VR ottaa Suomen ja Venäjän välillä kulkeneet Allegro-junat käyttöön kotimaan kaukoliikenteessä vuonna 2025, yhtiö kertoo tiedotteessaan.
VR on lunastanut yhteisyrityksen lainat ja panttioikeuden kautta ottanut junat haltuunsa, kun venäläinen omistaja on toistuvasti laiminlyönyt taloudelliset velvoitteensa yhteisyritystä kohtaan.
Allegro-nimellä kulkeneet Sm6-junat ovat olleet VR:n ja Venäjän rautateiden yhteisyrityksen omistuksessa.
Helteiset viikot ja loma-aika ovat vähentäneet verenluovuttajien määrää, kertoo Suomen Punaisen Ristin veripalvelu.
Verenluovuttajia tarvitaan päivittäin yli 600. Viime päivinä luovuttajien määrä on kuitenkin jäänyt alle 500:n.
Veripalvelu etsii kaikista veriryhmistä luovuttajia. Tarve on suuri etenkin negatiivisten veriryhmien luovuttajista, sillä heidän osuutensa väestössä on pieni.
- Vain noin 15 prosenttia suomalaisista on Rh-negatiivisia, joten näiden ryhmien verivarastojen ylläpito on pienen luovuttajajoukon varassa, kertoo verenluovutuksen johtaja Johanna Castrén tiedotteessa.
Sopivan verenluovutuspaikan voi löytää myös mökkipaikkakunnalta tai lomareissun varrelta.
VERIVALMISTEILLA hoidetaan muun muassa keskosvauvoja, syöpäpotilaita, onnettomuuksien uhreja ja synnyttäjiä.
Sopivan verenluovutuspaikan voi löytää oman paikkakunnan lisäksi myös mökkipaikkakunnalta tai lomareissun varrelta. Veripalvelulla on kiinteät toimipisteet kymmenellä paikkakunnalla. Niiden lisäksi verenluovutustilaisuuksia järjestetään eri paikkakunnilla päivittäin.
Työttömyysaste oli Suomessa huhti-kesäkuussa 10,2 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työttömiä oli 27 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, jolloin työttömyysaste oli 9,3 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli huhti-kesäkuussa keskimäärin 297 000. Luvun virhemarginaali on 14 000 suuntaansa.
Siinä missä työttömyys kasvoi, työllisten määrä väheni vuoden toisella neljänneksellä. Huhti-kesäkuussa työllisiä oli 14 000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Yhteensä työllisiä oli huhti-kesäkuussa keskimäärin reilut 2,6 miljoonaa. Työllisyysluvun virhemarginaali on 18 000 suuntaansa. Työllisten tekemät työtunnit vähenivät reilulla kahdella prosentilla.
Työllisten määrän lasku selittyy naisten työllisyyden vähenemisellä. Työllisiä naisia oli huhti-kesäkuussa 18 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan työllisten miesten määrä kasvoi 5 000:lla.
Työllisten määrä väheni huhti-kesäkuussa eniten tukku- ja vähittäiskaupassa. Kasvua taas oli eniten rakentamisen toimialalla.
Suomeen loikannut Wagner-taistelija voi olla osa hybridivaikuttamista, jolla testataan monimutkaisten ja raskaiden rikosprosessien vaikutuksia.
Suomeen kesäkuussa loikannut Wagner-taistelija pysynee säilössä, kunnes turvapaikkaprosessi etenee ja keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi oman selvityksensä mahdollisista sotarikoksista. Näin arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Tiettävästi venäläiseen palkka-armeija Wagneriin kuulunut sotilas loikkasi rajan yli ja haki Suomesta turvapaikkaa. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Suomessa Yle.
Tulijaa epäillään valtionrajarikoksesta, josta saa tyypillisimmin päiväsakkoja tai enintään vuoden vankeutta. Tutkinnanjohtaja Tomi Salmi Pohjois-Karjalan rajavartiostosta kertoi viime viikolla, että esitutkinnassa ja tulijan henkilöllisyyden selvittämisessä on edetty, vaikka tietoja ei voida antaa julkisuuteen.
Valtionrajarikoksista ei kuitenkaan tuomita turvapaikanhakijoita. Salmi kertoo tulijan hakeneen kansainvälistä suojelua viranomaisilta, ja hänet on otettu tämän osalta arviointiprosessiin.
Suomesta ei ole luovutettu venäläisiä sotilaita Ukrainaan.
KUKA vain voi hakea turvapaikkaa. Kun hakemus on vireillä, tulija on oikeutettu vastaanottopalveluihin, mutta maasta ei saa poistua. Toinen, vuonna 2023 Norjasta turvapaikkaa hakenut Wagner-taistelija matkusti laittomasti maasta ja yritti paeta takaisin Venäjälle. Voisiko sama käydä Suomessa?
Oikeusvaltiota ja EU-oikeutta tunteva oikeustieteen tutkijatohtori Pekka Pohjankoski Turun yliopistosta muistuttaa, että jos rajan yli tullaan ilman matkustusasiakirjoja ja viisumia, ei muuta laillista perustetta oleskelulle ole kuin turvapaikkaprosessin vireilläolo.
– Edellytykset liikkua vapaasti Schengen-alueella eivät tietenkään toteudu, Pohjankoski sanoo.
Jos Wagner-taistelija ei olisi säilöön otettuna, olisi lähteminen muualle Schengen-alueelle käytännössä mahdollista.
– Vaikea ottaa kantaa siihen, mihin yksittäinen henkilö voisi mennä, mutta en näe, miksi Suomi olisi kovin huono paikka. Suomesta ei ole luovutettu venäläisiä sotilaita Ukrainaan.
VALTIONRAJARIKOKSEN tutkimisen lisäksi keskusrikospoliisi kertoo tekevänsä esiselvitystä kesäkuussa Kiteellä rajan yli tulleesta ihmisestä. Selvitys koskee tulijan taustan perusteella esille tulleita seikkoja, mutta vielä mahdollisiin rikosnimikkeisiin ei oteta kantaa. Keskusrikospoliisin mukaan esiselvitys valmistuu alkusyksystä.
Pohjankoski kuvailee tulijan oikeudellista asemaa Suomessa haastavaksi kokonaisuudeksi. Valtionrajarikoksen esitutkinta, turvapaikanhaku ja keskusrikospoliisin esiselvitys etenevät prosesseina eri viranomaisilla.
– Oikeudellisesti relevanteinta tällä hetkellä on turvapaikkaprosessi, Pohjankoski kertoo.
TUTKINNANJOHTAJA Salmen mukaan tulija on otettu säilöön ulkomaalaislain perusteella. Säilöönotto voidaan tehdä esimerkiksi, jos on perusteltu oletus siitä, että tulija muodostaa uhkaa yleiselle tai kansalliselle turvallisuudelle. Säilöönoton edellytykset täyttyvät myös, jos se on tarpeellista turvapaikanhakijan henkilöllisyyden selvittämiseksi tai on olemassa vaara, että tulija pakenee.
Suomessa on kaksi säilöönottoyksikköä. Toinen sijaitsee Helsingin Metsälän ja toinen Lappeenrannan Konnunsuon vastaanottokeskuksen yhteydessä. Yksiköt ovat suljettuja, eikä niistä ole mahdollista poistua itsenäisesti.
Säilöönotto ei ole rikosprosessi, Pohjankoski muistuttaa. Keskusrikospoliisin esiselvityksessä todennäköisesti kartoitetaan myös mahdollisia Wagner-yhteyksiä ja sitä, onko tulija syyllistynyt tekoihin, joista olisi tarpeen käynnistää tutkinta.
– Jos tulee vahvoja epäilyjä, voivat pidättämisen ja vangitsemisen edellytykset täyttyä, Pohjankoski sanoo.
Hybridivaikuttamisesta kiinnostunut taho voisi olla halukas testaamaan monimutkaisten ja raskaiden rikosprosessien vaikutuksia
KUN rajan laittomasti ylittänyt hakija on hakenut turvapaikkaa ja rajavartiolaitos on rekisteröinyt turvapaikkahakemuksen ja kerännyt sen yhteydessä taustatiedot, prosessi siirtyy maahanmuuttovirastolle. Prosessissa arvioidaan, täyttyvätkö kansainvälisen suojelun edellytykset turvapaikan tai toissijaisen suojelun myöntämiseksi.
Jos edellytykset eivät täyty, tulija käännytetään kotimaahansa. Turvapaikka ja toissijainen suojelu jätetään antamatta, jos on perusteltua aihetta epäillä hakijan syyllistyneen esimerkiksi sotarikokseen.
Jos turvapaikkaprosessissa kuitenkin arvioidaan hakijan olevan uhattuna kotimaassaan, palautuskielto estää hakijan palauttamisen. Näissä tapauksissa hakijalle myönnetään tilapäinen oleskelulupa ja paluumahdollisuuksia kotimaahan arvioidaan vuosittain.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkintaprosessin johtava asiantuntija Melanie Soini ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta arvioi aihetta yleisellä tasolla:
– Tämä on heikoin mahdollinen lupa, Hakija ei saa pakolaisasemaa, eikä ole työnteko-oikeutta. Tämä on tavallaan vain suoja käännyttämistä vastaan.
Turvapaikkapäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen tarvittaessa pyytää valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Turvapaikkaprosessi voi myös päättyä, jos hakija peruuttaa hakemuksensa. Tällöin maahanmuuttovirasto tekee raukeamispäätöksen ja päättää hakijan maastapoistamisesta kotimaahansa. Poliisi ja rajavartiolaitos huolehtivat, että tämä myös tapahtuu. Samassa yhteydessä voidaan myös määrätä maahantulokielto.
ULKOPOLIITTISILLE pohdinnoille on tilanteessa hedelmällinen maaperä. Tutkijatohtori Pohjankoski arvioi, että hybridivaikuttamisesta kiinnostunut taho voisi olla halukas testaamaan monimutkaisten ja raskaiden rikosprosessien vaikutuksia.
– Jos näitä lähtisi käyntiin enemmän, tällainen taho voisi seurata mielenkiinnolla, minkälaista kuormitusta se aiheuttaa Suomen järjestelmälle. Tuomioistuinlaitosta ei ole suunniteltu siihen, että niissä käsiteltäisiin esimerkiksi suuria määriä sotarikoksia. Se on ulottuvuus, joka on hyvä pitää mielessä.
Yle kertoi viime viikolla, että Suojelupoliisin mukaan Suomessa on tällä hetkellä joitain Venäjän riveissä hyökkäyssodassa Ukrainassa taistelleita. Maahanmuuttovirasto ei ota kantaa siihen, onko Ukrainassa taistelleen venäläissotilaan tapaus turvapaikan hakijoiden joukossa harvinaislaatuinen.
Viime vuonna kansainvälistä suojelua haki Suomesta noin 3 000 ihmistä. Myönteisen turvapaikkapäätöksen sai viime vuonna noin 170 Venäjän kansalaista ja kielteisen lähes 240.
SUOMEEN loikanneesta Wagner-taistelijasta tiedetään jo jonkin verran, vaikka viranomaisten selvitykset ovat yhä kesken eivätkä ne kommentoi asiaa tarkemmin.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto otti miehen kiinni 17. kesäkuuta epäiltynä laittomasta valtakunnanrajan ylittämisestä maaston kautta Venäjältä Suomeen. Kiinniottotilanne ei rajavartiolaitoksen mukaan ollut erityisen poikkeava.
Yle kertoo vahvistaneensa miehen henkilöllisyyden, eikä häntä Ylen tietojen mukaan tällä hetkellä epäillä sotarikoksista. Ukrainan suurlähetystöstä on kerrottu Ylelle, että ukrainalaisviranomaiset käyvät läpi videomateriaalia tutkiakseen miehen mahdollista osallisuutta sotarikoksiin.
Mies on esiintynyt sotapropagandassa muun muassa Selidovon kaupungin valtauksen yhteydessä lokakuussa. Sittemmin sosiaalisen median päivitysten sävy muuttui ja mies kritisoi Venäjän armeijan toimintaa ja sotilaiden kohtelua. Viimeisin sosiaalisen median julkaisu tehtiin kesäkuun lopussa, ja heinäkuussa tilit suljettiin.
Venäläisen riippumattoman Mediazona-verkkolehden mukaan mies on kotoisin Lounais-Siperian Omskista ja hänellä on kontollaan ryöstöjä ja varkauksia. Meduza-verkkolehden mukaan mies on kertonut sosiaalisessa mediassa liittyneensä vapaaehtoisena Venäjän armeijaan vuonna 2022. Mies on sanonut saaneensa Wagner-sotilaiden koulutusta ja osallistuneensa operaatioihin Bahmutin alueella.
Palkkasotilasyhtiö Wagner tunnettiin erityisen julmista sotarikoksista sotavankeja kohtaan. Wagnerin taival itsenäisenä palkkasotilasyhtiönä tuli käytännössä päätökseen juhannuksen 2023 kapinan ja yhtiön johtajan Jevgeni Prigozhinin kuoleman myötä samana kesänä.
STT / LAUR FORSÉN
Kalastuslupien myynti keskeytetään maanantaista eteenpäin useilla vaelluskalavesillä, joissa veden lämpötila on noussut yli 21 asteen tai lähestyy sitä. Näin lämmin vesi alkaa olla lohikaloille tukalan lämmin. Asiasta kertoo Metsähallitus.
Metsähallituksen mukaan tilannetta arvioidaan uudelleen ensi viikon maanantaina. Lupamyyntiä voi Metsähallituksen mukaan harkita uudelleen, kun helteet ovat hellittäneet ja vesien lämpötilat ovat laskeneet riittävästi.
LUPIEN myynti keskeytetään Langinkoskelle, Latokartanonkoskelle, Karvionkoskelle, Keihärinkoskelle, Kolima-Keiteleen koskireitille, Konnuskoskelle, Kotalan koskille ja Irnijoelle.
Näissä vesistöissä kalastetaan Metsähallituksen mukaan muun muassa taimenta. Taimenet ja muut lohikalat sietävät lämpöä huonosti.
Metsähallitus suosittelee jo ostettujen lupien perumista.
Itämerennorppia saa metsästää jatkossa aiempaa enemmän, kertoo maa- ja metsätalousministeriö. Seuraavat kaksi vuotta voimassa olevan asetuksen mukaan itämerennorppia saa metsästää 50 yksilöä enemmän kuin edellisenä kaksivuotiskautena.
Vuosittainen metsästyskiintiö Suomen aluevesillä on näin ollen yhteensä 425 itämerennorppaa. Metsästää saa vain Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella.
Asetus astuu voimaan elokuusta alkaen. Itämerennorppia metsästetään huhtikuun puolivälistä vuoden loppuun.
ITÄMERENNORPPAKANTA on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta etenkin metsästyskieltojen ansiosta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan norppakanta jatkaisi kasvua noin seitsemän prosentin vuosivauhdilla ilman metsästystä. Metsästys on painanut kasvuvauhdin noin viiden prosentin tienoille, ja lisäykset metsästysmääriin laskevat sitä entisestään.
