VALIKKO

Ylen hallituksen puheenjohtaja: Jouko Jokisella on hallituksen luottamus

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavalla päätoimittajalla Jouko Jokisella on Ylen hallituksen luottamus, kertoo hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen Demokraatille.

Ylen vastaavat päätoimittajat tapasivat Ylen hallintoneuvoston työvaliokunnan tänään ylimääräisessä kokouksessa. Kokouksessa aiheena oli viime päivien keskustelu sepitteen roolista journalismissa.

Aamulehdessä työskennellyt Kuusela on kertonut käyttäneensä fiktiota joissakin jutuissaan. Aamulehdessä ennen vastaavana päätoimittajana työskennelleen Jokisen kommentit ovat aiheuttaneet hämmennystä, sillä hän on puolustanut Kuuselaa.

Myös Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen on puolustanut julkisuudessa Kuuselan journalismia.

Demokraatti sai tänään sähköpostitse vastauksia kysymyksiin Matti Apuselta. Näin Apunen vastasi:

Olet puolustanut Aamulehden toimittaja Kuuselan toimintaa julkisuudessa. Samoin teki myös Jouko Jokinen, joka on sittemmin pahoitellut lausuntojaan. Seisotko itse yhä kaikkien omien lausuntojesi takana?

– Kysyttäessä kuvasin Matti Kuuselaa journalistina aikana, josta on jo lähes 20 vuotta. Painotin Helsingin Sanomille kahteen kertaan, että uutisjournalismissa toleranssi fiktiolle oli silloin ja on edelleen nolla. Mitä tähän hetkeen tulee, niin jos journalistisissa tuotteissa on miltään osin lausuntoja tai tietoja, joita ei voi todentaa, ne pitää selkeästi erottaa, oli lajityyppi uutinen, feature tai mikä muu tahansa. Jos tästä on jäänyt epäselvyys, pahoittelen sitä, Apunen vastaa.

Mikä on sinun ja hallituksen puheenjohtajan rooli käynnissä olevassa julkisessa keskustelussa, onko luottamusta Yleen jollain toimilla palautettava? Miten hallituksen pj:nä toimit?

– Selvennämme asioita, jotka eivät ole selviä. Alleviivaamme eettisiä periaatteita, jotka ovat nykyisellään hyviä.

Jouko Jokinen on pahoitellut omia lausuntojaan, onko Jokisella hallituksen pj:nä luottamuksesi?

– Hallitus keskusteli aiheesta aiemmin tänään ja Jokisella on hallituksen luottamus.

Oletko menossa kuultavaksi Ylen hallintoneuvostoon tai sen työvaliokuntaan? Pitäisitkö tällaista kuulemista itse tärkeänä?

– Sellaista pyyntöä ei ole esitetty.

Mitä ajattelet siitä, että Ylen vastaava päätoimittaja on kyseenalaistanut julkisuudessa HS:n ja IL:n luotettavuutta?

– Lausunnollaan Iltalehdestä ja Helsingin Sanomista Jokinen kuvaa käsitykseni mukaan senhetkistä henkilökohtaista tunnetilaansa. Yleisradion suhteet muihin medioihin ovat ”business as usual”, siis muuttumattomat.

Toimittaja Heikki Vento luonnehti Verkkouutisissa kauttasi AL:n päätoimittajana. Hän kirjoittaa näin: ”Matti Apunen johti Aamulehteä 1998-2010 aikana, jolloin lehteä uudistettiin voimakkaasti. Kunnianhimo oli valtava ja vauhti kova.”…”Erityisen tärkeää oli, että muu media lainasi Aamulehteä. Tämä johti uutisvoittoihin ja ylilyönteihin. Joskus tekstiin lisättiin perättömyys, tai sopiva aihe toteutettiin suunnitellusti, vaikka tapahtumat olisivat saaneet ennakko-odotuksista poikkeavan käänteen.” Miten kommentoit näitä Vennon väitteitä muun muassa perättömyyksien lisäämisestä? Aiotko ryhtyä niiden takia toimiin?

– Olen pyytänyt Verkkouutisilta näyttöä siitä, mihin Vento väitteensä pohjaa. Uutiskilpailussa ylilyönteihin syyllistyy aika ajoin jokainen viestin. Vento antaa kuitenkin ymmärtää, että Aamulehdessä olisi kirjoitettu perättömyyksiä tieten tahtoen. Tällainen väite vaatii näytön, jota en ole saanut.

– Aamulehdessä tehtiin suurella vaivalla 2000-luvun puolivälissä Tyylikirja, joka täydensi Journalistin ohjeita ja oli silloin aivan poikkeuksellisen yksityiskohtainen eettinen ohjeistus. Eettiset ohjeet asetettiin esille nettiin, jotta ne olisivat joka hetki kaikkien nähtävillä. Lisäsimme sen yhteyteen kehotuksen “käräyttäkää meidät”, ts. toivoimme että pienenkin epäkohdan ilmaantuessa lukijat olisivat voineet vedota ohjeistukseen ja osoittaa missä kohdin juttumme olivat eettisen koodimme vastaisia, Apunen lisää.

Demokraatin tavoittama Heikki Vento pysyy sanoissaan ja toteaa, että hänellä on esimerkkejä kirjoituksessa esittämänsä tueksi. Muutoin hän ei halua asiaa kommentoida. Heikki Vennon mainitsemat esimerkit ovat Verkkouutisen toimituksen tiedossa, Verkkouutisten päätoimittaja Kasperi Summanen toteaa.

Kritiikistä huolimatta Vento haluaa myös painottaa, että Apusen aikainen Aamulehti oli myönteisellä tavalla edelläkävijä suomalaisessa journalismissa.

Hän korostaa myös, että kyse oli yksittäistapauksista eikä systemaattisesta toiminnasta.

Uutiseen lisätty Heikki Vennon kommentit kello 17.26 ja jutun viimeinen sitaatti Matti Apuselta kello 17.28.

Lisätty kello 19.26 Kasperi Summasen kommentti ja 28.3. klo 12:10 Vennon maininta yksittäistapauksista.

AVAINSANAT

Orpo: Kansanedustajaan kohdistuva rikosepäily on aina hyvin vakava asia

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo STT:lle, että epäilty ampumatapaus on pysäyttävä ja poikkeuksellinen.

Orpo kommentoi kansanedustaja Timo Vornaseen (ps.) liittyviä tietoja tekstiviestitse.

Kansanedustajaan kohdistuva rikosepäily on aina hyvin vakava asia, Orpo sanoo. Poliisin tutkinta on kesken ja tiedot täsmentyvät.

Mediatietojen mukaan Vornanen osoitti ihmisiä aseella ja ampui maahan perjantaina aamuyöllä Helsingissä.

AVAINSANAT

Presidentti Stubb kommentoi Vornasen tapausta: Toivon, että suomalainen oikeusvaltio toimii

Tasavallan presidentti Alexander Stubb veteraanipäivän juhlassa kansallisena veteraanipäivänä Vaasassa 27. huhtikuuta.

Presidentti Alexander Stubb toivoo, että suomalainen oikeusvaltio ja -järjestelmä toimivat kansanedustaja Timo Vornaseen (ps.) liittyvässä ampumistapauksessa. Hän sanoi myös uskovansa, että näin tapahtuu.

Stubb kommentoi tapausta tiedotustilaisuudessaan kansallisen veteraanipäivän yhteydessä Mustasaaressa.

Stubbilta kysyttiin myös, voiko Vornanen jatkaa kansanedustajana tapahtuneen jälkeen. Stubbin mukaan tällaiset kysymykset eivät ole tasavallan presidentin päätettävissä.

Mediatietojen mukaan Vornanen osoitti ihmisiä aseella ja ampui maahan perjantaina aamuyöllä Helsingissä.

AVAINSANAT

Juristiliiton puheenjohtaja: Miksi tuomioistuinten riippumattomuuden kirjaaminen perustustalakiin ei saa varauksetonta kannatusta?

Juristiliiton puheenjohtaja Tuula Linna (kuvassa) peräänkuuluttaa suoraa keskustelua oikeusvaltiosta. Hän kommentoi blogissaan viime päivinä käytyä keskustelua oikeusvaltion peruspilareiden turvaamisesta ja asianmukaisen poliittisen ohjaamisen rajoista.

– Keskustelu on enemmän kuin tervetullutta. Kyse ei ole vain yksittäisistä työryhmistä ja niiden toimeksiannoista, vaan suuremmista pinnan alla kytevistä kysymyksistä, hän kirjoittaa.

– Tuomareiden riippumattomuus on oikeusvaltion keskeistä perustaa. Koska tuomareiden riippumattomuuden kirjaaminen perustuslakiin vaatii parlamentaarisen yhteisymmärryksen, asia ei etene, jollei siitä päästä aitoon yhteiskunnalliseen konsensukseen.

Hallitusohjelmassa linjataan, että tuomioistuinten riippumattomuutta vahvistetaan lisäämällä tuomarien pysyvien virkojen määrää. Linnan huomio kiinnittyy siihen, ettei niiden riippumattomuutta ole sitouduttu vahvistamaan perustuslakikirjauksella. Linna huomauttaa, että tällaista kirjausta valmistelevan työryhmän tehtävänantoa muutettiin ja vedottiin siihen, ettei perustuslakiin tehtävää kirjausta ole hallitusohjelmassa. Linnan mukaan keskeistä on kysyä, miksi näin on.

– Onko kyse siitä, että tuomareiden määrää koskevalla kirjauksella hallitusneuvotteluissa on saatu sopu aikaan riippumattomuuskysymyksessä? Jos näin on, olisi tärkeää perata ne juurisyyt, joiden vuoksi perustuslakikirjaus ei ehkä saa kaikkien varauksetonta kannatusta ja kysyä, mitä haittaa tällaisesta kirjauksesta on. Sitä emme tiedä, milloin kirjauksesta saattaa olla hyötyä esimerkiksi ulkoisten uhkatekijöiden alla.

LINNA kertoo, että juurisyitä pohtiessa hänelle nousee mieleen eräs kansalaisviesti, josta käy ilmi epäluottamus tuomioistuimia kohtaan muun muassa niiden sananvapausasioissa antamien tuomioiden vuoksi.

– Arvostelun kärki osuu viestissä erityisesti korkeimpiin asteisiin, kun niiden väitetään politisoituneen. Se, että näin ajatellaan ja koetaan, on erittäin huolestuttavaa.

Tuomarinvalintalautakunnassa itsekin toiminut Linna painottaa, että tuomareiden valintavalmistelussa ”poliittisilla seikoilla ei kerta kaikkiaan ole yhtään mitään osuutta”.

– Oikeuslaitoksen politisoitumista ei ole se, minkälaisiin tuomioihin tuomarit lakia virkavastuulla tulkitessaan päätyvät, Linna kirjoittaa.

– Usein vaikeimmat asiat ratkaistaan monijäsenisissä kokoonpanoissa. En pidä mitenkään mahdollisena, että koko suomalainen tuomarikunta harjoittaisi lainkäyttöä samalla tavalla värittyneiden poliittisten linssien läpi.

Linna pitää myönteisenä, että perustuslakikirjauksen valmistelu on saanut jatkua edes muistioon tähdäten. Hän on kuitenkin huolestunut siitä, että halua asian tehokkaaseen edistämiseen ei ehkä ole ja asiassa vedotaan esimerkiksi resurssipulaan.

AVAINSANAT

”Päätös käpertää Suomea sisäänpäin” – Kiljunen arvostelee hallitusta rauhantyön rahoituksen lakkauttamisesta

Hallituksen päätös poistaa budjetista rauhantyön tekemisen momentti on historiallisen lyhytnäköistä, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) sanoo.

Hän muistuttaa, että Venäjä jatkaa sotatoimia Ukrainassa, Lähi-idässä jännitteet kasvavat ja väkivaltaisten konfliktien taso on korkeimmillaan sitten toisen maailmansodan.

– Tässä kavennetaan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa erittäin rajulla otteella ja viedään rauhanjärjestöiltä kaikki edellytykset tehdä merkittävää työtä, Kiljunen sanoo.

Kiljunen nostaa esiin, että päätös rauhanjärjestöjen tukien leikkaamisesta tehtiin yllättäen ja jo aikaisemmin kuluvana vuonna tukiin oli tehty 60 prosentin leikkaus edelliseen vuoteen nähden.

– Jo ensimmäiset päätökset olivat kertakaikkisen vääriä, mutta tässä viedään monen edellisen sukupolven työn jatkumiselta matto alta.

Kiljunen muistuttaa, että presidentti Alexander Stubb on korostanut Suomen roolia rauhanvälityksen suurvaltana. Hallitus ei voi Kiljusen mukaan uskottavasti edustaa samaa linjaa, vaan se vie Suomen maakuvaa pikemminkin toiseen suuntaan.

– Ristiriita on selkeä. Hallituksen päätös käpertää Suomea sisäänpäin, Kiljunen toteaa.

AVAINSANAT

IS: Eduskunnan hallintojohtajan mukaan Vornanen ei tuonut asetta säilytykseen torstaina

Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion mukaan perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen ei ole tuonut asetta säilytykseen eduskunnan turvallisuusosastolle torstaina.

Asiaa Ilta-Sanomille kommentoineen Rauhion mukaan kanslian turvallisuusosastolta ei ole tullut tietoa, että Vornanen olisi tuonut asetta säilytykseen.

Eduskunnan kansliatoimikunta antoi Rauhion mukaan helmikuussa määräyksen aselaissa tarkoitettujen aseiden väliaikaisesta säilyttämisestä eduskunnan turvallisuusosaston osoittamassa tilassa.

-  Minä esittelin sen kansliatoimikunnalle. Taustalla oli se, että turvallisuusosastolla mietittiin, että asia pitäisi jotenkin päivittää. Sitä ennen oli ollut niin, että eduskunnan eräkerhon puheenjohtaja tai sihteeri oli sellainen henkilö, jolla oli avain lukolliseen kaappiin, jossa aseita säilytettiin, Rauhio sanoo IS:lle.

Rauhion mukaan aseita ei ole koskaan kuljeteltu “pitkin taloa”.

-  Aiemmin asiasta ei ollut mitään hallinnollista määräystä, mutta pääsääntöisesti käytettiin tervettä järkeä.

AVAINSANAT