Miten hallitus reagoi itärajan tilanteeseen? – näin Petteri Orpo kommentoi tänään

Hallitus tiedotti viime viikon tiistaina sulkevansa koko itärajan Vainikkalan rataliikennettä lukuun ottamatta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tuolloin, että sulkupäätös voidaan tarvittaessa purkaa jo ennen sen päättymisen määräaikaa, tai rajasulkua voidaan myös päättää jatkaa joulukuun 13. päivää pitemmälle.

Itärajalla on viime päivät ollut hiljaista.

– Me tarkkailemme edelleen joka päivä tilanteen kehittymistä. Tavoitehan on se, että me pystymme palaamaan normaaliin. Mutta ihan koko ajan ja sinne tämän kahden viikon sulun loppuun asti me katsomme, mikä tilanne on. Meillä on mahdollisuus sitten lähteä avaamaan. Mutta jos tämä toiminta jatkuu tai alkaa, silloin me ryhdymme taas toimenpiteisiin, Orpo totesi medialle eduskunnassa.

Orpon mukaan tällä hetkellä tilanne on rauhallinen itärajalla.

– Se on juuri sellainen kuin mitä me haimme tällä toimenpiteellä.

Orpon mukaan viimeistään ensi keskiviikkona eli 13.12. päätetään jatkotoimenpiteistä.

– Kyllä, näin se on. Mutta en lähde ennakoimaan sitä. Olemme tyytyväisiä siihen, että asiat ovat nyt hyvin, mutta ne päätökset tehdään siinä ajassa. Hallitus on osoittanut, että pystyy nopeisiin päätöksiin sekä tiukennuksissa, mutta kyllä me pystymme myöskin sitten tilannetta purkamaan, jos olosuhteet sen mahdollistavat.

AVAINSANAT

Janne Riiheläinen: Kiitos Joe Bidenille – näillä teoilla autoit ratkaisevasti Suomen asiaa

Presidentti Joe Biden väistyy Yhdysvaltain johdosta, mutta hänen aikanaan Suomi sai jalkansa hyvin transatlanttisen oven väliin. Tässä Bidenin oma panos oli merkittävä.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden luopui jatkokauden tavoittelusta, eikä hän olisi enää ikänsä ja haurautensa takia ollutkaan demokraateille uskottava ehdokas.

Suomelle Biden on ollut erinomainen kumppani viime vuosien isoissa käänteissä. Kannattaa muistaa, ettei tämä ole ollut meille mikään itsestäänselvyys. Suomen suhde Yhdysvaltain korkeimpaan johtoon on ollut tälläkin vuosituhannella välillä vaikea.

Kylmän sodan aikana viitteellinen puolueettomuutemme teki meistä amerikkalaisille toisinaan hyödyllisiä joissakin asioissa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen ja Suomen liityttyä Euroopan unioniin, olimme enää yksi pieni Euroopan maa muiden joukossa. Siis Washingtonin näkökulmasta hyvin vähän kiinnostava.

Supervallan johtajan henkilökohtainen aika on äärimmäisen arvokasta kansainvälisen politiikan valuuttaa. 2000-luvun alussa Suomessa puhuttiin siitä, miten suhteemme Valkoiseen taloon oli tuolloin etäinen, jopa negatiivinen. Vuosien 2002 ja 2017 välissä Suomen presidentti ei tavannut kollegaansa kertaakaan kaksistaan.

Suhteemme Valkoiseen taloon oli tuolloin etäinen, jopa negatiivinen.

Suurin syy etäisyydelle lienee ollut kuitenkin se, että Suomella ei ollut juuri merkitystä Yhdysvalloille.

SITTEN VENÄJÄ alkoi omilla toimillaan Ukrainaa vastaan antaa sitä merkitystä. Kriittisenä aikana, talvella 2021-2022 Yhdysvaltain presidenttinä oli Joe Biden. Vaikka jossittelu onkin vain jossittelua, hyvällä todennäköisyydellä hän oli Suomelle paljon parempi valinta siihen hetkeen kuin aiempi kilpakumppaninsa Donald Trump.

Pitkin vuotta 2021 kiristynyt tilanne Venäjän ja demokraattisten maiden välillä muuttui pahempaan ensimmäisenä päivänä joulukuuta, kun Putin kielsi Naton laajentumisen itään. Kielto koski luonnollisesti myös Suomea ja Suomen hartaudella vaalittua Nato-optiota.

Presidentti Sauli Niinistö oli profiloitunut presidenttikausillaan Nato-jäsenyyden vastustajana ja läntisen yhteistyön rajoittajana. Siinä tilanteessa, kun Putin kielsi suorasanaisesti Suomelta mahdollisuuden Nato-jäsenyyteen, muuttui myös Niinistön ajattelutapa.

Hänen piti ulkopolitiikan ehdottomana johtajana miettiä, mitä Venäjän uudelle tasolle nostama vastakkainasettelu tarkoittaa Suomen turvallisuudelle.

Noin kaksi viikkoa Venäjän uhkavaatimuksen jälkeen Niinistö soitti Bidenille ja kysyi, onko Naton avointen ovien politiikka edelleen voimassa. Biden vahvisti, että oli.

ULKOPOLIITTISEN johdon perusteellisesta varovaisuudesta kertoo, että Suomen Washingtonin suurlähettiläs Mikko Hautala on kertonut olleensa yhteydessä asiasta myös Trumpiin. Tällä yhteydenpidolla pyrittiin, ja onnistuttiin estämään mahdollisen jäsenyyshaun muuttumista amerikkalaisten sisäpoliittiseksi kiistakapulaksi.

Presidenttien yhteydenpito jatkui ja Biden pyysi alkuvuodesta 2022 Niinistöä suostuttelemaan Putinia olemaan hyökkäämättä Ukrainaan. Näin Niinistö tekikin. Puhelusta virallisesti raportoitaessa Niinistö ilmoitti, miten “Suomi käyttää täyttä itsemääräämisoikeutta turvallisuuspolitiikastaan.”

Tämä oli diplomaattisesti esitetty viesti Putinille, että Suomi liittyy Natoon, jos haluaa. Tämän ilmaisun takana täytyi olla Bidenin lupaus jäsenyydestä.

Tämän lupauksen pitävyys tuli testiin, kun Venäjä käynnisti helmikuussa 2022 suurhyökkäyksen Ukrainaan, iskien samalla hajalle eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän.

Niinistö on jälkeenpäin kuvannut Risto Uimosen kirjassa, miten hän oli Valkoisessa talossa jo kymmenen päivää Ukraina-hyökkäyksen jälkeen kysymässä turvatakuita mahdollisen Nato-hakemuksen ajaksi. Mitään virallisia takuita ei ilman kongressin päätöstä voi Yhdysvallat antaa, mutta ilmeisesti Bidenin vakuutus riitti Niinistölle.

Suomi jätti jäsenyyshakemuksen Natoon yhdessä Ruotsin kanssa 18. toukokuuta 2022, vajaa kolme kuukautta Venäjän suurhyökkäyksestä. Ilman presidentti Bidenin vahvaa tukea tämä ei olisi ollut mahdollista.

Jäsenyyshakemusten vaikeudet Turkin kanssa olisivat myös voineet olla ihan eri luokkaa, ellei Bidenilla ollut vahvaa tahtoa saada Suomi ja Ruotsi puolustusliiton jäseniksi.

Presidentti Joe Biden on suonut Suomelle aikaansa ja ollut hyvin suopea suojelemaan turvallisuuttamme. Meillä on paljon syitä muistaa häntä hyvänä ja tärkeänä liittolaismaamme johtajana.

Maria Guzenina kertoo, minkä salkun toivoisi Suomen komissaarin saavan – antaa myös “horisija-Trumpin” kuulla kunniansa

Maria Guzeninan työhuoneen ikkunasta on näkymät vanhaan Brysseliin.

Moni suomalaispoliitikko on kertonut odottavansa, että Suomi tavoittelee aktiivisesti tulevaa uutta puolustuskomissaarin paikkaa. Europarlamentaarikko Maria Guzenina (sd.) ajattelee toisin. Hän toivoo, että Suomen komissaari saisi “sisämarkkinakomissaarin” salkun.

Ensimmäisen kauden europarlamentaarikolla on riittänyt totuttautumista Brysselissä jo useammasta rakennuksesta koostuvaan valtavaan kokonaisuuteen. Hän kertoo tutustuneensa EU-pyhättöön omin päin toisin kuin monet muut kollegat, jotka kulkevat joka paikkaan “apojen” – henkilökohtaisten avustajien – porukka ympärillään.

– Nyt olen hahmottanut jo hyvin paikan logistiikan. Ja on hyvä, että on tehnyt sen yksin, hän kertoo Demokraatille.

Guzeninan luonteeseen kuuluu lähestyä ihmisiä rohkeasti ja kysellä neuvoa.

– Täällä on päässyt luomaan jo aika kivasti kontakteja – ja kontaktit ovat tässä työssä tärkeimpiä työkaluja.

EUROPARLAMENTAARIKKOJEN valiokuntapaikat ovat nyt varmistuneet ja Guzenina on hyvin tyytyväinen omiinsa. Hän on varsinainen jäsen sisämarkkina- ja kuluttajasuojalautakunnassa IMCO:ssa ja varajäsenenä kulttuuri- ja koulutusvaliokunta CULT:issa sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa FEMM:issa.

Hän sai myös täysjäsenyyden USA-valtuuskunnassa sekä Kaakkois-Aasian valtuuskunnassa.

– Varsinkin USA-valtuuskunta oli poikkeuksellisen haluttu. Omasta s&d-ryhmästäkin oli enemmän ehdokkaita kuin tarjolla olevia paikkoja. Olen ylipäänsä hyvin tyytyväinen, että meidän pieni suomalainen s&d-delegaatiomme sai vaikutusvaltaisia tehtäviä ryhmien neuvotteluissa.

“Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi keskeisimmistä kysymyksistä.”

IMCO:n täysjäsenyyttä hän pitää tosi kovana juttuna, sillä se tulee olemaan tämän kauden tärkeimpiä valiokuntia.

– Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Ja sillä on suoraan vaikutusta myös Suomen kilpailukykyyn, Guzenina painottaa.

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa tehtävä työ limittyy monin tavoin IMCO:n vastuualueeseen, on sitten kyse luovasta taloudesta tai alustataloudesta. CULT-valiokunnan tehtäviin kuuluu myös muun muassa median vapauteen liittyvät asiat.

– Some-jätit ovat muokanneet median kulutusta. Esimerkiksi Tiktokin valta-asema nuorten keskuudessa jo uutislähteenä on merkittävä. Tässä on aivan valtavia haasteita. Kyse on myös demokratiasta. Ilman vahvaa demokratiaa Euroopan kilpailukyky horjuu.

Vahvaa Eurooppaa rakennetaan näiden kahden valiokunnan voimin hyvin merkittävästi, Guzenina kuvailee.

URSULA VON DER LEYEN jatkaa komission ja Roberta Metsola parlamentin johdossa. Guzenina kannatti molempien valintaa.

– On hyvä tässä maailman ajassa – varsinkin kun valinnat tehtiin Yhdysvaltain presidentinvaalien kynnyksellä – että Euroopalla on vahva jatkumo viime kaudella tehdylle työlle.

Guzenina on helpottunut siitä, että EU-vaaleissa ”keskikentän” puolueet saivat vahvan tuloksen, enemmistö kannattaa siis yleiseurooppalaista konsensus-hakuista politiikkaa.

– Äärivasemmalla, johon myöskin vasemmistoliitto kuuluu, on valitettavasti sitä porukkaa, joka edelleen kyseenalaistaa Ukrainan tukemista. Sen on huomannut salissa käydyistä puheenvuoroista jo Strasbourgin istuntoviikon aikana. Heille ei ole keskeistä vahvistaa turvallisuutta EU-alueella.

Laitaoikeisto taas koostuu patriooteista ja muusta “sekavasta seurakunnasta”, Guzenina kuvailee. Hyväksi esimerkiksi hän sanoo sitä, kun salista jouduttiin poistamaan yksi mesoava meppi kesken istunnon epäasiallisen käytöksen takia.

Guzenina näkee “vanhat puolueet” turvallisuuden takeina.

– Valitettavasti mitkään merkit eivät ole sen puolella, että näistä ääriryhmistä tällainen ei toistuisi.

Timo Soinille “vanhat puolueet” olivat kirosana, mutta Guzenina näkee ne turvallisuuden takeina. Suurimpaan EPP:hen kuuluu kokoomus, S&D:hen SDP ja Renew-ryhmään keskusta ja RKP. Guzenina toivoo myös vihreiltä yhtenäisyyttä ja tukea Eurooppa-myönteiselle enemmistölle.

– Vihreät tuki ryhmänä kuitenkin von der Leyenia ja Metsolaa, mutta muissa ryhmissä on herännyt epäilys, kykenevätkö vihreät kuitenkaan pitämään sanansa yhteisestä konsensus-politiikasta.

KOMISSION tulevan puheenjohtajan von der Leyenin on määrä julkistaa ehdotuksensa uuden komission kokoonpanosta ja organisaatiosta syyskuun alussa. Suomi tulee esittämään komissaariksi Henna Virkkusta (kok.). Guzeninan mielestä Virkkunen on hyvä valinta.

– Hänellä on kokemusta, osaamista ja vahvuutta kestää painetta ja toimia suomalaisten parhaaksi.

Salkun sisällöstä ei vielä ole tietoa, mutta Guzenina uskoo, että hyvällä yhteistyöllä Virkkunen saa painavan salkun.

Monen suomalaispoliitikon mielestä Suomen pitäisi tavoitella aktiivisesti uutta puolustuskomissaarin tehtävää. Guzenina ajattelee toisin. Hän toivoo, että Suomen salkku liittyisi sisämarkkinoihin ja kilpailukykyyn.

– EU:n pärjääminen globaalisti ja sisämarkkinakysymykset tulevat nousemaan seuraavan viiden vuoden aikana aivan keskeisiksi hyvin monella sektorilla – ja niistä tehtävät päätökset vaikuttavat myös suomalaisten hyvinvointiin.

KILPAILUKYVYSTÄ huolehtiminen ja “sisämarkkinakomissaarin” työsarka olisi valtava, mutta Virkkunen kyllä selviäisi siitä, Guzenina arvioi.

– Olisi todella tärkeää, että Pohjoismaiden, ja erityisesti Suomen erityispiirteet tulisivat huomioiduiksi päätöksissä. Suomea pitäisi kohdella vähän kuin saarta tällä hetkellä, koska Venäjä-pakotteet ovat voimassa ja tavarat eivät kulje rajan yli.

Jotta sisämarkkinoilla kaikki sujuisi sujuvasti Suomen kannalta, maamme logistiikka pitäisi Guzeninan mielestä ottaa huomioon. Päätöksissä olisi pyrittävä vähentämään esimerkiksi vaikean talvikauden korkeita kustannuksia, jotka yritykset ja kuluttajat joutuvat väkisinkin kohtaamaan.

Salkkujen nimiä ei ole vielä kerrottu julkisuuteen. Guzenina on kuitenkin hyvillään siitä, että von der Leyen on perustamassa S&D-ryhmän vaatimuksesta uuden asumiseen keskittyvän komissaarin tehtävän.

EU:n yhteinen kilpailutuslainsäädäntö – millä kriteereillä julkiset hankinnat kilpailutetaan tulevaisuudessa – on myös todella tärkeä ja iso kokonaisuus, Guzenina huomauttaa. Nyt on jo ollut esillä, pienien toimijoiden ja järjestöjen mahdollisuutta pärjätä kilpailussa pitäisi vahvistaa.

– Tämäkin tulee eteen viiden vuoden aikana.

GUZENINA kertoo sukeltaneensa helposti S&D-ryhmään. Hän sanoo isoa ryhmää vahvaksi selkänojaksi omalle työlle. Tutuiksi ovat ehtineet jo tulla erityisesti muiden Pohjoismaiden ja Baltian edustajat.

– Meillä on hyvin vahvat yhteiset näkemykset alueen edunvalvonnasta. Monet Pohjoismaiden ja Baltian mepit ovat myös hyvin kokeneita ja vaikutusvaltaisia.

Hän nostaa erikseen esille Eero Heinäluoman, joka nauttii Guzeninan mukaan aivan poikkeuksellista arvostusta S&D-ryhmässä.

– Tässä ryhmässä on todella mukava työskennellä, kun käytännöt ovat vakiintuneet ja säännöt selkeät ja ryhmässä on mahdollisuus tuoda esille Suomen erityispiirteitä ja omia näkemyksiä politiikanteosta, Guzenina pohtii.

“Meitä pidetään säntillisinä, luotettavina ja ahkerina.”

Ylipäänsä suomalaismeppien arvostus parlamentissa on hänen mukaansa hyvin korkea.

– Meitä pidetään säntillisinä, luotettavina ja ahkerina. Vaikka Suomen delegaatioon kuuluu vain 15 europarlamentaarikkoa, me nautimme vahvaa luottamusta. Se näkyy myös vastuupaikkojen jaossa.

JO VAALI-ILTANA Guzenina painotti Demokraatin haastattelussa suomalaismeppien yhteistyön tärkeyttä yli puoluerajojen, että suomalaisten ääni kuuluu kunnolla. Hän myös huomauttaa, että Suomen 15 hengen porukasta peräti kymmenen on entisiä ministereitä, kokeneita konkareita.

– Tällaista suhdelukua ei muista maista löydy.

Guzenina itse kuuluu näihin ministeritaustaisiin. Hän on toiminut peruspalveluministerinä, SDP:n 1. ja toisena varapuheenjohtajana, Demarinaisten puheenjohtajana, eduskuntaryhmän työväliokunnan ja puoluehallituksen jäsenenä sekä Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan puheenjohtajana.

Hän on mukana myös Espoon kunnallispolitiikassa, tällä hetkellä valtuutetun lisäksi kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana.

– Aikomukseni on pystyä yhdistämään mepin ja kaupunginhallituksen työt. Kaupunginhallituksen kokoukset ovat maanantaisin ja parlamentissa työviikko alkaa varsinaisesti tiistaista. Se vaatii hieman uurastusta, mutta töitähän politiikassa on tarkoitus tehdä.

Hän näkee myös synergiaetua siinä, että jalat ovat vahvasti myös Suomen ja Espoon maaperällä.

USA-VALTUUSKUNNAN jäsenenä Guzenina seuraa erityisen tarkkaan Yhdysvaltain presidentinvaaleja, joihin on mahtunut monta käännettä lähtien presidentti Joe Bidenin kisasta vetäytymisestä ja Donald Trumpin salamurhayrityksestä lähtien.

– Olen valtavan innostunut Kamala Harrisin tulevasta ehdokkuudesta. Uskon, että hän tulee yhdistämään myös demokraattista puoluetta. Hän taustansa syyttäjänä tekee hänestä myös Trumpin vastustajana pelottavan.

“Näen Harrisissa valtavasti toivoa Yhdysvalloille, Euroopalle ja koko maailmalle.”

Äskettäisessä puheessaan hän käsitteli muun muassa naisten oikeuksia ja tasa-arvon tärkeyttä, herkkiä aiheita, joihin amerikkalaiset poliitikot harvemmin uskaltavat puuttua.

– Näen Harrisissa valtavasti toivoa Yhdysvalloille, Euroopalle ja koko maailmalle.

Guzenina on kiinnittänyt huomiota myös Harrisin retoriikkaan, tapaan puhua ja koskettaa sanoillaan ihmisiä, joka on aivan toista kuin ”Trumpin horinat”.

– Hänen uhonsa muistuttaa enemmän hyvin nuoren kehittymättömän mielen, sanastollisesti köyhän ihmisten purkauksia.

Käänne on tapahtumassa, Guzenina uskoo, sillä ihmiset ovat jo kyllästyneet siihen, mitä Trumpin kaltaiset ihmiset ovat aiheuttaneet – väkijoukon villitsemistä valheilla, vastuunkannon välttelyä ja lupausten rikkomista.

– Bidenin pitkä sinnittely johti siihen, että kaikki tapahtuu juuri nyt niin kuin pitääkin – jos Biden olisi väistynyt aiemmin tai myöhemmin, reaktio olisi ehkä erilainen. Momentum on juuri nyt oikea.

JOTKUT käytännön asiat ovat vielä hieman kesken. Guzeninalla ei vielä toistaiseksi ole omaa henkilökuntaa, ja hän saa muun muassa kabinettipäällikkönsä vasta syyskuussa paikan päälle Brysseliin.

Asunto on jo löytynyt, mutta Guzenina pääsee muuttamaan sinne marraskuussa. Se ei haittaa. Hän asustaa siihen asti Airbnb-asunnoissa tutustuen samalla Brysselin eri kaupunginosiin.

– Tämä on loistava mahdollisuus seikkailuun, on ihanaa kävellä töihin aamulla läpi monenkirjavien kortteleiden ja asua Euroopan pääkaupungissa aivan tavallisten ihmisten keskuudessa. Siinä avautuu elämä aivan toisella tavalla.

AVAINSANAT

“Pakotteet purevat” – valtiovarainministerit: Venäjä levittää liian ruusuista kuvaa taloudestaan

Venäjän sotatalous heikkenee ja länsimaiden asettamat pakotteet purevat, kahdeksan Euroopan valtiovarainministeriä toteaa yhteisessä lausunnossaan The Guardian -lehdessä.

Valtiovarainministerien mukaan Venäjä levittää liian ruusuista kuvaa taloudestaan ja pakotteiden vaikutuksista. Allekirjoittajina ovat valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sekä hänen kollegansa Pohjoismaista, Baltian maista ja Hollannista.

Ministerit sanovat, että pakotteet ovat tehokkaita ja niitä on asetettava lisää. Lausunnossa luetellaan joukko asioita, jotka kertovat Venäjän talouden pitkän aikavälin ongelmista.

Valtiovarainministerien mukaan Venäjän talous on suuntautunut yhä enemmän sotateollisuuteen, jota ylläpidetään finanssipoliittisilla elvytystoimilla. Se ei ole heidän mielestään merkki vakaasta taloudesta, vaikka bruttokansantuote kasvaisi.

Venäjä aikoo käyttää tänä vuonna lähes yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja turvallisuuteen.

MINISTERIEN mukaan talouden lyhyen aikavälin ylikuumeneminen voi estää tuottavuuden kasvun, johtaa yksityisen sektorin pysähtymiseen ja pahentaa vallitsevaa inflaatiota.

Venäjää koettelee työttömyys, ja kireät työmarkkinat aiheuttavat paineita palkkojen nousuun. Ruplan heikko arvo nostaa tuontihintoja, mikä sekin ruokkii inflaatiota entisestään.

Venäjän keskuspankki nosti tänään ohjauskorkoa 18 prosenttiin. Korotus oli kuudes reilun vuoden aikana.

Venäjä joutuu rahoittamaan suuria julkisia sotamenojaan yksityisomaisuuden pakkolunastuksella, eikä maan johto piittaa väestön sosiaalisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista, ministerit kirjoittavat.

VENÄJÄN hallitus on käyttänyt lähes puolet kansallisen hyvinvoinnin rahastostaan sen jälkeen, kun se aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, lausunnossa sanotaan.

Ministerit toteavat, että jos Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa tällä tiellä, maan taloudelle aiheutuvat pitkän aikavälin vahingot voivat olla merkittäviä.

EU-maiden ulkoministerit hyväksyivät kesäkuussa uuden Venäjän vastaisen pakotepaketin. Paketissa kielletään venäläisen nesteytetyn maakaasun uudelleenlaivaus kolmansiin maihin EU-alueella, millä pyritään iskemään Venäjän kaasusta saamiin tuottoihin.

Paketissa rajoitetaan myös Venäjän nesteytetyn maakaasun tuontia maakaasuverkkoon liittymättömien EU:n terminaalien kautta.

PAKOTEPAKETILLA pyritään myös iskemään muun muassa Venäjän varjolaivastoon Itämerellä.

Varjolaivastolla tarkoitetaan usein omistussuhteiltaan ja vakuutustensa puolesta epämääräisiä laivoja, jotka kuljettavat Venäjä-pakotteiden alaista rahtia. Jatkossa varjolaivaston osaksi tulkituille aluksille ei saa enää tarjota palveluita eikä niitä saa päästää satamiin.

Ministerit toteavat lausunnossaan, että Venäjän vientitulot olivat vähentyneet noin kolmanneksella vuosien 2022 ja 2023 välisenä aikana.

Uutista päivitetty klo 14.22 ja klo 16.02 allekirjoittajien, muun muassa Purran nimellä

Yhdysvaltain vaaleista uhkaa tulla kaikkien kulttuurisotien äiti

Trump kampanjatilaisuudessaan Charlottessa Pohjois-Carolinassa 24. heinäkuuta.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on syntymässä asetelma, joka on tuttu viimeaikojen kulttuurisodista. Vastakkain ovat sukupuoli, etnisyys ja gal-tan-akselin äärilaitoihin kiilautuneet arvot.

Asetelman voisi tiivistää näin: valkoinen, kutistuvien teollisuustaajamien heteromies, joka syö lihaa ja omistaa saastuttavan auton, kohtaa korkeasti koulutetun, suurkaupunkilaisen naisen, joka ajaa vähemmistöjen oikeuksia ja on huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Sukupuolten ja arvojen sotaa johtaa tukevasti eläkeikäinen entinen presidentti, tv-julkkis ja kiinteistömiljonääri Donald Trump, joka esiintyy unohdetun kansan ja Yhdysvaltain sielun pelastajana.

Hänen vastaehdokkaakseen valitaan Kamala Harris, jamaikalais-intialais-amerikkalainen entinen San Franciscon piirisyyttäjä ja osavaltion oikeusministeri, josta tuli vuonna 2021 Yhdysvaltain ensimmäinen varapresidentiksi noussut tummaihoinen nainen.

YHDYSVALTAIN kulttuurisotia ovat vuosikymmenten ajan triggeröineet abortti ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet. Vanhempaa perua on kansalaisoikeustaistelun ytimessä oleva rotukysymys, erityisesti afroamerikkalaisten asema, jota on viime ajat pitänyt kansainvälisessä julkisuudessa Black Lives Matter -liike. Peistä taitetaan säännöllisesti myös aselakien löyhyydestä.

Kokonaisuuteen liittyy verbaaliseksi astaloksi muuttunut woke, joka on matkan varrella kadottanut merkityksensä.

Kaikille lienee selvää, millä puolella rintamaa Trump seisoo ja minne pian demokraattien ehdokkaaksi valittava Harris sijoittuu.

VAIKKA vaaleissa on suurelle osalle amerikkalaisista kyse rahasta, terveysvakuutusten pilviin karanneista hinnoista, palkoista, sosiaaliturvasta ja verotuksesta, pelissä on aina muutakin. Trump ja Harris nostavat raha-asioiden ulkopuolisten kysymysten merkityksen kokonaan uudelle tasolle.

Miten marraskuun vaalien asetelma eroaa Trumpin voittoon päätyneistä vuoden 2016 presidentinvaaleista, jolloin vastaehdokkaana oli demokraattien Hillary Clinton?

Trumpia vastassa on nytkin nainen, mutta tällä kertaa hän edustaa myös etnistä vähemmistöä.

Trumpin Maga-liike on tässä välissä myös radikalisoitunut lisää. Se on hävinnyt yhdet presidentinvaalit ja yrittänyt vallankaappausta. Lisäksi Trump on saanut Yhdysvaltain republikaanit toistelemaan valhettaan varastetuista vaaleista.

TAMMIKUUN 6. päivän (2021) kongressitalon valtauksesta on tullut yhteinen, vaalittava muisto, jota Trump itse säännöllisesti ruokkii. Republikaaneissa on ryhdytty myös huolestuttavan paljon puhumaan sisällissodan ja poliittisen väkivallan mahdollisuudesta.

Harrisin kampanja todennäköisesti pyrkii välttämään Hillary Clintonin virheitä, kuten Trumpin äänestäjien demonisointia. Clinton kutsui Maga-porukkaa halveksittavaksi (basket of deplorables), rasistiseksi, seksistiseksi, ksenofobiseksi ja islamofobiseksi.

Möläytys vahvisti viholliskuvaa ja päätyi voimauttamaan Trumpin tukijoita. Samalla poliittiset jakolinjat amerikkalaisessa yhteiskunnassa syvenivät. Trumpin äänestämisestä tuli asia, joka jakaa pysyvästi perheitä, työyhteisöjä ja kaveripiirejä.

MIKÄLI Harris onnistuu Joe Bidenin tavoin uskottavasti puhumaan Yhdysvaltojen yhdistämisestä ja välttämään maltillisia konservatiiveja karkoittavan liiallisen vähemmistöagendan, hän voi hyvinkin voittaa vaalit ja pitää avainosavaltiot sinisinä.

On epäselvää mitä Trumpin leirissä sen jälkeen tapahtuisi. Vaalitappiota pidetään siellä täysin mahdottomana ajatuksena.

Yhdysvaltain presidentinvaaleista uhkaa tulla edesmennyttä Irakin diktaattoria Saddam Husseinia mukaillen kaikkien kulttuurisotien äiti. On syytä toivoa, ettei kamppailu kuumene suoraksi väkivallaksi.

Korjattu klo 9.22 Harrisista tuli varapresidentti 2021.