YK:n pakolaisjärjestö huolestui Suomen päätöksestä

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on huolissaan Suomen päätöksestä sulkea koko itäraja.

UNHCR:n mukaan päätös voi heikentää turvapaikkaa hakevien ihmisten mahdollisuuksia päästä alueelle ja kansainvälisen pakolaislain mukaisiin turvapaikkamenettelyihin.

Järjestö korostaa, että vaikka valtioilla on laillinen oikeus valvoa rajojaan, pitäisi niiden tehdä se kansainvälisten velvoitteiden ja kansainvälisen pakolaisoikeuden mukaisesti.

UNHCR sanoo tiedotteessa ottaneensa yhteyttä Venäjän viranomaisiin itärajan tilanteen takia. Järjestö sanoo olevansa säännöllisesti yhteydessä myös Suomen viranomaisiin.

Finnair perui noin 140 lentoa – työnseisausten piirissä arviolta 600 työntekijää

Ilmailualan unioni on kertonut neuvotelleensa työnantajaliitto Paltan kanssa tammikuusta asti lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi.

Finnairin mukaan lentojen uudelleenreititykset on saatu järjestettyä suurimmalle osalle matkustajista, joiden lennot peruttiin perjantailta Ilmailualan Unionin (IAU) työtaistelun vuoksi.

Finnair perui perjantailta noin 140 lentoa. Perumiset vaikuttavat arviolta 12  000 matkustajaan. Finnair tarjoaa peruttujen lentojen asiakkaille vaihtoehtoisen lennon.

-  Kun tältä päivältä lennot on peruttu jo keskiviikon ja torstain aikana, niin päivä on sujunut melko rauhallisesti, Finnairin viestintäpäällikkö Mari Kanerva kertoi STT:lle perjantaina iltapäivällä.

Kanerva kertoi, että jonkin verran matkustajien laukkuja on jäänyt toimittamatta ja osalle lennoista ei pystytä perjantaina ja lauantaina toimittamaan aterioita.

IAU järjestää perjantaina neljän tunnin mittaisia työnseisauksia. Ne toteutetaan pääosin siten, että työntekijät aloittavat työnsä neljää tuntia myöhemmin kuin työvuoro muutoin alkaisi.

Työnseisausten piirissä on arviolta 600 työntekijää. He vastaavat Finnairille tuotettavista maahuolinta- ja ateriapalveluista sekä yhtiön lentokoneiden korjaus- ja huoltotöistä.

Vaikutukset ulottuvat IAU:n mukaan myös muiden lentoyhtiöiden maahuolintaan.

Maahuolinnalla tarkoitetaan lentokentän toimintoja, joihin kuuluvat muun muassa matkatavaroiden lastaaminen ja purkaminen sekä polttoaineen tankkaaminen.

Kanervan mukaan perjantain työnseisauksista ei ole aiheutunut Finnairille lentojen myöhästymisiä.

Viikonloppuna Finnair pyrkii operoimaan normaalisti. Yksittäiset lentojen perumiset ovat kuitenkin viikonloppuna mahdollisia.

IAU on ilmoittanut työnseisauksista myös ensi maanantaille. Tuolloin seisausten piirissä on yli 300 työntekijää, jotka vastaavat Finnairin matkustaja-, maahuolinta- ja rahtipalveluista.

Finnair tekee vielä arviota IAU:n työtaisteluiden vaikutuksista maanantain osalta.

-  Viestimme viikonlopun aikana, miltä maanantai näyttää, Kanerva sanoo.

Hän muistuttaa, että Finnair viestii asiakkaille myös suoraan siitä, mikä on asiakkaan oman lennon tilanne.

IAU on kertonut neuvotelleensa työnantajaliitto Paltan kanssa tammikuusta asti lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi. Finnairia rasittaa myös toinen, pidempään kestänyt työehtokiista lentäjien kanssa.

Lentoasemayhtiö Finavian mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman palvelupisteille voi viikonloppuna muodostua ajoittaisia jonoja.

Finavia kertoo verkkosivuillaan, että työnseisauksen jälkeen lentoasematoimintoja käynnistetään uudelleen asteittain ja esimerkiksi turvatarkastuksessa ja lähtöselvityksessä voi esiintyä ajoittaisia jonoja.

Palvelualojen kysely: Nyt on vuosikymmenen pahin aika saada potkut

Palvelualojen ammattiliiton kyselyn mukaan joka viides alan ammattilainen arvelee, ettei löytäisi uutta työpaikkaa jos jäisi nyt työttömäksi. Näin kovaa työllistymishuolta ei ole palvelualalla tällä vuosikymmenellä nähty.

Huhtikuun alussa tehdyssä kyselyssä omia työllistymismahdollisuuksiaan epäili jo 22,1 prosenttia vastaajista. PAM:n mukaan tulos on loppuvuodesta 2017 alkaneen mittaushistorian pahin, ja se kertoo ihmisten vakavista työllistymishuolista.

Etenkin kaupan ja kiinteistöpalvelualan ihmiset ovat pessimistisiä tulevasta.

Vain 11 prosenttia vastaajista uskoo oman taloustilanteensa kohenevan loppuvuoden ja ensi kevään aikana.

SEN SIJAAN oman nykyisen työnantajan talousnäkymissä nähdään pieniä parantumisen merkkejä alkutalveen verrattuna.

Näin uskoo muun muassa jo lähes kolmasosa majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöistä, vaikka heidänkin alallaan talvi oli myynnin kannalta hankala.

PAM:n kysely tehtiin 1.-11. huhtikuuta, ja siihen vastasi 1028 ihmistä.

AVAINSANAT

Lentoliikenteessä työtaistelukaaos, reittiperuutuksia pitkin päivää

Finnair peruu tänään noin 140 lentoa Ilmailualan Unionin (IAU) työtaistelun vuoksi. Perumiset vaikuttavat arviolta 12  000 matkustajaan.

Finnair tarjoaa peruttujen lentojen asiakkaille vaihtoehtoisen lennon.

Ilmailualan unioni järjestää tänään neljän tunnin mittaisia työnseisauksia. Ne toteutetaan pääosin siten, että työntekijät aloittavat työnsä neljää tuntia myöhemmin kuin työvuoro muutoin alkaisi.

Työnseisausten piirissä on arviolta 600 työntekijää. He vastaavat Finnairille tuotettavista maahuolinta- ja ateriapalveluista sekä yhtiön lentokoneiden korjaus- ja huoltotöistä.

Vaikutukset ulottuvat IAU:n mukaan myös muiden lentoyhtiöiden maahuolintaan.

Maahuolinnalla tarkoitetaan lentokentän toimintoja, joihin kuuluvat muun muassa matkatavaroiden lastaaminen ja purkaminen sekä polttoaineen tankkaaminen.

SEURAAVAT työnseisaukset tulevat IAU:n ilmoituksen mukaan maanantaina 5. toukokuuta. Tuolloin seisausten piirissä on yli 300 työntekijää, jotka vastaavat Finnairin matkustaja-, maahuolinta- ja rahtipalveluista.

IAU on kertonut neuvotelleensa Palvelualojen työnantajien Paltan kanssa tammikuusta asti lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi.

Finnairia rasittaa myös toinen, pidempään kestänyt työehtokiista lentäjien kanssa.

AVAINSANAT

Raportti: Median talousvaikeudet vaaransivat lehdistönvapautta

Lehdistönvapaus on heikentynyt maailmalla jo seitsemättä vuotta peräkkäin, kertoo Toimittajat ilman rajoja. Järjestö varoittaa tänään perjantaina julkaistussa raportissaan, että media-alan taloudellinen ahdinko on uhka lehdistönvapaudelle.

Tiedotusvälineiden taloustilanne luokitellaan maailmanlaajuisesti ensi kertaa vaikeaksi. Median taloudellinen taantuma lisää osaltaan todennäköisyyttä, että lehdistöä välineellistetään poliittisesti.

Suomi on maailman lehdistönvapausindeksissä viidennellä sijalla neljättä vuotta peräkkäin.

Toimittajan työskentelyedellytykset ovat huonot puolessa maailman maista.

Etelänaapuri Viro nousi nyt sijalle kaksi. Lehdistönvapauden ykkösenä on ollut jo liki vuosikymmenen Norja. Kolmannelle sijalle ylsi Hollanti, joka ohitti neljänneksi päätyneen Ruotsin.

Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö julkaisee lehdistönvapausindeksin vuosittain. Vuodesta 2002 lähtien julkaistu indeksi arvioi median tilannetta 180 maassa ja alueella.

KUILU lehdistönvapaudessa Venäjän ja pohjolan välillä on kasvanut entisestään. Venäjä putosi nyt vuodessa peräti yhdeksän pykälää sijalle 171, synkimpien autoritaaristen maiden joukkoon.

Kiina (178. sija) on järjestön mukaan edelleen maailman suurin toimittajien vankila, ja se kuuluu indeksin pohjakolmikkoon Pohjois-Korean ja Eritrean kanssa.

Huomionarvoista on se, että ensimmäistä kertaa indeksin historiassa toimittajan työskentelyedellytykset ovat huonot puolessa maailman maista ja tyydyttävät alle joka neljännessä.

Erittäin vakavaksi lehdistönvapauden tilanne on luokiteltu 42 maassa, joissa asuu yli puolet maailman väestöstä.

SUOMESSA sijoitus pysyi ennallaan, mutta esimerkiksi toimittajien työturvallisuutta kuvaava mittari vahvistui, kertoo Toimittajat ilman rajoja Suomi ry.

-  Suomessa toimittajien työrauhan ja turvallisuuden arvioidaan parantuneen hieman edellisvuodesta. Suomi sijoittui 14. turvallisimmaksi maaksi, kun Viro oli viidentenä. Tilanne meillä voisi olla parempi – ja tähän asiaan on mahdollista vaikuttaa, sanoo Suomen-järjestön puheenjohtaja, viestintäyhtiö Miltton Groupin varatoimitusjohtaja Kaius Niemi tiedotteessa.

Suomen sijoitus taloudellisia puitteita mittaavalla indikaattorilla säilyi jokseenkin ennallaan. Näin kävi siitä huolimatta, että monen yksityisen mediayhtiön toimituksissa on käyty muutosneuvotteluita ja syksyllä 2024 julkaistiin parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaukset, jotka vähensivät Ylen rahoitusta.

Opetushallitus kouluille: Kamppailkaa kännyköistä lasten kanssa – laitteet pois vaikka välitunneiltakin

Opetushallitus suosittelee puhelimen käytön rajoittamista kouluissa laajemmin kuin mitä laki määrää – vaikka se johtaisikin lasten ja opettajien keskinäiseen kilpajuoksuun laitteiden kätkemisestä ja etsimisestä.

Ensi lukuvuodesta alkaen perusopetuksen oppilaat eivät saa käyttää mobiililaitteita koulun oppitunneilla muuten kuin oppimiseen opettajan antamalla luvalla, opetuksen tukena tai terveydellisistä syistä. Esimerkiksi diabeetikot voivat käyttää laitteita verensokerin seurantaan.

Opetushallitus suosittelee, että koulut rajoittaisivat puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä myös välitunneilla ja siirtymisten aikana. Ruokailun aikana Opetushallitus suosittelee kieltämään laitteiden käytön kokonaan.

Rajoitukset koskevat niin puhelinta, tablettia, kannettavaa tietokonetta, kuulokkeita, kellopuhelinta kuin älykelloakin.

EDUSKUNTA hyväksyi tiistaina lakimuutokset, jotka rajoittavat mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. Laki ei koske lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia, mutta ne voivat rajoittaa puhelimen käyttöä järjestyssäännöissään.

Perusopetuksen järjestäjien täytyy päivittää järjestyssääntönsä muutosten mukaisiksi. Paikallisia opetussuunnitelmia ei kuitenkaan tarvitse päivittää.

Järjestyssäännöissä täytyy jatkossa esimerkiksi määrätä, missä oppilaan mobiililaitteet säilytetään oppituntien aikana.

-  Nyt on mahdollista velvoittavasti määrätä oppilasta, että laitetta säilytetään vaikka puhelinparkissa lukollisessa kaapissa tai repussa, johtamisen tuen yksikön päällikkö, juristi Laura Francke Opetushallituksesta sanoi tiedotustilaisuudessa.

RAJOITUKSILLA pyritään turvaamaan koulujen työrauha.

-  Haluamme edistää oppimista ja siihen keskittymistä. Samalla saadaan rajoitettua häiritsevää käyttöä, Francke perusteli.

Ruokailua koskevia rajoituksia Opetushallituksessa perustellaan muun muassa hyvien ruokailutapojen edistämisellä ja välituntien rajoituksia liikunnallisen elämäntavan tukemisella sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelemisella.

-  Välitunnilla voidaan liikkua, leikkiä ja tehdä kaikkea muuta, kuten jutella kavereiden kanssa, Francke sanoi.

Rajoituksista huolimatta kouluissa pitää kuitenkin edelleen mahdollistaa puhelimen välttämätön käyttö.

-  Tällaista välttämätöntä käyttöä on esimerkiksi se, jos lapsi vaikka sairastuu koulupäivän aikana. Sitten hän voi opettajan luvalla soittaa omalla puhelimellaan huoltajalle.

Lisäksi esimerkiksi hätätilanteessa on aina sallittua soittaa hätänumeroon.

Opetushallituksen suositukset puhelimen käytön rajoituksista koskevat myös esiopetusta ja täydentävää varhaiskasvatusta. Suositukset koskevat lisäksi koulujen yhteydessä tapahtuva aamu- ja iltapäivätoimintaa, kuten kerhoja.

VIRKAMIESTEN mielestä digitaalisten laitteiden käytöllä on koulussa edelleen myös paikkansa.

Opetushallituksen kasvatus, koulutus ja osaaminen -päätoiminnon johtajan Jarkko Niirasen mukaan onkin tärkeää erottaa häiritsevä käyttö oppimista tukevasta käytöstä.

-  Jokaisella oppijalla on oikeus kehittää digitaalista osaamista ja hyödyntää digitaalisia laitteita oppimisessa. Mehän koulussa opiskelemme nimenomaan tulevaisuutta varten, Niiranen sanoi.

Niiranen näkee, että hyvään digitaaliseen osaamiseen kuuluu myös kyky säädellä omaa digilaitteiden käyttöä.

-  Tämä on taito, mitä lähdetään harjoittelemaan ja pikkuhiljaa opetellaan matkan varrella.

Teksti: STT / Miia Sebany