VALIKKO

Yhdysvallat pysäyttää osan Ukrainan asetoimituksista – taustalla huoli varastojen hupenemisesta

Valkoinen talo Washingtonissa 21. kesäkuuta.

Yhdysvallat pysäyttää osan keskeisistä asetoimituksista Ukrainaan, kertoo Valkoinen talo uutistoimisto AFP:lle.

Verkkolehti Politico uutisoi aiemmin lähteisiinsä nojaten, että päätöksen takana on huoli Yhdysvaltain asevarastojen hupenemisesta liian alhaiselle tasolle. Politicon mukaan keskeytetyt toimitukset koskevat joitakin ilmatorjuntaohjuksia ja ammuksia.

PÄÄTÖS pysäyttää osa presidentti Joe Bidenin hallinnon aikana luvatusta avusta tehtiin Valkoisen talon mukaan sen jälkeen, kun puolustusministeriö oli tarkastellut Yhdysvaltain sotilaallisia tukia muille maille.

-  Tämä päätös tehtiin, jotta Amerikan etu saataisiin asetettua etusijalle, Valkoisen talon apulaislehdistösihteeri Anna Kelly sanoi AFP:lle lähetetyssä sähköpostissa.

Politicolle asiaa nimettömänä kommentoineiden kolmen lähteen mukaan päätös tehtiin puolustusministeriön ammusvarastojen kartoituksen jälkeen. Ammusvarastojen tarkastelu johti huoliin siitä, että tykistöammusten, ilmatorjuntaohjusten ja tarkkuusammusten määrä oli putoamassa.

Ukrainalaislehti Kyiv Independentin mukaan Ukrainaa uhkaa pula ilmapuolustusohjuksista Venäjän pommittaessa maata.

AFP kertoi tiistaina, että Venäjä laukaisi Ukrainaan kesäkuussa yli 5  400 pitkän kantaman lennokkia. Kyseessä on toistaiseksi suurin kuukausittainen määrä lennokki-iskuja Venäjän vuoden 2022 helmikuussa aloittaman laajamittaisen sodan aikana.

UKRAINAA kohti viime kuussa laukaistujen venäläislennokkien määrä nousi toukokuusta yli kolmanneksella. Venäjän ampumien ohjusten määrä puolestaan lähes tuplaantui toukokuusta kesäkuuhun.

Ukraina on kertonut omalta osaltaan kehittävänsä jatkuvasti kykyään torjua Venäjän lennokkeja esimerkiksi omilla torjuntalennokeillaan.

Yhdysvalloissa on luonnosteltu uusia pakotteita Venäjää vastaan, mutta presidentti Donald Trump on ollut vastahakoinen niiden asettamisessa.

AVAINSANAT

Zelenskyin ja Trumpin puhelu: Ilmapuolustusta ja teollisuusdiilejä

Vielä eilen Zelenskyi oli itse vierailulla Tanskassa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat keskustelleet tänään puhelimitse.

Zelenskyi kertoi viestipalvelu X:ssä, että hän sopi puhelussaan Trumpin kanssa siitä, että presidentit työskentelevät ilmapuolustuksen vahvistamiseksi Ukrainassa.

Zelenskyi sanoi käyneensä Trumpin kanssa yksityiskohtaisen keskustelun maiden ilmapuolustuksen ja puolustusteollisuuden mahdollisuuksista sekä yhteistuotannosta.

Hän sanoi sopineensa Trumpin kanssa, että maiden ryhmät tapaavat asiasta.

Zelenskyi sanoi Ukrainan olevan valmis hankkeisiin Yhdysvaltojen kanssa erityisesti lennokkien ja niihin liittyvien teknologioiden osalta.

Presidentit olivat Zelenskyin mukaan puhuneet myös Venäjän iskuista Ukrainaan sekä rintamatilanteesta laajemmin.

-  Presidentti Trump on erittäin hyvin perillä asioista, ja kiitän häntä hänen huomiostaan ​​Ukrainaa kohtaan, Zelenskyi kirjoitti.

Puhelinkeskustelu käytiin päivä sen jälkeen, kun Trump oli ensin puhunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

TRUMPIN MUKAAN torstainen puhelinkeskustelu Putinin kanssa ei kuitenkaan edistänyt aselevon solmimista Ukrainassa.

Trump kuvaili keskustelua pitkäksi ja kertoi toimittajille, ettei hän ole tyytyväinen sotaan Ukrainassa.

Toimittajat kysyivät Trumpilta, päästiinkö puhelimessa sopuun sodan päättämiseksi.

-  Ei, en tehnyt minkäänlaista edistystä hänen kanssaan, Trump sanoi.

AVAINSANAT

IAEA sai tarkkailijansa ulos Iranista – haluaa yhä palata maahan

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastajat ovat poistuneet tänään Iranista sen jälkeen, kun Iran keskeytti keskiviikkona virallisesti yhteistyönsä järjestön kanssa. Järjestö kertoo asiasta X-viestipalvelussa.

Tarkastajat palaavat takaisin järjestön päämajaan Wieniin. Tarkastajat olivat viestin mukaan Iranissa Israelin ja Iranin välisten sotatoimien ajan.

Myös Yhdysvallat osallistui 12 päivää kestäneeseen sotaan iskemällä kolmeen Iranin ydinlaitokseen.

IRAN ON uhannut irtautua myös kansainvälisestä ydinsulkusopimuksesta, jonka toteutumista IAEA valvoo.

– IAEA:n johtaja Rafael Grossi toisti, että on ratkaisevan tärkeää, että IAEA keskustelee Iranin kanssa ehdoista sen korvaamattoman seuranta- ja vahvistustyön käynnistämiseksi uudelleen Iranissa niin pian kuin mahdollista, järjestö lisäsi.

Yhdysvallat on arvostellut Iranin päätöstä yhteistyön keskeyttämisestä ja sanonut, ettei sitä voida hyväksyä.

AVAINSANAT

Syyriassa kiistaa ulkomaisista islamistitaistelijoista – ”Emme pidä tästä, mutta ei heitä voi vain karkottaa”

Ulkomaalaistaistelijoiden on raportoitu paikoin ahdistelleen syyrialaisnaisia, jotka eivät heidän mielestään olleet pukeutuneet "tarpeeksi siveellisesti".

Ulkomaalaisten ääri-islamistien kohtalo on noussut kiistanaiheeksi Syyriassa, jossa diktatuurin romahtamisesta on kulunut puoli vuotta. Syyriaan saapui maan aseellisen konfliktin aikana tuhansia jihadisteja osallistumaan sotaan Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Suurin osa heistä on Kiinan uiguureja.

Moni taisteli Syyrian väliaikaisen presidentin Ahmed al-Sharaan johtaman Hayat al-Tahrir al-Sham (HTS) -aseryhmän riveissä. Se teki pesäeron al-Qaidaan vuonna 2016 ja soti myöhemmin sekä Isisiä että al-Qaidan Syyrian haaraa vastaan. Nimi HTS tuli käyttöön vuonna 2017.

Ulkomaalaisia taistelijoita arvioidaan olevan Syyriassa yhä muutamia tuhansia, pääosin Luoteis-Syyrian Idlibin maakunnassa. Heidän kohtalostaan on käyty kiivasta keskustelua. Vallanvaihdoksen jälkeen ulkomaisia jihadisteja kuvattiin kävelemässä pääkaupunki Damaskoksen kaduilla. Ulkomaalaisten raportoitiin myös paikoin ahdistelleen syyrialaisnaisia, jotka eivät heidän mielestään olleet pukeutuneet tarpeeksi siveellisesti.

Jihadisteja saapui Syyriaan muun muassa Keski-Aasian valtioista, muista arabimaista ja Euroopasta. Suurimman ryhmän muodostavat kuitenkin Kiinasta saapuneet uiguurit.

Joidenkin tietojen mukaan ulkomaalaisia osallistui Syyrian länsirannikolla maaliskuussa tapahtuneisiin väkivaltaisuuksiin. Niissä kuoli Reutersin mukaan yli tuhat siviiliä, pääosin alaviittivähemmistön jäseniä.

YHDYSVALLAT piti ulkomaalaisten taistelijoiden poistamista maasta pitkään ehtona Syyriaan kohdistettujen talouspakotteiden poistamiselle. Vaatimus asetti al-Sharaan kuitenkin hankalaan asemaan.

Valtaosalla ei ole paikkaa, johon palata, sillä lähtömaissa heitä uhkaa vankeus tai jopa kuolemantuomio. Ulkomaalaiset olivat myös tärkeässä roolissa al-Assadin hallinnon kukistumiseen johtaneissa taisteluissa.

Moni syyrialainen kuitenkin kysyy, ovatko ulkomaiset uskonsoturit lojaaleja Syyrian valtiolle ja muodostavatko he turvallisuusuhan. Al-Sharaan päätös nimittää kuusi ulkomaalaista johtotehtäviin Syyrian puolustusministeriössä herätti vastalauseita sekä Syyriassa että ulkomailla joulukuussa.

Syyrian johto pyrki vakuuttamaan Yhdysvalloille, että ulkomaalaisten taistelijoiden integroiminen valtion instituutioihin on sekä Syyrian että ulkovaltojen turvallisuuden kannalta paras vaihtoehto. Muu ratkaisu voisi ajaa heidät al-Qaidan tai Isisin syliin.

Kesäkuun alussa Yhdysvallat näytti taipuvan Syyrian tahtoon antamalla siunauksensa 3  500 ulkomaalaistaistelijan sulauttamiselle Syyrian asevoimiin.

36-VUOTIAS Mohammed vierailee parhaillaan kotimaassaan ensi kertaa al-Assadin hallinnon kaatumisen jälkeen. Hän törmäsi uiguuritaistelijoihin käydessään Idilibin maakunnassa. ”Maallistuneeksi vasemmistolaiseksi” itseään luonnehtivaa miestä ei ulkomaalaisten uskonsoturien läsnäolo kotimaassa ilahduta.

-  On selvää, ettei heitä voi vain karkottaa maasta, turvallisuutensa vuoksi vain etunimellä esiintyvä Mohammed toteaa STT:lle puhelimitse Syyriasta.

Hän uskoo, että eritoten uiguurien käännyttäminen takaisin Kiinaan tarkoittaisi heille varmaa kuolemaa.

-  He ovat täällä ja osallistuivat Syyrian vapauttamiseen, vaikken ajatuksesta erityisesti pidäkään. Monet ovat asuneet Syyriassa vuosikymmenen, heillä on syyrialaiset vaimot ja lapsia. He ovat tavallaan syyrialaisia, halusimme tai emme.

AHMED al-Sharaa on pyrkinyt vakuuttamaan ulkovallat siitä, ettei Syyrian uusi hallinto muodosta niille turvallisuusuhkaa eikä Syyrian maaperältä tehdä iskuja naapurimaihin.

Toisaalta maan johto on myös varonut provosoimasta ulkomaalaisia taistelijoita. Ulkomailta saapuneet jihadistit ovat osoittaneet lojaalisuutensa al-Sharaalle vuosien aikana, ja he ovat kurinalaisten ja kokeneiden taistelijoiden maineessa.

Ei ole varmuutta, miten ulkomaalaiset ääri-islamistit reagoisivat kokiessaan al-Sharaan pettäneen heidät. He saattaisivat painua maan alle, ajautua Isisin vaikutuspiiriin tai ryhtyä kostoiskuihin Syyrian hallintoa vastaan.

Taistelijoiden sitouttamista Syyrian valtion instituutioihin pidetään tästä syystä myös keinona kontrolloida heitä.

Tutkijoiden mukaan ulkomaalaistaistelijoiden radikaaleimmat elementit ovat jo nyt varsin tyytymättömiä al-Sharaan hallintoon. Toisin kuin he odottivat, Syyriassa ei ole otettu käyttöön sharia-lakia.

Närää ovat herättäneet myös Syyrian johdon tapaamiset länsimaiden ja Persianlahden valtioiden johtajien kanssa, kuten al-Sharaan ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kohtaaminen Riadissa toukokuun puolivälissä.

ISIS on pyrkinyt hyödyntämään ulkomaisten islamistien tyytymättömyyttä ja hyökkäsi al-Sharaan kimppuun uutiskirjeessään toukokuussa. Ääri-islamistijärjestö nimitti Syyrian presidenttiä petturiksi, joka on hylännyt islamin periaatteet, ja kannusti ulkomaalaisia taistelijoita liittymään Isisin riveihin.

Isis teki ensimmäisen onnistuneen iskunsa Syyrian hallinnon kohteeseen toukokuussa. Autopommi-iskussa turvallisuusjoukkojen tarkastuspisteeseen Itä-Syyriassa kuoli viisi ihmistä.

Syyrian hallinto syytti Isisiä myös kesäkuun lopulla Damaskoksessa kirkkoon tapahtuneesta iskusta, jossa surmansa sai yli 20 ihmistä. Toinen jihadistiryhmittymä on kuitenkin ilmoittanut tehneensä iskun.

Yhdysvaltain Syyrian-edustaja, Tom Barrack, kertoi hiljattain al-Monitor -uutissivustolle, että Yhdysvallat on huolissaan Syyrian presidentin turvallisuudesta. Amerikkalaisten arvion mukaan Syyrian lähentyminen länsimaiden kanssa voi asettaa al-Sharaan alttiiksi salamurhayrityksille.

AVAINSANAT

Kreml: Tästä syystä sota Ukrainassa jatkuu

Dimitri Peskov Moskovassa 8. toukokuuta 2024.
  • Ulkomaat
  • 04.07.2025
  • 13:43
  • (Päivitetty: 04.07. 13:58)

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Venäjä ei voi tällä haavaa saavuttaa tavoitteitaan Ukrainassa diplomaattisin keinoin.

Peskovin mukaan Venäjä saavuttaisi asettamansa tavoitteet mieluiten politiikan ja diplomatian kautta. Peskovin mukaan tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten sotatoimet Ukrainassa jatkuvat.

Samalla Venäjä ilmoitti suorittaneensa uuden vankienvaihdon Ukrainan kanssa. Viimeisin vankienvaihto oli Venäjän mukaan osa kesäkuun alun rauhanneuvotteluissa sovituista vankienvaihdoista. Venäjältä ei kerrottu tarkemmin vaihdettujen vankien määrää.

Venäjä jatkoi yöllä jälleen Ukrainan murjomista.

UKRAINAN pääkaupungin Kiovan ilma täyttyi yöllä räjähdyksistä, kun Venäjä iski kaupunkiin lennokein ja ohjuksin, kirjoittaa Kyiv Independent -lehti.

Ainakin 23 ihmistä haavoittui, Kiovan pormestari Vitali Klitshko kertoi. Heistä 14 on Klitshkon mukaan sairaalahoidossa.

Isku aiheutti vaurioita muun muassa asuinrakennuksiin, liiketiloihin ja yhteen kouluun. Iskua seurasi lukuisia tulipaloja, mikä teki ilmasta vaarallista hengittää. Savu levisi laajalle alueelle, ja kaupungin asukkaita kehotettiin pitämään ikkunat suljettuina.

Kyiv Independentin toimittajien mukaan kaupungissa kuultiin ensimmäisiä räjähdyksiä iltakymmeneltä paikallista aikaa. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä iski Kiovaan ballistisin ohjuksin yöllä puoli yhdeltä ja puoli kolmelta.

Ukrainan ilmavoimat ilmoitti myöhemmin, että Venäjä iski maahan 550 lennokilla ja ohjuksella kuluneen yön aikana. Sen mukaan lennokkeja oli yhteensä 539, joista Ukraina onnistui torjumaan 268. Ohjuksia oli 11, joista Ukraina sanoi torjuneensa neljä.

Ukrainan ilmavoimien tiedottajan Juri Ihnatin mukaan kyseessä on yli kolme vuotta käynnissä olleen sodan uusi ennätys.

-  Tämä on suurin määrä, jota vihollinen on käyttänyt yhdessä iskussa, Ihnat sanoi.

AVAINSANAT

EKP varoittaa: helleaalto tulee kalliiksi eurotaloudelle

  • Talous
  • 04.07.2025
  • 13:02
  • (Päivitetty: 04.07. 13:09)

Suurta osaa Euroopasta korventavat ennätyshelteet voivat kiihdyttää euroalueen inflaatiota ja jarruttaa talouskasvua, varoittaa Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Frank Elderson.

-  Ymmärrämme paremmin, että ilmasto- ja ympäristökriisit täytyy ottaa huomioon. Jos ajatellaan vuoden 2022 poikkeuksellisen kuumaa kesää, niin ruuan hinnan nousu oli 0,4-0,9 prosenttiyksikköä, mikä vaikutti selvästi Saksan bkt:hen, Elderson sanoo uutistoimisto Bloombergin haastattelussa.

Eldersonin mukaan EKP tutkii edelleen vuoden 2022 hellekesän vaikutuksia muodostaakseen paremman kuvan siitä mitä euroalueella voi olla edessään.

KUUMUUS nostaa ruuan hintatasoa, jos sadot jäävät ennakoitua pienemmiksi tai jos viljelysten kasteluun kuluu odotettua enemmän rahaa.

EKP aikoo jatkossa ottaa tarkemmin huomioon ilmastoon liittyvät talousriskit ohjatessaan euroalueen rahapolitiikkaa. Linjaus tehtiin EKP:n vuosikokouksessa Portugalissa alkuviikosta.

AVAINSANAT