VALIKKO

Grönlannin pääministeri: Kansamme ei halua kuulua Yhdysvaltoihin – emme ole myytävänä

Kesäkuussa 34 vuotta täyttävä Jens-Frederik Nielsen on järjestyksessä 9:s Grönlannin pääministeri ja ensimmäinen Demokraatit-puolueen edustaja toimessa.

Grönlannin tuore pääministeri Jens-Frederik Nielsen muistuttaa, että maan laajapohjainen hallitus ja ylivoimainen enemmistö kansalaisista vastustavat Yhdysvaltojen pyrkimyksiä hankkia saari hallintaansa.

Nielsen totesi Paimion pääministerikokouksen tiedotustilaisuudessa, että Grönlannin näkökulmasta kansainvälinen turvallisuustilanne on äärimmäisen kireä.

– Tarvitsemme tukea ja liittolaisia, ja olemme kiitollisia niistä. Emme ole sotilasvalta, mutta meillä on globaali vastuumme toimia oikein. Eli kansainvälisten lakien, sopimusten ja arvojen mukaan – ja juuri siksi, että kaikki valtiot eivät niitä jaa, hän sanoi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut toistuvasti, että haluaa Tanskalle kuuluvan Grönlannin Yhdysvaltojen hallintaan. Trump on väläytellyt ostohalukkuuden ohella jopa sotilaallista voimankäyttöä – vaikka itsehallintoalueen emämaa Tanska on Naton jäsen ja on ollut sen aktiivisimpia eurooppalaisia toimijoita.

Trump on perustellut puheitaan USA:n kansallisella turvallisuudella, mutta epäilemättä myös Grönlannin runsailla luonnonvaroilla – mineraaleilla, öljyllä ja maakaasulla – ja silkalla egoistisella voimapolitiikalla on osansa niihin.

Demokraatille Nielsen korosti kokouksen jälkeen, että sama kansainvälisen oikeuden ja sopimusten noudattamisvelvoite tulee olla aina; ei vain silloin, kun on itse pulassa. Siksikin esimerkiksi Ukrainan tukeminen niin kauan kuin tarvitsee on myös Grönlannin asia.

– Tapa, jolla meistä on puhuttu, saa ihmiset tuntemaan olonsa turvattomiksi, hän kommentoi ilmapiiriä kotimaassaan.

NIELSEN painotti, että Grönlanti ei halua ulkopuolisten sekaantuvan asioihinsa eikä niitä mahdollisia taloudellisia tai muita hyötyjä, joita Trumpin hallinto esittelee.

– Tietenkin löytyy aina joitain, jotka ajattelevat toisin; se kuuluu demokratiaan. Mutta meillä on laaja neljän puolueen hallitus, ja enemmistö kansastamme ei halua kuulua Yhdysvaltoihin missään muodossa, hän sanoi Demokraatille.

Saman viestin toisti Paimion kokouksen tiedotustilaisuudessa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen:

– Grönlannin asioista päätetään Grönlannissa, ei missään muualla, hän sanoi.

Nielsen painotti hiljattain myös Tanskan-vierailullaan, että Grönlanti ei tule koskaan olemaan kaupan.

- Emme tule ikinä olemaan palanen omaisuutta, jonka kuka tahansa voi ostaa. Ja se on se viesti, joka mielestäni on tärkeintä ymmärtää, Nielsen kommentoi Tanskassa huhtikuussa.

Kun Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance vieraili maaliskuun lopulla Yhdysvaltain avaruusvoimien tukikohdassa Grönlannin luoteisrannikolla, hän kritisoi Tanskaa Grönlannin kansan ja ”tämän uskomattoman kauniin maa-alueen turvallisuusarkkitehtuurin” laiminlyönnistä.

Sen sijaan ulkoministeri Marco Rubio on ilmoittanut, että Yhdysvallat kunnioittaa Grönlannin itsemääräämisoikeutta.

GRÖNLANTI kuuluu Tanskan kuningaskuntaan, mutta sillä on laaja itsehallinto, jota laajennettiin lisää vuonna 2009. Itsehallinnon ulkopuolelle kuuluvat silti esimerkiksi ulko-, turvallisuus- ja valuuttapolitiikka.

Grönlanti ei ole EU:n jäsen, mutta sillä on kalastussopimus tärkeästä elinkeinostaan unionin kanssa sekä merentakaisen alueen erityisasema. Maassa on noin 56 500 asukasta, joista vajaa kolmasosa asuu pääkaupungissa Nuukissa.

Grönlannin ja Tanskan välit eivät aina ole olleet mutkattomat. 300 vuoden historiaan mahtuu kolonialismia, rotuhygieniaa, pakkosiirtoja ja -sterilointeja, palkkojen polkemista, luonnonvarojen hyväksikäyttöä ja muuta alkuperäiskansoille tuttua riistoa.

1960-luvulla tuhannet tanskalaiset muuttivat saarelle uutta yhteiskuntaa rakentamaan, ja hallitsijoille oli selvää, että se olisi parempi kuin entinen. Moni grönlantilainenkin hylkäsi vanhan inuiittielämäntavan, muutti kaupunkiin ja hankkiutui töihin kalateollisuuteen.

Kaikki vanhat arvet eivät ole välttämättä vieläkään umpeutuneet, mutta Tanskan sovinnollisuus vääryyksien myöntämisessä, kasvaneet itsehallinto-oikeudet, Trumpin öykkäröinti ja maailmanpolitiikan yleinen tilanne ovat tiivistäneet Grönlannin ja Tanskan yhteyttä.

Tanska ilmoitti toukokuun alkupuolella, että sille kuuluvaa Arktisen neuvoston kaksivuotista puheenjohtajuutta hoitaa nyt Grönlanti. Grönlanti puolestaan teki viime viikolla ison 30 vuoden mineraalisopimuksen tanskalais-ranskalaisen yhtiön kanssa, mikä tulkittiin laajalti näpäytykseksi mineraaleja havitelleelle Trumpin hallinnolle.

Lähteitä: Helsingin Sanomat, mtvuutiset.fi, norden.org, Yleisradio.

 

 

AVAINSANAT

”Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan” – Pinja Perholehto syyttää hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavaksi

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto arvostelee hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavuudesta ja päättämättömyydestä.

Perholehto toteaa tiedotteessaan, että ilmasto- ja energiastrategian jatkuva viivästyminen hallituspuolueiden kiistelyn vuoksi paitsi vaarantaa ilmastotavoitteet ja investointiympäristön myös asettaa koko hallituksen toimintakyvyn kyseenalaiseksi.

– Sen sijaan, että eduskunnassa keskusteltaisiin syksyllä siitä, ovatko hallituksen ilmasto- ja luontotoimet riittäviä tai oikeita, joudutaan nyt keskustelemaan siitä, tehdäänkö niitä ylipäätään. Huolestuttavan kuvaavaa on, että ministerit Sari Multala (kok.) ja Lulu Ranne (ps.) käyvät vääntöä ilmastositoumusten ja energia- ja ilmastostrategian valmistelun osalta nyt puhtaasti julkisuuden kautta, Perholehto sanoo tiedotteessaan.

Ministeri Ranteen arvion mukaan hallitus ei saa energia- ja ilmastostrategiaansa lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen piti valmistua jo keväällä – ja alkujaan ministeri Kai Mykkänen (kok.) lupasi sen jo syksyksi 2024.

PERUSSUOMALAISET myös irtautuivat Ranteen suulla EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuoteen 2040 – vain päivä sen jälkeen, kun Suomi ilmoitti siihen sitoutuvansa.

– Vastuullista politiikkaa olisi varmistaa, että Suomessa voidaan jatkossakin hiihtää talvella ja pulahtaa saunan jälkeen puhtaaseen järveen. Kokoomus antaa nyt perussuomalaisten vesittää Suomen ilmasto- ja luontopolitiikan. Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan. Ilmastotoimien lykkääminen ja peruutukset ovat paitsi lyhytnäköistä politiikkaa myös kansantaloudellisesti lopulta kalliimpaa, Perholehto sanoo.

– Varmin tapa estää uudet investoinnit ja työn syntyminen Suomeen on olla passiivinen änkyrä, vetäytyä jo sovituista ilmastotoimista ja lisätä päästöjä entisestään. Tämä poliittinen nokkapokka käy Suomelle kalliiksi.

AVAINSANAT

Taas alkoi hallitustaipaleen hiekoitus: perussuomalaisissa heräsi ilmastokapina

Perussuomalaiset löysi kannatuskuopan pohjalta vanhan populistisen linjansa. Viimeistään kesäkuun puoluekokouksessa Lahdessa tuli selväksi, että toiseksi suurin hallituspuolue ryhtyy historiasta tutuilla tempuillaan hiekottamaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) latua.

Heinäkuun hiljaisuudessa syyksi kelpasi kokoomuslaisen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan kommentti, jonka mukaan Suomi tukee Euroopan komission esitystä tulevaisuuden päästövähennystavoitteeksi.

Ei tue eikä tule tukemaan, mikäli Suomen eli hallituksen kanta on perussuomalaisista kiinni, ilmoitti perussuomalaisten uusi 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja Ylellä. Keskisarjan näkemys sai nopeasti tukea myös hallituksen sisältä, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) arvosteli Multalaa itsenäisestä kannanmuodostuksesta. Hallitus ei Ranteen mukaan ollut komission esityksestä keskustellut.

Aivan näin asia mennyt, koska hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli Suomen ennakkovaikuttamiskantaa päästövähennystavoitteeseen jo keväällä. Näkemys oli käytännössä komission esityksen mukainen.

KOMISSION esitys päästövähennystavoitteeksi tähtää vuoteen 2040. Siihen mennessä EU:n jäsenmaiden tulisi esityksen mukaan vähentää päästöistään 90 prosenttia.

Luku kuulostaa isolta, mutta on emeritusprofessori Markku Ollikaisen mukaan linjassa Suomen voimassa olevan ilmastolain kanssa, johon perussuomalaiset ovat Orpon hallitusohjelmassa sitoutuneet. Jos lakia noudatetaan, Suomen päästövähennyksiin ei vaadita ylimääräisiä tiukennuksia.

Kun ministeri Multala sanoo Suomen tukevan komission esitystä, hän siis nojaa hallitusohjelman kirjauksiin.

Miksi perussuomalaiset sitten huutavat? Koska he ovat jo pidempään pyrkineet vesittämään ilmastolakia, jonka mukaan Suomen tulisi olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali. PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi. Samalla asialla on länsimaissa moni muukin.

PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi.

Linjan nykyinen pääarkkitehti on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Euroopan unionissa tämä ilmastodenialismia lähestyvä linja saa kannatusta erityisesti laitaoikeistoa edustavilta puolueilta.

ORPON hallituksessa ilmastolain tavoitteita puolustaa voimakkaimmin RKP, joka oli lakia viime kaudella hyväksymässä. Myös pääministeri Orpo itse on useaan kertaan muistuttanut tavoitteiden olevan hallitusohjelman mukaisia ja voimassa. Onhan ilmastoministerin salkkukin kokoomuksella.

Perussuomalaisten puoluekokous osoitti henkilövalinnoillaan haluavansa poliittista muutosta. Siksi Keskisarja on 1. varapuheenjohtaja ja jyrkästä maahanmuuttolinjastaan tuttu Simo Grönroos 3. varapuheenjohtaja.

Näin 1. varapuheenjohtaja Keskisarja on kirjoittanut Sarastus-lehdessä ilmastopolitiikan tavoitteista:

”Suomen osuus ihmiskunnan CO2-päästöistä on promille, siis tuhannesosa. Mitä mieltä sinä olet, parahin lukija? Tapahtuuko 99,9 prosentin täyskäännös? Uskotko siihen mielikuvateollisuuden tuotteeseen, että Suomen ilmastoponnistuksilla on globaali merkitys, ja että esikuvana me käännytämme hiilituhruiset EU-valtiot, Yhdysvallat, Kiinan ja kehitysmaat, arabit ja Venäjän… vaikka ne vuonna 2025 eivät osoita pikkiriikkisintäkään hinkua fossiilisten polttoaineiden hylkäykseen.”

Aivan. Tosin professori Markku Ollikaisen mukaan EU on yksi Kiinan viime aikoina kohentuneen ilmastopolitiikan keskeisistä kirittäjistä.

Suomi on EU:n jäsenvaltio ja Keskisarja Suomen hallituksessa valtaa käyttävän puolueen 1. varapuheenjohtaja.

Ajatus fossiilitalouteen jäämisestä on vaarallista, menneisyyden romantisoimisella ryyditettyä ja dieselin katkuista humppaa, jota muun muassa itänaapurin Vladimir suosii levylautasellaan.

AVAINSANAT

Tukeeko hallitus EU-ilmastotavoitteita vai ei – näin vastaa Sari Multala

Hallituksen sisäiset kiistat ilmastoasioista nousivat torstaina esiin, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) arvosteli julkisesti kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalaa.

Multala sanoi keskiviikkona, että Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Ranteen mukaan Multala ei olisi saanut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska siitä ei ole hänen mielestään vielä päätetty hallituksessa.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU:n ilmastotavoitteisiin maaliskuussa 2024. Ranteen näkemys on, että aiemmin muodostettu kanta perustui ”vanhoihin kuvioihin” ja olosuhteet ovat siitä muuttuneet. Hänen mukaansa uudesta kannasta ei ole vielä neuvoteltu.

-  Eli ministeri Multala ei voi ilmoittaa julkisesti, että on olemassa joku kanta, Ranne sanoi STT:n haastattelussa.

Ranteen mukaan perussuomalaiset ei seiso Multalan esittämän kannan takana.

-  Emme ole kuittaamassa tässä tilanteessa minkäänlaisia uusia kiristyksiä. Suomen täytyy pitää tiukasti kiinni hallitusohjelmakirjauksesta siinä, että me emme voi aiheuttaa energia- ja ilmastopoliittisilla linjauksilla lisäkustannuksia Suomelle.

YMPÄRISTÖMINISTERI kiistää Ranteen kritiikin. Multalan mukaan Suomen ennakkovaikuttamiskannat on normaalin poliittisen prosessin mukaisesti viety EU-ministerivaliokunnan kautta eduskuntaan.

-  Suomen hallitus on sama Suomen hallitus, mikä tässä on ollut, ja nämä kannat on otettu tämän hallituksen aikana, Sari Multala sanoi STT:lle.

Kokoomusministeri ei ymmärrä, mihin Ranne viittaa olosuhteiden muuttumisella. Hänen mukaansa olisi erikoista, jos Suomi muuttaisi kantaansa sen jälkeen, kun se on saanut EU:n esitykseen sen, mitä on siihen ennakkovaikuttamisessa ajanutkin.

-  Maana meidän pitää olla johdonmukaisia, kun vaikutamme Euroopan unionin asioihin. Ja tietysti se luo meille uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Olisi erikoista, jos nyt yhtäkkiä muuttaisimme mieltämme, Multala sanoi.

Seuraavaksi hallitus ottaa kantaa komission yksityiskohtaisempaan esitykseen normaalin kannanmuodostusprosessin mukaan.

LULU RANNE piti myös epätodennäköisenä, että hallitus saisi energia- ja ilmastostrategian lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen oli tarkoitus valmistua tällä viikolla.

-  Tilanne ei näytä kauhean hyvältä, Ranne kommentoi neuvottelujen aikatauluja.

Ranteen mukaan neuvotteluissa hiertää useampikin asia. Erimielisyyttä on muun muassa energia- ja ilmastotoimien taloudellisesta puolesta.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

Vastuuministeri Multalan mukaan myös strategian valmistelu on sujunut normaalin poliittisen prosessin mukaan ministerityöryhmässä, jossa kaikki hallituspuolueet ovat edustettuina.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

-  En ole heiltä vielä saanut ehdotuksia, että mitä muutoksia he haluavat tähän. Odotan saavani nyt toivottavasti lähiaikoina.

Ministerin mukaan strategiapaperi on edelleen tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle lähiaikoina.

-  Kaikki toimet, mitä siellä on, on yhdessä sovittu ministerityöryhmässä.

Ranteen mielestä strategiassa eivät näy tarpeeksi esimerkiksi hallitusohjelman kirjaukset siitä, että energia- ja ilmastopolitiikka ei saa nostaa sähkön hintoja.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

”Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja” – vihreiden Hyrkkö pitää hallituksen toimintaa omituisena

Vihreiden Saara Hyrkkö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 10. kesäkuuta.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ihmettelee hallituksen epäselvää linjaa EU:n päästövähennystavoitteeseen. Hyrkön mukaan on kestämätöntä, että Suomen linjaa joudutaan toistuvasti ihmettelemään maailmalla.

Komissio julkisti keskiviikkona esityksensä EU:n päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2040 ja Suomi ilmoitti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) suulla tukevansa tavoitetta. Heti seuraavana päivänä, torstaina hallituspuolue perussuomalaisten varapuheenjohtaja sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kuitenkin torppasivat tämän ja ilmoittivat, että asiasta ei ole hallituksen kesken sovittu.

Hyrkkö pitää hallituksen toistuvia linjaepäselvyyksiä omituisina ja haitallisina.

– Hallituksella on eväät levällään ilmastopolitiikassa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus viestii kumppaneillemme maailmalla eri ministereiden suulla ensin yhtä, sitten toista. Tällainen linjattomuus on tuhoisaa paitsi ilmastolle, myös Suomen kansainväliselle asemalle, Hyrkkö toteaa tiedotteessaan.

VIHREIDEN kanta EU:n vuoden 2040-tavoitteeseen on selvä ja Hyrkkö kertoo antavansa tukensa ministeri Multalalle. Tavoiteltu 90 prosentin päästövähennys on asiantuntijoiden mukaan vähintä, mitä Euroopassa voidaan ilmastokriisin hillitsemiseksi tehdä.

Hyrkön mukaan esityksessä olisi pikemminkin kiristämisen varaa.

– En tue komission ajatusta siitä, että osan kansallisista päästötavoitteista voisi kattaa ostamalla päästöoikeuksia muissa maissa. Tämä käytäntö on jo osoittautunut epävarmaksi ja toimimattomaksi. Suomen tulisikin kirittää EU:ta kunnianhimoisempaan ja toimivampaan ilmastopolitiikkaan.

Hyrkön mukaan vähintä mitä hallitukselta odotetaan, on saada rivit suoriksi sekä kotimaassa että EU:n suuntaan.

– Pääministeri johtaa hallituksen toimintaa ja Suomen EU-politiikkaa. Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja EU:n päästövähennystavoitteissa? Onko se Multalan, Ranteen vai kenties jonkun kolmannen ministerin linja? Hyrkkö kysyy tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Hallituksen kanta EU:n päästövähennystavoitteisiin ratkesi jo keväällä

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) väite siitä, ettei Suomen kantaa EU:n päästövähennystavoitteisiin olisi vielä hallituksessa päätetty, ei pidä täysin paikkaansa.

Ranne paheksui tiedotteessaan torstaina ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan lausuntoa, jonka mukaan Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.

Ranteen mielestä Multala ei olisi voinut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska kannasta ei ole vielä päätetty hallituksessa.

KUITENKIN Demokraatin tietojen mukaan Multalan lausunto perustui Suomen ennakkovaikuttamiskantaan, jota on käsitelty jo keväällä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa ja myös eduskunnassa.

”Suomi tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 prosentin nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat. Samalla Suomi korostaa, että tavoitteen toimeenpanon pääpainon tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet”, valiokunnalle esitellyssä, maaliskuulle päivätyssä ympäristöministeriön muistiossa todetaan.

Hallituksen EU-ministerivaliokunnan puheenjohtaja on pääministeri Petteri Orpo (kok.) . Valiokuntaan kuuluu perussuomalaisista puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, oikeusministeri Leena Meri, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja sekä ministerivaihdoksen jälkeen myös elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Muut jäsenet ovat eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (rp.), maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), opetusministeri Anders Adlercreutz (rp.), ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja ulkoministeri Elina Valtonen.

Myös perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja sanoi torstaina Ylellä, ettei perussuomalaiset tue komission esitystä.

AVAINSANAT