VALIKKO

VTV:ltä karu arvio Orpon hallituksen toimista

  • Talous
  • 09.06.2025
  • 9:35
  • (Päivitetty: 09.06. 13:31)

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) maanantaina julkaiseman arvion mukaan hallituksen kevään puoliväliriihen lisätoimet heikentävät julkista taloutta entisestään.

VTV:n finanssipolitiikan valvojat pitävät Suomen julkisen talouden jatkuvaa velkaantumista huolestuttavana.

Valvojien mukaan hallituksen ilmoittamat sopeutustoimet eivät riitä tasapainottamaan julkista taloutta.

Hallitus on pyrkinyt kautensa aikana sopeuttamaan taloutta useilla miljardeilla muun muassa veronkiristyksillä ja menoleikkauksilla. Kevään puoliväliriihessä se toisaalta päätti keventää esimerkiksi palkansaajien ja yritysten verotusta.

Suomi on ottamassa tänä vuonna lisää velkaa yli 13 miljardia euroa eli lähes miljardin enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen velkasuhde kasvaa tänä vuonna yli 85 prosenttiin.

Suomi kuitenkin välttää EU:n liiallisen alijäämän menettelyn eli tarkkailuluokan, vaikka julkisen talouden alijäämä ylittää kolmen prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näin siksi, että alijäämä kasvaa muun muassa puolustusmenojen takia.

HALLITUS ei VTV:n arvion mukaan esitä julkisen talouden suunnitelmissaan toimia, joilla se voisi saavuttaa tavoitteensa saada julkinen talous tasapainoon ja taittaa velan kasvu.

-  Hallituksen pitäisi harkita julkista taloutta vahvistavia lisätoimia myös vaalikauden loppupuolella. Lisäksi julkisen talouden tuloja ja menoja tulisi tasapainottaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien, VTV:n finanssipolitiikan valvonnan vanhempi ekonomisti Matthias Strifler sanoo tiedotteessa.

Hallitus päätti keväällä myös kasvattaa puolustusmenoja kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Viime viikolla puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi, että Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten esitystä puolustusmenotavoitteen nostamisesta yhteensä viiteen prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantuotteesta.

VTV:n valvojien mukaan uusien menojen rahoittamiselle pitäisi kuitenkin tehdä suunnitelma mahdollisimman pian.

Valvojien mukaan varojen siirto valtion eläkerahastosta tai osakkeiden myynti auttaisivat taittamaan velkaantumista vain hetkellisesti. Hallituksen tulisi heidän mukaansa kuitenkin tehdä pysyvämpiä toimia velkaantumisen korjaamiseksi.

VIIME viikolla pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi STT:n haastattelussa yleisen ilmapiirin Suomessa olevan liian pessimistinen. Orpon mukaan Suomessa haetaan virheitä ja puututaan yksityiskohtiin, mutta ei katsota isoa kuvaa.

Hallituksella on pääministerin mukaan selkeä suunnitelma, miten Suomi pääsee ylös vaarallisesta velkakehityksestä. Se perustuu alkukaudesta päätettyihin säästöihin, jotka on Orpon mukaan hyvin pitkälti jo toteutettu sekä ennen kaikkea kasvupolitiikkaan, joka on vasta pääsemässä vauhtiin.

-  Puoliväliriihen kasvutoimista yksikään ei ole vielä voimassa. Siksi opposition kritiikki tässä vaiheessa siitä, että ei ole tehty mitään tai politiikka on epäonnistunutta, on ennenaikaista puhetta, Orpo sanoi STT:lle.

AVAINSANAT

Muistatko Carl Haglundin? Nyt entisestä puolustusministeristä tulee pankkiiri

Entinen puolustusministeri ja europarlamentaarikko Carl Haglund on nimitetty Aktia-pankin uudeksi toimitusjohtajaksi.

Haglund (s. 1979) toimi poliittisella urallaan myös RKP:n puheenjohtajana vuodet 2012-2016.

Haglund aloittaa Aktiassa pankin tiedotteen mukaan viimeistään syyskuussa ja siirtyy toimitusjohtajan tehtävään perehtymisjakson jälkeen. Viimeiset kolme vuotta Haglund on toiminut työeläkeyhtiö Veritaksen toimitusjohtajana.

Nimityksen takia Haglund jättää heti nykyisen paikkansa Aktian hallituksessa.

TAUSTALLA on Aktian yllättävä johtajavaihdos.

Tiedotteen mukaan Aktian hallitus ja nykyinen toimitusjohtaja Aleksi Lehtonen sopivat yhdessä, että Lehtonen jättää toimitusjohtajan tehtävän heti torstaina. Lehtonen aloitti tehtävässä vasta noin vuosi sitten.

Hallitus on nimittänyt pankkitoiminnasta vastaavan johtajan Anssi Huhdan Aktian väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Haglundin perehtymisjakson päättymiseen asti.

HAGLUND oli puolustusministerinä vuosina 2012-2015.

Vuonna 2014 hän aiheutti suomenruotsalaisissa piireissä somemyrskyn esiinnyttyään Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen muotikuvissa Mannerheim-museossa. Merkkivaatekuvia moitittiin ”liian elitistisiksi” ja Marski-miljöötä pidettiin armeijaa käymättömälle ministerille sopimattomana.

Hän erosi kansanedustajuudesta vuonna 2016 siirtyessään liike-elämään.

AVAINSANAT

Akava Works synkistelee: Suomen taloudessa ei päivä paista pitkään aikaan

Kesäkelit jatkuvat Suomen taloudessa, Akava Works ennustaa.

Palkansaajakeskusjärjestö Akavan yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö Akava Works on alentanut tuntuvasti ennustettaan Suomen talouskasvusta tälle ja ensi vuodelle.

Akava Works arvioi, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,8 prosenttiin, kun aiempi ennuste lupasi 1,5 prosentin kasvua.

Ensi vuodelle ennustetaan 1,7 prosentin kasvua aiemmin ennustetun 1,9 prosentin sijaan.

Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan talouden toipuminen on jatkunut odotettua hauraampana. Kasvun moottorit puuttuvat.

Samalla työttömyysjaksot pitkittyvät ja työttömien määrä jatkaa nousuaan. Työllisyyden kohentumista on luvassa vasta syksyllä.

TOISTAISEKSI Suomen työmarkkinat ovat heikentyneet enemmän ja pidempään kuin odotettiin. Työllisten määrä on vähentynyt jo kahden vuoden ajan ja työttömien määrä kasvanut. Sorjosen mukaan suunta näyttää muuttuvan niin, että työllisyystilastot kohenevat syksyllä.

-  Työllisyyden heikkeneminen on hidastunut merkittävästi ja mahdollisesti jo jopa pysähtynyt. Uusia työttömyysjaksoja on alkanut lokakuusta 2024 alkaen aiempaa vähemmän. Avoimia työpaikkoja on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen vähän, joten työttömien on vaikea työllistyä. Työttömyydet pitkittyvät ja se pitää työttömien määrän yhä nousussa, Sorjonen kertoo tiedotteessa.

Akava Worksin ennusteen mukaan työttömyysaste pysyy tänä vuonna keskimäärin 9,3 prosentissa ja laskee ensi vuonna hiukan päätyen keskimäärin 8,7 prosenttiin.

ELPYMISESTÄ näkyy silti joitain merkkejä. Nimellispalkat nousevat hintoja nopeammin, mikä parantaa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Lisäksi korkotaso on laskenut selvästi. Uusien asuntolainojen keskikorko on laskenut huipuistaan lähes kaksi prosenttiyksikköä ja kaikkien asuntolainojen vajaan prosenttiyksikön.

Lisäksi rakennusalan taantuma lähestyy loppuaan. Talouskasvua pitkään jarruttanut rakentaminen alkaa lähitulevaisuudessa vauhdittaa talouden nousua, mikä antaa lisävauhtia myös palveluille, teollisuudelle ja kaupalle. Kuluttajat pysyvät varovaisina vielä tänä vuonna, Sorjonen ennakoi.

-  Kulutus voi kasvaa arvioitua enemmän, jos kotitaloudet ovat valmiita vähentämään säästämistä arvioitua jyrkemmin tai jos työllisyys kohenee odotettua ripeämmin.

AVAINSANAT

Verohallinto: Tarkastukset yrityksissä tepsivät – ”Tehokas keino torjua harmaata taloutta”

Verotarkastuksilla saavutetaan huomattavaa vaikutusta harmaan talouden toimijoiden verotuskäyttäytymiseen, sanoo Verohallinto tiedotteessa.

Verohallinnon mukaan verotarkastetut yhtiöt ilmoittivat enemmän palkkoja ja palkkioita, minkä lisäksi verotarkastettujen yhtiöiden nettotulos kasvoi. Näin niille voitiin tarkastuksen jälkeen määrätä enemmän yhteisöveroa maksettavaksi.

Verohallinnon mukaan verotarkastusten välitön vaikutus oli 2,7 miljoonaa euroa enemmän maksettuja veroja.

-  Selvitys osoittaa, että verotarkastukset ovat tehokas keino torjua harmaata taloutta. Verotarkastus parantaa merkittävästi toimintaansa jatkaneiden yritysten veroilmoittamista erityisesti silloin, kun kyseessä on harmaan talouden toimija, sanoo harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.

Verohallinnon mukaan runsas kolmasosa harmaan talouden toimijoista lopetti toimintansa puolen vuoden sisällä verotarkastuksesta.

AVAINSANAT

OP: Pirkanmaa kiihdyttää karkuun muilta maakunnilta

Maakuntien talouksien ennustetaan elpyvän laskusuhdanteesta eri tahtiin. OP:n ekonomistit ennustavat, että lähivuosina nopeinta kasvua nähdään Uudellamaalla. Maakunta toipuu keskimääräistä syvemmästä laskusuhdanteesta.

Sen sijaan pidemmällä aikavälillä nopeinta kasvu on ekonomistien ennusteen mukaan Pirkanmaalla.

-  Pirkanmaa näyttää kiihdyttävän muilta maakunnilta karkuun, kun tarkastellaan 2000-luvun talouskehitystä, toteaa OP-ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela.

Ekonomistit ennustavat talouden kasvavan lähivuosina suurimmassa osassa Suomen maakuntia, mutta kasvu käynnistyy hitaasti. Vuosina 2025-2026 bruttokansantuotteen kasvuasteet vaihtelevat nollan tuntumasta aina kahden prosentin kasvuun.

Suurin osa maakunnista oli laskusuhdanteessa viime vuonna. Syvin laskusuhdanne oli Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Kaikki maakunnat eivät kuitenkaan olleet laskusuhdanteessa, vaan ekonomistien arvion mukaan noususuhdanteessa olivat Ahvenanmaa, Pohjanmaan maakunnat ja Kainuu.

-  Suhdanteiden vaihtelu kertoo siitä, että paikalliset tekijät vaikuttavat maakunnan talouskehitykseen, Kortela toteaa.

Paikallisiin tekijöihin voidaan lukea esimerkiksi alueellisten työmarkkinoiden muutos.

AVAINSANAT

Nyt tuli Suomen Pankin ennuste – veronkevennykset heikentävät julkisen talouden tasapainoa

Suomen Pankki ennustaa Suomen talouden virkoavan vähitellen vuosina 2025-2027. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,5 prosenttia, ensi vuonna 1,5 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 1,6 prosenttia.

-  Suomen talouskasvu on hiljalleen virkoamassa, mutta elpymistä jarruttavat kauppasota ja yleinen epävarmuus kansainvälisessä taloudessa, toteaa Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala tiedotteessa.

Julkinen talous säilyy alijäämäisenä, ja julkinen velkasuhde kasvaa. Erityisesti veronkevennykset ja puolustusmenojen kasvu heikentävät keskuspankin mukaan julkisen talouden tasapainoa.

Hintojen nousun keskuspankki ennustaa olevan hidasta. Inflaation ennakoidaan pysyvän lähivuosinakin alle kahdessa prosentissa.

KAUPPASODAN ja taloudellisen epävarmuuden vuoksi Suomen vienti hidastuu, kun muun muassa tavarakaupan tullit ovat aiempaa korkeammat.

Kansainvälisen talouden heittelehtimisen taustalla ovat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin huhtikuun alussa Yhdysvaltain kauppakumppaneille julkistamat tullimaksut.

Aiempaa alemmat korot kuitenkin keskuspankin mukaan parantavat investointien kannattavuutta euroalueella, mikä puolestaan tukee Suomen vientiä. Alempi korkotaso myös elvyttää viime vuosina romahtaneita investointeja kotimaassa.

Suomen Pankki on laatinut vaihtoehtoiset skenaariot kansainvälisen toimintaympäristön kehitykselle. Suotuisassa skenaariossa tullit laskisivat ja kauppapoliittinen epävarmuus hälvenisi nopeasti.

Huonommassa skenaariossa kauppasota kärjistyisi entisestään ja ajaisi Suomen pitkittyneeseen matalasuhdanteeseen.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää suotuisampaa skenaariota kuitenkin epätodennäköisenä.

TYÖMARKKINOIDEN tilanne jatkuu Suomen Pankin ennusteen mukaan kehnona. Hidas talouskasvu rajoittaa työvoiman kysynnän kasvua.

-  Työmarkkinat piristyvät vähitellen, kun suhdannetilanne paranee. Työllisyyden kohenemista saadaan kuitenkin vielä odotella, ja työttömyys pysyy edelleen suurena, Vanhala sanoo.

Tänä vuonna kuluttajahintoihin vaikuttavat tuoteverojen korotukset ja energian hintojen lasku.

Vuosina 2025-2027 yksityisen kulutuksen kasvu elpyy keskuspankin mukaan hitaasti, kun kuluttajien luottamus kohenee ja työmarkkinat heräävät hiljalleen. Kotitalouksien ostovoima vahvistuu, koska inflaatio pysyy maltillisena ja korkomenot ovat aiempia vuosia pienemmät.

AVAINSANAT