VALIKKO

Xi on merkittävin Venäjän voitonparaatin vieras

Kiinan presidentti Xi Jinping kehuu Kiinan ja Venäjän ystävällisiä suhteita. Hänen mukaansa muiden maiden pyrkimyksiä horjuttaa tätä kahdenvälistä luottamuksellista suhdetta pitää vastustaa.

Xi Jinpingin huomenna keskiviikkona alkavan monipäiväisen Venäjän-vierailun aikana hänen on muun muassa määrä neuvotella presidentti Vladimir Putinin kanssa ja seurata voitonpäivän sotilasparaatia Moskovassa perjantaina. Paraatissa on mukana myös runsaat sata kiinalaissotilasta.

Ukrainan mukaan Putinin kolmeksi päiväksi julistama tulitauko on vain yritys suojella Moskovan sotilasparaatia. Ukraina on sanonut, ettei se voi taata paraatiin osallistuvien tai sitä seuraavien turvallisuutta.

Venäjän voitonpäivän paraatissa on mukana myös runsaat sata kiinalaissotilasta.

XIN vierailu toteutuu keskellä Kiinan ja Yhdysvaltain kiistelyä tulleista.

Kiinan ulkoministeriön mukaan Venäjän ja Kiinan johtajat pyrkivät työskentelemään moninapaisen maailmanjärjestyksen puolesta, johon kutsutaan mukaan myös globaali etelä.

Ukrainan sodan suhteen Kiina on väittänyt olevansa puolueeton, vaikka se ylläpitää läheisiä suhteita Venäjän kanssa. Kiina on kiistänyt sotkeutuneensa suoraan sotatoimiin.

Ukrainan mukaan Venäjän riveissä sotii kuitenkin myös kiinalaissotilaita, joita on rekrytoitu Kiinan sosiaalisessa mediassa. Todisteeksi tästä Ukraina on esitellyt julkisuudessa sotavangeiksi ottamiaan kiinalaista.

AVAINSANAT

Asiantuntija: Tällaisena ihmisenä uusi paavi Leo XIV tunnetaan – kritisoi Trumpin hallintoa somessa

Robert Prevost työskenteli vuosien ajan pappina ja piispana Perussa. Oheisessa kuvassa hän on virkamatkalla Etelä-Amerikassa.
  • Ulkomaat
  • 09.05.2025
  • 8:40
  • (Päivitetty: 09.05. 8:54)

Yhdysvalloissa ranskalais-italialais-espanjalaistaustaiseen perheeseen syntynyt Robert Francis Prevost ei ole tyypillinen amerikkalainen pappismies, asiantuntija arvioi.

Uudeksi paaviksi torstaina valittu, Leo XIV -nimen ottanut Prevost edustaa jatkuvuutta, sanoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola STT:lle.

Leo on Ketolan mukaan monissa asioissa samoilla linjoilla edellisen paavin Franciscuksen kanssa.

-  Hän on samaa mieltä esimerkiksi ilmastokysymyksissä, jotka olivat Franciscukselle tärkeitä. Hän on myös samaa mieltä siitä, että maallikoita ja erityisesti naisia pitäisi saada enemmän kirkon johtotehtäviin ja hallintoon, Ketola sanoi.

Naisten papeiksi vihkimistä Prevost ei silti kannata.

69-VUOTIAS Prevost on ensimmäinen yhdysvaltalainen ja (argentiinalaisen Franciscuksen jälkeen) toinen amerikkalainen paavi.

Suurimman osan urastaan hän on työskennellyt Perussa, ja hänellä on myös Perun kansalaisuus.

-  Hän ei ole leimautunut tyypilliseksi amerikkalaiseksi. Tähän saakka on ollut vähän sellainen ajatus, että amerikkalaista ei voida valita paaviksi, koska se toisi yhdelle suurvallalle tärkeän aseman kirkon johdossa.

Ketola ei usko, että maanmiehen valinnasta on erityistä etua Yhdysvalloille. Prevost on hänen mukaansa luultavasti saanut konklaavissa myös eteläamerikkalaisten kardinaalien ääniä.

-  Hän on sillä tavalla eteläamerikkalaistunut. Luulen, että hän on koko maailman paavi täydestä sydämestään.

Prevost jakoi alkutalvella sosiaalisen median tileiltään postauksia, joissa kritisoitiin voimakkaasti Donald Trumpin hallinnon massakarkoituksia epäkristillisiksi.

Prevost on neljäs ei-italialainen paavi peräjälkeen. Tämä kuvaa Ketolan mukaan katolisten suurta määrää Euroopan ulkopuolella.

KETOLAN MUKAAN Leo on yksi suosituista paavien nimistä. Edellinen paavi Leo eli Leo XIII oli tehtävässään vuosina 1878-1903.

-  En tiedä, haluaako Prevost sanoa tällä jotakin siitä, että edellisellä Leolla oli ominaisuuksia, joita hän pitää erityisen hyvinä. Edellinen Leo kehitti paljon katolisen kirkon sosiaaliopetusta ja yhteiskunnallista opetusta.

Paavius muuttaa ihmistä, Ketola sanoo.

-  Franciscus tunnettiin vielä Argentiinassa hieman happamana, kun taas paavina hänet tunnettiin hymyilevänä ja huumorintajuisena. Paavius on selkänoja, joka antaa tukea. Siihen tulee jostakin voimia.

ESIMERKIKSI Israel toivoo voivansa vahvistaa suhteita Vatikaaniin uuden paavin aikana. Israelin presidentti Isaac Herzog sanoi viestissään toivovansa juutalaisten ja kristittyjen ystävyyden vahvistuvan kaikkialla.

Herzog toivoi niin ikään uuden paavin kauden vahvistavan siltojen rakentamista ja ymmärrystä kaikkien uskontokuntien välillä.

Israelin ja edesmenneen paavi Franciscuksen suhteet olivat viileät varsinkin sen jälkeen kun Gazan sota alkoi toissa vuoden lokakuussa.

Franciscus tuomitsi sodan aloittaneen palestiinalaisten äärijärjestöjen terrorihyökkäyksen, mutta arvosteli sen jälkeen toistuvasti Israelin sotilastoimia Gazassa.

Teksti: STT / Heli Laakkonen

AVAINSANAT

Britannia ärhentelee: Venäjän varjolaivasto-operaatio pitää tuhota

Britannialla on EU-maiden tehokkain laivasto merien valvontaan.

Britannian pääministeri Keir Starmer ilmoitti torstaina uusista pakotteista, jotka kohdistuvat Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon.

Maan hallitus kertoi määräävänsä pakotteita jopa sadalle öljytankkerille. Britannia on jo aiemmin ottanut kohteekseen kymmeniä varjolaivaston aluksia, joiden se uskoo välttelevän pakotteita.

Länsimaat asettivat pakotteita öljyn viennille sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022.

Varjolaivastoon kuuluvien alusten epäillään myös vahingoittaneen kriittisiä merenalaisia kaapeleita Euroopassa.

PÄÄMINISTERI painotti lausunnossaan, että Venäjän uhkaa ei pidä aliarvioida, ja että Venäjän presidentti Vladimir Putinin vastustamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä.

-  Siksi teemme kaikkemme tuhotaksemme hänen varjolaivasto-operaationsa, näännyttääksemme hänen sotakoneistonsa öljytulot sekä suojellaksemme merenalaista infrastruktuuria, johon luotamme jokapäiväisessä elämässämme, Britannian pääministeri sanoi lausunnossaan.

Starmer osallistuu tänään Oslossa puolustusyhteistyöhön keskittyvän JEF-ryhmän huippukokoukseen, jossa Suomea edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb. Päällimmäisiä aiheita kokouksessa ovat Ukrainan tukeminen ja arktisen alueen turvallisuus.

AVAINSANAT

Kardinaalien kisa päättyi Vatikaanissa – uusi paavi on valittu

Leo XIV puhui torstaina paavinvalintaa odottaneille katsojille Pietarinkirkon parvekkeelta.
  • Ulkomaat
  • 08.05.2025
  • 20:12
  • (Päivitetty: 08.05. 20:38)

Vatikaanissa katolisen kirkon kardinaalit saivat torstaina valittua uuden paavin. Sen merkiksi Sikstuksen kappelin savupiipusta tuli valkoista savua.

Uudeksi paaviksi nousi yhdysvaltalainen kardinaali Robert Francis Prevost (s.1955). Hän ottaa nimekseen Leo XIV. Chicagossa syntynyt Prevost työskenteli pitkään pappina ja piispana Perussa, ja hän nousi kardinaaliksi vasta vuonna 2023.

Hän on ensimmäinen Yhdysvalloista kotoisin oleva paavi.

Tuhannet ihmiset olivat seuranneet konklaavin äänestyksiä Pietarinaukiolla Vatikaanissa. Konklaavissa paavista äänesti 133 kardinaalia, joista kahden kolmasosan oli annettava tukensa samalle ehdokkaalle. Ensimmäinen äänestys pidettiin keskiviikkona illalla.

Helsingin yliopiston vanhemman yliopistonlehtorin ja dosentin Mikko Ketolan mukaan uuden paavin valinta näin nopeasti ei ole poikkeuksellinen. Paavi Franciscus valittiin konklaavin neljännessä äänestyksessä ja hänen edeltäjänsä paavi Benedictus kolmannella kierroksella.

ENNEN Sikstuksen kappeliin sulkemistaan keskiviikkona kardinaalit kokoontuivat yhteiseen messuun Pietarinkirkossa. Kardinaalikollegion dekaani Giovanni Battista Re sanoi messussaan, että kardinaalien tulee valinnassaan ennen kaikkea huomioida kirkon yhtenäisyys. Battistan mukaan uusi paavi aloittaa työnsä vaikeassa historian käännekohdassa.

Dekaanin mukaan paavin valinnalla on siksi aivan erityistä merkitystä ja kardinaalien olisi pantava sitä tehdessään henkilökohtaiset painotuksensa syrjään.

Keskiajalta lähtien järjestetyn konklaavin kesto on historiallisesti vaihdellut, eikä etukäteen voida varmuudella tietää, kuinka pitkään uuden paavin valinta kestää. Viimeisimmät kaksi paavia valittiin kahden päivän äänestämisen jälkeen. Historiallinen ennätys on 1200-luvulla järjestetty Gregorius X:n valinta, joka kesti lähes kolme vuotta.

Kirkon yli 250 kardinaalista vain 133 osallistuu konklaaviin, sillä vain alle 80-vuotiaat kardinaalit ovat äänioikeutettuja.

AVAINSANAT

Brittimedia: USA ja Britannia pääsivät tullisopuun, kauppasota väistyi

Starmer ja Trump tapasivat viimeksi helmikuussa, tämän päivän diili neuvoteltiin lähinnä etäyhteyksin.

Yhdysvallat ja Britannia ovat laatineet uuden keskinäisen kauppasopimuksen, jolla Donald Trumpin tulleista aiheutunut kauppasodan uhka vältetään.

Kyseessä on ensimmäinen iso taloussopimus, jonka Trump sai tulleineen puristettua suurelta neuvottelukumppanimaalta.

Brittien yleisradioyhtiön BBC:n mukaan Trump esikuntineen piti asiasta tiedotustilaisuuden torstai-iltana Suomen aikaa. Britannian pääministeri Keir Starmer osallistui siihen hetken ajan etäyhteydellä.

Molemmat kehuivat saavutettua sopua historialliseksi ja taloudelle kannattavaksi siirroksi.

Sopimuksen yksityiskohdat ovat vielä osittain auki. USA luopuu ainakin brittiteräkselle ja alumiinille asettamistaan lisätulleista. Ajoneuvojen tullit alennetaan 10 prosenttiin.

Britannia saa vastedes viedä muun muassa yhdysvaltalaisen ilmailuteollisuuden tarvitsemia Rolls-Roycen lentokonemoottoreita ja lentokoneenosia tullitta Yhdysvaltoihin.

Yhdysvaltain mukaan sopimus päästää jälleen muun muassa sikäläiset maataloustuotteet ja etanolin brittimarkkinoille.

 

AVAINSANAT

Ukrainan parlamentti ratifioi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisen mineraalisopimuksen

Ukrainan talousministeri Julija Svyrydenko lehdistötilaisuudessa Kiovassa 8. toukokuuta.

Ukrainan parlamentti on ratifioinut Yhdysvaltain ja Ukrainan välisen niin sanotun mineraalisopimuksen, kertoo Ukrainan talousministeri Julija Svyrydenko sosiaalisessa mediassa. Sopimus muun muassa määrittää, että maat hyödyntävät yhdessä Ukrainan mineraalivaroja.

Ukrainan mukaan sopimus on perusta uudelle vuorovaikutusmallille Yhdysvaltojen kanssa.

Mineraalisopimus ei aseta Yhdysvalloille erityisiä turvallisuussitoumuksia. Yhdysvallat kuitenkin sanoo, että sen etujen vahvistaminen Ukrainassa auttaa torjumaan Venäjää, joka hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.

Toistaiseksi ei ole selvää, milloin sopimuksen käytännön toteuttaminen voidaan aloittaa. Ukrainan itäosassa, missä suuri osa Ukrainan mineraaliesiintymistä sijaitsee, käydään edelleen raskaita taisteluita ja osaa alueista hallitsevat Venäjän miehitysjoukot.

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin hallinto on kuitenkin korostanut, että mineraalisopimus on ehdoton ehto Yhdysvaltojen tulevalle mahdolliselle sotilaalliselle tuelle. Sopimuksen mukaan tuki katsottaisiin sijoitukseksi osapuolien yhteiseen rahastoon.

Trump on toistuvasti kritisoinut edeltäjänsä Joe Bidenin Ukrainalle antamaa sotilaallista tukea. Trump vaati alun perin, että Ukrainalle jo annettu tuki kirjataan velkana rahastoon, mutta nykyisessä sopimuksessa tällaisesta ei ole mainintaa.

AVAINSANAT