VALIKKO

Ammuskelusta epäilty kansanedustaja Timo Vornanen jää sairauslomalle

Timo Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja, ja siviiliammatiltaan poliisi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen on ilmoittanut eduskuntaryhmälleen jäävänsä kahden viikon sairauslomalle. Hänen epäillään ampuneen kadulla baarireissun jälkeen perjantaina aamuyöllä Helsingin keskustassa.

Vornasen lomallejäämispäätöksestä kertoi perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää sunnuntai-iltana viestipalvelu X:ssä.

Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä pitää todennäköisenä, että Vornasen ampumistapaus nousee jollain tavalla esille eduskuntaryhmän kokouksessa ensi torstaina.

Mäkelä ei ota kantaa siihen, käsitelläänkö kokouksessa esimerkiksi Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä poliisitutkinnan ajaksi.

-  En ota kantaa muodolliseen käsittelyyn. Pidän hyvin epätodennäköisenä kuitenkin, ettei asia nousisi jollain lailla esille (eduskuntaryhmän kokouksessa torstaina), Mäkelä viestitti STT:lle sunnuntaina.

Mäkelän mukaan eduskuntaryhmä ei ole näillä näkymin kokoontumassa ennen torstaita. Eduskuntaryhmälle ei hänen mukaansa ole lähetetty kutsua ylimääräisestä kokouksesta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei vastannut sunnuntaina STT:n haastattelupyyntöihin. Purra osallistui lauantaina ja sunnuntaina perussuomalaisten EU-vaalikampanjan vaaliristeilylle Turusta Tukholmaan.

Myöskään Vornanen ei vastannut sunnuntaina STT:n haastattelupyyntöihin.

AIKAKAUSLEHTI Seiska kertoi perjantaina, että 54-vuotias Vornanen oli ollut osallisena Helsingin Antinkadulla karaokebaari Ihkun edessä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

Helsingin poliisilaitos kertoi lauantaina tutkivansa tapausta, jossa 54-vuotiaan miehen epäillään osoitelleen aseella ihmisiä kohti ja ampuneen yhden laukauksen maahan ravintolan edustalla perjantaina aamuyöllä. Pienikaliiperisen aseen luoti ei osunut keneenkään.

Kiinniotettu mies vapautettiin lauantaina, ja poliisitutkinta asiassa jatkuu.

Poliisi ei ole kertonut epäillyn miehen henkilöllisyyttä ja perustelee ratkaisua esitutkintalain määräyksillä. Sen sijaan puoluesihteeri Harri Vuorenpää on kertonut, että epäilty on Joensuusta kotoisin oleva poliisitaustainen kansanedustaja Vornanen.

Tapauksesta tihkui sunnuntaina julkisuuteen vain niukasti lisätietoja. Ilta-Sanomien mukaan Vornanen olisi ollut “todella juopunut”, kun hän otti aseen esiin. Lehti kertoo, että ampumisessa käytetty ase oli Vornasen oma, luvallinen ase.

Vielä ei tiedetä, oliko Vornasella ase mukanaan torstaina eduskunnan täysistunnossa, joka venyi pitkälle iltaan. Täysistunnon nimenhuutoraportin mukaan Vornanen oli paikalla ainakin osan ajasta.

Tapauksessa on avoimena kysymys muun muassa siitä, oliko Vornasella eduskunnassa ase mukana torstaina.

EDUSKUNNASSA on ollut helmikuun lopusta alkaen voimassa määräys, jonka mukaan taloon tuotuja harrastusaseita pitää säilyttää turvallisuusosaston osoittamassa paikassa. Käytännössä tämä tarkoittaa aseen viemistä turvallisuusosastolle.

Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion mukaan eduskunnassa ei kuitenkaan valvota, toimivatko edustajat ja työntekijät ohjeiden mukaisesti.

-  Emme me mitään asetarkastuksia talossa tee. Oletus on, että sääntöä noudatetaan, Rauhio sanoi STT:lle.

Rauhion mukaan turvallisuusosastolla ei ollut Vornasen tuomaa asetta säilytyksessä ainakaan torstaina.

-  Edustaja Vornasen asetta ei ole ollut siellä säilytyksessä. Se on aivan varmaa, Rauhio sanoi.

Teksti: STT / Eetu Halonen, Tuomas Savonen, Minja Viitanen

AVAINSANAT

Satonen löi KL:ssä vihdoin pöytään päivämäärän lakkolakien voimaantulosta – SAK:n Elorannalta reaktio: Nuivan viestin antaa

Työministeri Arto Satonen (kok.).

Nyt saadaan lopettaa arvuuttelu siitä, koska uusi lakkoja rajoittava työrauhalainsäädäntö tulee voimaan.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on kertonut Kauppalehdelle, että muutosten on tarkoitus tulla voimaan 18.5. eli jo tämän viikon lauantaina.

– Lakimuutosten on tarkoitus olla valtioneuvostossa torstaina ja perjantaina presidentin esittelyssä. Lakimuutosten voimaantulo olisi lauantaina, Satonen ennakoi lehdelle.

Alkuperäisen hallituksen esityksen mukaan lakkolakien olisi pitänyt tulla voimaan 1. heinäkuuta. Kun asiaa käsiteltiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, sen oppositioedustajat arvelivat pitkään, että hallitus on nopeuttamassa lakkolakien voimaantuloa. Jopa vapusta puhuttiin julkisuudessa.

Lopulta valiokunta ei ottanut päivämäärään kantaa, mutta se katsoi, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiselle ole. Nyt viimein selvisi varmuudella, että hallitus on aikaistamassa voimaantuloa.

Oppositiosta SDP, vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat valiokunnassa aikataulun nopeuttamista.

DEMOKRAATIN tavoittama työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) katsoo Kauppalehden uutisen perusteella, että nyt on tullut näytettyä toteen se, että hallituspuolueiden kiireisessä toiminnassa oli kyse lakkolakien nopeuttamisesta.

Lyly katsoo, että hallitus hosuu ja työntekijäpuolelle viestitään, että niiden toimenpiteitä rajoitetaan nopeutetulla lainsäädännöllä.

Lyly arvelee, että lopulta lakkolakien nopeutetulla aikaantulolla tuskin on isoa merkitystä.

– En tiedä, olisiko tässä nyt keväällä tullut toimenpiteitä, sitä pitää kysyä liittojohtajilta.

Työmarkkinakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi tekstiviestitse Demokraatille lakkolakien aikaistamista ja sitä, millaisen viestin se työntekijäpuolelle välittää.

– Ei yllätä että hallitus kiirehtii lakkolakien voimaantuloa, mutta nuivan viestin hallitus palkansaajille antaa. Työtaistelunoikeutta rajoitetaan niin pian kuin mahdollista, jotta muita kovia leikkauksia ja heikennyksiä voidaan ajaa eteenpäin, Eloranta toteaa.

Kun työrauhalainsäädäntö hyväksytään, poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöön ja enimmäiskestoon sekä myötätuntotyötaistelujen edellytyksiin tulee rajoituksia.

Yksittäiselle työntekijälle on luvassa seuraamusmaksu, mikäli hän jatkaa laittomaksi tuomittua työnseisausta saatuaan kirjallisesti tiedon tuomiosta.

AVAINSANAT

Mitä tehdä Venäjän jäädytetyille varoille? – Purra kommentoi asiaa

Kuva Harkovasta ohjusiskun jälkeen.

Venäjän jäädytettyjä varoja hyödynnettäneen pian Ukraina-tuessa.

– Venäjän jäädytettyjen varojen kanssa tarvitaan kuitenkin myös jatkotoimia, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo.

Purra kommentoi asiaa EU-maiden valtiovarainministerien kokouksen jälkeen.

EU-maat saavuttivat suurlähettiläiden kokouksessa viime viikolla periaatteellisen sovun siitä, kuinka Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoja olisi käytettävä Ukrainan hyväksi. Sen mukaan tuottoja pitäisi jakaa osaksi Ukrainan sotilaallista tukea ja Ukrainan elpymistä koskevaa tukea.

Virallisesti päätöstä ei ole hyväksytty, eikä Purralla ollut tietoa aikataulusta.

Hän vastasi myös kysymykseen siitä, pitäisikö Venäjän jäädytetyistä varoista hyödyntää muutakin kuin vain niiden tuottoja. Purran mukaan jatkotoimissa on hankala löytää ratkaisuja niin, että järjestelmä olisi joka suunnasta kestävä.

-  Mutta samaan aikaan kyllä me olemme sitä mieltä, että meidän täytyy löytää ratkaisuja myös tätä kautta.

Purran mukaan puheenvuoroja asiasta käyttivät kokouksessa maat, jotka muutenkin pitävät Ukraina-tukea esillä.

AVAINSANAT

SDP:stä vastalause: “Tämä on hallituksen hölmöimmistä hölmöin päätös”

Metallialan opiskelua Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa vuonna 2019.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta hyväksyi tänään mietinnön aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. SDP:n kansanedustajat eivät hyväksy tätä esitystä ja koko oppositio jätti yhdessä asiasta vastalauseen.

– Hallitus on ajamassa alas toimivan järjestelmän ilman, että uutta on valmiina tilalle. Tämä vie maton alta monelta alan vaihtoa tai omaa osaamisen päivittämistä suunnittelevalta, valiokunnan demariedustajat kritisoivat tiedotteessa luonnehtien päätöstä “hölmöimmistä hölmöimmäksi”.

Aikuiskoulutustuen rahoitus on ollut vakaalla pohjalla, ja se ei ole edes rasittanut valtion kukkaroa, he muistuttavat.

– On erittäin vastuuton päätös hallitukselta lakkauttaa toimiva järjestelmä, joka on taannut monelle uuden mahdollisuuden tässä työn murroksen ajassa.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly huomauttaa, että aikuiskoulutustuki on ollut yksi tärkeimmistä työkaluista, kun osaamista, tärkeää uusiutuvaa “luonnonvaraa”, on työelämässä omaehtoisesti haluttu päivittää. Neljännesmiljoona suomalaista on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt näin.

– Esimerkiksi kun työt omalla paikkakunnalla omasta ammatista loppuvat, voi kouluttautuminen uudelleen osoittautua erittäin hankalaksi, jos sitä ei tueta nykyisen kaltaisella aikuiskoulutustuella.

Pelkällä opintotuella, saati opintolainalla – jonka varaan uutta aikuiskoulutustukea ollaan rakentamassa – on erittäin haastavaa elää esimerkiksi perheellisenä, Lyly painottaa.

JO NYT kolmasosa aikuiskoulutustuen saajista ottaa opiskeluun lainaa. Nykyinen tuki ei siis riitä elämisen kustannuksiin nytkään, kansanedustaja Piritta Rantanen toteaa.

– Työnantajat tulevat tarjoamaan työntekijöilleen koulutuksia, mutta tämä tulee painottumaan korkeakoulutettuihin. Miten tasa-arvo voidaan tässä tilanteessa varmistaa?

Kansanedustaja Timo Suhonen muistuttaa, että työelämä muuttuu, kun samalla työuria halutaan pidentää, joten osaamisen päivittäminen työuran aikana on yhä tärkeämpää.

– Aikuiskoulutustuen lakkautuksella on monia negatiivisia vaikutuksia työvoimapula-aloille. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa tarvitsisimme taloudellemme näköalaa, luottamusta ja uskoa.

VUOROTTELUVAPAAN lakkauttaminen ei myöskään pidennä työuria, lisää työllisyyttä eikä paranna mielenterveyden haasteita vaan pikemminkin päinvastoin, valiokunnan demariedustajat kritisoivat.

– Tällä vapaalla on mahdollistettu monelle kauan toivottu hengähdystauko työelämästä, mutta nyt tämä mahdollisuus vedetään pois tarjottimelta. Tätä lakkautusta myös vastuuministeriö tarkastelee lausunnossaan kriittisesti.

Vuorotteluvapaa on toiminut monelle mahdollisuutena päästä työn syrjään kiinni, kansanedustaja Niina Malm toteaa.

– Työttömälle se on antanut mahdollisuuden palata takaisin työmarkkinoille. On käsittämätöntä, että tämäkin toimiva ja paljon hyvää ihmisten elämään tuova työllistämistoimi päätetään lopettaa.

MYÖS SDP:N kansanedustaja Juha Viitala arvostelee omassa tiedotteessaan hallituksen päätöstä aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta vastuuttomaksi ja käsittämättömäksi.

– Toimiva tukimuoto, joka ei ole taloudellisesti rasittanut valtiota, ajetaan turhaan alas. Aikuiskoulutustuesta on ollut hyötyä monelle alan vaihtajalle. Nyt useat suomalaiset ovat vailla näkymää tulevasta ja eräille aloille tämä tarkoittaa jopa kriittistä koulutetun työvoiman vajetta.

Korvaavaa mallia ei vielä ole, mutta se mikä tiedetään, on että se tulee olemaan lainapainotteinen, hän toteaa.

“Näinkö työuria pidennetään?”

Viitala arvioi, että lainapainotteinen malli tiputtaa monet pienituloiset pois tuen käyttäjistä, ja näin heiltä evätään mahdollisuus kouluttautua eteenpäin ja edetä vaativimpiin tehtäviin.

– Hallitus poistaa yhden tärkeimmistä työkaluista elinikäiseen oppimiseen. Tämäkö on työllisyyden edistämistä? Näinkö työuria pidennetään?

Hallituksen pitäisi muuttaa kurssiaan Viitalan mielestä myös osatyökykyisten työllistämisessä.

– Kaikilla ei ole mahdollisuutta ottaa kokopäiväistä työtä vastaan elämäntilanteensa vuoksi. Esimerkiksi nyt myös lakkautettava vuorotteluvapaa on tarjonnut monelle vammaiselle ja osatyökykyiselle mahdollisuuden päästä kiinni työelämään. Nyt tämäkin romutetaan.

Näiden kahden järjestelmän lakkauttaminen jää surulliseksi merkiksi Suomen historiaan, Viitala toteaa.

AVAINSANAT

Oikeusministeriön kansliapäällikön paikkaa tavoittelevien nimet julki

Oikeusministeriön kansliapäällikön tehtävää tavoittelee seitsemän hakijaa. Hakemuksensa jättäneiden joukossa on kolme ministeriön osastopäällikköä.

He ovat kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston päällikkö Ville Hinkkanen, yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osaston päällikkö Antti Leinonen ja demokratia- ja julkisoikeusosaston päällikkö Johanna Suurpää.

Kansliapäällikön paikka vapautuu, koska oikeusministeriön nykyinen kansliapäällikkö Pekka Timonen jää eläkkeelle.

Lisäksi tehtävään on ehdolla Tuula Majuri, joka on ollut oikeusministeriössä lainsäädäntöjohtajana ja työskentelee oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkönä.

Ministeriön ulkopuolelta tehtävää tavoittelee myös Helsingin kaupungin entinen kansliapäällikkö Sami Sarvilinna.

Katso oikeusministeriön tiedote hakijoista.

AVAINSANAT

Vornanen palaa eduskuntaan ensi viikolla – luopuu valiokuntapaikoistaan

Perussuomalaisten puoluehallituksen puolueesta erottama kansanedustaja Timo Vornanen ilmoittaa Facebookissa luovuttavansa nykyiset valiokunta- ja jaospaikkansa perussuomalaisille, kun hän ensi viikolla palaa sairauslomalta eduskuntaan.

Hän perustaa oman eduskuntaryhmän, jonka nimeksi tulee Eduskuntaryhmä Timo Vornanen.

-  Valiokunta- ja jaospaikat kuuluvat puolueelle ja joudun ne luovuttamaan perussuomalaisille.

Vornanen on ollut valtiovarainvaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen sekä hallintovaliokunnan varajäsen. Lisäksi hän on ollut varajäsen Pohjosmaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa ja jäsen Yleisradion hallintoneuvostossa.

Hän ei ota kantaa puoluehallituksen erottamispäätökseen.

-  Tämä on puoluehallituksen tekemä päätös ja sen mukaisesti eletään, Vornanen kirjoittaa.

VORNANEN kertoo myös eroavansa Joensuun kaupunginvaltuuston perussuomalaisesta valtuustoryhmästä. Vornanen perustaa oman valtuustoryhmän, nimeltään “valtuustoryhmä Timo Vornanen”. Vornasen päivityksestä uutisoi aiemmin Iltalehti.

Vornanen ilmoittaa aikovansa jatkaa sekä eduskunnassa että kaupunginvaltuustossa “faktapohjaista, tosiasioihin perustuvaa työtä”. Vornasen sairausloman on määrä päättyä ensi viikon tiistaina.

Hänet erotettiin luottamuspulan vuoksi puolueen eduskuntaryhmästä sen jälkeen kun tuli ilmi, että hän oli huhtikuisena aamuyönä ampunut laukauksen maahan Helsingin keskustassa sijaitsevan karaokebaarin edustalla.

Poliisi ei ole vahvistanut Vornasen henkilöllisyyttä mutta on ilmoittanut epäilevänsä 54-vuotiasta miestä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

AVAINSANAT