VALIKKO

Miten hallitus reagoi itärajan tilanteeseen? – näin Petteri Orpo kommentoi tänään

Hallitus tiedotti viime viikon tiistaina sulkevansa koko itärajan Vainikkalan rataliikennettä lukuun ottamatta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tuolloin, että sulkupäätös voidaan tarvittaessa purkaa jo ennen sen päättymisen määräaikaa, tai rajasulkua voidaan myös päättää jatkaa joulukuun 13. päivää pitemmälle.

Itärajalla on viime päivät ollut hiljaista.

– Me tarkkailemme edelleen joka päivä tilanteen kehittymistä. Tavoitehan on se, että me pystymme palaamaan normaaliin. Mutta ihan koko ajan ja sinne tämän kahden viikon sulun loppuun asti me katsomme, mikä tilanne on. Meillä on mahdollisuus sitten lähteä avaamaan. Mutta jos tämä toiminta jatkuu tai alkaa, silloin me ryhdymme taas toimenpiteisiin, Orpo totesi medialle eduskunnassa.

Orpon mukaan tällä hetkellä tilanne on rauhallinen itärajalla.

– Se on juuri sellainen kuin mitä me haimme tällä toimenpiteellä.

Orpon mukaan viimeistään ensi keskiviikkona eli 13.12. päätetään jatkotoimenpiteistä.

– Kyllä, näin se on. Mutta en lähde ennakoimaan sitä. Olemme tyytyväisiä siihen, että asiat ovat nyt hyvin, mutta ne päätökset tehdään siinä ajassa. Hallitus on osoittanut, että pystyy nopeisiin päätöksiin sekä tiukennuksissa, mutta kyllä me pystymme myöskin sitten tilannetta purkamaan, jos olosuhteet sen mahdollistavat.

AVAINSANAT

“Tästä ei voi vaieta” – SDP:n Tuppurainen avaa nyt, mistä aamupäivän poikkeuksellisessa operaatiossa oli kyse

Kuva: Istock
Kuvassa eduskuntatalo Helsingissä.

SDP:n kansanedustajat lähettivät tänään puoleenpäivään mennessä yhteensä 23 tiedotetta samasta aiheesta.

Kyseessä on hallituksen esitys niin kutsutusta vientivetoisesta työmarkkinamallista, jota SDP kutsuu “palkkakuoppalaiksi” ja jota se monilla tiedotteillaan vastustaa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen perustelee poikkeuksellista tiedotesumaa Demokraatille sanoen, että asia on eduskuntaryhmälle niin iso ja tärkeä. Hänen mukaansa kansanedustajille haluttiin tarjota mahdollisuus sanoittaa itse huolensa ja kritiikkinsä hallituksen lakiesityksestä.

– Erityisesti tilanteessa, jossa hallitus tuntuu haluavan viedä tämän (työmarkkinamalliesityksen) vähin äänin eduskunnasta läpi. Perjantaina luettiin SDP:n esittämä välikysymys eduskunnassa. Siihen nyt toista kertaa tällä vaalikaudella yhtyy koko oppositio. Jo tiistaina hallitus siihen vastaa ja äänestykset ovat mahdollisesti jo keskiviikkona. Eli me halusimme nyt antaa mahdollisimman vahvasti myöskin äänen kaikelle sille huolelle ja kritiikille, jota on laajasti olemassa.

Tuppurainen muistuttaa, että lakiesitys koskee valtavaa joukkoa suomalaisia palkansaajia, “joita tällä esityksellä, kun valtakunnansovittelijan kädet sidotaan, tuomitaan ikuiseen palkkakuoppaan”.

– Tätä ei voi sivuuttaa vähin äänin, tästä ei voi vaieta, vaan SDP:n kansanedustajat haluavat tuoda tämän aiheellisen kritiikin esille ja se on tällä yhteisellä toimintatavalla nyt varmistettu.

Tuppurainen sanoo, että viisainta olisi, että hallitus vetäisi lakiesityksen pois.

– Ellei hallituksella ole siihen valmiutta, me pyrimme kaatamaan koko hallituksen välikysymyksessä.

Tuppurainen epäilee myös, ettei eduskunnasta välttämättä löydy lainsäädännölle enemmistöä.

AVAINSANAT

Mitä ihmettä tapahtuu? – SDP lähettänyt aamulla jo noin 20 tiedotetta samasta aiheesta

Kuvassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

SDP:n kansanedustajat ovat lähettäneet aamulla jo reilu parikymmentä tiedotetta samasta aiheesta.

Aihe on hallituksen esittämä vientivetoinen työmarkkinamalli, jota SDP:n kansanedustajat vastustavat tiedotteisssaan joukolla.

Toisen tiedotteen 10 minuuttia ensimmäisenä tulleen kansanedustaja Seppo Eskelisen (sd.) tiedotteen jälkeen lähetti kello 8.40 SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

Tuppurainen kirjoittaa tiedotteessaan, että hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka murentaa palkkatasa-arvoa suomalaisilla työmarkkinoilla.

– Tällä esityksellä Orpon hallitus haluaa nimenomaan estää esimerkiksi hoitajia ja opettajia parantamasta omaa palkkakehitystään tulevaisuudessa. Se on tämän palkkakuoppalain nimenomainen tarkoitus, Tuppurainen väittää.

– SDPn viesti on selvä: hallituksen on vedettävä palkkakuoppalaki pois ja sitouduttava palkkatasa-arvon edistämiseen. Sen on lopetettava työmarkkinakaaoksen lietsominen. Hallituksen on vihdoin ryhdyttävä arvostamaan suomalaista työntekijää, sillä he rakentavat tämän maan menestyksen, hän jatkaa.

SDP jätti tällä viikolla yhdessä koko opposition kanssa hallitukselle välikysymyksen palkkatasa-arvosta. Välikysymyskeskustelu käydään ensi tiistaina.

SDP:n tiedotteita on saapunut tänä aamuna noin 10 minuutin välein ja määrä alkaa lähestyä jo 20:tä.

Demokraatti soitti aamulla SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäkansliaan ja kysyi, mistä on kyse.

Ryhmäkansliasta kerrottiin, että tiedotteita tulee tänä aamuna laajasti kansanedustajilta ja kello 12 mennessä kaikki tiedotteet on lähetetty.

Ryhmäkansliasta artikuloidaan, että hallituksen esitys työmarkkinamallista on herättänyt SDP:n eduskuntaryhmässä paljon keskustelua ja se koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja vääräksi. Hallituksen esitys nähdään “jatkumoksi työmarkkinakaaoksen hämmentämisessä”. Ryhmä haluaa, että laki vedetään pois ja tiedotteissa kerrotaan näkemykset siitä, minkä hankkeessa nähdään olevan pielessä.

Tiedotteet on julkaistu ja ne on katsottavissa myös SDP:n verkkosivuilla.

Uutista korjattu kello 13.25. Ensimmäisen tiedotteen lähetti Seppo Eskelinen eikä Tytti Tuppurainen.

AVAINSANAT

Filatov: naiset joutuvat jakamaan kurjuutta keskenään – naisille nallekarkit, miehille palkankorotukset



Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) muistuttaa miesvaltaisten vientialojen ja julkisen sektorin olevan syvässä keskinäisriippuvuudessa.

Orpon hallituksen vientimallia perustellaan sillä, että se huolehtii kansantaloudesta ja kilpailukyvystä. Filatov sanoo sen olevan vain osa totuutta.

– Kyllä, mutta ei yksin. Vienti ei vedä ilman julkisen sektorin naisvaltaisten hoiva- ja koulutusalojen panostusta. Vaikkapa it-alan osaaja voi paremmin keskittyä työhönsä, kun tietää, että hänen lapsensa ovat laadukkaassa päivähoidossa ja vanhemmat turvallisessa hoivassa. Nyt tätä turvaa on ravistellut henkilöstöpula hoivassa, varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessakin, Tarja Filatov toteaa blogissaan.

FILATOV painottaa, että työvoiman saatavuudessa kyse on muustakin kuin palkkatasosta. Hän sanoo markkinatalouden toimivan normaalisti siten, että jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinta nousee. Siksi viime kierroksella päädyttiin poikkeukselliseen palkkatasa-arvoa edistävään ja hoiva-alaa tukevaan korotukseen.

– Kurkistus historiaan kertoo, että meillä oli hyvin koordinoiva malli, sitä kutsuttiin tupoksi. Se ei ollut täydellinen, mutta sen aikana haettiin kansantalouden kestokyvystä yhteistä käsitystä valtion ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyössä.

Olennaista tupossa oli Filatovin mielestä se, että sillä saatiin rauhaa työmarkkinoille ja jos palkanmaksuvara oli hyvin pieni, veroratkaisuilla tai sosiaaliturvauudistuksilla turvattiin ostovoimaa. Tupon sisällä myös tehtiin matalapalkkaratkaisuja ja tasa-arvoeriä.

Vientialoja matalammin ansaitsevan alan väki rahoittaa kuoppien korjaamisen ja jakaa kurjuutta keskenään.

– Tästä mallista irtaantuivat nimenomaan vientialojen työnantajat. Ne julistivat, että tupot ovat historiaa, niitä ei enää solmita. Viime kierroksella työvoimapulasta kärsivä julkinen sektori hoiva etunenässä sai kuoppakorotuksen, johon liittyi hyvinvoinialueiden palkkaharmonisaatioon varautumista.

– Tämä yksi kerta sai herneen vientialojen työnantajien nenään. Nyt ne ja Orpon hallitus haluavat estää lailla, että näin kävisi uudelleen. Ei vaikka mahdollisimman vapaata markkinataloutta perään kuuluttavat.

SUOMESSA palkkakierroksen on yleensä avannut vientialan ammattiliitto. Se on käytännössä luonut pohjan palkankorotuksille pohjan, josta ei ole juuri poikettu. Filatov näkee tässä on tietyn viisauden kansantalouden kannalta, mutta samalla sanoo lakisääteisen vientimallin viheliäisyyden löytyvän sen prosentuaalisesta kustannusvaikutuksesta.

– Vientialoja matalapalkkaisemmilla aloilla tämä tarkoittaa, että koko alalla on pienempi rahapotti käytössä. Euromääräisesti kullakin alalla jaettava palkkapotti on pienipalkkaisilla ja julkisen sektorin toimialoilla lakisääteisesti pienempi. Ero julkisen sektorin naisten ja vientialojen miesten välillä kasvaa siis kerta kerralta.

Filatovin mukaan tässä mallissa ei voi korjata palkkakuopassa olevien asemaa toimialan sisällä, vaan esitys johtaa siihen, että vientialoja matalammin ansaitsevan alan väki rahoittaa kuoppien korjaamisen ja jakaa kurjuutta keskenään.

– Alojen välistä palkkaeroa ei voi korjata alan sisällä, koska kokonaispotti on euromääräisesti vientialoja pienempi. Näyttää siltä, että vientimallilla halutaan naisvaltaiset alat tappelemaan keskenään pennin nallekarkeista.

AVAINSANAT

KL: Soste-lääkäri tyrmää hallituksen hoitopilotit: ”hölmöläisen hommaa”

Suomen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestön Sosten asiantuntijalääkäri Kati Myllymäki tyrmää Kauppalehden haastattelussa Orpon hallituksen pilotin yli 65-vuotiaiden pääsystä yksityiselle lääkärille julkisen hinnalla.

Kokeilu liittyy Kela-korvauksien uudistamiseen, jonka yhtenä osana 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla eli 28 eurolla. Kokeilun on määrä alkaa ensi vuoden alusta.

Myllymäki kyseistää kokonaisuudessaan hallituksen Kela-korvausten uudistuksen. Kela-korvauksia nostetaan 335 miljoonalla, mutta samaan aikaan hallitus poistaa perusterveydenhuollon hoitotakuun ja leikkaa hyvinvointialueiden budjetista.

Myllymäki painottaa haastattelussa, että yksittäiset palvelusetelit ja irtokäynnit eivät kohdennu siihen väestönosaan, joka tarvitsee eniten peruspalveluita.

Hallituksen arvovalinta on karsia julkisen puolen rahoitusta, mutta käyttää enemmän rahaa yksityiseen palvelutuotantoon.

SAMASSA Kauppalehden haastattelussa myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo hallituksen tehneen arvovalinnan tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden velvoitteita ja rahoitusta on karsitaan, mutta rahaa on käytetään enemmän yksityisen palvelutuotannon Kela-korvattavuuteen.

 

 

AVAINSANAT

Yle: Kelan Antila: Hyvinvointivaltio ei ole romahtamassa – “eivät ihmiset turhaan juokse lääkärillä”

Kelan pääjohtajan Outi Antilan mukaan hyvinvointivaltio ei rapautumassa Orpon hallituksen säästöjen takia.

– Etuuksiin on tulossa muutoksia ja asiakasmäärämme ovat kasvaneet, mutta mistään romahduksesta ei kuitenkaan ole kyse, Outi Antilan totesi Ylen Ykkösaamussa tänään lauantaina.

Anttila ymmärtää huolen leikkauksista ja Kelan näkyvän roolin siinä. Kela muun muassa vastasi toimeentulotukien tiukentumiseen liittyvästä ja tuhansia suomalaisia koskeneesta viestinnästä, jossa kehotettiin etsimään halvempia asuntoja.

– Meidän piti sitten lähettää kaikille rajat ylittäville asukkaille se viesti.

Kela maksaa vuodessa etuuksia noin 16 miljardin euron verran. Näistä etuuksista suurimpia, miljardiluokkaa, ovat muun muassa sairauskulut, työttömyysturva ja asumistuki, joihin kaikkiin hallituksen säästötoimet nyt osuvat.

Meidän piti sitten lähettää se viesti halvemman asunnon etsimisestä.

YKKÖSAAMUSSA Antila myös tyrmäsi puheet turhasta vastaanotoilla juoksemisesta.

– Eivät ihmiset käy lääkärillä ilman syytä. Mitä nopeammin ihminen pääsee lääkärille, niin useimmiten se säästää erikoissairaanhoidon kustannuksia, Antila sanoi.

Kelan pääjohtaja Outi Antila jää eläkkeelle ensi keväänä.

 

AVAINSANAT