• Työmarkkinat
• 06.05.2025
• 18:04
• (Päivitetty: 06.05. 18:09)

Kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimusneuvottelut saatiin maaliin myöhään maanantai-iltana. Soittokierros pääsopijajärjestöjen väelle paljastaa ainakin yhden asian, johon ollaan sataprosenttisen tyytyväisiä molemmin puolin pöytää.

Se jokin on sopimuksen mukanaan tuoma pitkä, kolmen vuoden työrauha, johon päästiin hyvällä yhteistyöllä. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kiteyttää pitävänsä suuressa arvossa sitä, että ratkaisuun päästiin nimenomaan neuvotellen.

Julkisen alan unioni JAUta edustava Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima luonnehtii, että kaikilla pöydän ympärillä tuntui olevan tahto saada neuvottelut maaliin ilman työtaisteluita.

– Minusta tämä on neuvottelujärjestelmän riemuvoitto. Olen iloinen ja tyytyväinen siihen, että pystyimme näyttämään, miten yhteistyössä päästään ratkaisuihin, jotka ovat hyviä sekä työntekijöille että työnantajille. Valtiovallan taholta tuntuu tulevan sitä viestiä, että ay-liike on ihan vanhentunut organisaatio, niin me näytimme, että kyllä sillä vain saadaan ratkaisuja aikaiseksi, hän sanoo.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja, neuvottelujärjestö Sote ry:n Päivi Inberg oli nyt ensimmäistä kertaa puheenjohtajana neuvotelupöydässä. Hän sanoo olevansa erittäin iloinen, että eteenpäin päästiin hyvällä keskustelulla ja vuorovaikutuksella.

– Täytyy olla tyytyväinen siihen, että saimme ratkaisun, joka tuo pitkän työrauhan kuntien ja hyvinvointialueiden mylleryksen keskelle.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas huomauttaa, että valtakunnansovittelijakin on painottanut sen tärkeyttä, että sopimuksiin päästään ensisijaisesti omassa pöydässä. Nybondas-Kangas sanoo, että tässä onnistuttiin, koska kunta- ja hyvinvointialalla luotettiin siihen, että ratkaisu voi löytyä omasta pöydästä ja neuvottelusuhteet ovat hyvät.

– Sellaistahan se meillä on aiemminkin ollut – tässä on nyt vain ollut muutamia takkuisia vuosia. Kyllä se aika harvinaista on, että ilman lakkoa päästään pitkään työrauhaan.

Nybondas-Kangas kertoo olevansa tyytyväinen moneen asiaan sopimuksessa, mutta silti vain ”suhtkoht tyytyväinen”. Pitkän työrauhan lisäksi positiivista on, että KT:n laskujen mukaan sopimuksessa saatiin neuvottelujen alussa olleisiin lähtöoletuksiin nähden 200 miljoonan euron säästöt.

– Mutta tietysti, kun taloustilanne kunnissa ja hyvinvointialueilla on heikko, niin siihen nähden tämä on kallis ratkaisu johtuen palkkaperinnöstä, mikä siellä taustalla on.

Totta kai meillä on ymmärrystä kuntien ja hyvinvointialojen taloustilanteellekin.

UUSI sopimus tuo liki kolmen vuoden – kaikkiaan 34 kuukauden – sopimuskaudelle yhteensä 7,37 prosentin palkankorotukset. Sopimuskausi on hieman muita aloja lyhyempi, joten korotus vastaa kustannusvaikutukseltaan vientiteollisuuden määrittelemää yleistä linjaa.

Lisäksi neuvotteluissa uudistettu kehittämisohjelma eli palkkaohjelma tuo 1,8 prosentin korotukset. Vuonna 2022 sovitussa ohjelmassa, joka nyt neuvoteltiin uusiksi, korotus oli 2 prosenttia. KT:n näkökulmasta oli tärkeää, että ohjelma huomioi kunta- ja hyvinvointialan heikentyneen taloustilanteen.

– Kehittämisohjelman isoin erä on siellä vuoden 2028 puolella – se oli meille tärkeää, että se saatiin venytettyä, Nybondas-Kangas sanoo.

Palkansaajaleirissä ollaan erittäin tyytyväisiä siihen, että palkkaohjelma jatkuu, vaikka hieman muuttuneena. Kaikki kolme pitävät ohjelmaa tärkeänä palkkatasa-arvon edistämisen kannalta. Superin Päivi Inberg antaa kiitosta työnantajalle siitä, että asian tärkeys nähtiin myös sillä puolen pöytää, vaikka taloustilanne on huono.

– Tällä päästään nyt jatkamaan palkkojen jälkeenjääneisyyksien korjaamista. Palkkaohjelmassa on hyvää myös se, että se ei ole irtisanottavissa sopimuskauden aikana, kuten aiempi olisi ollut, OAJ:n Katarina Murto sanoo.

– Olimme siinä valmiita tulemaan vastaan, koska totta kai meillä on ymmärrystä kuntien ja hyvinvointialojen taloustilanteellekin. Toisaalta sitten vastineena tälle, että palkkaohjelma pieneni jonkin verran, palkkaratkaisu on yleiskorotuspainotteinen, Jytyn Jonna Voima toteaa.

Yleiskorotuspainotusta pidetään palkansaajaliitoissa tärkeänä, koska se tuo kaikille varmasti tietyn prosenttikorotuksen. Paikalliset järjestelyerät eivät välttämättä kohdennu eri ammattiryhmien näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Jytyssä pidetään tärkeänä, että ensimmäinen yleiskorotus on sekalinjainen eli korotus voi olla 2,5 prosenttia tai vähintään 53 euroa.

– Jytyn ja JHL:n tavoite on ollut perinteisesti tämä sekalinja. Jytyssä pidetään tärkeänä, että palkankorotuksilla pyritään oikeasti parantamaan matalapalkka-alojen asemaa. Prosentit tuovat aina enemmän euroja mitä isompi palkka on. Se, että on euromääräinen minimikorotus, niin se parantaa suhteessa vähän enemmän ihan pienempien palkkojen tasoa, Voima sanoo.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy on laskenut omassa tiedotteessaan, että hyvinvointialueille tulisi sote-sopimuksen piirissä oleville jopa yli 14 prosentin palkankorotukset. Tehy perustaa laskelmansa sille, että vuonna 2022 sovittiin sote-sopimukseen ja HYVTESiin lisäpalkkaohjelmat, jotka eivät ole irtisanottavissa. KT ei ole laskenut korotuksia aivan samaan tapaan.

– Me lähdimme siitä, että nyt neuvoteltiin vuosien 2025, 26, 27 ja alkuvuoden 28 korotuksista. Meidän matematiikallamme se on 7,37 plus 1,8 (eli palkankorotus ja palkkaohjelma). Kyllähän siihen saa enemmän massaa, jos laskee aiemmin neuvoteltuja eriä. Nuo luvut ovat ihan erilaiset kuin meillä muilla, Nybondas-Kangas kommentoi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

KT:n Henrika Nybondas-Kangas, Jytyn Jonna Voima, OAJ:n Katarina Murto ja Superin Päivi Inberg ovat tyytyväisiä siihen, että neuvottelut saatiin maaliin hyvällä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla. (Kuvat: Lehtikuva / Mikko Stig ja Heikki Saukkomaa, Super)

KATARINA Murto pitää eilisiltana syntynyttä ratkaisua kokonaisuudessaan erittäin hyvänä. Hän pitää sitä ennen kaikkea raha-ratkaisuna. Niin sanottuihin tekstikysymyksiin tuli kyllä muutoksia ja täsmennyksiä, mutta fokus neuvotteluissa oli palkassa. Näin arvioivat myös muut neuvottelijat.

Millaiset sisällölliset asiat olivat itse kullekin tärkeimpiä? KT:n nostot liittyvät muun muassa työnantajan tavoitteeseen lisätä käytettävissä olevaa työaikaa. Nybondas-Kangas nostaa esiin mahdollisuuden vaihtaa osa vuosilomasta rahaksi. Työnantajan kannalta hyödyllinen asia on lomautusilmoitusaikojen lyhentäminen.

– Alalla on ollut lakia pidemmät ilmoitusajat. Niitä lyhennettiin nyt kolmeen viikkoon, kun se on ollut tähän mennessä kuukausi.

Positiivisina asioina palkansaajapuolelta mainitaan monet perhemyönteiset ratkaisut. Voima ja Inberg listaavat palkalliset imetystauot, mahdollisuuden keskeyttää opintovapaa raskaus- tai vanhempainvapaan ajaksi sekä oikeuden palkalliseen sairauslomaan hedelmöityshoitojen aiheuttaman työkyvyttömyyden takia.

– Tietenkin oli hyvä, että työtaistelun aikana teetettävästä suojelutyöstä ja hätätyön korvaamisesta päästiin sopimukseen. Se on tärkeää, että se on sovittu, jos käy tilanne, että tulevaisuudessa tarvitaan suojelutyötä. Nyt on onneksi pitkä työrauha, niin ainakaan vähään aikaan sitä emme tarvitse, Inberg sanoo.

Murto pitää hyvänä myös sitä, että sopimuskausi päättyy helmikuun lopussa (29.2.2028). Ajankohta on Murron mukaan OAJ:n jäsenistölle järkevämpi.

– Jos mahdollisesti joudutaan turvautumaan järjestöllisiin toimiin, niin helmikuun loppu on parempi.

SOPIMUSKAUDEN aikana neuvotteluosapuolien aika ei käy pitkäksi, vaan tehtävää riittää, kun neuvotteluissa sovittiin myös monenlaisista työryhmistä. Tällainen työ nähdään molemmin puolin pöytää tärkeänä.

– Kun halutaan ylläpitää toimivia ja moderneja työehtosopimuksia, joista aidosti neuvotellaan, niin kyllähän se työ tehdään pitkälti työrauhan aikana. Neuvottelutuloksia on tullut todella paljon kauden aikanakin, KT:n Nybondas-Kangas huomauttaa.

– Puolen miljoonan palkansaajan ja työpaikan tessien rakentaminen vaatii jatkuvaa työstöä, hän sanoo.

Jytyn Jonna Voima kertoo, että nyt sovittiin muun muassa työaikaryhmistä, joissa arvioidaan, miten työaikamääräyksiä olisi tarpeen uudistaa sopimuskauden aikana.

– Hyvinvointialueet ovat isoja ja ihmiset joutuvat matkustamaan aika paljon. Pohdimme sopimuskauden aikana myös sitä, miten työajan ulkopuolisen matkustamisen rasittavuutta saisi pienennettyä. Meille tärkeä asia on myös henkilöstön edustajien aseman tarkastelu, jota sopimuskauden aikana tehdään, Voima listaa.

On hyvä, että lähdetään uudistamaan nimikkeitä.

TYÖRYHMÄTYÖN hedelmiä poimitaan nyt myös tämän sopimusratkaisun myötä. Edellisellä kaudella työryhmässä pohdittiin sukupuolineutraaleja nimityksiä. Jatkossa luottamusmies on kunta- ja hyvinvointialalla luottamusedustaja.

– Monessa paikassa luottamusmies on korvattu luottamushenkilöllä, mutta se ei oikein toimi meillä kunta- ja hyvinvointialoilla, kun se olisi sekoittunut kunta- ja aluepäättäjiin, joita kutsutaan luottamushenkilöiksi, Voima kertoo.

Kaikki neljä haastateltavaa pitävät muutosta positiivisena.

– On hyvä, että lähdetään uudistamaan nimikkeitä. Vaikka onhan se opettelua itsellekin, kun olen ollut melkein toistakymmentä vuotta nimikkeillä pääluottamusmies ja luottamusmies, Päivi Inberg sanoo.

Vanhan nimikkeen myötä haudataan myös tutut lyhenteet (PLM, LM). Uusia vastineita ei ole vielä keksitty. Voima, Inberg ja Nybondas-Kangas paljastavat, että pallottelussa on ollut yksi varsin valovoimainen lyhenne, joka tuntuu saavan hymyn jokaisen siitä puhuvan huulille.

– Meillä on henkilöstön edustaja HED, niin onko tämä sitten LED. En tiedä. Lyhennettä koejumpattiin tuossa yksi ilta, mutta toivottavasti siitä selvitään ilman uutta työryhmää, Nybondas-Kangas nauraa.