VALIKKO

Yksi vakuutusyhtiö hylkii Vastaamo-uhrien kulukorvauksia – pitää vahingon suuruutta epäselvänä

  • Kotimaa
  • 13.05.2025
  • 15:01
  • (Päivitetty: 13.05. 15:03)

Vakuutusyhtiö LähiTapiola ei ole suostunut maksamaan Vastaamo-uhreille korvauksia heidän asianajokuluistaan. Yhtiö on kertonut hakijoille, ettei se pysty selvittämään kärsittyjen vahinkojen todellista suuruutta.

Hylkäävät päätökset koskevat uhreja, joita edustavat vastaamonuhrit.fi-sivustostaan tunnetut Lakiasiaintoimisto Pajula & Co ja Lakiasiaintoimisto Jenni Raiskio.

Toimistojen juristit edustavat yhteensä lähes viittätuhatta Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhria. Heistä LähiTapiolan asiakkaita on useita satoja.

Erään uhrin saamassa ja STT:n näkemässä päätöksessä sanotaan, ettei asiassa ole vaaditulla tavalla kirjattu suoritettuja toimenpiteitä, niiden suorittajaa ja toimenpiteisiin käytettyä aikaa.

Näin ollen LähiTapiola on katsonut, ettei se ole pystynyt selvittämään aiheutuneen vahingon suuruutta eikä korvausta voida maksaa.

Vastaamonuhrit.fi -juristien Paula Pajulan ja Jenni Raiskion mukaan LähiTapiola on Suomen ainoana vakuutusyhtiönä kieltäytynyt korvausten maksamisesta. LähiTapiolan tytäryhtiö Turva on heidän mukaansa samasta syystä puolittanut korvauksen ja vähentänyt siitä vielä omavastuuosuuden.

-  Muut vakuutusyhtiöt ovat ymmärtäneet, että tässä poikkeuksellisessa tapauksessa ennalta sovittu kiinteä kertakorvaus per asiakas – ilman vaatimusta asiakaskohtaisesta toimenpide-erittelystä – on ainoa mahdollinen tapa laskuttaa asiakkaita asiakasmäärältään näin massiivisessa jutussa, Pajula sanoo STT:lle.

LÄHITAPIOLA on vedonnut hylkäyspäätöksissään muun muassa vakuutussopimuslain 69. pykälään.

Sen mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksen antajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia.

Pajula ja Raiskio vetoavat tapauksen erityislaatuisuuteen ja uhrien isoon määrään, joiden vuoksi kirjanpitoa asiakaskohtaisista toimenpiteistä on ollut heidän mukaansa mahdotonta pitää ja sitä olisi kohtuutonta vaatia.

-  Toimenpidekirjauksia viidelletuhannelle yksittäiselle ihmiselle on mahdotonta tehdä, koska yksittäisen ihmisen asiaa hoitavat useat eri juristit prosessin lukuisissa eri vaiheissa, Pajula kertoo.

”LähiTapiola noudattaa kaikissa vahinkotapauksissa vakuutussopimuslakia, vakuutusehtoja ja hyvää vakuutustapaa”

LähiTapiolan korvauspäällikkö Helena Käenmäki sanoo STT:lle, ettei yhtiö voi kommentoida yksittäisten asiakkaiden vahinkoasioita.

-  Yleisellä tasolla voin kommentoida, että LähiTapiola noudattaa kaikissa vahinkotapauksissa vakuutussopimuslakia, vakuutusehtoja ja hyvää vakuutustapaa.

Käenmäki kertoo, että oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutetulle tämän asian hoitamisesta aiheutuneita välttämättömiä ja kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja vakuutusehtojen mukaan.

Välttämättömyyden ja kohtuullisuuden arvioinnissa käytetään muun muassa asiamiesten toimenpiteittäin ja työtunneittain eriteltyjä laskuja.

VASTAAMOJURISTIT Pajula ja Raiskio aikovat viedä kielteiset korvauspäätökset vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen käsittelyyn. He vakuuttavat, että vaikka LähiTapiola eväisi korvaukset, uhrit eivät joudu maksajiksi.

-  Jos LähiTapiola ja Fine katsovat, ettemme tarvitse korvausta tekemästämme työstä, olkoon sitten niin. Tämä ei koidu rikoksen uhrin tappioksi, Pajula lupaa.

Teksti: STT / Simu Perälä, Maria Rosvall

AVAINSANAT

Ex-ministeri Susanna Huovinen ykkösehdokas Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi

Susanna Huovinen (s. 1972) on ollut liikenne- ja viestintäministerinä sekä sosiaali- ja terveysministerinä 2000-luvun alussa.
  • Kotimaa
  • 15.05.2025
  • 10:07
  • (Päivitetty: 15.05. 10:10)

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta esittää liiton uudeksi varatoimitusjohtajaksi yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Huovista.

Pitkäaikainen entinen kansanedustaja ja ministeri Huovinen (sd.) työskentelee nykyisin valtiovarainministeriössä alivaltiosihteerinä. Työvaliokunta haastatteli kuutta varatoimitusjohtajaksi hakenutta ihmistä, ja Huovisen lisäksi liiton nykyinen kehittämispäällikkö Ari Korhonen pääsi jatkoon soveltuvuusarviointiin.

Valiokunta päätyi yksimielisesti Huoviseen. Tehtävää olivat hakeneet muun muassa kansanedustajat Krista Kiuru (sd) ja Johanna Ojala-Nieminen (sd.)

Työvaliokunta perustelee suositustaan Huovisen ministeriö- ja eduskuntakokemuksella, johtajuustaidoilla sekä vaikuttavuusnäytöillä.

Lopullisen valinnan tekee Kuntaliiton hallitus kokouksessaan 22. toukokuuta. Varatoimitusjohtajan määräaikainen pesti kestää seitsemän vuotta.

Varatoimitusjohtaja johtaa liiton Hyvinvointi ja sivistys -yksikköä sekä ohjaa toimialueensa edunvalvontaa.

AVAINSANAT

Taas löytyi jättisumma väärää rahaa: Tulli pysäytti Italiasta tulleita vale-euroja

Tulli kertoo löytäneensä uuden Italiasta Suomeen lähetetyn seteliväärennöserän. Siinä oli aidonnäköisiä seteleitä 164 000 euron arvosta.

Jo helmikuussa Tulli kertoi, että se oli takavarikoinut yli 94 000 euroa väärennetyksi epäiltyä rahaa. Osa löytyi niinikään Italiasta tulleesta rahtilähetyksestä ja osa sen suomalaiselta vastaanottajalta.

Nyt Tulli kertoo pysäyttäneensä ”kansainvälisen yhteistyön” avulla toisenkin epäillyn väärennysrikoksen, jossa Suomeen päätyi feikkiseteleitä 164 000 euron arvosta.

– Molempia tapauksia yhdistää se, että väärennösten alkuperämaa on Italia ja lähetykset toimitettiin Suomeen pikarahtina tai postilähetyksinä. Kansainvälisen yhteistyön käynnistyttyä saimme pysäytettyä yhden väärennöserän logistiikkakeskukseen, muut erät otettiin haltuun epäillyiltä, kertoo tutkinnanjohtaja Tero Virtanen Tullin tiedotteessa.

Tulli kiittelee kansalaisilta saatuja vihjeitä väärennettyjen seteleiden liikkeistä. Rahaa on ehtinyt päätyä markkinoille jonkin verran.

Tullin mukaan kaikista rikoksista on epäiltynä yhteensä viisi Suomen kansalaista. Heistä kolme on vangittuina, ja tapauksia on tutkittu törkeinä rahanväärennöksinä.

Valtaosa esitutkinnoista on päättynyt ja jutut ovat siirtyneet syyteharkintaan.

AVAINSANAT

Sähköpotkulautojen vuokrausfirmat: Näistä syistä emme voi estää alaikäisten ajeluita

Sähköpotkulautoja vuokraavat yritykset suhtautuvat myönteisesti ajatukseen, että laissa olisi alaikäraja lautojen käyttäjille. Silloin heitä valvoisi poliisi – nyt valvonta on mahdotonta.

Vaikka sähköpotkulautoja vuokraavilla yrityksillä on käyttäjille usein 18 vuoden ikäraja, on laudalla huristelijan ikää todellisuudessa vaikea valvoa mitenkään.

Suomessa neljässä kaupungissa lautoja vuokraavan Voin yhteiskuntasuhdevastaava Hannu Oskala kertoo, että yritys kannattaa ikärajoihin puuttumista lainsäädännöllä.

-  Me kannatamme voimakkaasti valtakunnallista lakia, joka olisi signaali nuorille, vanhemmille, yhtiöille ja myös poliisille, joka voisi sitä valvoa, Oskala sanoo STT:lle.

Eduskunta käsittelee parhaillaan sähköpotkulautoja koskevaa lakia. Laissa on tarkoitus säännellä mikroliikkumista ja ottaa esimerkiksi käyttöön promillerajat kevyiden sähköajoneuvojen kuljettajille.

STT:n tietojen mukaan myös ikäraja-asia on ollut esillä valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Valiokunnan mietintö voi valmistua jo perjantaina tai ensi viikolla.

VOIN SOVELLUKSELLA on Oskalan mukaan Applen sovelluskaupassa 18 vuoden ikäraja. Jos vanhemmat ovat laittaneet lapsen puhelimen asetukset kohdilleen, ei sovellusta pysty lataamaan ainakaan Applen puhelimiin.

Sähköpotkulauta ei kulje ilman sovellusta, jonka kautta sen käyttö maksetaan.

Oskala peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta.

-  Julkinen keskustelu on hyvästä. Nämä palveluthan eivät ole ilmaisia, ja tämä herättää toivottavasti vanhemmat tsekkaamaan, että mitä siellä heidän luottokorttilaskullaan on.

Eduskunta käsittelee parhaillaan sähköpotkulautoja koskevaa lakia.

Julkisella keskustelulla Oskala viittaa muun muassa uutisiin, joiden mukaan lapsia on ollut tällä viikolla kahdessa sähköpotkulautaonnettomuudessa.

Viimeksi Helsingin poliisi kertoi 14-vuotiaan törmänneen sähköpotkulaudalla 92-vuotiaaseen naiseen maanantai-iltana. Lisäksi aiemmin päivällä kaksi lasta oli poliisin mukaan ajanut samalla sähköpotkulaudalla.

Toinen lapsista oli poistunut kyydistä ennen onnettomuutta, ja kyytiin jäänyt 13-vuotias ajoi sähköpotkulaudalla henkilöauton alle. Kumpikin onnettomuus tapahtui Helsingin Viikissä.

Tiedossa ei ole, olivatko lasten sähköpotkulaudat omia vai vuokrattuja.

OSA VUOKRAFIRMOJEN sovelluksista muistuttaa käyttäjiä ikärajasta, mutta eivät suinkaan kaikki. Dott, joka tunnettiin aiemmin Tierinä, muistuttaa sovellusta ladatessa vain oikeanlaisesta pysäköinnistä ja ajamisesta. Tieto 18 vuoden ikärajasta löytyy Käyttöehdot-nimisestä valikosta.

Voin sovellus kertoo ensimmäisellä käyttökerralla säännöistä, joiden mukaan sähköpotkulaudalla ajajan on oltava vähintään 18-vuotias ja hänellä on oltava voimassa oleva ajokortti.

Bolt puolestaan pyytää näppäilemään sovellukseen syntymäpäivän, kun taas Birdin sovellukseen kirjautuja lupaa olevansa yli 18-vuotias.

Ryden sovellus muistuttaa käyttämään kypärää ja ajamaan aina selvin päin, mutta ikärajaa listalla ei mainita. Yhtiön 15 vuoden ikäraja löytyy Apua-nimisen osion takaa.

”Tärkein turvallisuustekijä löytyy sieltä tangon ja takapyörän välistä.”

Käytännössä yritysten mahdollisuus valvoa sähköpotkulautailijoiden ikää näyttää siis olevan olematon.

STT ei tavoittanut Dottin yhteiskuntasuhdejohtajaa Juho Lindgreniä tai Ryden edustajaa haastatteluun.

VIIDELLÄ PAIKKAKUNNALLA toimivan suomalaisyrityksen Joe Scooterin toimitusjohtajalla Ville Haapasalolla on kokemusta vahvasta tunnistautumisesta vuokrauksen yhteydessä.

Sähköpotkulautojen lisäksi yritys on vuokrannut e-mopoja, joiden käyttö vaati ajokortin esittämisen. Sähköpotkulaudoissa vahvaa tunnistautumista ei ole käytössä.

-  Se on tietysti työläämpää, kun kuitenkin tässä meidän toiminnassa kysymys on pohjimmiltaan viimeisen mailin henkilöliikenteen helppoudesta, Haapasalo sanoo STT:lle.

Haapasalo kuitenkin epäilee, että vahva tunnistautuminen ei estäisi kokonaan sitä, että sähköpotkulaudan ohjaajana tai kyydissä voisi kaikesta huolimatta olla alaikäinen.

Myös Haapasalon mukaan ikärajaa koskeva laki voisi olla tervetullut. Hänen mukaansa on tärkeää, että laki kohtelee lyhyt- tai pitkäaikaisesti vuokrattuja sekä omassa omistuksessa olevia kulkupelejä tasavertaisesti.

Joe Scooter ei ole kerännyt tarkempaa tietoa käyttäjien iästä. Toimitusjohtaja sanoo, että vaikka alaikäisten ajelusta heidän sähköpotkulaudoillaan ei ole viitteitä, varmasti niinkin on voinut käydä.

Haapasalon mukaan kevät on hyvä hetki muistuttaa siitä, että yritys ja lainsäätäjä pystyvät edistämään asioita vain tiettyyn pisteeseen asti.

-  Tärkein turvallisuustekijä löytyy sieltä tangon ja takapyörän välistä. Toivotaan, että kaikki liikkuisivat kulkupelistä riippumatta mahdollisimman turvallisesti ja muistaisivat käyttää kypärää.

Teksti: STT / Heli Laakkonen

AVAINSANAT

Robin Lardot hakee jatkokautta KRP:n päällikkönä

Keskusrikospoliisin (KRP) nykyinen päällikkö, oikeustieteen maisteri Robin Lardot hakee jatkokautta virkaansa. Vuodesta 2013 lähtien KRP:tä johtaneen Lardotin nykyinen virkakausi päättyy syyskuun lopussa.

Lardotin lisäksi virkaa hakee Rajavartiolaitoksen oikeudellisen osaston osastopäällikkö, oikeustieteen tohtori Sanna Palo, MBA Peter Marks ja Spöge Kosonen.

KRP:n päällikön virka täytetään enintään viideksi vuodeksi, ja päällikön nimittää Valtioneuvoston yleisistunto.

Päällikkö kehittää, johtaa ja valvoo KRP:n toimintaa. Lisäksi päällikkö vastaa viraston ja sen henkilöstön toiminnan tuloksellisuudesta sekä toimintaedellytyksistä.

AVAINSANAT

Marjayhtiö Polarican ihmiskauppasyytteet etenevät – käräjäoikeus hylkäsi esteellisyysväitteet

Thaimaalaiset marjanpoimijat joutuivat syyttäjien mukaan ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin työskennellessään Polaricalle.

Marja-alan yhtiöön Polarica Marjahankintaan liittyvien ihmiskauppasyytteiden pääkäsittely Lapin käräjäoikeudessa alkaa elokuussa. Käräjäoikeus kertoo, että toisen syytetyn esittämä väite tuomioistuimen kokoonpanon esteellisyydestä on hylätty.

Käräjäoikeuden oli alun perin määrä aloittaa asian pääkäsittely tämän viikon tiistaina. Käsittely kuitenkin lykkääntyi jutun toisen syytetyn, Polarican entisen toimitusjohtajan Jukka Kriston tekemän esteellisyysväitteen takia.

Kristo vaati, että juttua käsittelemään pitäisi määrätä toinen kokoonpano. Esteellisyysväitteen perusteena oli kokoonpanon väitetty ennakkoasenne.

Käräjäoikeus kertoo nyt hylänneensä syytöksen esteellisyydestä. Keskiviikkona julkaistun tiedotteen mukaan käräjäoikeus arvioi, että kokoonpanolle ei ole muodostunut ennakkoasennetta jutun käsittelyyn sillä perusteella, että sama kokoonpano on käsitellyn niin kutsutun Kiantaman jutun.

Kristolla on vielä mahdollisuus hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun valittamalla.

POLARICAN oikeusjutussa järjestettiin valmisteluistunto viime vuoden elokuussa. Syyttäjät vaativat Kristolle vähintään viiden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta 77 törkeästä ihmiskaupasta. Uhreina on joukko thaimaalaisia marjanpoimijoita, jotka syyttäjien mukaan joutuivat ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin poimiessaan marjoja Polaricalle.

Syytettynä on myös Kriston thaimaalainen liikekumppani. Syyttäjät vaativat hänellekin vähintään viiden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Molemmat syytetyt kiistävät syyllisyytensä.

Toiseen suureen marja-alan yhtiöön Kiantamaan kohdistuvien ihmiskauppasyytteiden käsittely tuli tänä keväänä päätökseen Lapin käräjäoikeudessa. Syyttäjät vaativat Kiantaman toimitusjohtajalla Vernu Vasunnalle 3-4 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta yli 60 törkeästä ihmiskaupasta. Myös Vasunta on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

AVAINSANAT