VALIKKO

Yhdysvallat ajoi WHO:n rahoitusvaikeuksiin – 1,7 miljardia dollaria uupuu yhä

WHO:n pääsihteeri Tedros Adhanom Ghebreyesus Berliinissä 2. huhtikuuta.

Maailman terveysjärjestö WHO pyrki vakauttamaan talouttaan tiistaina päättyneessä kokouksessaan, mutta rahoitusvajetta jäi vielä.

YK:n alaista terveysjärjestön taloutta on kurittanut Yhdysvaltain päätös vetäytyä järjestöstä. Yhdysvallat on ollut WHO:n suurin yksittäinen rahoittaja.

WHO leikkasi vuosien 2026-2027 budjettiaan 5,3 miljardista dollarista 4,2 miljardiin. Lähtötaso oli jo valmiiksi pienempi kuin esimerkiksi vuosina 2024-2025, jolloin järjestön ohjelmabudjetti oli 6,8 miljardia.

Uusi budjetti hyväksyttiin WHO:n yleiskokouksessa. Maailman terveyskokouksena tunnettu kokoontuminen toimii järjestön päätäntäelimenä.

-  Olemme nyt varmistaneet 60 prosenttia perusbudjetistamme vuosille 2026-2027. Merkittävä tulos nykyisessä taloustilanteessa, sanoi WHO:n itäisen Välimeren aluejohtaja Hanan Balkhy.

Aiempaa pienemmästä budjetista huolimatta järjestöltä puuttuu edelleen 1,7 miljardia dollaria.

VUONNA 1948 perustettu järjestö sai alkuunsa kaiken rahoituksensa jäsenmaksuista, joita jäsenmaat maksoivat vaurautensa ja väkilukunsa mukaisesti. Järjestön budjetti määritetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

WHO on kuitenkin sittemmin tullut entistä riippuvaisemmaksi vapaaehtoisista maksuista, joiden käytöstä päättävät lahjoittajat itse.

Vuosien 2020-2021-rahoitusjaksoon tultaessa jäsenmaksut edustivat enää 16 prosenttia järjestön hyväksytystä ohjelmabudjetista.

WHO on pitkään ollut liian riippuvainen muutaman suuren lahjoittajan vapaaehtoisesti tarjoamasta rahoituksesta.

Vuonna 2022 WHO:n jäsenvaltiot sopivat nostavansa jäsenmaksuja siten, että ne edustavat 50:tä prosenttia WHO:n ydinbudjetista viimeistään vuosiin 2030-2031 mennessä. Kyseinen nosto takaisi järjestölle aiempaa vakaammat, joustavammat ja ennustettavammat tulovirrat.

WHO:n jäsenet korottivat jäsenmaksuja jo 20 prosentilla osana vuosien 2024-2025 budjettia, ja tämän vuoden yleiskokouksessa maat hyväksyivät vielä uuden 20 prosentin korotuksen.

WHO:n pääsihteeri Tedros Adhanom Ghebreyesus kuvailee hyväksynnän jäsenmaksujen korotukselle olevan vahva luottamuksen osoitus WHO:ta kohtaan “tänä kriittisenä aikana”.

PALATTUAAN Valkoiseen taloon tammikuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti vetävänsä Yhdysvallat WHO:sta, minkä lisäksi hän jäädytti käytännössä kaiken Yhdysvaltain ulkomaan avun. WHO-eroprosessi kestää vuoden.

Yhdysvaltain päätös erota järjestöstä ja maan kieltäytyminen vuosien 2024 ja 2025 jäsenmaksujen maksamisesta on ajanut WHO:n taloudelliseen ahdinkoon.

YHDYSVALLAT ei osallistunut Maailman terveyskokoukseen. Yhdysvaltain terveysministeri Robert F. Kennedy jr. sen sijaan lähetti osallistujille videoviestin, jossa hän kuvaili WHO:ta paisuneeksi ja sanoi järjestön tekevän kuolemaa.

Lisäksi Kennedy syytti WHO:n olevan Kiinan, ”sukupuoli-ideologian” ja lääketeollisuuden kohtuuttoman vaikutuksen alaisena. Hän kehotti muita maita harkitsemaan liittymistä Yhdysvaltain kelkkaan uusien instituutioiden luomiseksi.

Budjettiongelmat ovat pakottaneet WHO:ta järjestelemään toimintaansa uudelleen. Järjestö muun muassa vähentää johtoryhmäänsä 14:stä seitsemään yhdysvaltalaisrahoituksen sulamisen vuoksi. Osastojen määrää vähennetään 76:sta 34:ään.

WHO ei ole vielä ilmoittanut mittavista irtisanomisista toisin kuin jotkut muut YK-toimijat.

AVAINSANAT

Hegseth: Sotilasbudjetit ylös Aasiassa – Kiinan uhka on todellinen

Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth kehottaa maansa Aasian liittolaisia lisäämään sotilasbudjettiaan Kiinan vuoksi.

Hegseth sanoi lauantaina puolustusalan konferenssissa Singaporessa, että Yhdysvaltain liittolaisten Tyynenmeren alueella pitäisi nopeasti tehostaa puolustustaan.

Puolustusministerin mukaan Kiinan uhka on todellinen. Hegseth varoitti, että Kiina valmistautuu käyttämään sotilaallista voimaa Aasian voimatasapainon kaatamiseksi, ja nosti erikseen esiin Taiwanin.

Kiinan hallitus pitää Taiwania osana Kiinaa. Käytännössä Taiwanilla on ollut itsehallinto vuonna 1949 päättyneestä Kiinan sisällissodasta lähtien. Kilpailevat hallitukset ottivat tuolloin vallan Pekingissä ja Taiwanin Taipeissa.

Kiina on lisännyt sotilaallista toimintaansa Taiwanin ympärillä viime vuosina ja tekee saaren ympärillä lähes päivittäin sotilaslentoja, joita pidetään provokaatioina.

AVAINSANAT

Joe Biden sairaudestaan: Ennusteeni on hyvä

  • Ulkomaat
  • 31.05.2025
  • 7:31
  • (Päivitetty: 31.05. 7:22)

Yhdysvaltain entinen presidentti Joe Biden kertoo, että hänen ennusteensa syövästä paranemiselle on hyvä.

Biden kommentoi asiaa perjantaina toimittajille ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hänen kerrottiin saaneen diagnoosin aggressiivisesta eturauhassyövästä.

Entinen presidentti kertoi voivansa hyvin ja uskovansa, että pystyy päihittämään syövän.

-  Syöpä ei ole missään elimessä, luuni ovat vahvat, se ei ole tunkeutunut minnekään. Voin siis hyvin, Biden sanoi.

Bidenin kanslia kertoi vajaat pari viikkoa sitten, että Bidenilla todettu aggressiivinen eturauhassyöpä on tehnyt etäpesäkkeitä luuhun.

-  Olemme kaikki optimistisia diagnoosin suhteen. Itse asiassa yksi maailman johtavista kirurgeista työskentelee kanssani, Biden kertoi.

BIDEN jätti virkansa tammikuussa 82 vuoden iässä Yhdysvaltain historian vanhimpana presidenttinä.

Bidenin terveydentila herätti kysymyksiä vuoden 2024 presidentinvaaleissa, kunnes hän astui sivuun ja Kamala Harrisista tuli demokraattien presidenttiehdokas.

Ex-presidentin terveydentila on viime aikoina ollut taas otsikoissa Bidenin epäonnista uudelleenvalintakampanjaa käsittelevän Original Sin -kirjan julkaisun vuoksi. Kirjassa väitetään, että Valkoinen talo peitteli Bidenin kognitiivisten kykyjen heikkenemistä hänen ollessaan virassa.

-  Olen henkisesti epäpätevä enkä pysty kävelemään, Biden vastasi vitsaillen, kun toimittajat kysyivät asiasta häneltä perjantaina.

AVAINSANAT

Israelin puolustusministeri uhosi maan perustavan Länsirannalle ”Israelin juutalaisvaltion”

Israelin puolustusministeri Israel Katz uhosi perjantaina Israelin perustavan miehitetylle Länsirannalle ”Israelin juutalaisvaltion”. Israel ilmoitti torstaina perustavansa 22 uutta siirtokuntaa alueelle. Siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Samalla Katz hyökkäsi voimakkaasti Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia vastaan.

-  Tämä on päättäväinen vastaus terroristijärjestöille, jotka yrittävät vahingoittaa ja heikentää otettamme tästä maasta, Katz perusteli.

-  Samalla se on selvä viesti Macronille ja hänen liittolaisilleen: he tunnustavat palestiinalaisvaltion paperilla, mutta me rakennamme Israelin juutalaisvaltion tänne paikan päälle, puolustusministeri jatkoi.

Katzin mukaan palestiinalaisvaltion tunnustamista koskevat paperit tulee päätymään historian roskakoriin, kun taas Israel tulee menestymään ja kukoistamaan.

Macron sanoi perjantaina Singaporessa, että Palestiinan tunnustaminen valtioksi ei ole enää vain moraalinen tehtävä, vaan poliittinen välttämättömyys.

AVAINSANAT

Trump väittää Kiinan rikkoneen tullisopua, mutta ei avannut syytöstään tarkemmin

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nostatti perjantaina jälleen kauppajännitteitä Kiinan kanssa. Trump syytti viestipalvelu Truth Socialissa Kiinaa Yhdysvaltojen kanssa solmitun tullisovun rikkomisesta.

Trump ei kirjoituksessaan tarkemmin yksilöinyt, mitä hän syytöksellään tarkoittaa.

Kiinalla ja Yhdysvalloilla ei varsinaisesti ole vielä tullisopimusta, mutta ne ovat sopineet jäädyttävänsä toisilleen määräämänsä korkeat tullit 90 päivän ajaksi, jotta neuvottelut etenisivät.

Yhdysvaltojen kauppaedustaja Jamieson Greer selitti Trumpin ulostuloa ja sanoi Kiinan hidastelevan neuvotteluissa ja rajaavan tärkeiden mineraalien saatavuutta. Greer paheksui Kiinan valtavaa kauppaylijäämää Yhdysvaltojen kanssa ja arvioi, ettei Kiinan asenne asiassa ole muuttunut.

Valtiovarainministeri Scott Bessent myönsi aiemmin tv-kanava Fox Newsin haastattelussa, että kauppaneuvottelut Kiinan kanssa ovat ”hiukan jumissa”.

EU:N kauppakomissaari Maros Sefcovic sanoo, että unioni on täysin sitoutunut tullisopimuksen saavuttamiseen Yhdysvaltojen kanssa. Sefcovic sanoo viestipalvelu X:ssä, että eteenpäin tähtäävien ratkaisujen löytäminen on EU:n tärkein prioriteetti.

Hän lisää, että yhteydenpito osapuolten välillä on jatkuvaa. Sefcovic kertoo keskustelleensa jälleen puhelimessa Yhdysvaltain kauppaministerin Howard Lutnickin kanssa.

Yhdysvaltain tuontitullit EU:lle ovat tällä hetkellä kymmenen prosenttia. Viime viikolla presidentti Trump uhkasi EU:ta 50 prosentin tuontitulleilla kesäkuusta alkaen.

Ääni muuttui kellossa sunnuntaina paikallista aikaa. Trump vahvisti tuolloin, että EU:n jyrkät tuontitullit pysyvät sittenkin tauolla 9. heinäkuuta asti.

EU on puolestaan kaavaillut Yhdysvalloille 95 miljardin euron suuruisia vastatulleja, jotka otettaisiin käyttöön tarvittaessa.

TRUMPIN tulleista on ehditty kiistellä Yhdysvalloissa jo oikeussaleissa. Viikon mittaan kahden eri oikeusasteen päätökset ovat heitelleet tullipolitiikkaa ääripäästä toiseen.

Keskiviikkona alempi oikeusistuin päätti estää tullimaksujen voimaantulon. Päätöksen mukaan Trump ylitti toimivaltansa määrätessään tuontitullit.

Trump käytti tullien asettamisessa vuoden 1977 kansallista hätätilalakia. Trumpin mukaan Yhdysvaltain suuri kauppataseen alijäämä monien maiden kanssa vaati kansallisen hätätilan julistamista, mikä puolestaan antoi hänelle laajat valtuudet päättää tulleista ilman kongressin hyväksyntää.

Liittovaltion kansainvälisen kaupan tuomioistuin kuitenkin katsoi, ettei kyseinen laki anna presidentille rajatonta oikeutta asettaa tulleja lähes kaikille maailman maille. Valkoiselle talolle annettiin kymmenen päivää aikaa keskeyttää tullimääräysten toimeenpano.

Trumpin hallinto kutsui päätöstä ”räikeän vääräksi”, valitti siitä ja ilmaisi luottamuksensa siihen, että päätös kumottaisiin.

Toive toteutui jo seuraavana päivänä. Vetoomustuomioistuin lykkäsi torstaina alemman oikeusistuimen päätöksen toimeenpanoa. Uuden päätöksen mukaan tullit jäävät voimaan toistaiseksi.

PRESIDENTIKSI palattuaan Trump on laittanut Yhdysvaltain kauppasuhteet maailman kanssa uusiksi erilaisia tullimaksuja määräämällä. Venkoileva tullipolitiikka on järisyttänyt markkinoita maailmanlaajuisesti.

Huhtikuun alussa Trump julkisti Yhdysvaltain kauppakumppaneille tullimaksuja, joita hän kutsui vastavuoroisiksi. Esimerkiksi EU:sta tuotaville tuotteille lätkäistiin 20 prosentin tullimaksu, ja joillekin maille tuli vielä korkeampia tulleja.

Muutamaa päivää myöhemmin Trump jäädytti valtaosalle maista tullit 90 päivän ajaksi niin sanotulle kymmenen prosentin yleistasolle.

Jäädytystä Trumpin hallinto perusteli sillä, että sen aikana neuvotellaan kunkin maan kanssa erilliset, Yhdysvalloille reilummat kauppasopimukset.

Trumpin tulli-ilmoitukset aiheuttivat huhtikuun alussa pörssiromahduksen, kun markkinat järkyttyivät tullien suuruudesta. Sittemmin Trumpin pakittaminen pahimmista tulleista on saanut osakekurssit elpymään.

AVAINSANAT

Ukraina valmis neuvotteluihin, jos saa nähdä rauhanehdot etukäteen – Putin ”harkitsee tapaamista”

Ukrainan presidentti Zelenskyi on toistuvasti sanonut, ettei kokous tuota tuloksia, ellei Venäjä näytä neuvotteluluonnostaan etukäteen.
  • Ulkomaat
  • 30.05.2025
  • 12:16
  • (Päivitetty: 30.05. 15:20)

Ukraina on valmis osallistumaan uusiin neuvotteluihin Venäjän kanssa Turkissa ensi viikolla, mutta haluaa yhä nähdä Venäjän ehdotukset sodan lopettamiseksi. Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo harkitsevansa tapaamista Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Turkin presidenttien kanssa vain, jos suorat neuvottelut Ukrainan kanssa tuottavat tulosta.

Venäjä on ilmoittanut, että se lähettää edustajansa Turkkiin ja on valmis neuvottelemaan Ukrainan edustajien kanssa maanantaina.

Ukraina on sanonut olevansa valmis osallistumaan uusiin neuvotteluihin Venäjän kanssa, mutta haluavansa nähdä Venäjän ehdotukset sodan lopettamiseksi etukäteen. Kreml on arvostellut Ukrainan vaatimusta.

Turkki ehdotti aiemmin tänään olevansa valmis isännöimään Putinin, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin tapaamisen Istanbulin neuvottelujen jälkeen.

-  Uskomme vilpittömästi, että on mahdollista päättää Istanbulin-neuvottelut suoraan tapaamiseen Putinin, Zelenskyin ja Trumpin välillä Erdoganin johdolla, sanoi Turkin ulkoministeri Hakan Fidan.

TURKIN ulkoministeri Fidan sanoo uskovansa, että sekä Ukraina että Venäjä toivovat aselepoa. Fidan keskusteli Venäjän presidentin Putinin kanssa aiemmin tällä viikolla. Myöhemmin tänään Fidanin on määrä tavata Ukrainan presidentti Zelenskyi.

-  Huomaan, että asia alkaa saada optimistisemman käänteen neuvottelujen alkaessa. Molemmat osapuolet haluavat aselepoa. Kukaan ei sano, etteikö haluaisi sitä, sanoi Fidan tänään perjantaina ollessaan matkalla Kiovaan.

Nato-maa Turkki on ottanut aktiivisen roolin Ukrainan ja Venäjän välisissä neuvotteluissa sodan lopettamiseksi.

AIEMMIN torstaina Venäjä oli ilmoittanut yhä odottavansa Ukrainan vastausta sen ehdotukseen uusista neuvotteluista maanantaina Istanbulissa. Venäjä on sanonut silloin esittävänsä muistion, jossa hahmotellaan sen ehdot pitkäaikaiselle rauhanratkaisulle.

Ukraina taas on toistuvasti sanonut, ettei kokous tuota tuloksia, ellei se näe Venäjän luonnosta etukäteen. Ukraina on ilmoittanut esittäneensä oman näkemyksensä rauhasta Venäjälle ja vaatinut Venäjää tekemään samoin.

Zelenskyi kritisoi Venäjän toimintaa kovasanaisesti viestipalvelu X:ssä torstai-iltana.

-  Niin kutsuttu ”muistio”, jonka he lupasivat ja jonka valmisteluun väitettiin kuluneen yli viikko – kukaan ei ole nähnyt sitä. Sitä ei ole jaettu Ukrainan kanssa, eikä sitä ole jaettu kumppaneillemme. He eivät ole jakaneet sitä edes Turkin kanssa – maan, joka isännöi ensimmäistä tapaamista, Zelenskyi kirjoitti.

-  He tekevät kaikkensa varmistaakseen, että neuvottelut ovat merkityksettömiä.

PYRKIMYKSET yli kolme vuotta kestäneen sodan lopettamiseksi ovat kiihtyneet viime kuukausina, mutta Venäjä on jatkanut Ukrainan pommitusta ja torjunut vaatimukset välittömästä tulitauosta.

Istanbulissa 16. toukokuuta käydyt neuvottelut olivat ensimmäiset suorat neuvottelut maiden välillä sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan. Neuvottelujen tuloksena oli suuri vankienvaihto sekä lupaus pitää yhteyttä.

Yhdysvaltain presidentti Trump on yrittänyt hieroa rauhaa Ukrainan ja Venäjän välille, mutta toistaiseksi tuloksetta. Viime aikoina hän on myös ilmaissut kasvavaa turhautumista Putinia kohtaan.

Keskiviikkona Trump sanoi selvittävänsä ”noin kahden viikon kuluessa”, aikooko Putin tosissaan lopettaa sodan Ukrainassa.

YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa torstaina Yhdysvaltain diplomaatti John Kelley vahvisti, että Yhdysvallat voisi vetäytyä roolistaan rauhan edistäjänä.

-  Jos Venäjä tekee väärän päätöksen jatkaa tätä katastrofaalista sotaa, Yhdysvaltojen on harkittava vetäytymistä neuvotteluista tämän konfliktin lopettamiseksi, Kelley sanoi.

Hän myös sanoi, että lisäpakotteet Venäjää vastaan ovat mahdollisia.

Juttu päivitetty kauttaaltaan pe 30.5. klo 15.20.

AVAINSANAT