VALIKKO

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Hallituksen esitys hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuudesta syrjii naispareja ja itsellisiä naisia

Naisparin vauva leikkii vanhempiensa kanssa Tampereella 6. heinäkuuta 2022.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että hallituksen esitys hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuudesta syrjii naispareja ja itsellisiä naisia.

Hallitus aikoo palauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuuden yksityisessä terveydenhuollossa. Esitys koskee lääketieteellisistä syistä tehtävää hoitoa, joten se jättäisi ulkopuolelle valtaosan naispareista ja itsellisistä naisista.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan ehdotettu rajaus asettaa ilman hyväksyttävää syytä naisparit eriarvoiseen asemaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

-  Tämä on yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaista.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman katsoo, että hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuuden palauttaminen sairausperusteisesti on seksuaalivähemmistöjä kohtaan välillisesti syrjivää. Tämä tarkoittaa sitä, että näennäisesti neutraali sääntö hedelmöityshoitojen korvattavuudesta asettaa naisparit heteropareja huonompaan asemaan.

Valtuutettu esittää, että hedelmöityshoitojen korvattavuutta koskeva syrjivä henkilörajaus poistetaan. Valtuutetun mielestä olisi myös perusteltua, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

HALLITUKSEN esitys yksityisen terveydenhuollon hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuudesta on eduskunnan käsittelyssä. Ajatuksena on, että hoidot palautettaisiin korvattavuuden piiriin samassa muodossa kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun asti.

STT kysyi aiemmin sosiaali- ja terveysministeriöstä perusteluja sille, miksi esitys koskee vain lääketieteellisistä syistä tehtävää hoitoa. Ministeriöstä kerrottiin, että Kela-korvauksen palauttaminen vanhassa muodossa on nopeasti toteutettavissa. Se, että korvauksia saisi myös muulla kuin sairausperusteella, vaatii laajempaa valmistelua.

Suomessa vuonna 2022 aloitetuista hedelmöityshoidoista syntyi yhteensä 2  570 lasta. Hoitoja aloitettiin yhteensä noin 14  650.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 16.29.
Korjattu 12.12 klo 11.39: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että hallituksen esityksen hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuudesta on määrä astua voimaan vuodenvaihteessa. Tämä oli alun perin tarkoitus, mutta eduskunnan käsittely on vielä kesken, eikä esitys ehdi voimaan vuodenvaihteessa. Tekstistä poistettu maininta voimaanastumisen ajankohdasta.

AVAINSANAT

USU: Kelan entinen pääjohtaja kannattaa kokeilua sosiaaliturvan yleistuesta: ”Loputtomasti lisätyt velvoitteet ja karenssit eivät auta mitään”

Elli Aaltonen toimi Kelan pääjohtajana vuosina 2017-2020.

Kelan entisen pääjohtajan Elli Aaltosen mukaan nyt vaarana on, että byrokratia lisääntyy ja perusturva heikkenee entisestään. Hänen mukaansa yksilötasolla suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla menee huonommin kuin aikoihin.

Kelan entinen pääjohtaja, SPR:n puheenjohtaja Elli Aaltonen ehdottaa Uutissuomalaisen haastattelussa, että sosiaaliturvan yleistuesta kannattaisi järjestää kokeilu. Yleistuki liittyy sosiaaliturvauudistukseen, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa tukijärjestelmää yhdistämällä useita nykyisiä tukia yhdeksi kokonaisuudeksi.

- Tuen tason pitää olla riittävä. Muutenhan teemme valtavan uudistuksen, joka vain lisää byrokratiaa ja heikentää perusturvaa, Aaltonen sanoo.

Sosiaaliturvan uudistaminen alkoi jo edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana.

Tulevaisuudessa päämääränä on yksi yleistuki, jossa olisi perusosa elämiseen, asumisosa asumiseen ja harkinnanvarainen tuki viimesijaiseksi turvaksi.

Tuessa voisivat yhdistyä esimerkiksi nykyiset työttömyys- ja asumistuet, sairauspäiväraha, kuntoutusraha sekä toimeentulotuki.

- Olisi tärkeää, että hallitus- ja oppositiopuolueet pääsisivät yksimielisyyteen yleistuen tasosta, koska sosiaaliturvan uudistus on useamman hallituskauden asia.

YLEISTUEN kehittäminen tapahtuu vaiheittain. Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo yhdistää ensin ei-ansiosidonnaiset työttömyysetuudet eli työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys tästä ensimmäisestä vaiheesta syksyllä.

- Tämä on vielä helppo tehdä, koska niiden täysimääräiset euromäärät bruttona ovat lähellä toisiaan, noin 800 euroa kuukaudessa, Aaltonen sanoo.

Hänen mukaansa jatkossa työ vaikeutuu juuri tason arvioinnin osalta. Seuraavassa vaiheessa hallitus aikoo sisällyttää asumisen tuet asteittain yleistukeen.

Orpon hallitus on jo pienentänyt asumistukien tasoa. Jos perusosa ja asumisen osa jäävät yleistuessa kovin pieniksi, Aaltosen mukaan on vaarana, että yhä useampi joutuu hakemaan enemmän harkinnanvaraista tukea. Se on nykyinen toimeentulotuki.

- Kun toimeentulotukeakin ollaan pienentämässä, meille voi tulla sellainen yleistuki, joka ei riitä säälliseen arjen elämään ja on samalla vähiten kannustava ja työllisyyttä edistävä.

AALTONEN jäi eläkkeelle Kelan pääjohtajan tehtävästä vuoden 2020 alussa, mutta osallistuu edelleen aktiivisesti keskusteluun sosiaaliturvasta ja suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana.

Aaltonen on huolissaan siitä, että hallitus on yhdistämässä sosiaaliturvan tukiin paljon erilaista valvontaa ja velvoitteita. Tuen saamiseen tulee myös karensseja, jos ei esimerkiksi hae riittävästi työpaikkoja tai osallistu aktivointijaksoille.

- Aktivointi on tärkeää, mutta velvoitteet eivät työllistä ihmisiä, joilla on heikko ammatillinen koulutus ja työkokemus tai tarvetta kuntoutumiseen.

- Yleistuen perusajatus on, että se korvaisi nykyistä byrokratiaa ja elämää voisi suunnitella pitkäjänteisesti. Jos koko ajan tulee tiiviisti velvoitteita ja karenssien vaikutuksia, se lisää molemminpuolista turhautumista. Emme voita sillä mitään.

Aaltonen nostaa yleistuen vaihtoehdoksi negatiivisen tuloveron.

- Negatiivisen tuloveron ja yleistuen kokeilu kannattaisi tehdä rinnakkain. Molempiin sisältyy samanlaista yksinkertaistamisen tavoitetta, riittävän tason hakemista ja haasteita kannustavuuden suhteen. Siksi keskinäinen vertailu on tärkeää.

Negatiivinen tulovero on sosiaaliturvan malli, jossa verovelvollinen maksaa yhteiskunnalle tuloveroa, kun hänen tulonsa ylittävät tietyn tason eli verotettavan tulon alarajan. Verotettavan tulon alarajan alittavista tuloista valtio maksaa verovelvolliselle taloudellista tukea eli negatiivista tuloveroa.

AALTONEN pitää hallituksen sosiaaliturvaan tekemiä leikkauksia historiallisen suurina.

- Yksilötasolla suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla menee huonommin kuin aikoihin.

Huono-osaisuutta lisää se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden heikkeneminen sekä sosiaaliturvan etuuksien leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin.

Aaltosen mukaan tilanne on heikentynyt muun muassa monilla köyhillä vanhuksilla, lapsiperheillä sekä opiskelijoilla.

Vanhuksiin kohdistuvat muun muassa terveyspalvelujen saatavuuden heikkeneminen ja ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen.

Lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen näkyy Aaltosen mukaan ruoka-avun tarpeen kasvuna, maksamattomina laskuina ja ulosottoina.

- Lapsiperhe voi joutua velkajärjestelyyn sen takia, ettei kykene enää maksamaan jokapäiväisiä maksuja.

Ruoka-avun saajien määrä on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa.

HALLITUKSEN jo tekemien ja edessä olevien leikkausten takia pienituloisten määrä jatkaa kasvuaan lähivuosina, Aaltonen arvioi.

- Myös työtä tekevissä on pienituloisia. Palveluissa ja jonkin verran teollisuudessakin on töitä, joissa on osa- ja määräaikaisuutta ja palkat ovat pienet. Heihin vaikuttavat erityisesti asumistuen pienentäminen ja työttömyysturvan ja asumistuen suojaosan poistaminen.

Suojaosa mahdollisti pienten tulojen hankkimisen ilman, että ne vaikuttivat etuuksien määrään.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei Aaltosen mukaan kuitenkaan kaadu hallituksen tekemiin sosiaaliturvan heikennyksiin. Hyvinvointia on rakennettu määrätietoisesti ja aktiivisesti 1950-luvulta lähtien.

- Olemme luoneet hyvinvointiyhteiskunnan, jossa on tietoisesti pienennetty tuloeroja. Meillä on vieläkin globaalisti katsoen pienet tuloerot.

AVAINSANAT

EU ja Kiina kireissä tunnelmissa – ”On ihme, että tapaaminen edes järjestetään”

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi muutama viikko sitten suoraan, että Kiina mahdollistaa Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan.

EU:n ja Kiinan johtajat tapaavat torstaina Pekingissä samaan aikaan, kun unionin ja Kiinan suhteet ovat hyvin kireässä vaiheessa.

Tapaamisen on tarkoituksena juhlistaa Kiinan ja EU:n 50-vuotisia suhteita, mutta juhlatunnelma on kokouksesta varsin kaukana. Unionin ja Kiinan suhteet ovat tällä hetkellä hyvin kireät ja muuttumassa entistä vaikeammiksi.

Välejä ovat kiristäneet muun muassa kiistat Ukrainan sodasta ja kauppasuhteisiin liittyvistä asioista. Tästä kertoo sekin, että alun perin kaksipäiväiseksi huippukokoukseksi Brysseliin suunniteltu tapaaminen on tiivistetty yhden päivän tapaamiseksi Pekingissä, ennen kaikkea Kiinan vaatimuksista.

Eräs korkea EU-diplomaatti tiivistikin toimittajille olevan jo itsessään saavutus, että tapaaminen ylipäätään järjestetään. Siksi kokouksesta ei myöskään odoteta suuria yhteisiä julkilausumia.

YKSI repivä asia Kiinan ja EU:n suhteissa on luonnollisesti sota Ukrainassa. Siinä missä EU tukee Venäjää vastaan puolustautuvaa Ukrainaa, Kiina taas mahdollistaa Venäjän hyökkäyssodan jatkumista. Valtaosa Venäjän aseteollisuuden tarvitsemasta kehittyneestä teknologiasta kulkee Kiinan kautta.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi muutama viikko sitten suoraan, että Kiina mahdollistaa Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan.

-  Voimme sanoa, että Kiina tosiasiassa mahdollistaa Venäjän hyökkäyssodan, emmekä voi hyväksyä sitä, von der Leyen sanoi puhuessaan EU-parlamentille.

BRYSSELILÄISEN ajatushautomon Bruegelin vanhempi asiantuntija, ekonomisti Alicia Garcia-Herrero sanoo STT:lle, että Kiinalle hyödyllisintä ei ole Venäjän voitto, vaan pitkittynyt sota Ukrainassa.

Hän kuvailee Venäjää koiraksi, joka hoitaa räksyttämisen länteen Kiinan puolesta ilman, että Kiinan tarvitsee itse tehdä mitään. Siksi on erittäin epätodennäköistä, että Kiina pyrkisi aktiivisesti konfliktin päättämiseen.

-  Ukrainan sota on mahdollisuus Kiinalle. Kiinalla on Venäjän kaltainen iso maa, joka heikentää länttä sen puolesta, ja Kiina voi itse pysyä taustalla, hän sanoo.

South China Morning Postin tietojen mukaan Kiinan ulkoministeri Wang Yi olisi itsekin myöntänyt EU:n ulkosuhteiden korkealle edustajalle Kaja Kallakselle, että Kiinan kannalta Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainaan on hyödyllistä, sillä se pitää Yhdysvaltojen huomiota kiinni Ukrainassa Kiinan sijasta.

Myös STT:n tietojen mukaan tieto Wangin kommenteista pitää paikkansa.

LISÄKSI EU:lla ja Kiinalla on erinäisiä kaupankäyntiin liittyviä jännitteitä. EU käy kilpailua Kiinan kanssa, ja samalla EU on ollut huolissaan riippuvuudestaan kiinalaisista raaka-aineista. EU:n odotetaankin tekevän lähikuukausina toimia, joilla se voi suojella markkinoitaan paremmin kilpailulta Kiinan kanssa.

Garcia-Herreron mukaan EU:n täytyykin valmistautua entistä vaikeampaan suhteeseen Kiinan kanssa. Hän huomauttaa, että Kiina on tarkkaillut eurooppalaista teollisuutta jo vuosia ja kopioinut siitä itselleen parhaat palat.

-  EU:n on nyt suojeltava itseään ja teollisuuttaan, koska Kiinan tarkoituksena ei ole vähentää teollista kapasiteettiaan, pikemminkin päinvastoin. EU:n on myös pohdittava, miten se voi parantaa kilpailukykyään.

Garcia-Herrero arvioi olevan myös parempi, ettei tapaamisesta synny mitään suuria yhteisiä julistuksia.

-  Uskon, että Kiina haluaisi kokouksesta yhteisen lausunnon ilmastonmuutoksen torjunnasta, Garcia-Herrero sanoo.

Garcia-Herreron mukaan tähän ei kuitenkaan tule suostua. Ei siksi, ettei ilmastonmuutoksen torjunta olisi tärkeää, vaan muiden riskien vuoksi.

-  Kiina todennäköisesti haluaisi tämän kautta osoittaa Yhdysvaltoja sormella ja näyttää, että maa on suurvalta, joka ei sitoudu ilmastotoimiin. Olisi aika varmaa, ettei Donald Trump pitäisi tästä, mikä olisi taas riski EU:n ja Yhdysvaltojen suhteille.

AVAINSANAT

Unkarin öljyputkiprojekti vesittäisi Venäjä-pakotteet: Joko kellot soivat Unkarin EU-jäsenyydelle?

Unkarin öljyputkiprojekti on sen yritys kiertää Euroopan unionin pakotepolitiikkaa ja osoitus EU:n heikkoudesta Unkarin suhteen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.

Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto ilmoitti eilen viestipalvelu X:ssä, että Unkari ja Serbia aikovat rakentaa maiden välille uuden öljyputken yhteistyössä Venäjän kanssa.

EU puolestaan hyväksyi viime viikolla uusia pakotteita, joiden on tarkoitus iskeä Venäjän öljystä käärimiin tuloihin.

Toteutuessaan putki ilmiselvästi murtaisi pakotteiden tehokkuutta, Tynkkynen toteaa.

Unkari myös viittasi pakotteisiin eilisessä ilmoituksessaan.

Pitäisi tehdä se valinta, että joko ollaan Euroopan unionin jäseniä tai sitten ei.

-  Unkari ei joudu näiden katastrofaalisten päätösten uhriksi, ulkoministeri Szijjarto sanoi.

Tuoreita pakotteita jarrutti venäläisenergiasta irtautumisesta huolia esittänyt Slovakia. Maa taipui lopulta pakotteiden kannalle, mutta maan pääministeri sanoi saaneensa EU:lta kaasun hintoihin liittyviä takeita.

-  Tämä kielii siitä, että nämä maat yrittävät tehdä kaikkensa, jotta Euroopan unionin yhtenäinen linja ei toteudu, Tynkkynen sanoo.

Unkarin kuriin laittaminen vaatisi Euroopalta entistä kovempia keinoja, joilla pakottaa maat pysymään blokin linjassa. Unkaria voisi uhata jopa EU:sta ulos potkimisella, Tynkkynen sanoo.

-  Pitäisi tehdä se valinta, että joko ollaan Euroopan unionin jäseniä tai sitten ei. Mutta tähän ei ole vielä löytynyt poliittista tahtoa.

Tynkkynen arvioi, että myös Serbiassa on punnittu, että taloudellinen kädenojennus Unkarille ei vaaranna Euroopan kanssa käytävää diplomatiaa tai ainakaan tuhoa sitä täysin.

Serbia on yksi EU:n ehdokasmaista, joiden kanssa jäsenyysneuvottelut on aloitettu.

ÖLJYPUTKEN vuosittaiseksi kapasiteetiksi on kerrottu jopa viisi miljoonaa tonnia öljyä. Tynkkysen mukaan määrä on merkittävä.

-  Suomi on aikoinaan tuonut Venäjältä vuosittain keskimäärin 10-13 miljoonaa tonnia öljyä, josta puolet on jäänyt Suomen kulutukseen. Kyllä se Suomen vuoden kulutuksen verran öljyä on. Unkari on tietysti kaksi kertaa suurempi väkimäärältään kuin Suomi.

Keväällä Szijjarto sanoi Serbian energiaministerin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että putken rakentaminen voisi alkaa jo tämän vuoden lopussa tai alkuvuodesta 2026. Toiminnassa putki voisi olla vuoteen 2027 mennessä.

Ulkoministeri sanoi, että investoinnin myötä Unkari voi vastata Serbian koko raakaöljyn tuontitarpeeseen.

Unkari rakentaa hankkeen osana 180 kilometriä putkilinjaa. Putki jatkaisi neuvostoaikaista Druzhba-putkistoa, joka kulkee Ukrainan kautta Unkariin, Slovakiaan ja Tshekkiin. Nimi tarkoittaa suomeksi ystävyyttä.

VENÄJÄN valtiollisen uutistoimisto Tassin mukaan Unkari, Serbia ja Venäjä pitivät eilen videoneuvottelut öljyputkesta. Neuvotteluihin osallistui myös Venäjän apulaisenergiaministeri Pavel Sorokin.

Tassin mukaan julkisuuteen kerrottiin ensimmäistä kertaa siitä, että Venäjä on osallistunut öljyputkea koskeviin neuvotteluihin. Myös venäläinen Interfax-uutistoimisto uutisoi tapaamisesta.

Interfaxin mukaan Serbian energiaministeri kertoi eilen, että Venäjän valtiollinen öljyputkioperaattori Transneft ja unkarilainen öljy- ja kaasuyhtiö MOL ovat allekirjoittaneet kuun alussa putken teknistä toteutusta koskevan sopimuksen.

-  Öljyputkella on paitsi kaupallinen myös laajempi strateginen merkitys maidemme pitkän aikavälin energiaturvallisuudelle, energiaministeri Dubravka Dedovic sanoi Interfaxin mukaan serbialaiselle tv-kanavalle.

Unkari ja Serbia sopivat öljyputken rakentamisesta ensimmäistä kertaa jo lokakuussa 2022, noin puoli vuotta Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

Toteutuessaan putki ilmiselvästi murtaisi Venäjä-pakotteiden tehokkuutta.

UNKARI perustelee putkea osin Venäjä-pakotteiden nostamilla hinnoilla, osin energiaturvallisuudella. Argumenteilla ei ole Tynkkysen mukaan pohjaa.

Unkarin talous ei ole pelastunut venäläisestä halvasta energiasta huolimatta. Maassa on ollut muihin EU-maihin verrattuna korkea inflaatio, Tynkkynen sanoo.

-  Tämä on osittain tämän öljyriippuvuuden tulosta ja toki tämän autoritaarisen järjestelmän ilmiselvä tuote.

Niin ikään puheet uhatusta energiaturvallisuudesta ontuvat. Esimerkiksi Tshekki on pystynyt tekemään päätöksen venäläisestä energiasta luopumisesta, Tynkkynen toteaa.

Tynkkynen painottaa, että Unkarin pääministeri Viktor Orban on käyttänyt öljyä myös oman kansansuosionsa kasvattamiseksi.

-  Se, että Unkari nyt on öljyputkeen selvästi satsaamassa, kuvastaa vain sitä, että se on elämänlanka tämmöiselle regiimille ja sitä halutaan ylläpitää.

Se on samalla Venäjän keino ylläpitää vaikutusvaltaa Euroopan unionin alueella, Tynkkynen sanoo.

-  Öljy-yhteyden säilyminen on ilman muuta ollut onnistuminen Venäjän näkökulmasta. Venäjähän on käyttänyt energiaa kovana aseena nyt läntistä Eurooppaa vastaan.

STT /HEIDI PUOMISTO

 

AVAINSANAT

SDP:n Guzenina: EU-parlamentin otettava naisten työttömyyden kasvu käsittelyyn

Maria Guzenina muistuttaa työttömyyden kasvun kohdistuvan pääasiassa naisvaltaisille aloille, kuten tukku- ja vähittäiskauppaan, hoivatyöhön, koulutukseen ja julkisiin palveluihin.

Demarimeppi Maria Guzenina on pyytänyt Euroopan parlamentin syyskuun täysistunnon käsittelyyn naisten hälyttävää työttömyyden kasvua Suomessa sekä useissa muissa EU:n jäsenvaltioissa.

Guzeninan kannanotossa muistutetaan, että Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste Suomessa nousi jyrkästi vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Tuolloin töissä oli 18 000 naista vähemmän kuin edellisvuonna.

– Työttömyyden kasvu kohdistuu pääasiassa naisvaltaisille aloille, kuten tukkukauppaan, vähittäiskauppaan, hoivatyöhön, koulutukseen ja julkisiin palveluihin. Sama ilmiö toistuu myös muissa jäsenvaltioissa, kuten Kreikassa, Virossa ja Slovenia, joissa leikkaukset naisvaltaisilla aloilla ovat johtaneet merkittävään naisten työttömyyden kasvuun, hän kommentoi.

Eurostatin ja OECD:n tiedot vahvistavat, että naisten työttömyysaste EU:ssa on jatkuvasti
korkeampi kuin miesten, ollen tällä hetkellä 6,1 prosenttia.

KIRJEESSÄÄN Sosialistien ja demokraattien ryhmän puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille
Guzenina vaatii hälyttävän tilanteen nostamista europarlamentin täysistunnon agendalle.

– Naiset maksavat nyt kovaa hintaa hallituksen saksipolitiikasta. Suomen hallitus on
epäonnistunut työpaikkojen suojelussa, ja eniten kärsivät juuri naiset. Ostovoiman
heikkeneminen ja tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin ovat vaarallinen koktaili.
Tästä on hallitusta varoitettu sen valtaan pääsemisestä saakka.

Guzenina korostaa, että EU:n pitää pystyä puuttumaan työmarkkinoiden huonoon kehitykseen.

– Naisten vahva työllisyys on ollut Euroopan selkäranka. Naisten osallistuminen työelämään
taustasta riippumatta on myös olennainen osa Euroopan kilpailukyvyn vahvistamista, Guzenina korostaa.

AVAINSANAT

Kestävä kehitys laahaa maailmassa, Suomi kärkipaikalla jo viidettä vuotta – Orpo: ”Hallitus on sitoutunut YK:n ohjelmaan”

Pääministeri Petteri Orpo pitämässä avauspuheenvuoroa YK-kokouksessa New Yorkissa maanantaina.

New Yorkissa meneillään olevassa YK:n korkean tason kokouksessa arvioidaan, miten maailman maat ovat edistyneet YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n saavuttamisessa.

Tunnelma kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokouksessa on ollut odottava, kuvailee STT:lle Suomen delegaatioon kuuluva johtava asiantuntija ja kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Eeva Furman. Hänen mukaansa maailmantilanne näkyy muun muassa siinä, että kansalaisyhteiskunnan edustus on ollut kokouksessa aiempaa vähäisempää.

Suomi on tänäkin vuonna, viidettä peräkkäistä kertaa, ykkössijalla SDG-indeksissä, joka arvioi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden suoriutumista kestävän kehityksen tavoitteissa.

Suomi on maaraporttinsa mukaan saavuttanut tavoitteista jo noin 86 prosenttia. Suomen delegaatiota johtava pääministeri Petteri Orpo (kok.) esittelee Suomen kansallisen maaraportin New Yorkissa tiistaina.

Suomen vahvuuksia ovat panostukset sukupuolten tasa-arvoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

STT tavoitti pääministeri Orpon puhelimitse pian sen jälkeen, kun hän oli pitänyt Suomen avauspuheenvuoron YK:n korkean tason kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokouksessa New Yorkissa.

ORPO kertoi pitävänsä suurena kunniana sitä, että Suomi sai käyttää puheenvuoronsa kokouksessa ensimmäisenä maana.

-  Se on asia, mistä voimme olla ylpeitä, Orpo sanoi STT:lle maanantai-iltana Suomen aikaa.

Orpon mukaan Suomen menestystä kestävän kehityksen edistämisessä selittää laaja-alainen, koko yhteiskunnan tasolla tehtävä yhteistyö, jossa myös nuoret on otettu aktiivisesti mukaan.

Pääministeri toivoo työn kestävän kehityksen saralla vahvistavan Suomen kansainvälistä profiilia, erityisesti maan tavoitellessa paikkaa YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2029-2030.

Orpon mukaan on valitettavaa, että työ kestävän kehityksen tavoitteiden eteen on hidastunut viime vuosien aikana.

-  On ollut koronapandemiaa, erilaisia sotia, kriisejä ja epävarmuutta. Niistä huolimatta nämä kestävyyden ongelmat ovat siellä taustalla koko ajan, ne eivät häviä mihinkään. Niitä ei saa unohtaa ja ne pitää ratkaista, Orpo painotti.

ORPON mukaan hallitus on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n tavoitteiden eteenpäin viemiseen.

Suomella on vielä parannettavaa erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä sekä niin sanotuissa ulkoisvaikutuksissa, eli siinä, miten Suomen toimet vaikuttavat globaaliin kestävyyteen. Näitä niin kutsuttuja spillover-vaikutuksia tarkasteltaessa Suomi ei sijoitu kansainvälisessä vertailussa erityisen hyvin.

Orpon mukaan hallitus seuraa näitä vaikutuksia jatkuvasti, ja ratkaisuja etsitään yhteistyössä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kanssa.

-  Toimia tehdään myös EU-tasolla. Esimerkiksi globaalille halpakaupalle ollaan tekemässä rajoitteita ja nostamassa veroja, jotta sitä pystyttäisiin hillitsemään, Orpo sanoo.

PÄÄMINISTERI korostaa, että myös teollisuustuotannon hankinnoissa pyritään kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, että ne olisivat kestävien periaatteiden mukaisesti tuotettuja.

-  Uskon, että se on kilpailuetu myös yrityksille.

Suomi allekirjoittaa kokouksessa aiesopimuksen, jonka avulla edistetään kestävän kehityksen ratkaisuja paikallisesti. Kyseessä on Suomen, Italian ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelman yhteinen aloite, joka tukee valtioita ja kuntia konkreettisissa kestävän kehityksen toimissa ja yhteistyössä.

-  Meidän ei tässä tapauksessa tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan käyttää aktiivisesti sitä, mikä meillä on olemassa. Kunnat ja kaupungit ovat se paikka, missä näitä asioita käytännössä paljon ratkotaan, Orpo sanoo.

GLOBAALISTI ollaan vielä kaukana Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2025 edistysraportin mukaan vain vajaat 20 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista etenee aikataulussa. Lähes yhtä suuri osa etenee maltillisesti oikeaan suuntaan.

Noin puolessa tavoitteista kehitys on riittämätöntä. Huolestuttavinta raportin mukaan on, että lähes 20 prosentissa tavoitteista on taannuttu vuoden 2015 lähtötason alapuolelle.

-  Tilanne on se, että agendan toimeenpanossa ollaan jäljessä. Tavoitteet ovat olleet kunnianhimoisia ja monessa on valitettavasti menty takaperin, Furman kuvailee.

Vuonna 2015 hyväksytty ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maailman maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Pyrkimyksenä on muun muassa poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla.

Monissa tavoitteissa edistyttiin vuosina 2015-2019. Edistysaskeleet kuitenkin pääosin pysähtyivät koronapandemian ja muiden kriisien seurauksena.

Furmanin mukaan on kuitenkin onnistuttu siinä, että yhteiskunnat ympäri maailmaa ovat omaksuneet Agenda2030:n yhteiseksi viitekehykseksi ja suunnaksi, jota kohti pyritään. Hän painottaa, että mailla on ollut eri lähtökohdat politiikan muuttamiseen ja seurantamekanismien rakentamiseen. Ne vievät aikaa, mutta tärkeintä on, että työtä viedään eteenpäin.

KAUPUNGIT ovat globaalien haasteiden ratkaisun ytimessä, sanoo STT:lle Agenda2030-asioista vastaava kehittämispäällikkö Ville Taajamaa Espoon kaupungilta.

Taajamaan mukaan esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja turvallisuuskysymykset ovat yhtä aikaa globaaleja ja paikallisia haasteita. Vaikka näiden vaikutukset ulottuvat yli rajojen, ratkaisut pitää usein löytää paikallisesti. Hän uskoo, että kaupungeilla on suuri potentiaali muutokseen.

Taajamaa painottaa, että Agenda2030 ei ole ideologia vaan tieteellinen ja yhteisesti sovittu kehys, joka kattaa niin paikallisen, kansallisen kuin kansainvälisenkin ulottuvuuden. Se tarjoaa konkreettisen mittariston ja yhteisen kielen, jonka avulla eri toimijat voivat yhdessä edistää kestävää kehitystä yli rajojen.

Taajamaa harmittelee monen mieltävän Agenda2030:n puhtaasti ekologiseksi kehykseksi. Siinä kuitenkin pyritään kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta.

TAAJAMAASTA tavoitteiden saavuttaminen ei yksin riitä, vaan kehitystyön on oltava jatkuvaa. Hän korostaa, että sekään ei riittäisi, vaikka Suomi saavuttaisi kaikki asetetut tavoitteet.

-  Se ei riitä monestakaan syystä. Eiväthän kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen haasteet lopu siihen. Elämme koko ajan muuttuvassa maailmassa, eikä mikään valtio ei ole yksittäinen saareke.

Taajamaa painottaa, että tavoitteita pitää tarkastella kontekstiinsa sidottuna. Tavoitteet ovat samat kaikille maailman maille, mutta ne on sidottu aina paikalliseen tai kansalliseen todellisuuteen.

-  Suomen tapa toimia on motivoiva ja innostava esimerkki, kunhan muistetaan, että ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, että niitä toimintatapoja voisi suoraan kopioida muualle.

VUONNA 2015 hyväksytty Agenda2030 on aikansa tuote, jonka juuret ulottuvat YK:n vuosituhattavoitteisiin, muistuttaa Taajamaa.

Hänen mukaansa vuoden 2030 lähestyessä on syytä pohtia, millaiset tavoitteet vastaisivat nykyhetken haasteisiin entistä paremmin. Hän korostaa erityisesti paikallisen toiminnan painotusta valtiojohtoisia tavoitteita täydentämään.

Agenda2030:n seuraajaa aletaan Furmanin mukaan rakentaa YK:n johdolla todennäköisesti vuoden 2027 tienoilla. Hänen mukaansa siihen saakka pitää keskittyä nykyisiin tavoitteisiin samalla, kun pohjustetaan niille jatkoa.

Furman pelkää, että takapakkia tavoitteiden täytäntöönpanoon on odotettavissa myös jatkossa.

-  Sen takia on todella tärkeää, että keskustellaan yhdessä kaikkien maiden kanssa ja pyritään ylläpitämään moninkeskeistä yhteistyötä.

Furmanin mukaan Agenda2030:n tarkoitus ei ole, että maat kilpailisivat keskenään tai pyrkisivät saavuttamaan kaikki tavoitteet ja sen jälkeen lopettaisivat kestävän kehityksen työn. Sen sijaan tavoitteena on käynnistää muutos, jossa kestävän kehityksen periaatteet juurtuvat pysyvästi osaksi päätöksentekoa, toimintatapoja ja yhteiskunnan rakenteita.

Furmanin mielestä tavoitteet tuleekin asettaa niin korkealle, että niitä ei välttämättä saavuteta tavoiteajassa.

AVAINSANAT