VALIKKO

YK: Kaksi miljoonaa gazalaista jätetty ilman välttämättömyyksiä – ”Ammutaan, haavoitetaan tai tapetaan, kun he yrittävät vain syödä”

Kaksi miljoonaa gazalaista on jätetty ilman välttämättömiä tarvikkeita järjestelmällisesti ja tahallisesti, sanoi YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher lausunnossaan keskiviikkona.

Fletcherin mukaan viime päivien kauhistuttavat uutiset ovat seurausta tällaisista harkituista valinnoista. Fletcher viittaa tapauksiin, joissa Israelia on syytetty iskujen kohdistamisesta avustuspisteille.

-  Maailma seuraa päivästä toiseen kauhistuttavia kohtauksia, joissa palestiinalaisia ​​ammutaan, haavoitetaan tai tapetaan Gazassa kun he yrittävät vain syödä, Fletcher sanoi.

Tiistaina ainakin 27 ihmistä kuoli, kun Israelin joukot avasivat tulen lähellä avustuspistettä Gazassa. Kyse oli kiistanalaisen, Yhdysvaltain ja Israelin tukeman Gaza Humanitarian Foundationin (GHF) avustuspisteestä.

Israelin asevoimien mukaan se ampui joukkojaan lähestyneitä epäilyttäviä henkilöitä. Israelin mukaan nämä henkilöt olivat poikenneet määrätyltä reitiltä avustuspisteelle eivätkä välittäneet sotilaiden varoituslaukauksista.

Israelin asevoimat sanoi tutkivansa tapausta. Asevoimat kiisti ampuneensa siviilejä.

GHF kertoi keskiviikkona sulkeneensa avustuspisteensä Gazassa. Israelin armeija oli aikaisemmin varoittanut, että avustuspisteille johtavia reittejä pidetään sotatoimialueina.

GHF:n mukaan avustuspisteet ”uudistetaan ja järjestetään uudelleen tehokkuuden parantamiseksi”. Ne on määrä avata uudelleen torstaina.

YK ja useat keskeiset avustusjärjestöt ovat kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä GHF:n kanssa, koska sen katsotaan toimivan Israelin sotilaallisten etujen ajamiseksi.

Gazan väestönsuojeluviranomaisten mukaan ainakin 16 ihmistä sai surmansa Israelin ilmaiskuissa Gazassa keskiviikkona.

YK:n turvallisuusneuvoston oli määrä keskiviikkona äänestää päätöslauselmasta, jossa vaaditaan aselepoa ja humanitaarisen avun päästämistä täysimääräisesti Gazaan. Yhdysvaltojen odotettiin kaatavan päätöslauselman veto-oikeudellaan.

AVAINSANAT

Venäjän ja Ukrainan vankienvaihto takkuaa – molemmat syyttävät toisiaan

Venäjä syyttää Ukrainaa maiden sopiman vankienvaihdon lykkäämisestä.

Venäjän pääneuvottelija sanoo sosiaalisessa mediassa, että Ukraina on odottamatta lykännyt vankien ja vastapuolen kaatuneiden sotilaiden vaihtoa määräämättömäksi ajaksi.

Ukraina on kiistänyt Venäjän väitteen lykkääntymisestä. Ukrainan sotavankien koordinointikeskuksen mukaan ruumiiden palauttamiselle ei ole määräaikaa. Sen sijaan Venäjä ei itse noudata sotavankien vaihdon ehtoja, vaan pelaa likaista peliä ja manipuloi, se syytti.

Maat sopivat alkuviikosta Turkin Istanbulissa käydyissä neuvotteluissa suuresta vankienvaihdosta.

Vaihdossa on tarkoitus vaihtaa kaikki haavoittuneet ja alle 25-vuotiaat sotilaat.

Vaihdossa on tarkoitus vaihtaa kaikki haavoittuneet ja alle 25-vuotiaat sotilaat. Alkuviikosta kerrottiin myös, että maat palauttavat toisilleen tuhansia kaatuneiden sotilaiden ruumiita.

Aiemmin tällä viikolla Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että viikonloppuna molemmat maat siirtävät 500 vankia.

AVAINSANAT

Israel tukee rikollisjengiä, joka vastustaa Hamasia – syytetään avustusrekkojen ryöstämisestä

Israel myöntää tukevansa äärijärjestö Hamasia vastustavaa aseellista ryhmää Gazassa. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vahvisti asian perjantaina.

Israelilaisten ja palestiinalaisten medioiden mukaan ryhmä on osa paikallista beduiiniheimoa, jota johtaa Yasser Abu Shabab.

European Council on Foreign Relations -ajatushautomon mukaan Shabab johtaa Rafahin alueella toimivaa rikollisjengiä, jota syytetään avustusrekkojen ryöstämisestä.

Netanjahu on sanonut, että Israelin yhtenä tavoitteena Gazassa on tuhota aluetta hallitseva Hamas.

ISRAELIN asevoimat kertoi perjantaina myös, että sen joukoista puuttuu yli 10  000 sotilasta. Asevoimien mukaan se tarvitsee noin 6  000 sotilasta lisää taisteluyksiköihin jatkaakseen taisteluita Gazassa.

Israel on käynnistänyt tehostetun hyökkäyksen Gazan kaistalla sen jälkeen, kun Israel jatkoi sotatoimiaan maaliskuussa. Israelin iskut ovat surmanneet noin 54  700 ihmistä Gazassa sitten lokakuun 2023. Maaliskuun jälkeen

Israel on surmannut Gazassa ainakin 4  400 ihmistä.

Sairaalalähteiden mukaan Gazassa kuoli perjantaina yli 50 ihmistä, kertoo qatarilaismedia al-Jazeera. Aiemmin palestiinalaisviranomaiset kertoivat, että Israelin iskuissa kuoli perjantaina lähes 40 ihmistä.

Israelin asevoimien mukaan Gazassa kuoli neljä israelilaissotilasta perjantaina. Kaikkiaan israelilaissotilaita on kuollut taisteluissa runsaat 400.

Israel aloitti hyökkäyksen Gazaan sen jälkeen, kun aluetta hallitseva Hamas ja muut palestiinalaiset äärijärjestöt tekivät iskun Israelin puolelle lokakuussa 2023. Iskussa kuoli Israelin mukaan runsaat 1  200 ihmistä. Gazaan otettiin myös panttivankeja.

AVAINSANAT

Trumpin hallinto haluaa heikentää Venäjän-pakotteita – Trump pelkää Venäjä-suhteiden hiipumista

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto yrittää merkittävästi heikentää senaatin käsittelyyn tulevia Venäjän-vastaisia pakotteita.

Asiasta kertoo Wall Street Journal sisäpiiritietojen perusteella. Lehden mukaan hallinto on yrittänyt salaa saada republikaanisenaattori Lindsey Grahamia keventämään tämän lakiesitystä pakotteista. Esityksen mukaan pakotteita asetettaisiin muun muassa Venäjän keskeisille viranomaisille ja toimialoille.

Samalla määrättäisiin rangaistuksia maille, jotka tekevät kauppaa Venäjän kanssa. Yli 80 senaattoria tukee esitystä yli puoluerajojen.

Trump puolestaan pelkää, että pakotteet voisivat vahingoittaa hänen elvyttämiään suhteita Venäjään.

Viime viikkoina Trumpin hallinnon edustajat ovat olleet yhteydessä Grahamiin ja kehottaneet tätä muun muassa lisäämään esitykseen poikkeuslausekkeita sekä keventämään lakitekstin ilmaisuja.

Trump pelkää, että pakotteet voisivat vahingoittaa hänen elvyttämiään suhteita Venäjään.

Poikkeuksilla annettaisiin Trumpille mahdollisuus valita, kelle ja mille taholle pakotteita asetettaisiin. Ilmaisujen keventämisellä tarkoitetaan sitä, että teksti muotoiltaisiin niin, että sen ehdottomuus pakollisuudesta lievenisi.

Senaattori Graham on aiemmin sanonut julkisesti, että aikoo tehdä joitain muutoksia lakiesitykseen. Esimerkiksi Ukrainalle sotilaallista tai taloudellista apua antavat maat voisivat saada pakotteista poikkeuksia.

Graham ei ole kuitenkaan julkisesti hyväksynyt muutoksia, joita Trumpin hallinto on suljettujen ovien takana painostanut häntä tekemään.

AVAINSANAT

”Kyseessä on kaksi varsin egoististen oloista ihmistä” – näin tutkija kommentoi odotettua välirikkoa

Donald Trump ja Elon Musk ajautuivat välirikkoon.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja teknologiamiljardööri Elon Muskin kumppanuuden kariutumista osattiin odottaa, sanoo akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta.

-  Kyseessä on kaksi varsin egoististen oloista ihmistä, joilla on aika pitkä historia muiden ihmisten kanssa riitoihin ajautumisessa, mikä usein on alkanut vielä sosiaalisen median tileiltä. Eihän tässä sinänsä nyt mitään erityisen yllättävää ole ollut, Ylönen sanoo.

Kumppanuus äityi riidaksi dramaattisella tavalla torstaina, kun Musk kritisoi presidenttiä. Musk sanoi sosiaalisessa mediassa muun muassa, että Trump olisi hävinnyt presidentinvaalit ilman hänen tukeaan.

-  Millaista kiittämättömyyttä, Musk kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

”Musk ollut hyvin hyödyllinen Trumpille”

MUSK oli Trumpin presidenttikampanjan aikana yksi republikaanipoliitikon merkittävimmistä tukijoista. Yhdysvaltalaismedioiden mukaan hän tuki Trumpin kampanjaa yli 250 miljoonalla dollarilla.

Lisäksi Muskin vuonna 2022 ostaman viestipalvelu X:n algoritmit suosivat Ylösen mukaan republikaaneja.

-  Siinä mielessä Musk on ollut hyvin hyödyllinen Trumpille, mutta suurin hyöty varmasti ajoittui juurikin siihen vaalikampanjan aikaan. Nythän Trump ei ole kampanjoimassa enää mihinkään, vaan hän on maailman vaikutusvaltaisimman valtion presidentti. Toki poliittista keskustelua edelleen käydään näillä alustoilla ja X:n merkitys siinä edelleen on ihan merkittävä.

Musk lopetti viime viikolla poikkeuksellisen pestinsä liittovaltion kuluja karsineen niin sanotun hallinnon tehokkuuden viraston (Doge) johdossa.

Ylösen mukaan Doge avasi Muskille näköalapaikan esimerkiksi hänen sähköautoyhtiönsä Teslan, avaruustoiminnan sekä tekoälyn sääntelyyn.

TUTKIJA kuitenkin huomauttaa, että Muskin bisnekset linkittyvät laajalti liittovaltion rahoitukseen. Esimerkiksi Muskin avaruusyhtiölle SpaceX:lle on tullut merkittävä määrä liittovaltion tilauksia.

-  Trump voi huomattavalla tavalla vaikuttaa näihin tilauksiin, samoin kuin monien muidenkin Muskin liiketoimien sääntelyyn.

Muskin liiketoimet eivät myöskään Teslaa lukuun ottamatta ole olleet kovin merkittävästi voitollisia, Ylönen lisää. Hänen mukaansa miljardöörin yhtiöt tekevät tappiota tai pyörivät osittain oletetun tulevaisuuden monopoliaseman turvin.

Musk on siis Ylösen mukaan haavoittuvainen liittovaltion rahavirtojen liikkeille.

Paljon huolia ja kysymyksiä liittyy myös siihen, millaista dataa Musk on Dogen johdossa voinut saada ja mihin tarkoituksiin sitä käytetään, tutkija sanoo.

”Kuherruskuukausi jäi lyhyeksi”

Sitä, voisiko Muskin paikka Trumpin liittolaisena korvautua jonkin toisen teknologiajätin johtohahmolla, on Ylösen mukaan vaikea sanoa. Tutkija arvioi yhtiöiden johdon pettyneen Trumpin kauden alkuun, sillä suuret satsaukset eivät ole poikineet niille mieleisiä suunnanmuutoksia.

-  Kuherruskuukausi jäi aika lyhyeksi, Ylönen kuvailee teknologiajättien ja Trumpin suhdetta.

-  Trumpin toimintatyyli perustuu niin paljon sellaiseen kaoottisuuteen. Kuten ensimmäisellä presidenttikaudella nähtiin, niin väkeä tuli ja meni Trumpin hallinnosta ja lähipiiristä. Hyvin vaikea sanoa, korvautuuko Musk jollain toisella henkilöllä.

AVAINSANAT

Maahanmuuttopolitiikka kaatoi hallituksen Hollannissa – vaalit lokakuussa

Geert Wilders Alankomaiden edustajainhuoneessa Haagissa 4. kesäkuuta.

Hollannissa järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit 29. lokakuuta, kertoi sisäministeri Judith Uitermark viestipalvelu X:ssä perjantaina.

Hallitus kaatui aikaisemmin kuluvalla viikolla, koska Geert Wildersin johtama laitaoikeistolainen vapauspuolue (PVV) lähti hallituksesta maahanmuuttokysymysten takia. Ilman vapauspuoluetta hallituksella ei ole enemmistöä parlamentissa.

WILDERSIN mukaan koalitiohallitus ei pannut täytäntöön ajamaansa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa riittävän nopeasti. Vapauspuolue on tunnettu tiukoista maahanmuuton, islamin ja EU:n vastaisista kannoistaan.

Vaaleista on tulossa tiukat, sillä mielipidemittausten mukaan vapauspuolue on lähes tasoissa entisen Euroopan komission johtoon kuuluneen Frans Timmermansin vasemmistonvihreän ryhmän kanssa.

Liberaali VVP-puolue on sekin aivan kärjen tuntumassa.

AVAINSANAT