.

Miksi lasten ja nuorten halutaan kärsivän?

YHTEISKUNTATIETEITÄ Lapin yliopistossa opiskeleva Ervasti asuu kahden opiskelijan kimppakämpässä Rovaniemellä. Asumistuen leikkaukset kohdistuvat molempiin asukkaisiin.

– Omalta osaltani pitää elää paljon säästeliäämmin kuin ennen, vaikka koen, että olen käyttänyt rahaa kohtuudella, enkä ole turhia ostellut. Kaikki menee ruokaan ja vuokraan. Nyt pitää karsia vielä enemmän.

Ervasti ihmettelee velkakurista puhuvan hallituksen kevyttä suhtautumista nuorten velkaantumiseen. Orpon hallituksen leikkausten vuoksi yhä useamman nuoren on turvauduttava opintolainaan, vaikka lainojen korot ovat nousseet ja monilla on heikentyneessä työmarkkinatilanteessa ongelmia takaisinmaksussa.

– Minua surettavat nämä hallituksen toimet. Miksi lasten ja nuorten halutaan kärsivän? Nämä leikkaukset voivat pahimmillaan saada ajattelemaan, että olemme ihan arvottomia. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ei millään arviointiasteikolla voi sanoa toteutuneen.

Ervastin mielestä nuoriin tulisi panostaa, jotta Suomessa riittäisi työelämässä jaksavia ihmisiä myös tulevaisuudessa; sellaisia, jotka pystyvät hoitamaan eläkkeellä olevia suuria ikäluokkia.

Hän muistuttaa myös, että tämän päivän lapset ja nuoret joutuvat kohtaamaan myös poliittisesti epävarman maailmantilanteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat.

Hypitään määräaikaisesta työsuhteesta toiseen

PERUSTELUJA, joiden mukaan hallitus olisi toimillaan pelastamassa hyvinvointivaltiota tuleville sukupolville, Ervasti ei hyväksy.

– Pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluu, että verotuksella pyritään tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja ja kaikille taataan riittävä toimeentulo ja toimivat peruspalvelut. Kun näitä miettii, hallituksen toimien ei voi sanoa edistävän pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Enemmän vaikuttaa siltä, että hallitus haluaisi muuttaa sen Yhdysvalloissa toimivaan liberaaliin anglosaksiseen malliin.

– Mielestäni on täysin vastuutonta ja törkeää puhua ylipäätään minkään pelastamisesta tuleville sukupolville, kun hallitus on ollut kaatamassa yritysvastuudirektiiviä ja ennallistamisasetusta, jotka olisivat kansainvälisesti auttaneet ihmisoikeuksien edistämisessä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, Ervasti huomauttaa.

Hänen mielestään myös hallituksen työelämäheikennykset aiheuttavat nuorissa toivottomuutta. Yhä useampi ajautuu määräaikaisten työsuhteiden kierteeseen, ja ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus johtaa työntekoon myös sairaana, Ervasti arvelee.

-Tämä vain edesauttaa sitä, että lapset ja nuoret elävät kurjuudessa, kun työelämä tulee olemaan tämmöistä. Hypitään määräaikaisesta työsuhteesta toiseen. Ja sitten on tietysti tämä lakko-oikeuden vieminen. Tällä ei mitään tai ketään pelasteta.

Keskustelukulttuuri on riistäytynyt käsistä.

SUIKKANEN ja Ervasti ovat yhtä mieltä siitä, että Orpon hallituksen toimet tulevat lisäämään yhteiskunnallista levottomuutta. Tämä on uhka myös kansalliselle turvallisuudelle Suomessa.

Aihe koskettaa erityisen läheisesti Suikkasta, joka on lähdössä ensi talvena suorittamaan asepalvelustaan haastavassa maailmantilanteessa. Suikkanen vakuuttaa, että maanpuolustustahtoa riittää, vaikka asevelvollisuudesta vapautuminen kävisi hänen tapauksessaan helposti, omalla ilmoituksella. Hänellä on transtausta.

– Lähden vähemmistötaustasta suorittamaan asevelvollisuuttani ja koen, että vaikka meillä yhteiskunta on polarisoitunut ja hyvinvointivaltiota ollaan rapauttamassa, minun velvollisuuteni on suorittaa se. Ymmärrän, että jotkut tekevät toisenlaisen valinnan, ja kunnioitan sitä, Suikkanen sanoo.

Jussi-Mikael Suikkanen, 24, valmistuu tänä keväänä yhteisöpedagogiksi ja kirkon nuorisotyön ohjaajaksi.

Omista lähtökohdistaan Suikkanen haluaisi kuitenkin esittää Orpon hallitukselle yleistä keskusteluilmapiiriä koskevan toiveen.

– Minulla särähtää korvaan se, että meillä kansanedustajat käyttävät vapaa-aikaansa ja työaikaansakin sosiaalisessa mediassa siihen, että leimataan vähemmistöjä. Se tuntuu pöyristyttävältä. Keskustelukulttuuri on riistäytynyt käsistä somessa ja istuntosalissa.

Suikkasen mielestä etenkin päättävässä asemassa olevien tulisi kantaa vastuu omasta käytöksestään.

– Tuntuu siltä, että itseäni vanhemmat ikäluokat ovat unohtaneet, miten keskustellaan ja kunnioitetaan ihmisiä, jotka ovat eri mieltä asioista. Se näyttää tosi oudolta käytökseltä.

Hän toivoo, että hallitus ottaisi vakavasti nuorten ahdingon. Siihen ei kuulu vitsailu leikkauksista, ihmisten toimeentulon kustannuksella.

Hallitus hakee säästöjä hyvinvointialueiden rahoituksesta – verotuottoja arvonlisäverosta

Petteri Orpo (kok.) ja Riikka Purra (ps.) eduskunnan kyselytunnilla 4. huhtikuuta.

Hallitus on tekemässä ensi viikon alussa lukuisia kovia säästöpäätöksiä. Hallituksen tavoitteena on tehdä leikkauksia karkeasti arvioiden kahdella miljardilla eurolla lisää jo pohjalla olevien kuuden miljardin euron päälle. Veronkorotusten osuus on noin miljardin euron luokkaa.

Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus kokoontuu maanantaina ja tiistaina päättämään tulevien vuosien valtiontalouden raameista. Pohjaneuvotteluita on käyty jo viikkoja, ja loppurutistus ennen varsinaista kehysriihtä on viikonloppuna.

STT haarukoi muutamia keskusteluissa olleita kohteita. Kaikesta kuitenkin yhä neuvotellaan, eikä mitään ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu, hallituslähteistä korostetaan.

-  Nämä ovat aika herkkiä asioita. Jotta saadaan tasapuolinen ja oikeudenmukainen paketti, pitää selvittää asiat huolella, kuvailee eräs hallituslähde.

HALLITUSTA kirittää pelko EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutumisesta. Talousahdinko johtuu muun muassa siitä, että verotuloja kertyy valtion kassaan ennalta arvioitua vähemmän. Valtion taloutta rasittaa raskaasti myös hyvinvointialueiden paisunut alijäämä.

Keskusteluissa on ollut esillä, että yleistä arvonlisäveroa kiristettäisiin yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosentista 25 prosenttiin. Valtiovarainministeriön (VM) esittämän arvion mukaan tämä tuottaisi noin 615 miljoonan euron verotuotot vuodessa.

Ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron nostaminen sen sijaan voisi olla vaikeampaa, pohtivat hallituslähteet.

Hallituspuolueissa on kannatusta niin sanotulle terveysverolle, mutta VM:ssä sitä on pidetty teknisesti liian hankalana toteuttaa. Terveysvero voisi ennaltaehkäistä sairauksia, jos se hillitsisi terveydelle haitallisten tuotteiden kulutusta.

RIIHESSÄ tiettävästi etsitään keinoja, jotka voisivat tuoda säästöjä myös tulevaisuudessa. Helpompi vaihtoehto voisi olla joidenkin arvioiden mukaan muun muassa alkoholiveron ja virvoitusjuomaveron korotukset.

Iltalehti on kertonut, että myös muun muassa ay-liikkeen ja säätiöiden sijoitustuottoihin kohdistuva viiden prosentin lähdevero on ollut keskusteluissa. Perinteisesti ainakin RKP on sitä vastustanut. Teollisuusliitto on ehdottanut lähdeveroa. Liiton laskelmien mukaan vuotuinen tuotto olisi noin 100 miljoonaa euroa.

Hallituslähteistä vahvistetaan STT:lle, että kaikki on vielä pöydällä, myös lähdeveron kaltaiset eri puolueille vaikeat päätökset.

ELÄKELÄISTEN osallistuminen säästötalkoisiin ollaan toteuttamassa veroratkaisuin. Yksi keino voisi olla eläketulovähennyksen parametrien muuttaminen, jolloin veromuutoksia pystyttäisiin kohdistamaan eri tuloryhmiin suunnilleen sen mukaan, mitä poliittisesti halutaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on painottanut, että pieniin eläkkeisiin ei kosketa.

Arvonlisäveron kiristäminen nostaisi todennäköisesti kuluttajahintoja, jolloin se voisi vaikuttaa positiivisesti muun muassa työeläkkeiden indekseihin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvua pitäisi STT:n tietojen mukaan hillitä sadoilla miljoonilla euroilla kehysriihipäätöksin. Esillä on ollut viime vuosina säädettyjen velvoitteiden poistaminen tai lieventäminen. Pöydällä ovat ainakin vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoitus, perusterveydenhuollon hoitotakuun keventäminen nykyisestä ja asiakasmaksut.

-  Isoja ja vaikeita päätöksiä kaikki, luonnehtii yksi hallituslähteistä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan hoitajamitoitusta harkitaan laskettavaksi jopa 0,55:een, mikä tarkoittaisi, että kahtakymmentä vanhusta kohti pitäisi olla vain 11 hoitajaa.

STT:lle kerrotaan, että uusi mitoitus voisi olla myös jotain 0,60 ja nykyisen 0,65 väliltä. Hallitus on selvittämässä, miten teknologiasta voisi löytyä apu esimerkiksi lääkkeiden annosteluun ja liikkeen valvontaan.

VELVOITTEEN höllentäminen merkitsisi sitä, että valtio vähentäisi hyvinvointialueiden rahoitusta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) sanoi STT:n haastattelussa, että vaikka hoitajamitoitusta vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa laskettaisiin, tulee ihmisten hoidontarve kuitenkin täyttää.

-  Vaikka lain tasolla se minimi laskettaisiinkin, niin uskon, että esimerkiksi aluehallintovirastot voisivat edelleenkin vaatia mitoituksen nostamista, Juuso sanoi.

VM on viime vuoden menokartoituksessaan esittänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja voitaisiin korottaa maltillisesti esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Näin maksutuottoja voitaisiin kasvattaa esimerkiksi 50 miljoonalla eurolla ja valtion rahoitusta hyvinvointialueille pienentää vastaavasti. Tiedossa ei ole, onko juuri tämä malli ollut nyt pöydällä.

OLETUS on, että varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta ei ainakaan suoraan leikata, mutta säästöjä saatetaan hakea esimerkiksi korkeakoulujen indekseistä. Myös muun muassa joidenkin ammatillisten tutkintojen lyhentäminen kahteen vuoteen on ollut esillä, mutta se ei ilmeisesti ole etenemässä.

Erään lähteen mukaan harkinnassa on toisen tutkinnon tekeminen maksulliseksi, mutta toisaalta hallitus on jo poistamassa aikuiskoulutustuen.

Lähteistä arvioidaan myös, että kuntien valtionosuudet todennäköisesti pienenevät, mikä vaikuttaa koulutukseen ja muun muassa kulttuuriin. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osuus kuntien budjetista on noin 60 prosenttia.

Mediatietojen mukaan keskusteluissa on esillä myös sote-järjestöjen avustusten leikkausten aikaistaminen niin, että ne alkaisivat jo ensi vuonna. Tämä toisi noin sadan miljoonan euron säästön. Hallitusohjelman mukaan avustuksia leikattaisiin vuodesta 2027 alkaen.

Sanna Nikula/STT