Suomeen loikannut Wagner-taistelija voi olla osa hybridivaikuttamista, jolla testataan monimutkaisten ja raskaiden rikosprosessien vaikutuksia.
Suomeen kesäkuussa loikannut Wagner-taistelija pysynee säilössä, kunnes turvapaikkaprosessi etenee ja keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi oman selvityksensä mahdollisista sotarikoksista. Näin arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Tiettävästi venäläiseen palkka-armeija Wagneriin kuulunut sotilas loikkasi rajan yli ja haki Suomesta turvapaikkaa. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Suomessa Yle.
Tulijaa epäillään valtionrajarikoksesta, josta saa tyypillisimmin päiväsakkoja tai enintään vuoden vankeutta. Tutkinnanjohtaja Tomi Salmi Pohjois-Karjalan rajavartiostosta kertoi viime viikolla, että esitutkinnassa ja tulijan henkilöllisyyden selvittämisessä on edetty, vaikka tietoja ei voida antaa julkisuuteen.
Valtionrajarikoksista ei kuitenkaan tuomita turvapaikanhakijoita. Salmi kertoo tulijan hakeneen kansainvälistä suojelua viranomaisilta, ja hänet on otettu tämän osalta arviointiprosessiin.
Suomesta ei ole luovutettu venäläisiä sotilaita Ukrainaan.
KUKA vain voi hakea turvapaikkaa. Kun hakemus on vireillä, tulija on oikeutettu vastaanottopalveluihin, mutta maasta ei saa poistua. Toinen, vuonna 2023 Norjasta turvapaikkaa hakenut Wagner-taistelija matkusti laittomasti maasta ja yritti paeta takaisin Venäjälle. Voisiko sama käydä Suomessa?
Oikeusvaltiota ja EU-oikeutta tunteva oikeustieteen tutkijatohtori Pekka Pohjankoski Turun yliopistosta muistuttaa, että jos rajan yli tullaan ilman matkustusasiakirjoja ja viisumia, ei muuta laillista perustetta oleskelulle ole kuin turvapaikkaprosessin vireilläolo.
– Edellytykset liikkua vapaasti Schengen-alueella eivät tietenkään toteudu, Pohjankoski sanoo.
Jos Wagner-taistelija ei olisi säilöön otettuna, olisi lähteminen muualle Schengen-alueelle käytännössä mahdollista.
– Vaikea ottaa kantaa siihen, mihin yksittäinen henkilö voisi mennä, mutta en näe, miksi Suomi olisi kovin huono paikka. Suomesta ei ole luovutettu venäläisiä sotilaita Ukrainaan.
VALTIONRAJARIKOKSEN tutkimisen lisäksi keskusrikospoliisi kertoo tekevänsä esiselvitystä kesäkuussa Kiteellä rajan yli tulleesta ihmisestä. Selvitys koskee tulijan taustan perusteella esille tulleita seikkoja, mutta vielä mahdollisiin rikosnimikkeisiin ei oteta kantaa. Keskusrikospoliisin mukaan esiselvitys valmistuu alkusyksystä.
Pohjankoski kuvailee tulijan oikeudellista asemaa Suomessa haastavaksi kokonaisuudeksi. Valtionrajarikoksen esitutkinta, turvapaikanhaku ja keskusrikospoliisin esiselvitys etenevät prosesseina eri viranomaisilla.
– Oikeudellisesti relevanteinta tällä hetkellä on turvapaikkaprosessi, Pohjankoski kertoo.
TUTKINNANJOHTAJA Salmen mukaan tulija on otettu säilöön ulkomaalaislain perusteella. Säilöönotto voidaan tehdä esimerkiksi, jos on perusteltu oletus siitä, että tulija muodostaa uhkaa yleiselle tai kansalliselle turvallisuudelle. Säilöönoton edellytykset täyttyvät myös, jos se on tarpeellista turvapaikanhakijan henkilöllisyyden selvittämiseksi tai on olemassa vaara, että tulija pakenee.
Suomessa on kaksi säilöönottoyksikköä. Toinen sijaitsee Helsingin Metsälän ja toinen Lappeenrannan Konnunsuon vastaanottokeskuksen yhteydessä. Yksiköt ovat suljettuja, eikä niistä ole mahdollista poistua itsenäisesti.
Säilöönotto ei ole rikosprosessi, Pohjankoski muistuttaa. Keskusrikospoliisin esiselvityksessä todennäköisesti kartoitetaan myös mahdollisia Wagner-yhteyksiä ja sitä, onko tulija syyllistynyt tekoihin, joista olisi tarpeen käynnistää tutkinta.
– Jos tulee vahvoja epäilyjä, voivat pidättämisen ja vangitsemisen edellytykset täyttyä, Pohjankoski sanoo.
Hybridivaikuttamisesta kiinnostunut taho voisi olla halukas testaamaan monimutkaisten ja raskaiden rikosprosessien vaikutuksia
KUN rajan laittomasti ylittänyt hakija on hakenut turvapaikkaa ja rajavartiolaitos on rekisteröinyt turvapaikkahakemuksen ja kerännyt sen yhteydessä taustatiedot, prosessi siirtyy maahanmuuttovirastolle. Prosessissa arvioidaan, täyttyvätkö kansainvälisen suojelun edellytykset turvapaikan tai toissijaisen suojelun myöntämiseksi.
Jos edellytykset eivät täyty, tulija käännytetään kotimaahansa. Turvapaikka ja toissijainen suojelu jätetään antamatta, jos on perusteltua aihetta epäillä hakijan syyllistyneen esimerkiksi sotarikokseen.
Jos turvapaikkaprosessissa kuitenkin arvioidaan hakijan olevan uhattuna kotimaassaan, palautuskielto estää hakijan palauttamisen. Näissä tapauksissa hakijalle myönnetään tilapäinen oleskelulupa ja paluumahdollisuuksia kotimaahan arvioidaan vuosittain.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkintaprosessin johtava asiantuntija Melanie Soini ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta arvioi aihetta yleisellä tasolla:
– Tämä on heikoin mahdollinen lupa, Hakija ei saa pakolaisasemaa, eikä ole työnteko-oikeutta. Tämä on tavallaan vain suoja käännyttämistä vastaan.
Turvapaikkapäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen tarvittaessa pyytää valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Turvapaikkaprosessi voi myös päättyä, jos hakija peruuttaa hakemuksensa. Tällöin maahanmuuttovirasto tekee raukeamispäätöksen ja päättää hakijan maastapoistamisesta kotimaahansa. Poliisi ja rajavartiolaitos huolehtivat, että tämä myös tapahtuu. Samassa yhteydessä voidaan myös määrätä maahantulokielto.
ULKOPOLIITTISILLE pohdinnoille on tilanteessa hedelmällinen maaperä. Tutkijatohtori Pohjankoski arvioi, että hybridivaikuttamisesta kiinnostunut taho voisi olla halukas testaamaan monimutkaisten ja raskaiden rikosprosessien vaikutuksia.
– Jos näitä lähtisi käyntiin enemmän, tällainen taho voisi seurata mielenkiinnolla, minkälaista kuormitusta se aiheuttaa Suomen järjestelmälle. Tuomioistuinlaitosta ei ole suunniteltu siihen, että niissä käsiteltäisiin esimerkiksi suuria määriä sotarikoksia. Se on ulottuvuus, joka on hyvä pitää mielessä.
Yle kertoi viime viikolla, että Suojelupoliisin mukaan Suomessa on tällä hetkellä joitain Venäjän riveissä hyökkäyssodassa Ukrainassa taistelleita. Maahanmuuttovirasto ei ota kantaa siihen, onko Ukrainassa taistelleen venäläissotilaan tapaus turvapaikan hakijoiden joukossa harvinaislaatuinen.
Viime vuonna kansainvälistä suojelua haki Suomesta noin 3 000 ihmistä. Myönteisen turvapaikkapäätöksen sai viime vuonna noin 170 Venäjän kansalaista ja kielteisen lähes 240.
SUOMEEN loikanneesta Wagner-taistelijasta tiedetään jo jonkin verran, vaikka viranomaisten selvitykset ovat yhä kesken eivätkä ne kommentoi asiaa tarkemmin.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto otti miehen kiinni 17. kesäkuuta epäiltynä laittomasta valtakunnanrajan ylittämisestä maaston kautta Venäjältä Suomeen. Kiinniottotilanne ei rajavartiolaitoksen mukaan ollut erityisen poikkeava.
Yle kertoo vahvistaneensa miehen henkilöllisyyden, eikä häntä Ylen tietojen mukaan tällä hetkellä epäillä sotarikoksista. Ukrainan suurlähetystöstä on kerrottu Ylelle, että ukrainalaisviranomaiset käyvät läpi videomateriaalia tutkiakseen miehen mahdollista osallisuutta sotarikoksiin.
Mies on esiintynyt sotapropagandassa muun muassa Selidovon kaupungin valtauksen yhteydessä lokakuussa. Sittemmin sosiaalisen median päivitysten sävy muuttui ja mies kritisoi Venäjän armeijan toimintaa ja sotilaiden kohtelua. Viimeisin sosiaalisen median julkaisu tehtiin kesäkuun lopussa, ja heinäkuussa tilit suljettiin.
Venäläisen riippumattoman Mediazona-verkkolehden mukaan mies on kotoisin Lounais-Siperian Omskista ja hänellä on kontollaan ryöstöjä ja varkauksia. Meduza-verkkolehden mukaan mies on kertonut sosiaalisessa mediassa liittyneensä vapaaehtoisena Venäjän armeijaan vuonna 2022. Mies on sanonut saaneensa Wagner-sotilaiden koulutusta ja osallistuneensa operaatioihin Bahmutin alueella.
Palkkasotilasyhtiö Wagner tunnettiin erityisen julmista sotarikoksista sotavankeja kohtaan. Wagnerin taival itsenäisenä palkkasotilasyhtiönä tuli käytännössä päätökseen juhannuksen 2023 kapinan ja yhtiön johtajan Jevgeni Prigozhinin kuoleman myötä samana kesänä.
STT / LAUR FORSÉN
