VALIKKO

Viron radio: Venäjä on pysäyttänyt Virosta lähteneen öljytankkerin – syytä ei tiedetä

Tankkeri lähti reitilleen Suomenlahdelle Itä-Virosta tästä Sillamäen satamakaupungista.

Venäjän viranomaiset pysäyttivät varhain sunnuntaina Viron Sillamäen satamasta lähteneen öljytankkerin. Asiasta kertoivat Viron liikenneviranomaiset maan yleisradioyhtiön ERR:n mukaan.

Alus oli pysäytettäessä Venäjän aluevesillä ennalta sovitulla reitillä. Sieltä se ohjattiin Venäjälle kuuluvan Suursaaren edustalle, jossa alus on ankkurissa.

Venäjän aluevesillä kulkevasta reitistä on sovittu Viron, Venäjän ja Suomen välillä, koska se on turvallisempi kuin kulku Viron matalilla aluevesillä lähempänä rannikkoa.

Green Admire -tankkerin omistaa kreikkalainen Aegean Shipping -varustamo, ja se seilaa Liberian lipun alla. Se oli matkalla Hollannin Rotterdamiin liuskeöljylastissa.

Muutama päivä aiemmin Viro yritti pysäyttää Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa alusta, mihin Venäjä vastasi seuraamalla alusta hävittäjällä, joka loukkasi Viron ilmatilaa.

AVAINSANAT

Rubio: Venäjältä tulossa ehdotus aselevon ehdoista lähipäivinä – ”Jos ehdot ovat realistisia, niiden pohjalta voi jatkaa työtä”

Paavi Leo XIV ja Marco Rubio.

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio odottaa Venäjän esittelevän lähipäivinä omat suuntaviivansa aselevolle Ukrainassa. Rubion mukaan Venäjän ehdotuksesta voi päätellä, ovatko venäläiset vakavissaan rauhan suhteen.

Rubio sanoi, että aikatauluarvio perustuu hänen viikonlopun keskusteluunsa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa sekä maiden presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin maanantaiseen puheluun.

-  Jossakin kohtaa varsin pian – ehkä muutaman päivän päästä, ehkä toivottavasti tällä viikolla – Venäjä esittää ehdot, joiden he haluaisivat nähdä toteutuvan, Rubio sanoi senaatin kuulemisessa tiistaina paikallista aikaa.

Rubion mukaan Venäjän on tarkoitus esittää karkeat ehdot, jotka voisivat johtaa aselepoon. Aselepo puolestaan tasoittaisi tietä yksityiskohtaisille neuvotteluille pysyvämmän rauhan aikaansaamiseksi.

-  Toivomme, että niin tapahtuu. Uskomme, että Venäjän esittämät ehdot kertovat meille paljon heidän todellisista aikeistaan, ulkoministeri sanoi.

-  Jos ehdot ovat realistisia, niiden pohjalta voi jatkaa työtä. Jos taas niissä esitetään vaatimuksia, jotka tiedämme epärealistisiksi, se luullakseni kertoo aika paljon.

Trump sanoi maanantaina Putinin kanssa käymänsä puhelinkeskustelun jälkeen, että Venäjä on valmis aloittamaan neuvottelut Ukrainan kanssa heti. Putin oli lausunnoissaan varovaisempi ja sanoi Venäjän valmistelevan muistion mahdollisten tulevien rauhanneuvottelujen pohjaksi.

JOS Venäjän ja Ukrainan neuvottelut toteutuvat, Vatikaani on yksi mahdollinen paikka niiden pitämiseksi. Italian pääministeri Giorgia Meloni kertoo, että paavi Leo XIV on ilmaissut halukkuutensa isännöidä Venäjän ja Ukrainan välisiä rauhanneuvotteluja.

Aiemmin tässä kuussa paavina aloittanut Leo ehdotti viime viikolla tapaamisessaan idän kirkkojen edustajien kanssa, että Vatikaani voisi toimia välittäjänä Venäjän ja Ukrainan sodassa.

Meloni oli yksi niistä maailman johtajista, joita Trump informoi maanantaina puhelustaan Putinin kanssa. Melonin kanslian mukaan pääministeriä oli samassa yhteydessä pyydetty varmistamaan paavilta tämän valmius toimia neuvottelujen isäntänä.

Meloni puhui paavin kanssa tiistaina, ja Leo vahvisti pääministerille tarjouksensa olevan voimassa. Meloni kiitti paavia tämän vahvasta sitoutumisesta rauhaan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi maanantaina, että Ukraina on valmis neuvotteluihin, käytiin ne sitten Turkissa, Vatikaanissa tai Sveitsissä.

AVAINSANAT

EU arvioi yhteistyösopimustaan Israelin kanssa – jatkotoimia ei ole sovittu

EU käynnistää Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta. Asiasta kertoi unionin ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas.

Hänen mukaansa Hollannin aloite asiasta sai selkeän enemmistön kannatuksen EU:n ulkoministerikokouksessa.

Kallas vaati myös Israelia sallimaan kaikkien avustusrekkojen pääsyn Gazaan.

Sopimuksen arviointi ei vielä tarkoita sopimuksen jäädyttämistä. EU ei ole myöskään kertonut, mitä se arvioinnin jälkeen tekee seuraavaksi.

EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimuksen tavoitteena on ollut luoda puitteet EU:n ja Israelin väliselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.

Se on helpottanut muun muassa kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä.

AVAINSANAT

EU mätki lisää pakotteita Venäjän varjolaivastolle

Venäjä saa suurimmat vientitulonsa öljykaupasta, jota hoidetaan etenkin tankkereilla.
  • Talous
  • 20.05.2025
  • 15:02
  • (Päivitetty: 20.05. 14:56)

EU:n ulkoministerit vahvistivat tiistain kokouksessaan Venäjään kohdistuvan 17. talouspakotepakettinsa.

Pakotelistalle lisättiin lähes 200 uutta Venäjän varjolaivaston alusta. Tämän myötä pakotteiden piirissä olevien alusten määrä nousee 342:een.

Myös venäläinen öljyjätti Surgutneftegaz joutui pakotetoimien kohteeksi. Tämän lisäksi EU lisäsi listalle kymmeniä henkilöitä, yrityksiä tai yhteisöjä.

Ministereiden hyväksymää pakotepakettia on valmisteltu viikkoja EU:n sisällä.

EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Kaja Kallaksen mukaan EU valmistelee jo seuraaviakin pakotteita Venäjälle.

-  Työstämme uusia pakotteita. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä tiukempi on vastauksemme, Kallas sanoi viestipalvelu X:ssä.

AVAINSANAT

Syyrian uuden hallinnon onnenpäivä: EU alkaa purkaa pakotteitaan

YK::n arvion mukaan puoli miljoonaa syyrialaista on palannut tänä keväänä kotimaahansa.
  • Ulkomaat
  • 20.05.2025
  • 14:02
  • (Päivitetty: 20.05. 20:31)

EU seuraa Yhdysvaltojen esimerkkiä: jäsenmaat pääsivät sopuun Syyrialle asetettujen talouspakotteiden poistamisesta.

Toimien tarkoituksena on tukea sodan runtelemaa maata, jossa valtiota itsevaltaisesti hallinnut presidentti Bashar al-Assad syrjäytettiin vallasta viime vuoden lopulla.

Asiasta kertoivat ensin diplomaattilähteet uutistoimisto AFP:lle, ja sopimus julkistettiin tiistai-iltana Suomen aikaa.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vetosi viime viikolla Syyrian vastaisista pakotteista luopumisen puolesta, jotta yhä useammat Syyriasta sotaa paenneet ihmiset voisivat palata Syyriaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti jo aiemmin tässä kuussa, että Yhdysvallat poistaa vuosikymmeniä voimassa olleet Syyriaan kohdistetut pakotteet.

PAKOLAISJÄRJESTÖ UNHCR kertoi viime viikolla, että Syyriaan on palannut ulkomailta puoli miljoonaa ihmistä sen jälkeen, kun al-Assadin hallinto kaatui joulukuussa.

UNHCR:n mukaan monet syyrialaiset ovat edelleen varovaisia kotiin palaamisessa, sillä Syyrian taloudellinen tilanne on huono. Syyriassa humanitaarinen kriisi on yli vuosikymmenen kestäneen sodan jäljiltä edelleen yksi maailman suurimmista. YK:n mukaan lähes 17 miljoonaa ihmistä eli noin 90 prosenttia väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Myös turvallisuustilanne vaikuttaa pakolaisten paluusuunnitelmiin. Maassa on puhjennut aika ajoin väkivaltaisuuksia uutta hallintoa tukevien joukkojen ja eri ryhmien välillä, ja myös Israel on tehnyt ainakin satoja iskuja Syyriaan.

Lähi-idässä jihadistiliikkeitä tukahduttamaan pyrkinyt Israel pitää Syyrian väliaikaishallintoa ääri-islamilaisena ja on tuhonnut Syyriassa maassa muun muassa al-Assadin kaudelta jääneitä asevarastoja.

Juttua muokattu klo 20:31. Muutettu aikamuoto, kun pakotepäätös varmistui.

AVAINSANAT

Tutkija: Israelia olisi helppo painostaa, mutta näistä syistä Gazaa ei ehditä auttaa

  • Ulkomaat
  • 20.05.2025
  • 13:45
  • (Päivitetty: 20.05. 13:43)

Kansainvälinen yhteisö ei todennäköisesti pysty pysäyttämään Israelin aikeita vallata Gazan kaistale. Tutkijan mielestä syitä tälle puuttumattomuudelle on paljon.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart huomauttaa, että Israelia olisi periaatteessa varsin helppo painostaa, mutta siihen ei ole ollut riittävää valmiutta.

-  Israel on pieni maa, joka on täysin riippuvainen ulkomaankaupasta. Gazan operaatiossa se on riippuvainen Yhdysvaltain antamasta sotilaallisesta tuesta, Stewart sanoo.

-  Lisäksi Israelille merkitsee paljon, että se on osa läntisten demokratioiden yhteisöä. Sitä siis kiinnostaa, mitä läntisessä maailmassa sanotaan, sillä on materiaalinen intressi ulkomaankaupan suhteen ja se tarvitsee sotilasapua.

VOIMAKKAAMPAA vastustusta ei silti ole Israelille tulossa.

-  On ensinnäkin suuri ymmärrys ylipäänsä Israelin tilanteelle Lähi-idässä ja sen turvallisuusuhille. Monissa Euroopan maissa painaa holokaustin varjo edelleen, eikä haluta painostaa Israelia, joka on ollut juutalaisille turvasatama.

-  Lisäksi monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, vaikuttaa kristillinen sionismi. Esimerkiksi presidentti Donald Trumpia kannattavat evankelikaalikristityt katsovat, että Israelin tukeminen on Jumalan tahto.

-  Euroopassa maahanmuuttoa vastustavat etnonationalistit ja oikeistoradikaalipuolueet ovat ryhmittyneet Israelin tueksi, koska ne näkevät Israelin käyvän taistelua islamia, islamismia tai terrorismia vastaan.

YHDYSVALTAIN vastatoimilla olisi Stewartin mielestä nopein vaikutus.

-  Euroopan unionin vahva keino olisi jäädyttää EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus, jonka perustana ovat ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen.

-  Vielä järeämpi keino olisi asettaa Israel kauppasaartoon. EU on Israelin suurin kauppakumppani.

-  Mutta nämä asiat ovat EU:n yksimielisen päätöksenteon takana, eikä näytä todennäköiseltä, että kumpaakaan saataisiin tehtyä. On tiettyjä EU-maita, Unkari etunenässä, mutta myös Itävalta ja Tshekki, ja ne todennäköisesti estäisivät boikotit, kauppasaarrot tai assosiaatiosopimuksen jäädyttämisen.

SUOMI voisi Stewartin mielestä tukea tai ajaa sopimusjäädytystä, ja reagoida diplomaattisin keinoin.

-  Suomi voisi esimerkiksi kutsua suurlähettiläänsä Tel Avivista kotiin konsultaatiota varten tai kutsua Israelin suurlähettilään Helsingissä puhutteluun.

-  Palestiinan valtion tunnustamista voisi harkita. Se ei ole ratkaisu Gazan tilanteeseen, mutta osoittaa horisonttia kahden valtion malliin, joka on ollut Suomen politiikkana vuosikymmeniä.

-  Nämä olisivat osa tätä politiikan tekemisen skaalaa, jossa lähetetään viestejä.

Suomen valtiojohto vaati maanantaina loppua Gazan siviilien kärsimyksille.

KANSAINVÄLINEN rikostuomioistuin (ICC) on antanut pidätysmääräykset Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta ja maan entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista. Heitä epäillään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Gazan sodan aikana.

-  Jotta oikeudenkäynti etenisi, vaatisi se, että Netanjahu ja entinen ministeri luovutettaisiin oikeuden eteen. Sitä ei ole mahdollista tehdä, elleivät he mene sellaiseen maahan, joka suostuu sen tekemään.

-  Yksi tapa painottaa oikeudellisen tien merkitystä olisi osoittaa tukea kansainväliselle rikostuomioistuimelle tai esimerkiksi tukea sitä rahallisesti.

STEWART ARVIOI, ettei kansainvälinen yhteisö ehdi auttaa Gazaa sen asukkaiden kannalta ajoissa.

-  Tätä on tosi vaikea pysäyttää, ellei Israelia ei saada muuttamaan politiikkaansa uhkaamalla voimakkailla vastatoimilla.

-  Tämä on se pakki, mitä on. Yksi kansainvälisen järjestelmän ongelmista on, että ihmisten kärsimyksen pysäyttäminen reaaliaikaisesti on hyvin vaikeaa.

-  Herätään aivan liian myöhään ja odotettavissa olevat toimet ovat aivan liian vähäisiä. Toivon, että olen väärässä, mutta siltä se nyt näyttää.

Stewart huomauttaa, että Gazan tilanteen päätyminen nykytilanteeseen on seurausta länsimaiden kyvyttömyydestä ratkaista palestiinalaisten valtiotonta asemaa ja Israelin sotilasmiehityksen jatkumisesta palestiinalaisalueella.

Gazan sota on seurausta äärijärjestö Hamasin terrorihyökkäyksestä Israeliin lokakuussa 2023. Hyökkäyksessä kuoli yli 1  200 ihmistä, etupäässä Israelin kansalaisia. Hamas otti iskussa yli 240 panttivankia.

Teksti: STT / Mimma Lehtovaara

AVAINSANAT