VALIKKO

Ylen ohjelmatyöntekijöiltä vetoomus puolueille: yrittäkää rahoitussopua vielä kerran

Ylen ohjelmatyöntekijöiden yhdistys vetoaa eduskuntapuolueisiin, että nämä yrittäisivät vielä kerran hakea kompromissia yhtiön tulevaisuuden rahoituskokonaisuudesta.

Asiaa käsittelevän parlamentaarisen työryhmän toiminta keskeytyi heinäkuussa umpikujaan, kun vasemmistoliitto ja vihreät hylkäsivät neuvotellun leikkausehdotuksen.

Työryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok) on kertonut, että työ voi jatkua elokuussa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on sanonut olevansa valmis ratkaisemaan Ylen leikkaustarpeet yksipuolisesti hallituksessa, mikäli eduskuntapuolueet eivät saa sopua aikaan.

YOT:N MUKAAN kaksi vuotta käytyjen Yle-keskusteluiden ja niitä seuranneen neuvotteluprosessin lopullinen kaatuminen olisi raskasta työntekijöille.

Ohjelmatyöntekijät korostaa, että Ylen kohtalo ei ole ollut hallitus- tai oppositiopolitiikkaa, vaan yleisradioyhtiön tulevaisuusratkaisut on aina tähän asti tehty poliittiset rajat ylittäen.

– Käsityksemme mukaan sopu Yle-ratkaisusta on ollut jo hyvin lähellä. Julkisuudessa on kerrottu ratkaisun sisällöstä, ja nämä tiedot ovat Yleisradiolle raskaita: indeksijäädytykset ja arvonlisäveron korotus iskisivät voimalla Ylen toimintaan ja henkilökuntaan. Laiha sopu olisi kuitenkin parempi kuin parlamentaarisen perinteen häviäminen, YOT sanoo tiedotteessaan.

– Ratkaisun kaatuminen pieniin yksityiskohtiin ei olisi kenenkään etu, YOT sanoo.

AVAINSANAT

Soppa Orpon ympärillä sakenee: nyt tuli vaatimus SDP:stä – ”Aika lakata selittelemästä”

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) selitykset eivät vakuuta SDP:n Joona Räsästä.

– Nyt jos koskaan Orpon olisi aika lakata selittelemästä ja nostaa käsi virheen merkiksi. Vai onko hallitus tosiaan niin heikoilla, että sen johtavien ministerien on jatkuvasti turvauduttava palturin puhumiseen, Räsänen kysyy tiedotteessaan.

Orpo antoi ymmärtää helatorstaina Helsingin Sanomissa, että valtiovarainministeriö olisi todennut, että hallitus on onnistumassa tavoittelemassaan velkasuhteen vakauttamisessa.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kuitenkin kiisti asian HS:ssa myöhemmin samanä päivänä.

Tänään Orpo kommentoi HS:lle, että seisoo yhä kirjoituksensa takana.

– Kyseinen ilmaisuni oli tulkinnanvarainen, pääministeri selvitti.

Räsänen kommentoi Orpon puolustusta toteamalla, että nyt on oikea aika pääministerin myöntää reilusti virheensä, eikä turvautua ”surkeisiin meriselityksiin”.

Räsäsen mielestä Orpolle oli jo ”äärimmäisen noloa”, että valtiovarainministeriön ylimmän virkamiehen piti korjata julkisuudessa pääministerin vääriä väitteitä.

SDP:n kansanedustaja kääntää samalla katseensa ensi viikon välikysymyskeskusteluun. Sen aiheena on valtion velkaantuminen.

– On selvää, että ensi viikon välikysymyskeskustelussa pääministeri ei pärjää puolivillaisilla selittelyillä ja toiveajattelulla.

AVAINSANAT

Elokuva-arvio: Pienten murusten viitoittama reitti maailman kovaan ytimeen

Miltä tuntuisi kiven sisällä? Ei vankilan, vaan ihan oikean kiven, kallioperän. Tuskin paljon miltään, ja siinä ehkä piileekin jotain olennaista, tavallisessa ihmiselämässä taustalle piiloutuvaa syvätietoa ympäröivästä maailmasta.

Ajatus tulee mieleen Viktor Kosakovskin (s. 1961) uudesta elokuvasta Architecton, joka on syväsukellus siihen kovaan pintaan, kuolleeseen materiaaliin, jonka merkitystä elinympäristössämme pidetään usein itsestäänselvyytenä.

60 päivän aikana kuvattu Architecton on jokseenkin hämmentävä saavutus. Kosakovskilta kyllä hieman saattoi odottaakin sellaista. Jo esikoisestaan Belovin sisaruksista (1992) lähtien hän on ollut dokumenttielokuvan näkemyksellisempiä tekijöitä.

ELOKUVA
Architecton
Ohjaus: Viktor Kosakovski
2024, 98 min. Ensi-ilta 30.5.
★★★★☆

VAIKKA KOSAKOVSKI on pietarilainen, viimeisen kymmenen vuoden aikana hänen elokuvansa ovat olleet kansainvälisiä yhteistuotantoja, joissa Venäjä ei ole ollut mukana. Edellinen elokuva Gunda (2020) kuvasi kärsivällisesti ja tyhjentävästi emäsian ja porsaiden elämää ihmisen hallinnassa.

Uutuus Architecton on syntynyt eurooppalaisin ja yhdysvaltalaisin voimin ja vaikuttaa sisarteokselta ohjaajan Aquarelalle (2018), joka oli sukellus maailman veteen ja ja jäähän. Nyt Kosakovskin kiikarissa ovat kivi ja siitä veteen ja sementtiin yhdistettynä muodostettava aine betoni.

Todellakin aivan kuin kiikarissa, sillä Architectonin huiminta materiaalia ovat silti drone-kameralla kuvatut otokset, jotka saavat haukkomaan henkeä halkoessaan etäisyyksiä ja valaistessaan mittasuhteita. Kalkkikivilouhoksella räjähtävä kallioseinämä näyttää ensi alkuun seisovan spektaakkelimaisesti kuin kaiken keskiössä, mutta kameran etääntyessä kohteesta kuin Abbas Kiarostamin elokuvista tuttuun reittimaisemaan ymmärrys laajenee.

Yksi räjähdys voi olla maaperän kannalta hyttysen ininää, mutta toisaalla inhimillisesti korvaamaton. Sotien raunioittamat kivitalot tarjoavat lohdutonta näkymää ihmiskunnan kyvystä tuhota paitsi itseään myös kaikkea sitä mitä on luonut. Maanjäristysten tuhovoima ei meille itsessään riitä.

Architectonin kaltaisia elokuvia näkee yhä harvemmin elokuvateattereissa normaaliohjelmistossa. Teos edustaa esseemäistä, meditatiivista, visuaalisin keinoin rakennettua dokumenttielokuvaa, jossa ei ole puhuvia päitä, kylläkin pari ihmistä. Maailman toimintaa voi aina saattaa lähemmäs myös ilman informatiivisuuden pakko-oiretta.

Yksi ihmisistä on italialainen arkkitehti Michele de Lucchi, joka rakennuttaa kotitalonsa pihalle ympyrää, luonnon kaoottisuudessa vain sattumalta syntyvää muotoa. Kivien rajoittamaan tilaan ei suunnitelman mukaan tulisi valmistuttuaan kukaan ihminen astumaan. Työmiesten asentaessa reunakiviä paljastuu hieman ironnisesti myös tietty historian pysyvyys. Arkkitehdin suhde materiaaleihin on hienostunut ja haltioitunut, työmiesten taas käytännöllinen ja arkipäiväinen.

Maaperän hyödyntämisen äärellä on aina kysymys myös yhteiskunnista ja niiden valtarakenteista. Hiukan naiiveista yksilöllisistä ratkaisuista haaveileva arkkitehti ei osaa tai ehkä uskalla sanoa suoraan juuri mitään Kosakovskin kysyessä, miksi nykyään tehdään tietoisesti muutamia vuosikymmeniä kestäviä rakennuksia, kun satoja sukupolvia sitten rakennetut talot kestävät yhä.

Ihmisosiot hiukan rikkovat elokuvan poikkeuksellisen suggestiivista iskuvoimaa, mutta tuovat olennaista lisäkulmaa aiheeseen.

ARCHITECTONISTA JÄÄVÄT mieleen teroittumaan monet kuvat. Yksinäinen koira kulkemassa raunioissa kuin Andrei Tarkovskin Nostalgiassa (1983) on niistä tutunomaisimmasta päästä. Hylättyjen, arvata vain saattaa mihin käyttöön muotoiltujen betonirakenteiden takapiha palauttaa käänteisesti mieleen Günter Grassin Peltirummun (1959) kuvauksen hautakivien hyökyaallosta. Melkeinpä yksilöllisenä kuvatun kivimurskan väistämätön valuminen louhoksen aukosta teolliselle liukuhihnalle kuin tanssin pyörteisiin taas muistuttaa kouraisevasti elävien olentojen aivan vastaavasta kohtalosta.

Kaikenkaikkiaan maailma tuntuu kummallisen ytimekkäältä, mutta samalta entistä kieroutuneemmalta paikalta Architectonin jälkeen. Aivan kuin juuri kivet olisivatkin elämän uskollisimpia ystäviä.

AVAINSANAT

Orpo HS:lle: ”Kyse on vain sanoituksesta” – Tytti Tuppuraisen mukaan tosiasiat eivät tue pääministerin väitteitä

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen syyttää pääministeri Petteri Orpoa (kok.) Suomen taloutta koskevien virheellisten väittämien esittämisestä.

Tuppurainen viittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoitukseen helatorstailta, jossa Orpo antoi ymmärtää valtiovarainministeriön todenneen, että hallitus on onnistumassa tavoittelemassaan velkasuhteen vakauttamisessa.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kuitenkin kiisti asian HS:ssa.

– Pääministeri Orpo (HS 29.5.) maalaa hallituksen toiveista kuvaa, jota tosiasiat eivät tue. Ei talouskasvussa tai työllisyydessä ole käännettä, joka paikkaisi kuluneen 2 vuoden vahingot. Pääministeri on VM-kansliapäällikkö Majasen mukaan käsittänyt asian väärin. Myöntääkö Orpo? Tuppurainen kirjoittaa X:ssä.

MYÖS valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi arvostelee Orpoa taloustilanteen vääristelystä.

Lohi huomauttaa tiedotteessaan, että Orpon hallituksen ohjelmassa tavoitteena oli julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen, jonka jälkeen velkasuhde käännetään ylivaalikautisessa tarkastelussa pysyvästi alenevalle uralle.

Hallituksen esitellessä vuoden 2023 syksyllä ensimmäisen julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2024-2027 arviona oli, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee 81,6 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

– Tänä keväänä hallituksen antamassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026-2029 velkasuhde on kuitenkin nousemassa 86,7 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on merkittävästi yli vaalikauden alussa hallituksen itsensä arvioiman tason. Velan taso suhteessa bruttokansantuotteeseen ylitti jo vuonna 2024 tason, jolla sen piti olla vaalikauden päätteeksi.

LOHEN mukaan pääministeri on selityksen velkaa eduskunnalle ja suomalaisille.

– Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olen erittäin huolissani siitä, että pääministerin puheet ja kirjoitukset poikkeavat oleellisesti hallituksen eduskunnalle antaman tuoreen julkisen talouden suunnitelman luvuista, Lohi sanoo.

ORPO kommentoi HS:lle, että seisoo yhä kirjoituksensa takana. Pääministerin mukaan hänen ilmaisunsa on tulkinnanvarainen. Orpo toteaa lehdelle viitanneensa valtiovarainministeriön skenaariolaskelmaan, joka on eri asia kuin ministeriön arvio velkasuhteen todellisesta kehityksestä.

– Ei meillä ole tästä asiasta valtiovarainministeriön kanssa erimielisyyttä. Kyse on vain sanoituksesta, Orpo sanoo.

STT:lle Orpo sanoo, että VM ei ole laatinut yksittäistä kokonaisskenaariota, jossa todettaisiin velkasuhdetavoitteen yksiselitteisesti toteutuvan.

-  Mutta hallitus on tehnyt toimia, joiden vaikutukset VM on arvioinut siten, että niiden onnistuessa tavoite voidaan saavuttaa.

Onko laskutoimitus pääministerin oma?

-  Koko budjettivalmistelu perustuu budjettiosaston kanssa tehtyyn valmisteluun, jossa ne lasketaan yhteen, mutta sellaista skenaariota he eivät ole tehneet. Se on selvä. Mutta en minä mitään väärää todistusta ole antanut, vaan ne perustuvat niihin yksittäisiin budjettiosaston laskelmiin jokaisesta työllisyys- ja säästötoimesta ja jokaisesta rakenteellisesta uudistuksesta, Orpo vastaa.

ORPO sanoo, että talouden sopeuttamiseen kuluu vähintään kaksi vaalikautta, kuten hän on jo pitkään puhunut.

-  Työ on vain vaikeutunut taloustilanteesta johtuen ja siitä, että joudutaan käyttämään tulevien kahden vaalikauden aikana erittäin paljon, miljardeja, puolustukseen lisää. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut ovat kasvaneet ennustetusta vielä miljardeilla.

Pääministeri vakuuttaa hallituksen arvioivan lisäsäästöjen tekemistä, jos velkasuhde ei muuten näytä vakautuvan hallituskauden lopussa. Hänestä on kuitenkin liian aikaista vielä julistaa ”lopputulosta”.

-  Osa hallituksen päätöksistä ei ole vielä voimassa tai ne ovat tulleet vasta voimaan, hän sanoo STT:lle.

Täydennetty pääministeri Orpon kommentit Helsingin Sanomista klo 14.15.
Täydennetty uudestaan klo 18.06 Orpon kommenteilla STT:lle.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjälaki vihdoin eteenpäin – mietintö valmistumassa

Kiistelty saamelaiskäräjälaki on viimein nytkähtämässä eteenpäin.

Perustuslakivaliokunnan on määrä saada ensi viikolla valmiiksi mietintönsä laista. Nykyinen perustuslakivaliokunta käsitteli saamelaiskäräjälakia ensimmäisen kerran jo yli vuosi sitten.

Saamelaiskäräjälakia on pyritty uudistamaan jo neljän eri hallituksen aikana. Edellisen hallituksen aikana se jämähti perustuslakivaliokuntaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnitti maaliskuisessa lausunnossaan huomiota esimerkiksi viranomaisten yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeseen saamelaiskäräjien kanssa. Valiokunta korosti, ettei velvoite voi miltään osin muodostua veto-oikeudeksi viranomaisten päätöksenteossa. Se oli huolissaan myös yksityisen maanomistajan ja elinkeinonharjoittajan omaisuuden suojasta ja elinkeinovapaudesta.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi omassa lausunnossaan, että perustuslakivaliokunta arvioisi yhdenvertaisuuden toteutumista kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien osalta.

Lain käsittely on ollut riitaisaa ja valiokuntien lausuntoihin on jätetty eriäviä mielipiteitä ainakin vihreiden, vasemmiston ja keskustan suunnalta.

Kaisu Suopanki/STT

AVAINSANAT

”Orpo on selityksen velkaa” – Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja erittäin huolestunut pääministerin väitteistä

Keskustan kansanedustaja Markus Lohi eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. toukokuuta.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) ihmettelee pääministeri Petteri Orpon (kok.) väitteitä, jotka koskevat velkasuhteen vakauttamista.

Orpo kirjoitti helatorstaina Helsingin Sanomissa, että hallitus olisi saavuttamassa tavoitteensa Suomen velkasuhteen vakauttamiseksi. Orpo perusti näkemyksensä valtiovarainministeriön arvioon mutta kansliapäällikkö Juha Majanen kiisti HS:lle ministeriön antaneen tällaista arviota.

– Ymmärrän pääministerin tarpeen selittää Suomen talouden tilannetta hallituksen kannalta parhain päin. Valitettavasti Orpon kirjoituksella ei ole paljoa tekemistä todellisuuden kanssa. Tosiasioiden valossa Suomen velka-, työttömyys- ja talousongelmat käyvät koko ajan vakavammiksi, Lohi sanoo tiedotteessaan.

HALLITUS päätti alkuviikosta julkaistussa uusimmassa lisätalousarviossaan ottaa tänä vuonna noin miljardi euroa lisää velkaa kolmen kuukauden takaiseen edelliseen lisäbudjettiin verrattuna.

– Työ- ja elinkeinoministeriön uuden ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa ja voi pian nousta jopa lähelle 1990-luvun laman lukemia. Tilastokeskuksen mukaan konkursseja laitettiin huhtikuussa vireille enemmän kuin vuosi sitten, Lohi listaa.

Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden velkasuhde vakautetaan ja sen jälkeen käännetään ylivaalikautisessa tarkastelussa pysyvästi alenevalle uralle. Hallituksen esitellessä vuoden 2023 syksyllä ensimmäisen julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2024-2027 arviona oli, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee 81,6 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

– Tänä keväänä hallituksen antamassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026-2029 velkasuhde on kuitenkin nousemassa 86,7 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on merkittävästi yli vaalikauden alussa hallituksen itsensä arvioiman tason. Velan taso suhteessa bruttokansantuotteeseen ylitti jo vuonna 2024 tason, jolla sen piti olla vaalikauden päätteeksi.

LOHI huomauttaa, että hallituksen esittelemän uuden julkisen talouden suunnitelman mukaan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa ylivaalikautisessa tarkastelussa nousuaan. Vuonna 2029 velkasuhde on jo lähes 90 prosenttia.

Lohi pitää kansliapäällikkö Majasen puheenvuoroa, jossa Majanen kiisti pääministeri Orpon väitteen julkisuudessa poikkeuksellisena ja vakavia kysymyksiä herättävänä.

– Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olen erittäin huolissani siitä, että pääministerin puheet ja kirjoitukset poikkeavat oleellisesti hallituksen eduskunnalle antaman tuoreen julkisen talouden suunnitelman luvuista.

– Suomen julkisen talouden ongelmat ovat niin valtavia, että meidän tulisi uskaltaa keskustella niistä tosiasioiden pohjalta. Pääministeri Orpo on selityksen velkaa eduskunnalle ja suomalaisille, Lohi kirjoittaa tiedotteessaan.

AVAINSANAT