Eva Biaudet mukana rasismikeskustelussa – tietää jo, miten äänestää

RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet.

Eduskunta käy keskustelua hallituksen niin kutsutusta rasismitiedonannosta. RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet’n on tiedetty yhä pohtivan kantaansa, aikooko hän äänestää hallituksen luottamuksen ja toisaalta myös perussuomalaisten ministerien Riikka Purran ja Wille Rydmanin luottamuksen puolesta.

Biaudet kertoi tänään medialle, että hän on jo itse päättänyt äänestyskäyttäytymisestään ja tietää oman kantansa sekä siihen, äänestääkö hallituksen ja toisaalta myös ministerien luottamuksen puolesta

Kantaansa julkisuuteen hän ei kuitenkaan vielä kerro.

– Meillä on vielä keskustelut eduskuntaryhmässä kesken. En vielä halua kertoa.

Hän lupaa olla täysistuntosalissa paikalla perjantaina, kun luottamuksista perjantaina äänestetään.

Ja painat kaikkien (äänestysten) kohdalla nappia?

– Olen paikalla.

Tulkitsenko oikein, että menet saliin, mutta et paina mitään nappia?

– Minä en ole vielä sanonut, mitä minä teen. Minä olen salissa.

Noin kello 17 aikaan eduskunnan kuppilassa, keskustelun yhä jatkuessa salissa, Biaudet kiitteli pääministeri Petteri Orpon (kok.) täysistunnossa pitämää puhetta hyväksi ja vilpittömäksi.

– Siitä minä olen tosi iloinen. Minun mielestäni tiedonanto on hyvä, ainakin parempi, mitä olisi voinut odottaa näissä olosuhteissa.

BIAUDET pohtii kuitenkin, että luottamus siihen, että koko hallitus on sitoutunut rasismitiedonantoon, voi rikkoontua herkästi.

Hänen mielestään keskustelusta kuulee, että perussuomalaisista tulee puheenvuoroja, joissa ei haluta ymmärtää asioita aivan samalla tavalla kuin ne, jotka ovat tehneet rasisminvastaista työtä tai että siellä ei tunneta kovin hyvin, mistä keskustelun teemoissa on kysymys.

– Mutta hallituksen toimenpideohjelma tulee olemaan tosi tärkeä ja riippumatta näistä näkemyksistä, se tullaan toteuttamaan.

– On tavallaan hyvin helppo piiloutua määritysten tai yksittäisten sanojen taakse. Tärkeintä tietenkin olisi, että se aikomus olisi aito, se tahto olisi aito, että oikeasti arvostaa ihmisiä ihonväristä, alkuperämaasta ja uskonnosta riippumatta. Meillä on oikeasti ongelma islamofobian kanssa. Koko keskustelu haittamaahanmuutostahan on rasistista. Se ilmaisee, että kokee, että jokin ihmisryhmä on sellaisenaan vähempiarvoinen.

Jos hallituksen tiedonanto otetaan tosissaan, sen täytyy Biaudet’n mukaan alkaa näkyä myös näissä puheissa.

Biaudet sanoo, että hän uskoo pääministerin sanaan, että rasisminvastainen toimenpideohjelma toteutetaan virkamiesten ja hallituksen toimesta.

– Mutta on tietenkin vielä tulevaisuuden kysymys, yltävätkö kaikki hallituspuolueet täyttämään nämä odotukset.

BIAUDET näkee rasismikeskustelun osoittaneen, että tietotasoa syrjinnästä, rasismista, tutkimuksista ja rakenteellisista kysymyksistä olisi syytä nostaa kansanedustajien piirissä. Tämä koskee hänen mukaansa myös RKP:tä.

– Me olemme päättäneet, että meidän puolueessamme ruvetaan myöskin nostamaan kompetenssia, että pystyy vastaamaan vihapuheeseen, tunnistamaan näitä.

RKP:n välejä perussuomalaisiin Biaudet kuvaa asiallisiksi.

– Ymmärtääkseni ainakin meidän puheenjohtajamme on selkeästi pyrkinyt keskustelemaan ja tuomaan meidän näkökulmiamme esiin, että miten tärkeää on sitoutuminen tähän ohjelmaan. Toivon, että se myös kuullaan.

Biaudet’n mielestä on usein vaikea tietää, miten tulkita perussuomalaisten sanoja. Hän näkee, että niissä on hyvin paljon ”koodikieltä”.

– Ehken osannut odottaakaan, että olisi ollut ihan tyylipuhdas suoritus, hän arvioi perussuomalaisten edesottamuksia tiedonantokeskustelussa tänään.

Hän näkeekin, että luottamus perussuomalaisiin tai heidän uskottavuutensa asiassa ei synny hetkessä, vaan heidän olisi voitettava se omalla toiminnalla puolelleen. Biaudet sanoo, että se, että lietsoo pelkoa vihapuheella tiettyjä ryhmiä kohtaan tai käyttää sitä välineenä politiikassa, on hyvin vaarallista.

– Tahaton syrjintä tai loukkaaminen on aina eri asia. Siinä voi aina olla se tilanne, että voi oppia ja asiat voivat avautua, mutta meillähän on kaikkea yhteiskunnassa. Meillä on politiikassa myös hyvin tahallista ja se on tietenkin tosi ongelmallista, koska sitä on vaikeampi muuttaa.

Biaudet sanoo myös, että rakenteellista syrjintää on vaikea havaita ellei itse koe sellaista. Tässä taas pitäisi uskoa tutkimusta. Hän mielestään tiedonannossa on langanpäitä rakenteellisen syrjinnän vastaiseen toimintaan.

Biaudet näkee, että RKP:n ryhmän jäsenet eivät ajattele eri tavoin rasismiin liittyvistä kysymyksistä. Hän sanoo olevansa kiitollinen RKP:n valtiosihteereiden ja ministerien tekemästä työstä siinä, että tiedonanto on syntynyt.

”Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan” – Pinja Perholehto syyttää hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavaksi

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto arvostelee hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavuudesta ja päättämättömyydestä.

Perholehto toteaa tiedotteessaan, että ilmasto- ja energiastrategian jatkuva viivästyminen hallituspuolueiden kiistelyn vuoksi paitsi vaarantaa ilmastotavoitteet ja investointiympäristön myös asettaa koko hallituksen toimintakyvyn kyseenalaiseksi.

– Sen sijaan, että eduskunnassa keskusteltaisiin syksyllä siitä, ovatko hallituksen ilmasto- ja luontotoimet riittäviä tai oikeita, joudutaan nyt keskustelemaan siitä, tehdäänkö niitä ylipäätään. Huolestuttavan kuvaavaa on, että ministerit Sari Multala (kok.) ja Lulu Ranne (ps.) käyvät vääntöä ilmastositoumusten ja energia- ja ilmastostrategian valmistelun osalta nyt puhtaasti julkisuuden kautta, Perholehto sanoo tiedotteessaan.

Ministeri Ranteen arvion mukaan hallitus ei saa energia- ja ilmastostrategiaansa lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen piti valmistua jo keväällä – ja alkujaan ministeri Kai Mykkänen (kok.) lupasi sen jo syksyksi 2024.

PERUSSUOMALAISET myös irtautuivat Ranteen suulla EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuoteen 2040 – vain päivä sen jälkeen, kun Suomi ilmoitti siihen sitoutuvansa.

– Vastuullista politiikkaa olisi varmistaa, että Suomessa voidaan jatkossakin hiihtää talvella ja pulahtaa saunan jälkeen puhtaaseen järveen. Kokoomus antaa nyt perussuomalaisten vesittää Suomen ilmasto- ja luontopolitiikan. Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan. Ilmastotoimien lykkääminen ja peruutukset ovat paitsi lyhytnäköistä politiikkaa myös kansantaloudellisesti lopulta kalliimpaa, Perholehto sanoo.

– Varmin tapa estää uudet investoinnit ja työn syntyminen Suomeen on olla passiivinen änkyrä, vetäytyä jo sovituista ilmastotoimista ja lisätä päästöjä entisestään. Tämä poliittinen nokkapokka käy Suomelle kalliiksi.

Taas alkoi hallitustaipaleen hiekoitus: perussuomalaisissa heräsi ilmastokapina

Perussuomalaiset löysi kannatuskuopan pohjalta vanhan populistisen linjansa. Viimeistään kesäkuun puoluekokouksessa Lahdessa tuli selväksi, että toiseksi suurin hallituspuolue ryhtyy historiasta tutuilla tempuillaan hiekottamaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) latua.

Heinäkuun hiljaisuudessa syyksi kelpasi kokoomuslaisen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan kommentti, jonka mukaan Suomi tukee Euroopan komission esitystä tulevaisuuden päästövähennystavoitteeksi.

Ei tue eikä tule tukemaan, mikäli Suomen eli hallituksen kanta on perussuomalaisista kiinni, ilmoitti perussuomalaisten uusi 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja Ylellä. Keskisarjan näkemys sai nopeasti tukea myös hallituksen sisältä, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) arvosteli Multalaa itsenäisestä kannanmuodostuksesta. Hallitus ei Ranteen mukaan ollut komission esityksestä keskustellut.

Aivan näin asia mennyt, koska hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli Suomen ennakkovaikuttamiskantaa päästövähennystavoitteeseen jo keväällä. Näkemys oli käytännössä komission esityksen mukainen.

KOMISSION esitys päästövähennystavoitteeksi tähtää vuoteen 2040. Siihen mennessä EU:n jäsenmaiden tulisi esityksen mukaan vähentää päästöistään 90 prosenttia.

Luku kuulostaa isolta, mutta on emeritusprofessori Markku Ollikaisen mukaan linjassa Suomen voimassa olevan ilmastolain kanssa, johon perussuomalaiset ovat Orpon hallitusohjelmassa sitoutuneet. Jos lakia noudatetaan, Suomen päästövähennyksiin ei vaadita ylimääräisiä tiukennuksia.

Kun ministeri Multala sanoo Suomen tukevan komission esitystä, hän siis nojaa hallitusohjelman kirjauksiin.

Miksi perussuomalaiset sitten huutavat? Koska he ovat jo pidempään pyrkineet vesittämään ilmastolakia, jonka mukaan Suomen tulisi olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali. PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi. Samalla asialla on länsimaissa moni muukin.

PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi.

Linjan nykyinen pääarkkitehti on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Euroopan unionissa tämä ilmastodenialismia lähestyvä linja saa kannatusta erityisesti laitaoikeistoa edustavilta puolueilta.

ORPON hallituksessa ilmastolain tavoitteita puolustaa voimakkaimmin RKP, joka oli lakia viime kaudella hyväksymässä. Myös pääministeri Orpo itse on useaan kertaan muistuttanut tavoitteiden olevan hallitusohjelman mukaisia ja voimassa. Onhan ilmastoministerin salkkukin kokoomuksella.

Perussuomalaisten puoluekokous osoitti henkilövalinnoillaan haluavansa poliittista muutosta. Siksi Keskisarja on 1. varapuheenjohtaja ja jyrkästä maahanmuuttolinjastaan tuttu Simo Grönroos 3. varapuheenjohtaja.

Näin 1. varapuheenjohtaja Keskisarja on kirjoittanut Sarastus-lehdessä ilmastopolitiikan tavoitteista:

”Suomen osuus ihmiskunnan CO2-päästöistä on promille, siis tuhannesosa. Mitä mieltä sinä olet, parahin lukija? Tapahtuuko 99,9 prosentin täyskäännös? Uskotko siihen mielikuvateollisuuden tuotteeseen, että Suomen ilmastoponnistuksilla on globaali merkitys, ja että esikuvana me käännytämme hiilituhruiset EU-valtiot, Yhdysvallat, Kiinan ja kehitysmaat, arabit ja Venäjän… vaikka ne vuonna 2025 eivät osoita pikkiriikkisintäkään hinkua fossiilisten polttoaineiden hylkäykseen.”

Aivan. Tosin professori Markku Ollikaisen mukaan EU on yksi Kiinan viime aikoina kohentuneen ilmastopolitiikan keskeisistä kirittäjistä.

Suomi on EU:n jäsenvaltio ja Keskisarja Suomen hallituksessa valtaa käyttävän puolueen 1. varapuheenjohtaja.

Ajatus fossiilitalouteen jäämisestä on vaarallista, menneisyyden romantisoimisella ryyditettyä ja dieselin katkuista humppaa, jota muun muassa itänaapurin Vladimir suosii levylautasellaan.

Tukeeko hallitus EU-ilmastotavoitteita vai ei – näin vastaa Sari Multala

Hallituksen sisäiset kiistat ilmastoasioista nousivat torstaina esiin, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) arvosteli julkisesti kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalaa.

Multala sanoi keskiviikkona, että Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Ranteen mukaan Multala ei olisi saanut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska siitä ei ole hänen mielestään vielä päätetty hallituksessa.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU:n ilmastotavoitteisiin maaliskuussa 2024. Ranteen näkemys on, että aiemmin muodostettu kanta perustui ”vanhoihin kuvioihin” ja olosuhteet ovat siitä muuttuneet. Hänen mukaansa uudesta kannasta ei ole vielä neuvoteltu.

-  Eli ministeri Multala ei voi ilmoittaa julkisesti, että on olemassa joku kanta, Ranne sanoi STT:n haastattelussa.

Ranteen mukaan perussuomalaiset ei seiso Multalan esittämän kannan takana.

-  Emme ole kuittaamassa tässä tilanteessa minkäänlaisia uusia kiristyksiä. Suomen täytyy pitää tiukasti kiinni hallitusohjelmakirjauksesta siinä, että me emme voi aiheuttaa energia- ja ilmastopoliittisilla linjauksilla lisäkustannuksia Suomelle.

YMPÄRISTÖMINISTERI kiistää Ranteen kritiikin. Multalan mukaan Suomen ennakkovaikuttamiskannat on normaalin poliittisen prosessin mukaisesti viety EU-ministerivaliokunnan kautta eduskuntaan.

-  Suomen hallitus on sama Suomen hallitus, mikä tässä on ollut, ja nämä kannat on otettu tämän hallituksen aikana, Sari Multala sanoi STT:lle.

Kokoomusministeri ei ymmärrä, mihin Ranne viittaa olosuhteiden muuttumisella. Hänen mukaansa olisi erikoista, jos Suomi muuttaisi kantaansa sen jälkeen, kun se on saanut EU:n esitykseen sen, mitä on siihen ennakkovaikuttamisessa ajanutkin.

-  Maana meidän pitää olla johdonmukaisia, kun vaikutamme Euroopan unionin asioihin. Ja tietysti se luo meille uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Olisi erikoista, jos nyt yhtäkkiä muuttaisimme mieltämme, Multala sanoi.

Seuraavaksi hallitus ottaa kantaa komission yksityiskohtaisempaan esitykseen normaalin kannanmuodostusprosessin mukaan.

LULU RANNE piti myös epätodennäköisenä, että hallitus saisi energia- ja ilmastostrategian lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen oli tarkoitus valmistua tällä viikolla.

-  Tilanne ei näytä kauhean hyvältä, Ranne kommentoi neuvottelujen aikatauluja.

Ranteen mukaan neuvotteluissa hiertää useampikin asia. Erimielisyyttä on muun muassa energia- ja ilmastotoimien taloudellisesta puolesta.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

Vastuuministeri Multalan mukaan myös strategian valmistelu on sujunut normaalin poliittisen prosessin mukaan ministerityöryhmässä, jossa kaikki hallituspuolueet ovat edustettuina.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

-  En ole heiltä vielä saanut ehdotuksia, että mitä muutoksia he haluavat tähän. Odotan saavani nyt toivottavasti lähiaikoina.

Ministerin mukaan strategiapaperi on edelleen tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle lähiaikoina.

-  Kaikki toimet, mitä siellä on, on yhdessä sovittu ministerityöryhmässä.

Ranteen mielestä strategiassa eivät näy tarpeeksi esimerkiksi hallitusohjelman kirjaukset siitä, että energia- ja ilmastopolitiikka ei saa nostaa sähkön hintoja.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

”Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja” – vihreiden Hyrkkö pitää hallituksen toimintaa omituisena

Vihreiden Saara Hyrkkö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 10. kesäkuuta.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ihmettelee hallituksen epäselvää linjaa EU:n päästövähennystavoitteeseen. Hyrkön mukaan on kestämätöntä, että Suomen linjaa joudutaan toistuvasti ihmettelemään maailmalla.

Komissio julkisti keskiviikkona esityksensä EU:n päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2040 ja Suomi ilmoitti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) suulla tukevansa tavoitetta. Heti seuraavana päivänä, torstaina hallituspuolue perussuomalaisten varapuheenjohtaja sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kuitenkin torppasivat tämän ja ilmoittivat, että asiasta ei ole hallituksen kesken sovittu.

Hyrkkö pitää hallituksen toistuvia linjaepäselvyyksiä omituisina ja haitallisina.

– Hallituksella on eväät levällään ilmastopolitiikassa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus viestii kumppaneillemme maailmalla eri ministereiden suulla ensin yhtä, sitten toista. Tällainen linjattomuus on tuhoisaa paitsi ilmastolle, myös Suomen kansainväliselle asemalle, Hyrkkö toteaa tiedotteessaan.

VIHREIDEN kanta EU:n vuoden 2040-tavoitteeseen on selvä ja Hyrkkö kertoo antavansa tukensa ministeri Multalalle. Tavoiteltu 90 prosentin päästövähennys on asiantuntijoiden mukaan vähintä, mitä Euroopassa voidaan ilmastokriisin hillitsemiseksi tehdä.

Hyrkön mukaan esityksessä olisi pikemminkin kiristämisen varaa.

– En tue komission ajatusta siitä, että osan kansallisista päästötavoitteista voisi kattaa ostamalla päästöoikeuksia muissa maissa. Tämä käytäntö on jo osoittautunut epävarmaksi ja toimimattomaksi. Suomen tulisikin kirittää EU:ta kunnianhimoisempaan ja toimivampaan ilmastopolitiikkaan.

Hyrkön mukaan vähintä mitä hallitukselta odotetaan, on saada rivit suoriksi sekä kotimaassa että EU:n suuntaan.

– Pääministeri johtaa hallituksen toimintaa ja Suomen EU-politiikkaa. Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja EU:n päästövähennystavoitteissa? Onko se Multalan, Ranteen vai kenties jonkun kolmannen ministerin linja? Hyrkkö kysyy tiedotteessaan.

Hallituksen kanta EU:n päästövähennystavoitteisiin ratkesi jo keväällä

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) väite siitä, ettei Suomen kantaa EU:n päästövähennystavoitteisiin olisi vielä hallituksessa päätetty, ei pidä täysin paikkaansa.

Ranne paheksui tiedotteessaan torstaina ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan lausuntoa, jonka mukaan Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.

Ranteen mielestä Multala ei olisi voinut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska kannasta ei ole vielä päätetty hallituksessa.

KUITENKIN Demokraatin tietojen mukaan Multalan lausunto perustui Suomen ennakkovaikuttamiskantaan, jota on käsitelty jo keväällä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa ja myös eduskunnassa.

”Suomi tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 prosentin nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat. Samalla Suomi korostaa, että tavoitteen toimeenpanon pääpainon tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet”, valiokunnalle esitellyssä, maaliskuulle päivätyssä ympäristöministeriön muistiossa todetaan.

Hallituksen EU-ministerivaliokunnan puheenjohtaja on pääministeri Petteri Orpo (kok.) . Valiokuntaan kuuluu perussuomalaisista puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, oikeusministeri Leena Meri, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja sekä ministerivaihdoksen jälkeen myös elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Muut jäsenet ovat eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (rp.), maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), opetusministeri Anders Adlercreutz (rp.), ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja ulkoministeri Elina Valtonen.

Myös perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja sanoi torstaina Ylellä, ettei perussuomalaiset tue komission esitystä.