Ilomantsin Hattuvaaraan rakennettu Taistelijan Talo juhli 20:tä toimintavuottaan viimeviikon lauantaina. Vaikka eri puolilla pitäjää oli muitakin kesätapahtumia, keräsi Hattuvaara satoihin nousevan joukon vieraita eri puolelta maata.
Tilaisuus alkoi Hattuvaaran Tsasounassa kiitosrukoushetkellä, jonka toimitti Isä Ioannis Lampropoulos.
Kenttätilaisuuden juhlapuhujana oli Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen.
Kunniavieraina olivat miehet, jotka kesällä 1944 olivat mukana Ilomantsissa torjuntavoittoihin johtaneissa taisteluissa. Niitä käytiin Hattuvaarassa ja Möhkössä.
Näkyvä rooli juhlassa oli myös Ratsumieskillalla, joka on ollut mukana Taistelijan Talon eri vaiheissa koko sen historian ajan.
Tilaisuutta elävöitti reippaalla sotilasmusiikilla Rakuunasoittokunta ja mukaansa tempaavalla runokoosteella Impivaara-ryhmä. Everstiluutnantti Jouni Mattila, joka on Taistelijan Talon hallituksen varapuheenjohtaja, oli tuonut mukanaan 16 hengen ryhmän varusmiehiä, jotka esittelivät yleisölle tämän päivän aseita ja muitakin armeijan välineitä. Ryhmä avusti tilaisuutta muutenkin monella tavoin.
Esa Timoselle kiitosta
Tilaisuuden tervehdyssanat lausui Kiinteistö Oy Taistelijan Talon hallituksen puheenjohtaja Teuvo Maksimainen. Hän kertoi, että Taistelijan Talon syntysanat lausui 80-luvun alkupuolella silloinen maaherra, ministeri Esa Timonen tsasounan rappusilla. Hän osallistui silloin Petrun praasniekkajuhlaan. Mukana oli myös Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja eversti Eero Naapuri.
Ajatus sai muhia muutaman vuoden. Timonen ei antanut periksi, vaan vuonna 1985 vieraillessaan Hattuvaarassa, kysyi tiukasti sekä kylän ihmisiltä että kunnan edustajilta: "Että rakennetaanko se talo Hattuvaaraan?" Kyllä - vastaus tuli kuin yhdestä suusta.
Ministeri Timosen lisäksi kiitosta saivat talkoolaisten, joita on koko talon toiminta-ajan ollut mukana suuri määrä, sekä monet viralliset tahot ja yrittäjät, jotka ovat olleet mukana kehittämässä taloa ja sen palveluja.
Taloa ei rakennettu turhaan
Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen totesi heti juhlapuheensa alussa, että Taistelijan Taloa ei ole rakennettu turhaan. Kenraali palautti kuulijoitten mieleen kesän 1944 tilanteen maassamme, joka oli hyvin kriittinen sekä sotilaallisesti että poliittisesti. Kenraali Raappana sai silloin tehtäväkseen torjua vihollisen eteneminen. Ratkaisevat voitot saavutettiin Ilomantsin Möhkössä ja Hattuvaarassa. Näissä taisteluissa suomalainen sotilas puolusti maataan yksin ilman saksalaisten joukkojen apua.
Neuvostoliiton asenne rauhan ehtoihin muuttui heinäkuun puoleenväliin mennessä. Nyt se ei enää vaatinut antautumista ilman ehtoja, vaan Suomi säilytti itsenäisyytensä ja sai ryhtyä rakentamaan sodan ruhjomaa maataan uuteen kukoistukseen omista lähtökohdistaan käsin.
Juhlivaa taloa tervehtivät myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja Hannu Hoskonen. Hän korosti sanoissaan veteraanien arvokasta panosta maamme kehitykselle ja vapaaehtoisten talkoolaisten osuutta talon historiassa. Pohjois-Karjalan rajavartioston apulaiskomentaja everstiluutnantti Mikko Karkia korosti Taistelijan Talon ja rajavartioston yhteistyötä. Talo on osa asiakaspalvelua. Karkia arvioi, että tällä alueella rajarikkomukset ovat vähäiset ja se johtuu siitä, että Taistelijan Talosta saa matkailija tarpeellista tietoa siitä, miten rajaseudulla liikutaan.
Ratsumieskillan tervehdyksen esitti killan varapuheenjohtaja Pekka Tiilikainen.
Pöytäviirejä ansioituneille
Juhlassa muistettiin myös henkilöitä, joilla on ollut merkittävä rooli talon kehittämisessä vuosien varrella. Taistelijan Talon hallitus on päättänyt luovuttaa pöytäviirit seuraaville henkilöille ja tahoille: Kunnallisneuvos Raimo Päivinen, Sotamuseo, Pohjois-Karjalan prikaati, Kauko Kangas, joka talon alkuvuosina oli vahvasti mukana sen kehitystyössä, sotaveteraani Väinö Tölski, Juhani Tuomola, joka on ollut juhlissa mukana jo 13 kertaa ja esiintyy aina rakuunan punahousuiseen juhla-asuun pukeutuneena ja Saimi Korhonen, joka on hoitanut Taistelijan Talon ruokahuollon koko sen olemassaolon ajan. Viiri on suunnitellut rajavartioston eläkkeellä oleva kapteeni Teuvo Strandman.
Tilaisuuden päätössanat lausui Teuvo Maksimainen. Hän kiitti vieraita ja totesi, että te teitte tästä tilaisuudesta juhlan.
Ohjelman jälkeen juhlaväki siirtyi kenttälounaalle ja sen päätyttyä oli vierailla tilaisuus kuunnella talon luentosalissa esitelmää, joka kertoi Hämeen Ratsurykmentin sotaretkestä Ilomantsista Karhumäkeen 1941. Retkestä on Jukka Halonen tehnyt 42 sivun kirjan, Siinä kerrotaan rykmentin sotapäiväkirjojen ja Halosen muitten tutkimusten kautta osaston sodan ajan tapahtumista. Jukka Halosen isoisä taisteli rykmentissä koko sodan ajan ja selvisi hengissä rintamalta kotiin. Kirjallaan Halonen haluaa kunnioittaa isoisäänsä ja tämän sotaveljiä.
