VALIKKO

Ylen gallup: SDP kärjessä – kannatus suurin 18 vuoteen

Antti Lindtman (sd) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 25. huhtikuuta.

Oppositiopuolue SDP:n kannatus loikkasi Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa. Torstaina julkaistussa mittauksessa SDP pitää ensimmäistä sijaa 24,4 prosentin kannatuksella. Nousua viime kannatuskyselystä on 2,7 prosenttiyksikköä.

Toisella sijalla on pääministeripuolue kokoomus 21,3 prosentin kannatuksella. Kokoomuksen kannatus nousi edellismittauksesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Kolmatta sijaa pitää perussuomalaiset 15,6 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten kannatus notkahti, sillä siitä on sulanut 1,8 prosenttiyksikköä edellisestä kannatusmittauksesta.

KÄRKIKOLMIKON järjestys pysyi samana kuin Ylen edellisessä eduskuntavaalikannatusta mitanneessa kyselyssä.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä kannatusmittauksissa SDP:n kannatus on ollut viimeksi yhtä suuri tai suurempi vuoden 2006 elo-joulukuussa.

Taloustutkimus teki kyselyn 3. huhtikuuta-7. toukokuuta, ja siihen haastateltiin noin 2  500:aa ihmistä. Virhemarginaali on suurimmillaan 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Pienimmät yritykset hermostuivat hallituksen veropäätöksestä – “Kyllä tämä kerralla on aikamoinen paukku”

Hallituksen esitys arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistamiseksi ilman minkäänlaista kompensaatiota herättää tuohtumusta kaikkien pienimpien yritysten keskuudessa.

Alarajahuojennus on ollut verohelpotus arvonlisäverorekisteriin kuuluville yrityksille, joiden tilikauden liikevaihto on ollut alle 30  000 euroa. Alarajahuojennusta haki viime vuonna kaikkiaan 80  000 yritystä.

Hallitus antoi lakiesityksen alarajahuojennuksen poistamisesta viime torstaina. Esityksen mukaan alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa.

LAKIESITYKSEN taustalla on EU:n pienyritysdirektiivi, joka poistaa arvonlisäveron alarajahuojennukset EU-jäsenmaissa.

Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtajan Liisa Hanénin mukaan alarajahuojennuksen poistaminen ilman minkäänlaisia korvaavia toimia koettelee kaikkien pienimpiä yrityksiä, kun samaan aikaan yleistä arvonlisäverokantaa ollaan nostamassa ja myös yel-vakuutusmaksut nousevat.

-  Kyllä tämä kerralla on aikamoinen paukku, kun maksurasitteet kasvavat. Tässä puhutaan kuitenkin kaikkein pienituloisimpien yrittäjien joukosta, Hanén sanoi STT:lle.

“Iso raha yksinyrittäjille”

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen myötä yrittäjät ovat voineet saada veronpalautuksena liikevaihdosta ja vähennyksistä riippuen muutamasta sadasta eurosta jopa lähes kolmeen tuhanteen euroon.

Hanén muistuttaa, että erityisesti yksinyrittäjien bruttoansiot jäävät usein alle 2  000 euroon kuukaudessa.

-  Jos bruttoansio on alle 2  000 euroa kuukaudessa, pari tuhatta euroa vuodessa on todella merkittävä summa. Se on käytännössä jopa pari sataa euroa kuukautta kohden. Se on iso raha etenkin, jos samaan aikaan pitää maksaa sata euroa kuukaudessa lisää yel-vakuutusta, Hanén painottaa.

HANÉNIN mukaan alarajahuojennuksen poistoa olisi voitu kompensoida nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nykyisestä 15  000 eurosta vähintään 30  000 euroon.

Hanén muistuttaa, että lausuntokierroksella arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista kannatettiin laajasti. 15  000 euron alaraja on kansainvälisesti vertaillen erittäin matala.

-  Vaikka lakiesityksen taustalla on EU:n direktiivi, hallitus ei voi sanoa, että ei me tälle mitään voitu. Mikään ei estä tekemästä kompensaatioita kansallisella tasolla, Hanén sanoo.

Myös Suomen Yrittäjät olisivat toivoneet, että alarajahuojennuksen poistamisen kompensoimiseksi hallitus olisi nostanut arvonlisäverovelvollisuuden alarajan 30  000 euroon.

Veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellmanin mukaan hallituksen esitys oli Suomen Yrittäjille pettymys.

SUOMEN Yrittäjät ovat kannattaneet pienimuotoisen yritystoiminnan pitämistä arvonlisäverotuksen ulkopuolella, jotta yrittäjyyden kynnys olisi mahdollisimman matala ja hallinnollista taakkaa mahdollisimman vähän.

-  Lakimuutos heikentää suoraan yksinyrittäjien sekä pienimpien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta ja vähentää intoa ryhtyä yrittäjäksi, Hellman sanoi STT:lle.

Lakimuutos koskettaa Hellmanin mukaan lähes joka viidettä suomalaista yritystä, sillä Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2022 noin 440  000 yritystä.

“Palkansaajat menisivät yleislakkoon”

Hanén kertoo saavansa järjestönsä jäsenkunnasta jatkuvasti huolestuneita yhteydenottoja hallituksen ratkaisuista.

Hän kummeksuu sitä, että hallitus sanoo koko ajan, että työn ja yrittämisen verotusta ei kiristetä, ja samaan aikaan toteuttaa tällaisia päätöksiä.

-  Jos me puhuisimme saman kategorian palkansaajista, jotka tienaavat bruttona 2  000 euroa kuukaudessa, ja jos heiltä vietäisiin näin merkittävä verovähennys ja samaan aikaan laitettaisiin sata euroa lisää pakollisia maksuja, niin meillähän olisi ihan mieletön haloo. Meillähän olisi yleislakko Suomessa, Hanén vertailee.

Hanénia ihmetyttää, onko hallituksella minkäänlaista kokonaiskuvaa siitä, miten sen eri ratkaisut vaikuttavat esimerkiksi mikro- ja yksinyrittäjiin.

-  Kun puhutaan yrittäjistä ja yrityksistä, niin ajatellaan, että eihän tällaiset mitään merkitse. Sanotaan, että nostakaa hintoja. Tässä on aivan vääränlainen mielikuva. Yritykset nähdään kasvottomina organisaatioina, joille tällaiset eivät merkitse mitään, Hanén jatkaa.

Hanénin mukaan suurten ja keskisuurten yritysten näkökulmat hallitsevat Suomessa käytävää keskustelua, ja pienten ja mikroyritysten näkemykset jäävät usein vaille huomiota, vaikka niitä on yrityksistä selvä enemmistö.

Hän arvioi, että yrittämisen edellytysten heikentyminen saattaa johtaa jopa tuhansien yritysten toiminnan loppumiseen.

ERITYISESTI uhan alla ovat Hanénin mukaan pienet palvelualan, hyvinvointialan, sote-alan ja luovien alojen yritykset, joiden yrittäjät usein ovat naisia.

Hanénin mukaan on suuri riski, että lopettavat yrittäjät joutuvat työttömiksi, etenkin jos he ovat yli 55-vuotiaita ja asuvat syrjäseuduilla. Monelle itsensätyöllistäminen on ainoa merkittävä vaihtoehto työttömyydelle.

-  On iso miinus valtiontaloudelle, jos aikaisemmin itsensä työllistäneet ja veroja maksaneet ihmiset siirtyvät työmarkkinatuelle. Jos vaikka 10  000 yrittäjää lopettaa tämän takia niin se on huomattava summa, aika paljon tulee työttömyysmaksuja maksettavaksi, Hanén summaa.

Tuomas Savonen/STT

AVAINSANAT

Käännytyslaki etenee tiistaina eduskuntaan, tiedotustilaisuus aamuyhdeksältä

Käännytyslaiksi kutsuttu poikkeuslaki on etenemässä tiistaina eduskuntaan.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.), sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja hallitusneuvos Sanna Palo sisäministeriön rajavartio-osastolta kertovat hallituksen esityksestä tiedotustilaisuudessa kello yhdeksältä aamulla.

Paikalla tiedotustilaisuudessa on myös apulaispäällikkö Markku Hassinen Rajavartiolaitoksesta.

Hallitus on viilannut luonnosta oikeuskanslerin ennakkotarkastuksessa viime viikolla esittämien huomioiden pohjalta. Oikeuskansleri katsoi, että lakiehdotus oli edelleen eräiltä osin ongelmallinen Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kannalta.

Pääministeri Orpo on kertonut, että oikeuskanslerin näkökulmat otetaan suurelta osin huomioon, mutta lain vaikutus ei saa heiketä.

Poikkeuslaki tarkoittaa, että esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä.

Orpo on painottanut eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanoton lakiesitykseen olevan aivan oleellisessa roolissa, kun esitystä käsitellään eduskunnassa.

Lailla halutaan estää maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun, elleivät maahan pyrkivät henkilöt ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Sitä voisi soveltaa esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen.

Päätös voitaisiin tehdä vain rajatulle osalle Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyyttä, ja enintään kuukaudeksi kerrallaan.

ORPO kertoi sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, että käännytyslain hyväksymisen jälkeen rajaliikenne voitaisiin avata jollakin tapaa.

Tilanne arvioidaan yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa. Orpo kuitenkin painotti, ettei laajamittaiseen rajan avaamiseen voi lähteä nopeasti. Hänen mukaansa Venäjällä Suomen rajan lähialueilla on edelleen tuhansia henkilöitä, jotka odottavat mahdollisuutta pyrkiä Suomeen.

-  On kaikki syy olettaa, että jos avaisimme raja-aseman, sinne tulisi väkeä melko varmasti. Sen lisäksi maastorajoihin kohdistuu suurta epävarmuutta.

Suomea sitoo muun muassa palautuskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Oikeuskansleri peräänkuulutti lakiluonnokseen muutoksia muun muassa rajavartijan tehtävien selkiyttämiseksi.

Orpo on todennut lakiesityksen kiperimpiä kysymyksiä olevan, miten painotetaan kansallista turvallisuutta ja oikeutta hakea turvapaikkaa, ja miten rajavartijat maastorajalla toimivat.

AVAINSANAT

Lännen Media: Kansanedustaja Vornanen ei kadu ampumista

Tiistaina sairauslomalta palaava kansanedustaja Timo Vornanen arvioi, että hänen aseenkäyttönsä on ollut perusteltua, uutisoi Lännen Media.

Lännen Medialle Vornanen sanoo, että ei kadu ampumista. Hän katsoo joutuneensa ampumaan varoituslaukauksen.

-  Toivon, että kun esitutkintamateriaali tulee julkiseksi, saisin vähän enemmän ymmärrystä. En kadu sitä, koska katson, että se oli tarpeellista siinä tilanteessa. Jouduin ampumaan varoituslaukauksen, sanoo Vornanen.

VORNANEN erotettiin luottamuspulan vuoksi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä sen jälkeen kun tuli ilmi, että hän oli huhtikuisena aamuyönä ampunut laukauksen maahan Helsingin keskustassa sijaitsevan karaokebaarin edustalla.

Poliisi ei ole vahvistanut Vornasen henkilöllisyyttä mutta on ilmoittanut epäilevänsä 54-vuotiasta miestä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

Vornanen sanoo Lännen Medialle, ettei ole harkinnut eroamista, mutta sanoo asian muuttuvan, jos hän saa lainvoimaisen rikostuomion.

AVAINSANAT

Harkimo lataa Ylen tulevaisuudesta: Maali 10 vuoden päähän – “Kustannusten alentamisen tavoite voi olla 15-30 prosenttia”

Liike nytin puheenjohtaja Harry Harkimo kaipaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa Ylen tulevaisuudesta. Hänen mielestään keskustelua käydään liikaa säästösuunnitelmien ympärillä.

– Maali pitää laittaa kymmenen vuoden päähän ja selvitellä rauhallisesti, miten esimerkiksi tekoäly, digitalisaatio ja henkilökunnan eläköityminen vaikuttavat palveluun ja kustannuksiin. Pitää pystyä reagoimaan myös kuluttajien käytöksen muuttumiseen. Miksi pitää yllä kolmea TV-kanavaa ja niiden kalliita rakenteita, jos ihmiset katsovat yhä vähemmän TV:tä?

Harkimo sanoo tiedotteessa, että kustannusten alentamisen tavoite voi olla 15-30 prosenttia nykytasoon verrattuna.

Harkimon mielestä tällaisessa muutoksessa ei ole mitään dramaattista, kun maali on riittävän pitkällä.

– Pohjoismaisessa vertailussa Yle on kallis palvelu ja silloin on verrattu asukasmääriin. Se olisi vielä paljon kalliimpi, jos verrattaisiin bkt:hen.

Harkimo mukana Yleisradion rahoitusta selvittämässä parlamentaarisessa työryhmässä.

AVAINSANAT

Stubb vihitään Taideyliopiston kunniatohtoriksi – tästä on kyse

Rane Aunimo

Presidentti Alexander Stubb vihitään Taideyliopiston kunniatohtoriksi elokuussa, yliopisto kertoo.

Stubbin lisäksi kunniatohtoreiksi vihitään seitsemän muuta ihmistä, muun muassa kapellimestari Susanna Mälkki sekä romanien lauluperinteen tulkitsija ja kerääjä Hilja Grönfors.

Kunniatohtorit vihitään elokuussa järjestettävässä promootiossa. Se on kolmipäiväinen tapahtuma, jossa promovoidaan Taideyliopiston akatemioista valmistuneita maistereita ja tohtoreita.

Vihittävät kunniatohtorit ovat yliopiston mukaan alojensa edelläkävijöitä, taiteen koulutusta tai taiteen yhteiskunnallista asemaa sekä sen merkitystä edistäneitä vaikuttajia Suomesta ja maailmalta. Osoituksena arvonimestään heille annetaan tohtorin hattu ja miekka.

Stubbin kunniatohtoriutta Taideyliopisto perustelee sillä, että tämä on korostanut taiteen ja kulttuurin merkitystä henkisenä voimavarana ja osana kansallista huoltovarmuutta.

-  Toiminnallaan ja valinnoillaan Alexander Stubb on ilmentänyt Taideyliopiston arvoja – taito, rohkeus ja avoimuus, tiedotteessa sanotaan.

KUNNIATOHTORIKSI vihkiminen on korkein kunnianosoitus, jonka yliopisto voi myöntää. Stubb on saanut kunniatohtorin arvonimen myös Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Furmanin yliopistosta Yhdysvalloista, missä hän opiskeli 1990-luvulla.

Promootioperinne on saanut alkunsa keskiajalla, kun yliopistot halusivat juhlistaa akateemisten arvojen myöntämistä. Suomessa promootioita on järjestetty vuodesta 1643 lähtien.

-  Promootio on yhteisömme suurin juhla, ja se linkittää meidät vahvasti yliopistoinstituution monisatavuotiseen perinteeseen. Juhlimme promootiossa koulutuksen, tutkitun tiedon ja taiteen merkitystä yhteiskunnassa, Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén sanoo tiedotteessa.

Taideyliopiston ensimmäinen maisteri- ja tohtoripromootio järjestettiin vuonna 2018. Elokuussa järjestettävä promootio on yliopiston historian toinen.

Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.

Simu Perälä/STT

AVAINSANAT