Tekstin koko
Haku
| Keski-Suomen Viikko | Uutiset | 18.12.2008 |
| Sata-komitean Näätsaari Jyväskylässä: Työttömyysturva pohjoismaiselle tasolle |
|
SAK:n neuvottelija sata-komiteassa, ohjelmapäällikkö Sinikka Näätsaari muistuttaa, että SAK:n tavoitteena komiteassa on ollut nostaa Suomen työttömyysturva lähelle pohjoismaista tasoa. Jyväskylässä mm. SAK:n liittojen toimitsijoille sata-komitean työtä esitelleen Sinikka Näätsaaren mukaan korjaamista olisi erityisesti työttömyysturvan tasossa. Tanskassa tukea saa jopa neljän vuoden ajan keskimäärin 1160 euroa kuussa, Ruotsissa korvaus on keskimäärin 1050 ja Suomessa 810 euroa. – OECD:n tilastojen mukaan Tanskassa panostetaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kuusinkertainen summa Suomeen verrattuna, työttömyysprosentti on saatu 1,6:een. Aktiivitoimia mekin haluaisimme, niiden avulla ihmiset työllistyvät nopeammin. Aktiivitoimista subjektiivinen oikeus Jyväskylässä Näätsaari painotti erityisesti muutosturvan kehittämistä. – Yhä ennakoidummin pitäisi tarttua tilanteeseen. Eli työttömyyden uhan ilmaantuessa jo edellisessä työpaikassa alettaisiin miettiä tulevaa työtä ja koulutusmahdollisuuksia, Näätsaari linjaa. – SAK on seurannut viime tupossa sovitun muutosturvan toimivuutta. Muutosturvaa tulisi pitää mallina ja tehdä aktiivitoimiin osallistumisesta kaikille subjektiivinen oikeus. Uskomme, että ihminen haluaa olla töissä mutta siihen täytyy tarjota mahdollisuudet. Palkka on yleensä aina parempi kuin sosiaaliturva. Konfliktin siemeniä? Poliittisesti arveluttavimpana, jopa konfliktin mahdollisuutena Näätsaari pitää komitean puheenjohtajan Markku Lehdon ehdotusta erottaa perusturva ja ansiosidonnainen työttömyysturva. Esityksen mukaan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettaisiin ilman, että ansiopäiväraha nousee. – Se olisi kaikkien tasavertaisuus- ja oikeudenmukaisuussääntöjen vastaista. Haluaako hallitus tukea sitä, että ihmiset eivät järjestäydy, ja että kassaan kuulumattomat saisivat valtiolta paremman turvan kuin itsensä vakuuttaneet palkansaajat, Näätsaari kysyy. – Kysymys on periaatteellinen, eikä sillä ole mitään tekemistä kansantalouden elatussuhteen kanssa. Jos peruspäivärahaa nostetaan, sillä pitää olla vaikutuksia myös ansiopäivärahaan. Valtion pitää tasavertaisesti huolehtia kaikkien työttömien päivärahoista, kiteyttää Näätsaari laajan palkansaajarintaman kannan. Hallitukselta hän odottaa, ettei se linnottaudu kahta miljoonaa palkansaajaa vastaan. Reunaehdoiksi palkansaajien järjestöjen komiteatyössä on nousemassa myös ikääntyneiden asemasta huolehtiminen. Palkansaajajärjestöjen komiteatyön ehtoja ovat lisäksi työvoimapolitiikan resurssien turvaaminen ja työllistymissopimuksen käyttönotto, sekä pätkätyöntekijöiden aseman helpottaminen. Työssöoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen ei Näätsaaren mukaan ole hyväksyttävissä pätkätöiden Suomessa. – Esitämme työssöoloehdon lyhentämistä kuuteen kuukauteen, Näätsaari katsoo. HANNU TUOVINEN ”Nyt on mahdollisuus kunnon tulokseen” Sata-komitea sai kuukauden lisäaikaa Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) yllätti työmarkkinajärjestöt maanantaina kertomalla hallituksen antavan kuukauden lisäaikaa sosiaaliturvauudistusta valmistelevalle Sata-komitealle. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelu on kangerrellut koko syksyn. Ensi torstaina Sata-komitean piti jättää väliraportti, jossa linjataan uudistuksen peruskohdat. Uusi takaraja on tammikuun loppu. – Asiat ovat aidosti auki, mutta kuukauden lisäaika on ehdoton maksimi, Hyssälä evästi neuvottelijoita. Työryhmä on ollut varsin erimielinen. Useimmiten rintamalinja on kulkenut työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välissä. Kipukohtia on ollut useita alkaen työttömyysturvasta ja päätyen tukien laskentaperusteisiin. Työmarkkinajärjestöissä oltiin jo laatimassa erimielisyyskantoja luonnokseen. Hallitukselle erimielisen mietinnön vastaanottaminen olisi saattanut olla kiusallista, sillä hallitus rakentaa samaan aikaan työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyötä talouden elvyttämiseksi. Työlistaan sisältyvät myös Sata-komiteassa olevat aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka. "Kaikki katsotaan avoimin mielin" Kuukauden lisäaika tuo palkansaajajärjestöjen mukaan aidosti mahdollisuuden kompromisseihin. Marraskuun alusta alkanut peruslinjojen vääntö on junnannut pääasiassa ansiosidonnaisen työttömyysturvassa, toimeentulotuessa ja takuueläkkeessä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n neuvottelija, johtaja Markku Salomaa sanoo, että ratkaisut voivat syntyä lisäkuukauden aikana. – Sosiaaliturvan perusturvaa pitää parantaa, mutta rahaa on rajallinen määrä. Raha pitää saada sinne, missä sille on suurin tarve. Toisekseen uudistusten pitää selkeyttää sosiaaliturvaa. Kolmanneksi kannustinloukkujen poistamiseksi valtion on säilytettävä riittävästi työvoimaa, ettei tuottavuusohjelma syö pohjaa uudistuksilta. Ansioturvan leikkaus on hiertänyt Finanssikriisi on lisännyt palkansaajapuolella paineita ansioturvan säilyttämiseksi. Salomaa kertoo jäsenten olevan aidosti huolestuneita työttömyysturvasta. Hänestä ansioturva on osoittanut toimivuutensa, sillä pääsääntöisesti ihmiset työllistyvät uudelleen alle kolmessa kuukaudessa. – On kuitenkin hyvä, että työttömyysturva on kestoltaan riittävä, ettei työtön joudu taloudelliseen ahdinkoon. Työttömyysturvaa on esitetty muutettavaksi siten, että valtio lakkaisi maksamasta peruspäivärahaosuuden ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. SAK:n neuvottelija Sinikka Näätsaari muistuttaa, että perusturva on iso osa ansiosidonnaista päivärahaa. Peruspäiväraha on kuukaudessa noin 500 euroa. Keskimääräinen ansiopäiväraha on kuukaudessa noin tuhat euroa, verojen jälkeen siitä jää käteen noin 800 euroa. Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt vastustavat leikkausta kuten myös Elinkeinoelämän keskusliitto. Etelärannassa laskeskellaan, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan pitäminen edes likellä nykytasoa ei onnistu ilman valtion satsausta. Takuueläke johtaisi pulmiin Kaksi muuta pahaa kipukohtaa ovat toimeentulotuen siirtäminen Kansaneläkelaitokselle ja keskustan ajama takuueläke. Palkansaajapuolella katsotaan, että takuueläke romuttaisi periaatetta siitä, että pienelläkin työnteolla hankitaan omaa eläketurvaa. – Takuueläke johtaisi helposti myös siihen, että yrittäjien ja maatalousyrittäjien alivakuuttaminen jatkuisi, korkeasti koulutettujen Akavan neuvottelija, lakimies Jarmo Pättäri. Toimeentulotuen siirtäminen kunnilta Kelalle merkitsisi, ettei sosiaaliviranomainen enää tarkastelisi tuensaajan kokonaistilannetta ja etsisi siihen hakijalle sopivia ratkaisuja. Automaattisesti ja etäältä tuleva toimeentulotuki lisäisi palkansaajajärjestöjen mukaan helposti syrjäytymistä. UP/BIRGITTA SUORSA Sata-komiteasta tuli keskustalle koetinkivi Vanhasen toisen hallituksen kunnianhimoinen tavoite uudistaa sosiaaliturva perusteellisesti on vaikeuksissa. Hallitus joutui antamaan kuukauden lisäaikaa hanketta valmistelevalle Sata-komitealle. Pyrkimys on saada aikaan yksimielinen esitys, mutta lisäaika osoittaa, että sen saavuttaminen on hyvin vaikeaa. Hallituksen mielestä uudistus ei saa aiheuttaa lisämenoja. Asiantuntijat taas katsovat, ettei sosiaaliturvaan ei saada parannuksia, ellei siihen osoiteta myös lisää rahaa. Muuten se, minkä jotkut uudistuksen myötä saisivat, olisi pois joiltakin muilta. Tällaista nollasummapeliä pelataan perusturvan ja ansioturvan välillä. Komitea junnaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, toimeentulotukea ja takuueläkettä koskevassa väännössä. Komiteasta on tihkunut tietoja työttömyysturvan heikennyksistä. Ay-liikkeelle tällaiset muutokset ovat niin karvaita lääkkeitä, ettei niitä hevin niellä. Valmisteluun saatu lisäaika parantaa mahdollisuuksia yksimieliseen uudistukseen, vaikkei siitä mitään takeita olekaan. Tarve yksituumaisuuteen on ilmeinen. Käsillä oleva hanke on mittava ja koskettaa niin monia suomalaisia, että sen toteuttaminen erimielisen mietinnön pohjalta ennakoi suuria vaikeuksia tulevaisuudessa. Karkea jakolinja kulkee perusturvan ja ansioturvan kehittäjien välistä. Ilman lisärahoituksen löytymistä on vaikea kuvitella, että kokonaisuudistuksesta päästään yhteisymmärrykseen. Vastakkain komiteassa ovat hallituksen, erityisesti päähallituspuolue keskustan ja työmarkkinajärjestöjen näkemykset. Keskustalle sosiaaliturvan uudistus on tärkeä. Samalla se on herkkä kipupiste. Vaalitappiosta toiseen rämpineen puolueen on pakko hakea ryhtiä otteisiinsa. Muuten se jää entistä pahemmin kokoomuksen jalkoihin. Keskusta haluaa pisteet kotiin sosiaaliturvan avulla. Tästä ei ole kuin kukon askel siihen, että puolue vetää komiteassa kovaa linjaa perusturvan puolesta. Keskusta tuskin kaihtaa erimielistä lopputulostakaan. Hallituspuolueilla on siinäkin tapauksessa poliittista voimaa viedä hanketta eteenpäin. Keskustalle kysymys on poliittisesta uskottavuudesta ja tulevaisuudesta. Silloin ei nöyristellä. UP/JOUKO HOVI |
| Tulosta | Lähetä kaverille |
DemariTV
Tatuointia kannattaa harkita huolella (kesto 2:56)
