VALIKKO

VM julkistaa ennustelukunsa: paljon toiveita ja pelkoja ilmassa

Valtiovarainministeriö kertoo tänään, miten se odottaa Suomen talouden kehittyvän lähivuosina. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esittelee talousennusteen, johon sisältyy vuoteen 2029 ulottuva talouden keskipitkän ajan kehitysarvio.

Huhtikuussa julkaistussa edellisessä ennusteessa valtiovarainministeriö ennakoi, että Suomen bruttokansantuote kasvaisi tänä vuonna 1,3 prosenttia sillä olettamuksella, että presidentti Donald Trumpin tullit eivät jää pitkäaikaisiksi. Velkaantumisen ennakoitiin tuolloin jatkuvan niin, että julkinen velka nousee vuonna 2029 lähes 90 prosenttiin bkt:sta.

VALTIONTALOUDEN tarkastusvirasto arvioi viime viikolla, että hallituksen kevään puoliväliriihessä tekemät päätökset heikentävät julkista taloutta entisestään eivätkä riitä tasapainottamaan julkista taloutta.

Suomi on ottamassa tänä vuonna yli 13 miljardia euroa lisää velkaa, mikä on lähes miljardin enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen velkasuhde kasvaa tänä vuonna yli 85 prosenttiin.

AVAINSANAT

Kemianteollisuuden johtajat eri mieltä Purran kanssa – pitävät yhteisvaluutta euroa yhtenä Suomen talouden vahvuuksista

Kemianteollisuuden yritysjohtajat pitävät yhteisvaluutta euroa yhtenä Suomen talouden vahvuutena, käy ilmi Kemianteollisuus ry:n teettämästä kyselystä.

Kyselyssä selvitettiin, mitkä ovat Suomen vahvuuksia ja heikkouksia yritystoiminnassa verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Tuloksia verrattiin Ruotsin kemianteollisuuden työnantajajärjestön (IKEM) vastaavaan toukokuussa julkaistuun kyselyyn.

Ruotsin kyselyssä roimasti arvoaan menettänyttä Ruotsin kruunua pidettiin heikkoutena.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi perussuomalaisten puoluekokouksessa sunnuntaina, että oma joustava valuutta olisi Suomen taloudelle hyväksi.

-  Mikäli meillä olisi oma joustava valuutta, niin ei muussa taloudessa ja työmarkkinoilla tarvitsisi niin paljoa kyntää, Purra totesi.

KYSELYN perusteella muita Suomen yritystoiminnan vahvuuksia ovat turvallisuus julkisilla paikoilla, sähkön toimitusvarmuus sekä oikeusturva.

Suhteessa kilpailijamaihin yritysjohtajat pitävät Suomen sijaintia selvänä heikkoutena. Tulosta selittää Suomen kaukainen sijainti viennille tärkeästä Keski-Euroopasta, logistiikan riippuvuus meriliikenteestä ja geopoliittinen sijainti Euroopan itärajalla. Myös Ruotsissa sijainti nähtiin heikkoutena, mutta ei yhtä usein kuin Suomessa.

Suomen ja Ruotsin yritysjohtajien näkemykset maidensa työmarkkinoiden tilasta erosivat huomattavasti. Suomessa työmarkkinoiden toiminta nähtiin merkittävänä heikkoutena. Sen sijaan Ruotsissa se koettiin vahvuutena.

Viimeaikaiset lakkoilut ovat heikentäneet kemianteollisuuden yritysten luottamusta Suomeen toimintaympäristönä.

Kysely toteutettiin 10.-12. kesäkuuta ja siihen vastasi 75 Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen toimitusjohtajaa.

AVAINSANAT

Trumpin tullipolitiikka iski teknologiateollisuuteen: ”Kauppapoliittinen turbulenssi rassaa yrityksiä ja on hiekoittanut orastavan kasvun”

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullipolitiikka pysäytti lupaavan suhdannekäänteen Suomen tärkeimmällä vientialalla teknologiateollisuudessa, kertoo Teknologiateollisuus.

Järjestön jäsenyrityksille tehdyn tuoreen TeknoBaro-kyselyn mukaan tullivuoristorata on jarruttanut investointeja ja laittanut kysynnän kasvun tauolle.

Vielä maaliskuussa näytti siltä, että pitkän nihkeän kauden jälkeen teknologiateollisuuden suhdannesykli on viimein kääntymässä paremmaksi, kertoo Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen. Sen jälkeen kuvaan astui Trumpin kauppapolitiikka, jota Teknologiateollisuus kuvailee ”tullisekoiluksi”.

Kesäkuun TeknoBaro-kysely kertoo tulliuutisten vesittäneen toiveita nopeasta kasvusta. Kysyntää kuvaavat indikaattorit kuvastavat enää niukkaa kasvua.

-  Maaliskuussa nähtiin jo reipas piristyminen uusissa tilauksissa ja tilauskannoissa, mutta nyt näkymät ovat huomattavasti niukemmat. Uusien tilausten määrä kasvaa enää hienoisesti ja tilauskantojen kasvu on lähes tyrehtynyt. Kauppapoliittinen turbulenssi ja epävakaa maailmantilanne ovat tehneet tehtävänsä, Mikkonen kertoo tiedotteessa.

UUSIEN tilausten kasvuvauhti on hiipunut maaliskuuhun verrattuna eikä tilauskanta enää kasva. Tilaukset hiipuvat nyt erityisesti suurilla yrityksillä, vaikka tarjouspyyntöjä tehdään vielä paljon.

-  Tämä kertoo tilanteen epävarmuudesta: lopullisia ostopäätöksiä ja tilauksia tai investointeja ei uskalleta tehdä. Valitettavasti odotettavissa on, että suurten yritysten heikko kysyntä tulee näkymään pienillä yrityksillä viiveellä, todennäköisesti alkusyksyyn mennessä.

Keväällä nähty kysynnän paraneminen kannattelee tuotantoa ja työllisyyttä vielä toistaiseksi. Avointen vastausten perusteella yrityksissä ollaan huolestuneita ja näkymät ovat sumuiset.

-  Paniikkiin ei ole syytä, mutta kyllä tämä kauppapoliittinen turbulenssi rassaa yrityksiä ja on hiekoittanut orastavan talouskasvun, Mikkonen sanoo.

Hän on kuitenkin toiveikas tulevasta, jos tullien osalta päästäisiin maltilliseen sopuun.

-  Kysyntää sotkee tällä hetkellä politiikka, mutta muuten markkinoilla on paljon patoutunutta kysyntää.

TeknoBaron mukaan yritysten investoinnit digitalisaatioon, tutkimukseen ja kehitykseen sekä tekoälyyn ovat kasvussa. Sen sijaan investoinnit koneisiin ja laitteisiin sekä toimitiloihin ovat laskussa.

Teknologiateollisuus selvittää jäsenyritysten suhdannetilannetta neljä kertaa vuodessa. Tuorein TeknoBaro-kysely tehtiin 9.-13. kesäkuuta. Vastaajia oli 303 ja vastausprosentti 18.

AVAINSANAT

OP-kysely: Suuryritykset alkavat jo uskoa huomiseen

  • Kotimaa
  • 18.06.2025
  • 7:05
  • (Päivitetty: 18.06. 7:48)

Merkittävä osa suurista yrityksistä näkee taloudessa positiivisia merkkejä, selviää OP-ryhmän Yrityspulssi-kyselytutkimuksesta.

45 prosenttia kyselyyn vastanneista yhtiöistä kertoo näkevänsä toiminnassaan positiivisia signaaleja talouden käänteestä parempaan.

OP-ryhmän teettämään ja Taloustutkimuksen toteuttamaan Yrityspulssi-kyselytutkimukseen vastasi 100 suomalaista yritystä, joiden liikevaihto oli vähintään 200 miljoonaa euroa. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna maalis-huhtikuussa.

YRITYSKAUPPOJENKIN määrän arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Vähän yli kolmasosa kyselyyn vastanneista yhtiöistä kertoi etsivänsä aktiivisesti mahdollisuuksia yrityskauppoihin.

Kuluvan vuoden kiristyneistä geopoliittisista jännitteistä ja epävarmuudesta huolimatta 23 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista suunnittelee laajentavansa toimintaansa euroalueen ulkopuolelle lähitulevaisuudessa.

Runsas viidesosa vastaajista kertoo yrityksensä varautuneen siihen, että valuuttakurssien vaihtelu voi olla aiempaa voimakkaampaa tämän vuoden aikana.

-  Suomen talous on vahvasti riippuvainen ulkomaankaupasta. Vientiä tekevät yritykset toimivat kansainvälisessä ympäristössä, jossa tarve hallita yrityksen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä sekä rahavirtoja korostuu. Uusien markkinoiden etsiminen on terve merkki kauppasodan jatkumiseen varautumisesta, sanoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi tiedotteessa.

AVAINSANAT

Kyselytutkimus: Suomalaisten luottamus omaan talouteensa yhä Pohjoismaiden heikointa

Danske Bank on mitannut suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten luottamusta omaan talouteensa vuodesta 2018. Suomessa se on heikoin.

Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on kohentunut hienoisesti edellisvuodesta, selviää Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2025 -kyselytutkimuksesta. Luottamus on kuitenkin yhä Pohjoismaiden heikointa.

Viime vuonna suomalaisten taloudellinen mielenrauha laski kyselyn mittaushistorian matalimmaksi. Tänä vuonna luottamus on noussut kyselyn kokonaisindeksissä noin kymmenyksen.

Danske Bank on mitannut suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten luottamusta omaan talouteensa vuodesta 2018.

Tutkimuksessa laskettiin taloudellisen mielenrauhan kokonaisindeksi asteikolla 1-10. Korkea indeksiluku kertoo hyvästä mielenrauhasta. Suomen kokonaisindeksi tänä vuonna oli 6,0.

Tutkimuksen tiedot kerättiin 18 vuotta täyttäneiltä maiden kansalaisilta tutkimuslaitos YouGovin sähköisessä kyselyssä tammi-helmikuun aikana. Suomesta kyselyyn osallistui noin 3  000 vastaajaa.

MYÖS Norjassa ja Ruotsissa taloudellisen mielenrauhan kokonaisindeksi nousi Suomen tavoin hieman. Tanskassa puolestaan kyselyn kokonaisindeksi laski kymmenyksen. Kaikissa maissa muutokset aiempaan ovat siis hyvin vähäisiä.

Suomalaisten huoli lyhyen ja pitkän aikavälin veloista säilyi kyselyssä yhtä heikkona kuin edellisvuonna. Hyvin hienoista nousua tapahtui muun muassa suomalaisten luottamuksessa omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

Myös suomalaisten huoli omien rahojensa riittävyydestä laski hienoisesti viime vuodesta. Suomalaisten huoli omasta omaisuudestaan kuitenkin puolestaan kasvoi hieman viime vuodesta.

Korkein taloudellisen mielenrauhan kokonaisindeksi kyselyssä on yhä Tanskassa. Suomen tilanne kyselyssä on muihin Pohjoismaihin verrattuna heikoin.

 

AVAINSANAT

Purra: Velkasuhdetavoite säilyy – lisäsäästöjä pohditaan syksyllä

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vakuuttaa, että hallitus pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa velkasuhde, vaikka hänen oma ministeriönsä suhtautuu tavoitteen toteutumiseen epäuskoisesti.

Valtiovarainministeriö arvioi tänään julkaisemassaan talousennusteessa, ettei vakautus näytä ainakaan lähivuosina onnistuvan. Tavoitteeseen pääsy vaatisi ehkä noin miljardin euron säästöjä vielä tämän hallituskauden aikana.

-  Mikäli ja kun näyttää siltä, että se ei tehdyillä toimilla toteudu, olemme sitoutuneita tekemään enemmän, Purra sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok) vakuutti maanantaina, että tavoite on ennallaan. Purrankin mukaan tilannetta pohditaan tarkemmin syksyllä.

-  Hallituksella ei ole tällä hetkellä lisäsäästöihin tai sopeuttamistoimiin liittyviä neuvotteluita, mutta pääministerin kanssa olemme tästä asiasta samaa mieltä ja syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä näitä voimme tarkistaa, Purra sanoi.

Hallitus aikoo odottaa siihen ensin valtiovarainministeriön seuraavaa talousennustetta.

-  Omasta mielestäni emme ole kyenneet säästämään riittävästi, Purra sanoi.

PURRA KERTOI olevansa henkilökohtaisesti valmis lisäsäästöihin, jotka kohdistuvat ”toissijaisiin menokohteisiin”. Leikattavaa löytyisi esimerkiksi kehitysavusta, yritys- ja järjestötuista sekä ”tehottomista” tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvia leikkauksia Purra ei aio esitellä.

VM:n maanantaina julkaistun ennusteen mukaan julkisen talouden velkasuhteen odotetaan kasvavan koko hallituskauden ajan. Ennusteen mukaan julkisyhteisöjen velka on tänä vuonna 86,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ensi vuonna 87,4 prosenttia ja hallituskauden lopussa 87,7 prosenttia vuonna 2027.

Velkasuhteen vakauttaminen on ollut Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskeisiä taloustavoitteita. Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä arvioi sen saavuttamista aiemmassa tiedotustilaisuudessa maanantaina.

-  Tässä meidän perusennusteessamme velkasuhde ei vakiinnu. Mutta onko sen mahdollista vakiintua? Ei se mahdotonta ole, mutta vaikeammaksi käy.

Spolanderin mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatisi ennustettua nopeampaa kasvua vuosille 2026 ja 2027.

SUOMEN TALOUS kasvaa tänä vuonna yhden prosentin verran, arvioi VM aiempaa heikommassa ennusteessaan. Tuleville vuosille ministeriö ennustaa 1,5 prosentin kasvua ensi vuonna ja 1,7 prosentin kasvua vuonna 2027.

Kasvua hidastavat Yhdysvaltojen tullien korotukset. Vielä huhtikuussa ministeriö arvioi, että bruttokansantuote voisi kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna, jos tullit jäisivät lyhytaikaisiksi ja epävarmuus hälvenisi. Nyt tämä ei arvion mukaan ole toteutumassa. Tuoreessa ennusteessa on oletettu, että Yhdysvaltojen tuonnille jäävät pysyvästi voimaan noin 10 prosentin tullit.

VM:n mukaan vientiyritykset kuitenkin sopeutuvat korkeampiin tulleihin vähitellen.

-  Kun samaan aikaan palkat nousevat, hintojen nousu on hidasta, korot pysyvät kohtuullisina ja ostovoima kasvaa, yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit alkavat elpyä ja talouden kasvu nopeutuu.

Ministeriön mukaan kotitaloudet luulevat hintojen nousevan selvästi nopeammin kuin ne todella nousevat. Todellisuudessa inflaatio on hidastunut alimpiin lukemiin sitten koronapandemian.

Suomi kuitenkin tarvitsisi ennustettua nopeampaa kasvua, valtiovarainministeriö sanoo.

-  Ilman sitä Suomen julkinen talous ei pysty täyttämään hyvinvointivaltion palvelulupausta pidemmällä aikavälillä.

JULKISEN talouden alijäämä pienenee ministeriön mukaan lähivuosina ”piinallisen hitaasti”. Alijäämän ennustetaan tänä vuonna olevan 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituskauden lopulla vuonna 2027 sen ennustetaan olevan 3,5 prosentin tuntumassa bruttokansantuotteesta.

Hallitus tavoitteli alun perin luvun painamista yhteen prosenttiin hallituskauden lopussa, mutta on sittemmin luopunut tavoitteesta.

MINISTERIÖN mukaan valtiontaloutta heikentävät erityisesti hallituksen keväällä tekemät päätökset veronkevennyksistä ja puolustusmenojen lisäyksistä.

Hallitus kertoi huhtikuussa keventävänsä esimerkiksi yritysten ja työn verotusta ja tavoittelevansa Suomen puolustusmenojen nostamista kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.

VM:n Spolanderin mukaan veronkevennykset heikentävät julkista taloutta ainakin ennustejaksolla eli vuoteen 2029 asti. Sen jälkeiseen aikaan ennusteessa ei kuitenkaan oteta kantaa, Spolander huomautti.

Purra puolusti omassa tiedotustilaisuudessaan puoliväliriihen toimia ja sanoi olevansa edelleen vakuuttunut siitä, että ne olivat täysin välttämättömiä.

Hallitus on perustanut sopeutustavoitteestaan osan sille, että hyvinvointialueet tekevät omia säästötoimia ja että työllisyys paranee. Ministeriön mukaan hyvinvointialueet eivät kykene säästämään aivan niin paljon kuin hallitus on halunnut ja osa työllisyyden lisäyksestä toteutuu vasta hallituskauden jälkeen.

 

AVAINSANAT