Vihreiden kaksipäiväinen puoluekokous Hämeenlinnassa alkoi tänään. Kokouksessa on tarkoitus äänestää puolueen puheenjohtajasta.
Puheenjohtajan valinnasta käytävään jäsenäänestykseen asetettiin määräaikaan mennessä vain yksi ehdokas, puolueen nykyinen puheenjohtaja Sofia Virta.
Lisäksi kokoomuksen puoluevaltuuston kevätkokous järjestetään tänään Helsingissä.
Kokouksen aluksi pääministeri Petteri Orpon on määrä pitää ajankohtaiskatsaus.
Eduskunta yrittää periä entiseltä kansanedustajalta Ano Turtiaiselta yli 30 000 euron saatavaa, kertoo Iltalehti.
Saatava liittyy Turtiaisen yhden miehen eduskuntaryhmälle maksettuihin ryhmäavustuksiin vuosina 2022-23. Turtiainen ei ole pyynnöistä huolimatta antanut eduskunnalle selvitystä rahojen käytöstä.
Koska eduskunta ei ole saanut selvitystä rahojen käytöstä, on se lähtenyt siitä, että summa peritään takaisin Turtiaiselta, sanoi hallintojohtaja Pertti Rauhio Iltalehdelle.
Turtiainen valittiin eduskuntaan perussuomalaisten ehdokkaana vuonna 2019, mutta hän sai ryhmästä potkut seuraavana vuonna. Hän tavoitteli uudelleenvalintaa kevään 2023 vaaleissa pienpuolueen listalta, mutta ei päässyt läpi.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan SDP tukee hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain uudistamisesta.
Tuppurainen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että kyse on merkittävästä ihmisoikeuskysymyksestä.
– Saamelaiskäräjälaki on saatava viimein uudistettua. Hallituksen esitys vastaa keskeisimmiltä sisällöiltään Marinin hallituksen vuonna 2022 antamaa esitystä.
Samalla Tuppurainen kertoo, että SDP:n lappilainen kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä on omasta pyynnöstään saanut painavin henkilökohtaisin perustein ryhmältä vapaat kädet asian käsittelyyn.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa jätettiin kaksi vastalausetta saamelaiskäräjälain uudistusta koskevaan mietintöön. Niistä toisen jätti Ojala-Niemelä.
Lapin kansanedustajat hallituspuolueissa eivät puolestaan ole saaneet erivapauksia tulevassa äänestyksessä saamelaiskäräjälaista, kerrotttiin eduskuntaryhmistä STT:lle viikonloppuna.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitusta kertomaan miten Suomen puolustusmenojen nosto 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta rahoitetaan.
Koskela toteaa blogissaan, että vuoteen 2032 mennessä toteutettuna nosto tarkoittaisi lähes 16 miljardin euron panostusta.
– Puolueiden, jotka tätä kannattavat, on kyettävä kertomaan uskottavat rahoitusvaihtoehdot. On oltava rehellinen sen kanssa, että tällainen valinta tulisi tarkoittamaan leikkauksia muista suomalaisille kriittisistä palveluista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä koulutuksesta. Samalla syödään kokonaisturvallisuuden edellytyksiä, Koskela kirjoittaa.
Koskela pitää myös ”täysin käsittämättömänä”, että hallitus on linjannut puolustusmenojen merkittävästä lisäyksestä ilman käsitystä siitä, miten lisäys rahoitettaisiin.
OPPOSITIOPUOLUEET ovat arvostelleet viikonloppuna hallitusta parlamentarismin laiminlyönnistä ja epärealistisuudesta puolustusmäärärahojen nostossa.
Viikonloppuna puoluekokouksensa pitäneet vihreät kritisoivat pääministeriä ja hallitusta siitä, ettei puolustusmäärärahoja ole käsitelty riittävän parlamentaarisesti eikä käyty keskustelua siitä, mistä nämä rahat vaikeassa taloustilanteessa otetaan, vaikka kaikkialta muualta leikataan.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi perjantaina Suomen Kuvalehdelle, että puolustusmäärärahoista on käyty eduskunnassa toistaiseksi ”tyydyttävällä tavalla” parlamentaarista keskustelua.
– Kansanedustajilla on ollut useassa yhteydessä mahdollisuus perehtyä kysymykseen. Asiasta ei kuitenkaan ole muodostettu kantaa parlamentaarisessa menettelyssä siten, että puolueet olisivat yksissä tuumin tehneet päätöksiä asiassa, Tuppurainen sanoi SK:n haastattelussa.
Hän viittasi edesmenneen entisen puolustusministerin Ilkka Kanervan (kok) työryhmään, joka päätti parlamentaarisesti puolustusmäärärahojen tasosta kymmenisen vuotta sitten. Tuppuraisen mukaan samanlainen työryhmä olisi voinut olla paikallaan nytkin.
TUPPURAISEN mukaan demarit näkevät, että vastaava parlamentaarinen kannanmuodostus voitaisiin vielä tehdä esimerkiksi eduskunnan valiokunnassa tai myöhemmässä vaiheessa
– Huolellinen parlamentaarinen prosessi lisäisi puolustusmenojen nostamisen hyväksyttävyyttä, mutta kriittinen keskustelu sinänsä on myös demokraattinen arvo. Nyt parlamentaarinen prosessi on sivuutettu ja keskustelu on olematonta.
Myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen luonnehti samassa SK:n artikkelissa parlamentaarista prosessia ”toistaiseksi aika köykäiseksi” ja toivoi asiasta lisäneuvotteluja puolueiden välillä.
Minja Koskela näkee blogissaan, että turvallisuuspoliittinen on keskustelu on fraasiutunut ja pelaa enemmän uhkakuvilla kuin turvallisuusympäristön analyyttisella sanoittamisella.
– Tällaisessa puheenparressa piilee yhteiskunnallisia riskejä. Yhtäältä se voi kaventaa demokratiaa, kun kansalaisten mandaattia menojen mittavalle nostolle haetaan ilman kunnollista julkista ja parlamentaarista keskustelua. Toisaalta yhteiskunnan militarisoituminen voi pahimmillaan lietsoa alarmistista ilmapiiriä ja lisätä siten kansalaisten kyynisyyttä, vastakkainasettelua huolta ja jopa pelkoa.
Koskelan mukaan kriittinen keskustelu suhteessa puolustuspolitiikkaan ”on jo hiipunut”.
PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) ilmoitti 5. kesäkuuta, että Suomi allekirjoittaa Naton tavoitteen nostaa puolustusmenoja yhteensä viiteen prosenttiin.
Summa jaetaan kahteen koriin: 3,5 prosenttia sisältää suorat puolustuksen vahvistamiseen liittyvät kulut, ja 1,5 prosenttia sisältää puolustukseen liittyviä menoja, jotka eivät ole esimerkiksi suoria asehankintoja.
– Toisin kuin Häkkänen on julkisuudessa antanut ymmärtää, kumpaakaan päätöstä ei edeltänyt parlamentaarinen keskustelu tai puolueiden välinen neuvottelu. Infotilaisuudet eivät ole synonyymi prosessille, jossa etsitään puolueiden välistä yhteistä kantaa neuvotteluiden ja kansanedustajien aktiivisen informoimisen sekä mahdollisesti täysistuntokeskusteluiden eli julkisten debattien kautta, Minja Koskela painottaa blogissaan.
Yhteiskunnan hyväosaisilla menee entistä paremmin ja heikompiosaisilla entistä huonommin, syyttää STTK Orpon hallitusta.
– Leikkaukset heikentävät sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta. Turvattomien aikojen keskellä hallituksen tapa rakentaa railo eri kansalaisryhmien välille on ollut epäisänmaallinen teko, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola perustelee tiedotteessa.
STTK lataa muutenkin kovaa.
STTK:n hallitus antaa maan hallituksen puolivälitodistukseen sosiaaliturvan ja työlainsäädännön uudistamisesta arvosanaksi heikko.
– Työelämää on heikennetty ja sosiaaliturvaa leikattu nopeasti erittäin kehnolla valmistelulla. Vaikutusarvionti on ollut puutteellista, ja kolmikantavalmistelu lähinnä irvokasta näytelmää, Palola sanoo.
Hallituksen kevättodistukseen nelonen tulee myös tasa-arvon takapakista.
– Tasa-arvoa heikentävät esimerkiksi vientimalli, määräaikaisuuksien ja henkilöperusteisen irtisanomisen perusteluiden väljentäminen, tehoton palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano ja lapsiperheiden etuuksien leikkaukset.
STTK puhuu tiedotteessaan myös hyvinvointivaltion rakenteiden romutuksesta ja ihmettelee hallituksen poukkoilevaa talouspolitiikkaa.
– Tänään tehdään tätä, huomenna kokeillaan jotain muuta. Merkillinen oli esimerkiksi rytminvaihdos, joka hallituksen puoliväliriihessä tehtiin, Palola sanoo ja jatkaa:
– Kun hallitus ensin kaksi vuotta saarnasi leikkausten ja etuusheikennysten välttämättömyyttä velkaantumisen hidastamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi, riihessä tehtiinkin sitten satojen miljoonien veroale painottaen suurituloisia. Talouspolitiikasta tuntuu puuttuvan kaikki järki.
Demarinaiset vaatii, että Suomen hallituksen on välittömästi ryhdyttävä toimiin Palestiinan valtion tunnustamiseksi.
Tiedotteessa painotetaan, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on erimielinen ja liian hidas toimissaan tilanteessa, jossa jo yli 50 000 ihmistä on kuollut Israelin armeijan säälimättömissä iskuissa vastoin kaikkia ihmisoikeusperiaatteita ja kansainvälistä lainsäädäntöä.
Palestiinan valtion on tunnustanut jo noin 150 maata ja tunnustaneiden joukko on kasvamassa.
– Erityisesti naisten ja lasten tilanne Gazassa on katastrofaalinen. Jopa 17 000 raskaana olevaa ja imettävää naista tarvitsee akuuttia hoitoa aliravitsemukseen tulevien kuukausien aikana. Akuutti nälänhätä aiheuttaa yhä enemmän raskauskomplikaatioita, ja useampi vauva syntyy alipainoisena. Mikään ei oikeuta nälän käyttämistä aseena lapsia ja viattomia ihmisiä vastaan, korostaa Demarinaisten puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Helena Marttila tiedotteessa.
Israel on estänyt ruoka- ja lääkekuljetukset Gazan alueelle yli kahden kuukauden ajan, ja rajanylityspaikoilla seisoo kuorma-autoja täynnä tarvikkeita vastaamaan esimerkiksi 55 000 raskaana olevan tarpeisiin.
– Nyt apua alueelle on sallittu minimaalinen määrä Gazan tilanteeseen nähden. Avun päästäminen Gazaan on Israelin viranomaisten keino välttää syytökset gazalaisten näännyttämisestä ja kiillottaa kuvaansa ulkomaailmalle. Lisäksi kaiken epäinhimillisyyden päälle Israel on tulittanut apua hakevia aiheuttaen lisää kuolonuhreja, tiedotteessa sanotaan.
DEMARINAISET vaatii, että Orpon hallituksen on voimallisesti vaadittava Israelia kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta ja pikaisesti aloitettava toimet Palestiinan valtion tunnustamiseksi.
Täysi tulitauko on aloitettava välittömästi ja humanitaarisen avun saanti Gazan alueelle on turvattava. Lisäksi humanitaarista rahoitusta erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen turvaamiseksi on lisättävä.
– Gazan kaistale on ollut jo pitkään Hamasin vallan alla, mikä on johtanut perusoikeuksien murskaamiseen ja tavallisten palestiinalaisten syrjään jättämiseen. Nyt nämä samat ihmiset joutuvat kohtuuttomasti maksamaan Israelin armottoman hyökkäyksen seuraukset.
– Meidän on varmistettava, että kun Palestiinan valtio syntyy, se on palestiinalaisten oma – ei terroristijärjestö Hamasin hallitsema. Myös palestiinalaisilla on oikeus turvalliseen, vapaaseen ja demokraattiseen valtioon ilman sortoa kummaltakaan puolelta, sanoo Demarinaisten 1. varapuheenjohtaja Tawar Salari.
TIEDOTTEESSA muistutetaan, että sodan ja väkivallan psykologiset jäljet ovat vakavat ja pitkät. Gazassa sukupuolistunut väkivalta ja seksuaaliväkivalta ovat lisääntyneet.
– Naiset ja tytöt ovat turvattomissa olosuhteissa alttiimpia lähisuhdeväkivallalle, häirinnälle ja lapsiavioliitoille. Ihmisten kärsimys Gazan kaistalla on jo sanoinkuvaamaton. Samaan aikaan Yhdysvallat on jälleen estänyt veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston Gazaa koskevan päätöslauselman hyväksymisen, millä olisi vaadittu alueelle välitöntä ja pysyvää tulitaukoa. Tämän takia Suomen on oltava aktiivinen nyt, vaatii järjestön puheenjohtaja Helena Marttila.
