VALIKKO

Kokoomuksen Marttinen: Hallituksen etsittävä tälle vuodelle vielä lisäsäästöjä – ryöpyttää SDP:n Mäkystä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Hallituksen kehysriihtä valmistellutta työryhmää johtaneen Matias Marttisen (kok.) mukaan hallitus on sitoutunut etsimään tarvittavat lisäsäästöt, joilla alijäämämenettelyyn joutuminen tänä vuonna vältetään.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoi eilen Demokraatille, että lisäsopeutuksia on tehtävä tänä vuonna vielä noin 200-300 miljoonalla kehysriihen rajuista sopeutuksista huolimatta. Tavoitteena on pitää julkisen velan suhde bkt:hen alle 3,5 prosentissa.

Tarkoittaako se sitä, että nyt sitä summaa pitää etsiä?

– Tarkoittaa. Kyllä. Tämä on ollut lähtökohta koko ajan meidän työryhmän työssä. Meidän fokus on ollut koko ajan, että miten vuosi 2025 ja siitä eteenpäin hoidetaan. Tiedossa on ollut myös se, että hyvin todennäköisesti tälle vuodelle täytyy tehdä toimenpiteitä. Nyt se rupeaa varmistumaan, kun VM saa laskentaansa ja valmisteluaan eteenpäin. Sen mukaan mitä tarvitaan uusia toimenpiteitä, niin ne myös tehdään, jotta alijäämämenettely voidaan välttää, Matias Marttinen kommentoi Demokraatille perjantaina eduskunnassa.

Eilen Ylen A-Talkissa Marttinen jo ennakoi olevan mahdollista, että hallitus joutuu leikkaamaan lisää.

Se mistä sopeutetaan on Marttisen mukaan kysymys, jota täytyy kysyä hallitukselta.

– Meidän työryhmän työ on päättynyt. On hallituksen harkinnassa miten asia hoidetaan, mutta luotan budjettipäällikön arvioon siitä, että mikä sopeutustason täytyy olla.

Orpo on ollut sitä mieltä, että tämä (kehysriihessä tehdyt sopeutukset) riittää. Olet eri mieltä kuin Orpo?

– Ei. Olemme pääministerin kanssa samoilla linjoilla siitä, että näillä päätetyillä toimenpiteillä päästään jo hyvin pitkälle. Nelikko (hallituspuolueiden puheenjohtajat) on todennut, että tarvittavat toimenpiteet tämän vuoden osalta tehdään. Nyt on pidettävä huolta, että päätökset saadaan toimeenpantua ja sitten seurataan tilannetta.

– Meidän työryhmän huomio on ollut vuodessa 2025 ja eteenpäin. Olemme sopineet ja todenneet, että VM huolehtii lisäbudjettiprosessissa tämän vuoden osalta tehtävistä tarvittavista toimenpiteistä. Hallitus on täysin sitoutunut siihen, että emme joudu alijäämämenettelyyn. Nyt sopeutustaso tarkentuu, minkä budjettipäällikkö onkin tuonut esille. Hallitus on todennut, että ne toimet tehdään sitten.

Eli tänä vuonna voidaan joutua vielä sopeuttamaa lisää?

– Kyllä. Se on minusta päivänselvä asia.

Matias Mäkynen (sd.) väitti X:ssä, että VM arvioisi tietoisesti alakanttiin sopeutusten vaikutuksia kasvuun ja saisi sitä kautta hyvän syyn leikata lisää. Miten vastaat tähän?

– Kun puolueet hallitusvastuussa ovat aikaisemmin luottaneet valtiovarainministeriön tekemään virka-arvioon ja laskentaan, niin nyt näyttää siltä, että demarit ovat kyseenalaistaneet esimerkiksi budjettiosaston rakenneyksikön laskelmat työllisyysvaikutuksista. On aika vakava paikka, jos oppositiopuolueen varapuheenjohtaja kyseenalaistaa valtiovarainministeriön riippumattoman virkavalmistelun, joka liittyy siihen millä tavoin sopeutustoimet vaikuttavat meidän tulevien vuosien kasvuun. Minusta tämä on aika vakava syytös, jota yksikään vastuullinen poliitikko ei voi heitellä vain mukamas Twitter-keskusteluna. Siihen on hyvä osoittaa jotakin tukea.

– Pidän todella huolestuttavana sitä, että varsinkin SDP:n osalta heillä yleistyy se, että he kyseenalaistavat virkamiesten tekemään valmistelua. En ole ihan varma, että ymmärtävätkö he, että mitä he ovat tässä tekemässä. He horjuttavat luottamusta riippumattomaan virkavalmisteluun, johon kaikki hallitukset ovat omaa valmisteluaan pohjanneet.

Mäkynen kirjoittaa X:ssä, että VM arvioi muistionsa mukaan tietoisesti alakanttiin finanssipolitiikan kertoimen.

– Arvioimalla kertoimen ”varovaisuusperiaatteella” alakanttiin muodostuu riski, että leikkausten vaikutus kasvuun onkin suurempi ja kasvu ensi vuonna vielä arvioituakin heikompaa. Sen myötä hallitus jää taas tavoitteistaan, ”yllättyy” ja leikkaa puoliväliriihessä lisää, Mäkynen kirjoittaa.

AVAINSANAT

Suomella ja Tanskalla samat sävelet: Ukrainalle lisää aseapua ja Euroopan puolustusteollisuutta vahvistettava

Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kiirehtivät Ukrainan aseavun kasvattamista ja Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista.

He tapasivat maanantaina Kööpenhaminassa.

-  Keskustelumme osoitti jälleen, miten samoilla linjoilla maamme ovat. Me molemmat alleviivasimme, että Ukrainalle on toimitettava lisää aseistusta ja nopeasti. Pidämme molemmat myös erittäin tärkeänä, että Euroopan puolustusteollisuutta vahvistetaan ja ammustuotantoa nopeutetaan, Orpo sanoi pääministerien tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

Esillä tapaamisessa oli myös Itämeren alueen turvallisuus ja pohjoismainen puolustus- ja turvallisuusyhteistyö.

-  Suomen ja Tanskan yhteistyö on erittäin tärkeää, kun varaudumme erilaisiin skenaarioihin ja vahvistamme resilienssiämme. Tämä koskee erityisesti syvempää yhteistyötä huoltovarmuuden varmistamisessa ja kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa, Orpo totesi.

Pääministerit keskustelivat myös ajankohtaisista EU-kysymyksistä, kuten seuraavan Euroopan komission ohjelmasta ja Tanskan heinäkuussa 2025 alkavan EU-puheenjohtajuuskauden teemoista.

Tapaamisensa jälkeen pääministerit avasivat Suomen suurlähetystön uudistetut tilat kaksi vuotta kestäneen remontin jälkeen.

AVAINSANAT

VM ehdottaa: alvin korotus voimaan syyskuun alussa

Valtiovarainministeriö ehdottaa, että arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin astuisi voimaan syyskuun alussa.

Aikataulu on kirjattu valtiovarainministeriön ehdotukseen tämän vuoden toiseksi lisätalousarvioksi. Veron korotuksesta 24 prosentista 25,5 prosenttiin sovittiin hallituksen kehysriihessä viime kuussa. Tuolloin päätettiin, että korotus astuu voimaan tämän vuoden aikana, ilman tarkempaa päivämäärää.

Arvio on, että korotukset kasvattavat tämän vuoden tuloarviota noin 180 miljoonalla eurolla.

Hallitus käy neuvottelut lisätalousarviosta 21. toukokuuta ja esitys on määrä antaa eduskunnalle 23. toukokuuta.

Lisäbudjettiehdotus vähentää valtion velanottoa vajaalla 300 miljoonalla eurolla, VM laskee. Valtion tulot kasvaisivat 121 miljoonalla ja määrärahat vähenisivät 177 miljoonalla eurolla.

AIEMMILTA vuosilta siirrettyjen määrärahojen peruutuksista kertyy 300 miljoonaa aiemmin arvioitua enemmän. Verotulot jäävät 221 miljoonaa aiempia arvioita pienemmiksi muun muassa heikentyneen suhdannenäkymän johdosta.

Määrärahoja vähennetään muun muassa energiatuista, EU-jäsenmaksuista ja maahanmuuton menoista maksatusaikataulujen sekä tarvearvioiden muutosten takia.

Ehdotus sisältää rahoitusta investointiohjelman puitteissa käynnistettäviin liikennehankkeisiin sekä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään ohjelmaan. Väyläverkon kehittämiseen on korvamerkitty liki 41 miljoonaa euroa. Joukossa on useita pienempiä hankkeita, kuten esimerkiksi Viitostien parantaminen Leppävirran ja Kuopion välillä.

“Niukalla ja tiukalla linjalla.”

Lisäsopeutuksia perustellaan sillä, että Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna nousemassa 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Sen seurauksena Suomella on riski joutua liiallisen alijäämän menettelyyn.

-  Niukalla ja tiukalla linjalla ja velanottoa vähentäen, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi viestipalvelu X:ssä kertoessaan ministeriönsä lisätalousarvioesityksestä.

Uutista päivitetty klo 16.21

AVAINSANAT

“Vaikutukset oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä” – näin kävi kilpailukieltosopimuksille lakimuutosten myötä

Korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akava pitää kilpailukieltosopimuksia koskevien lainsäädäntömuutosten vaikutuksia oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä.

Akavan mukaan tietoisuutta kilpailukielloista pitää yhä parantaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys kilpailukieltosopimusten käytöstä vuonna 2023 kertoo, että lakimuutosten vaikutus kilpailukieltosopimusten käyttöön on toistaiseksi ollut melko vähäinen.

Akava kertoo liittojensa kanssa ponnistelleensa, jotta perusteettomien kilpailukieltojen käyttö vähenisi ja koulutettujen osaajien liikkuvuus työmarkkinoilla lisääntyisi.

Lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2022 alussa ja niiden tavoitteena oli vähentää laissa säädettyjen edellytysten vastaisia kilpailukieltosopimuksia. Työnantajan korvausvelvollisuus laajennettiin kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin, mikä vastasi Akavan tavoitteita.

– Kilpailukieltoja voidaan yhä käyttää, kunhan ne ovat laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti perusteltuja, Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto painottaa tiedotteessa.

AKAVAN tavoitteena oli ennen lakimuutosta, että kilpailukieltosopimuksia tehtäisiin vain perustellusti ja rajatun kestoisena ja että korvaus kattaisi koko sidonnaisuusajan. Korvaustaso olisi keskusjärjestön mielestä voinut olla korkeampi.

– Pidämme hyvänä kehityksenä, että kilpailukieltosopimukset ovat vähentyneet akavalaisten joukossa. Heistä 24 prosentilla oli kilpailukielto vuonna 2023, kun osuus oli 37 prosenttia vuonna 2017, Kannisto kertoo.

Tuoreen selvityksen mukaan akavalaisilla kilpailukieltosopimukset ovat selvästi yleisimpiä yritysten ylimmässä johdossa, jossa 59 prosentilla oli työsopimuksessa kilpailukieltoehto tai erillinen kilpailukieltosopimus.

Johdossa kilpailukieltosopimus oli reilulla 40 prosentilla ja keskijohdossa noin joka neljännellä. Asiantuntija-asemassa olevilla kilpailukieltosopimus oli 21 prosentilla ja toimihenkilöistä 18 prosentilla.

KILPAILUKIELLOT ovat yleisimpiä niillä, joiden ansiotaso on korkein. Osuus on vajaa kolmannes eniten ansaitsevassa neljänneksessä eli yli 6 180 euroa kuukaudessa ansaitsevilla.

Työnantajille laadituista kyselyistä välittyy Akavan mukaan kuva, että kilpailukieltosopimussääntelyn vaikutukset vaikuttavat olevan varsin pieniä valtaosaan suomalaisyrityksistä.

– Muutoksilla näyttää olleen enemmän vaikutusta suuriin yrityksiin, jotka ovat käyttäneet kilpailukieltoja enemmän kuin pienet työnantajayritykset.

AVAINSANAT

SDP:n varapuheenjohtajalta tiukkaa kritiikkiä: “Tämäkö on työllistämisen edistämistä à la Orpo?”

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm huolehtii tiedotteessaan, onko lama jo ovella.

– Työllisyys sakkaa, työttömyys lisääntyy ja rakentaminen on pysähdyksissä. Elvyttävät toimet loistavat poissaolollaan ja työttömien ahdinkoon ei ole toisessa lisätalousarviossa tarjolla helpotusta. Hallitus jatkaa Suomen leikkaamista hengiltä, Malm tulkitsee tilannetta.

Hän toteaa, että taantumassa olisi syytä tehdä elvyttäviä toimia ja tukea ihmisten työllistymistä.

– Ei ole kenenkään etu, että työttömyys pitkittyy. Hallitus uskoo, että saksituilla tuilla saadaan ihmiset hakeutumaan töihin. Suurin syy työttömyydelle on kuitenkin terveydelliset haasteet. Myös kohtaannolla on suuri merkitys – toiselle puolelle Suomea työn perässä muuttaminen ei vain ole monelle realistista, Malm sanoo tiedotteessaan.

– Kouluttautumisen tukeminen taantumassa olisi viisasta. Hallitus toimii tässäkin nurinkurisesti lakkauttamalla aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan. Näin ihmisiltä syödään näkymää tulevasta ja vain ne, kenellä on ylimääräistä sukan varressa, voivat haaveilla uudelleen kouluttautumisesta. Muut jatkavat vähemmällä motivaatiolla nykyisessä työssä tai sitten jäävät työttömäksi töiden päättyessä. Tämäkö on työllistämisen edistämistä à la Orpo? hän jatkaa.

Malm sanoo, että lapsiköyhyyden arvioidaan lisääntyvän sosiaaliturvaleikkausten myötä 17 000 lapsella ja että köyhyyden ja eriarvoistumisen on arvioitu lisääntyvän Suomessa.

– Köyhyys heikentää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Toimeentulon vaikeudet lisäävät usein häpeää, ahdistusta ja huolta. Tutkimusten mukaan sosioekonominen asema periytyy herkästi sukupolvelta toiselle. Jostain syystä hallitus on päättänyt unohtaa tämänkin faktan omassa työssään ja se on monen suomalaisen kannalta erittäin huolestuttavaa, Malm sanoo tiedotteessaan.

– Muun muassa tästä syystä leikkausten yhteisvaikutuksia sekä lapsiin kohdistuvia vaikutuksia olisi pitänyt arvioida huomattavasti kattavammin. Tästä on huomauttanut muun muassa oikeuskansleri. Nyt emme voi olla varmoja, kuinka kohtuuttomia tilanteita syntyy yksittäisille ihmisille monista eri rajuista leikkauksista.

AVAINSANAT

“Rajoittaa vakavasti ammatillista järjestäytymistä” – OAJ riitauttaa työnantajajärjestön painostustoimen

Opetusalan ammattijärjestö OAJ riitauttaa Sivistysala ry:n painostustoimen laillisuuden ja haastaa työnantajajärjestön ohjeistuksen mukaan toimivat työnantajat käräjäoikeuteen.

Yksityisiä kouluja ja oppilaitoksia edustavan Sivistan päätöksen mukaan OAJ:n, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n ja Ammattiliitto Jytyn jäsenillä ei olisi enää oikeutta osallistua työajalla ja ansiota menettämättä ammattiliittojen päättävien elinten kokouksiin.

– Katsomme, että Sivistan painostustoimi rajoittaa vakavasti ammatillista järjestäytymistä ja syrjii työntekijöitä liittoon kuulumisen perusteella. Toimenpide kohdistuu yksittäisiin ammattiliittojen jäseniin, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa tiedotteessa.

OAJ:n kevätvaltuusto on koolla ensi viikolla, ja Sivista pyrkii Murron mukaan näin estämään vaaleilla valittujen valtuutettujen osallistumisen kokoukseen.

Sivistysala Sivista ryhtyi painostustoimiin, kun alan ammattiliitot ilmoittivat lakkouhkasta, OAJ katsoo. Lakkoihin jouduttiin järjestön mukaan, koska neuvotellen ei syntynyt palkkaratkaisua. Ensimmäinen lakko toteutui 23.-24. huhtikuuta ja uusi, nelipäiväinen lakko uhkaa 13.-16. toukokuuta. Sen piirissä on yli 2 000 yksityisten koulujen ja oppilaitosten työntekijää.

SIVISTA on jo aiemmin ilmoittanut keskeyttävänsä ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän sekä estävänsä liittojen jäsenten osallistumisen palkallisesti ja työajalla järjestö- ja luottamusmieskoulutukseen, OAJ kertoo.

Sivistan tuorein päätös rajoitustoimista on määräaikainen ja voimassa 30. kesäkuuta asti.

Osapuolet ovat hakeneet 9. huhtikuuta lähtien ratkaisua palkkakiistaan valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran johdolla. Sovittelija on jättänyt yhden sovintoehdotuksen, jonka OAJ hylkäsi.

OAJ TAVOITTELEE työn vaativuutta vastaavaa palkkaratkaisua, jolla varmistetaan kelpoisten opettajien pysyvyys yksityisellä opetusalalla. Sovittelu jatkuu järjestön mukaan tiiviisti alkuviikosta.

Sopimuksettomassa tilassa on noin 5 000 OAJ:n jäsentä yksityisissä kouluissa ja oppilaitoksissa.

OAJ, JHL ja Jyty neuvottelevat Sivista kanssa myös ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksesta. Nämä neuvottelut ovat kesken. Lakot eivät koske ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

AVAINSANAT