VALIKKO

Verohallinto: Tarkastukset yrityksissä tepsivät – ”Tehokas keino torjua harmaata taloutta”

Verotarkastuksilla saavutetaan huomattavaa vaikutusta harmaan talouden toimijoiden verotuskäyttäytymiseen, sanoo Verohallinto tiedotteessa.

Verohallinnon mukaan verotarkastetut yhtiöt ilmoittivat enemmän palkkoja ja palkkioita, minkä lisäksi verotarkastettujen yhtiöiden nettotulos kasvoi. Näin niille voitiin tarkastuksen jälkeen määrätä enemmän yhteisöveroa maksettavaksi.

Verohallinnon mukaan verotarkastusten välitön vaikutus oli 2,7 miljoonaa euroa enemmän maksettuja veroja.

-  Selvitys osoittaa, että verotarkastukset ovat tehokas keino torjua harmaata taloutta. Verotarkastus parantaa merkittävästi toimintaansa jatkaneiden yritysten veroilmoittamista erityisesti silloin, kun kyseessä on harmaan talouden toimija, sanoo harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.

Verohallinnon mukaan runsas kolmasosa harmaan talouden toimijoista lopetti toimintansa puolen vuoden sisällä verotarkastuksesta.

AVAINSANAT

Helsingissä lahjusepäily: rakennusliike maasutti kaupungin työntekijöitä?

Poliisi epäilee Helsingin kaupungin työntekijöitä ja rakennusalan yhtiön väkeä lahjusrikoksista. Rakennusyhtiön ihmisten epäillään voidelleen yhteyshenkilöitään vapaa-ajan tilaisuuksilla.

-  Kyse oli kestityksestä jääkiekko-otteluiden yhteydessä vuonna 2020. Epäillyt yrityksen työntekijät järjestivät kolme tilaisuutta vuoden aikana, poliisi kertoi perjantaina tiedotteessaan.

Poliisi kertoo, että Helsingin kaupungin sisäinen tarkastuskin on pitänyt tilaisuuksia epäasiallisena kestitsemisenä.

-  Yksittäisen tilaisuuden osallistujamäärä oli poliisin käsityksen mukaan noin kymmenen henkilöä. Jokaisesta tilaisuudesta aiheutui noin 3  000 euron tila- ja tarjoilukustannukset, sanoi tiedotteessa tutkinnanjohtaja Jarno Vänni.

Lahjuksen antamisesta epäillään kolmea yhtiön työntekijää, jotka työskentelivät poliisin mukaan esimerkiksi työnjohdossa ja yksikön johdossa.

Lahjuksen ottamisesta epäiltynä on kaksi Helsingin kaupungin työntekijää. He työskentelivät projektipäällikkönä ja rakennuttajainsinöörinä samoissa hankkeissa.

POLIISIN MUKAAN kyseiset kaupungin työntekijät pystyivät vaikuttamaan siihen, mikä maanrakennusyritys valitaan projekteihin.

Yhtiön valinnassa ei poliisin mukaan aina noudatettu Helsingin kaupungin kilpailuttaman puitejärjestelmän etusijajärjestystä.

Joissain tapauksissa valinnassa suosittiin poliisin mukaan epäiltyjen lahjuksen antajien edustamaa yhtiötä.

-  Lahjusten antajien työsuhteet päättyivät kyseessä olevassa yhtiössä vuonna 2021. Samaan aikaan kyseisen projektinjohtajan hankkeissa päättyivät myös tilaukset yritykselle, Vänni sanoi tiedotteessa.

Poliisin mukaan projektinjohtajan hankkeissa yhtiöltä tilattiin maanrakennustöitä noin 2,6 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Seuraavana vuonna tilausten arvo putosi 0,7 miljoonaan, ja vuonna 2022 tilauksia ei ollut ollenkaan.

Juttu on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.

Teksti: STT / Jecaterina Mantsinen

AVAINSANAT

Synkät konkurssiluvut julki – tällaista on nähty viimeksi vuonna 1996

  • Talous
  • 13.06.2025
  • 14:42
  • (Päivitetty: 13.06. 15:08)

Konkurssien määrä jatkoi kasvuaan toukokuussa. Konkursseja pantiin kuukauden aikana vireille kaikkiaan 366, eli 39 enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Tilastokeskus kertoo, että 12 kuukauden aikavälillä konkurssihakemuksia jätettiin yhteensä 3  710, kahdeksan prosenttia enemmän verrattuna edeltävään 12 kuukauden jaksoon.

Määrän kasvu on tasaantunut, mutta konkursseja tulee vireille enemmän kuin finanssikriisin jälkeen vuonna 2009.

Yhtä synkkiä lukuja on Tilastokeskuksen mukaan nähty edellisen kerran vuonna 1996.

-  Alkuvuoden aikana konkurssiin on haettu eniten palvelualojen yrityksiä. Palvelualojen konkurssihakemuksia jätettiin eniten suurissa kasvukeskuksissa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, kertoi Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kuussaari tiedotteessa.

AVAINSANAT

Muistatko Carl Haglundin? Nyt entisestä puolustusministeristä tulee pankkiiri

Entinen puolustusministeri ja europarlamentaarikko Carl Haglund on nimitetty Aktia-pankin uudeksi toimitusjohtajaksi.

Haglund (s. 1979) toimi poliittisella urallaan myös RKP:n puheenjohtajana vuodet 2012-2016.

Haglund aloittaa Aktiassa pankin tiedotteen mukaan viimeistään syyskuussa ja siirtyy toimitusjohtajan tehtävään perehtymisjakson jälkeen. Viimeiset kolme vuotta Haglund on toiminut työeläkeyhtiö Veritaksen toimitusjohtajana.

Nimityksen takia Haglund jättää heti nykyisen paikkansa Aktian hallituksessa.

TAUSTALLA on Aktian yllättävä johtajavaihdos.

Tiedotteen mukaan Aktian hallitus ja nykyinen toimitusjohtaja Aleksi Lehtonen sopivat yhdessä, että Lehtonen jättää toimitusjohtajan tehtävän heti torstaina. Lehtonen aloitti tehtävässä vasta noin vuosi sitten.

Hallitus on nimittänyt pankkitoiminnasta vastaavan johtajan Anssi Huhdan Aktian väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Haglundin perehtymisjakson päättymiseen asti.

HAGLUND oli puolustusministerinä vuosina 2012-2015.

Vuonna 2014 hän aiheutti suomenruotsalaisissa piireissä somemyrskyn esiinnyttyään Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen muotikuvissa Mannerheim-museossa. Merkkivaatekuvia moitittiin ”liian elitistisiksi” ja Marski-miljöötä pidettiin armeijaa käymättömälle ministerille sopimattomana.

Hän erosi kansanedustajuudesta vuonna 2016 siirtyessään liike-elämään.

AVAINSANAT

Akava Works synkistelee: Suomen taloudessa ei päivä paista pitkään aikaan

Kesäkelit jatkuvat Suomen taloudessa, Akava Works ennustaa.

Palkansaajakeskusjärjestö Akavan yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö Akava Works on alentanut tuntuvasti ennustettaan Suomen talouskasvusta tälle ja ensi vuodelle.

Akava Works arvioi, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,8 prosenttiin, kun aiempi ennuste lupasi 1,5 prosentin kasvua.

Ensi vuodelle ennustetaan 1,7 prosentin kasvua aiemmin ennustetun 1,9 prosentin sijaan.

Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan talouden toipuminen on jatkunut odotettua hauraampana. Kasvun moottorit puuttuvat.

Samalla työttömyysjaksot pitkittyvät ja työttömien määrä jatkaa nousuaan. Työllisyyden kohentumista on luvassa vasta syksyllä.

TOISTAISEKSI Suomen työmarkkinat ovat heikentyneet enemmän ja pidempään kuin odotettiin. Työllisten määrä on vähentynyt jo kahden vuoden ajan ja työttömien määrä kasvanut. Sorjosen mukaan suunta näyttää muuttuvan niin, että työllisyystilastot kohenevat syksyllä.

-  Työllisyyden heikkeneminen on hidastunut merkittävästi ja mahdollisesti jo jopa pysähtynyt. Uusia työttömyysjaksoja on alkanut lokakuusta 2024 alkaen aiempaa vähemmän. Avoimia työpaikkoja on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen vähän, joten työttömien on vaikea työllistyä. Työttömyydet pitkittyvät ja se pitää työttömien määrän yhä nousussa, Sorjonen kertoo tiedotteessa.

Akava Worksin ennusteen mukaan työttömyysaste pysyy tänä vuonna keskimäärin 9,3 prosentissa ja laskee ensi vuonna hiukan päätyen keskimäärin 8,7 prosenttiin.

ELPYMISESTÄ näkyy silti joitain merkkejä. Nimellispalkat nousevat hintoja nopeammin, mikä parantaa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Lisäksi korkotaso on laskenut selvästi. Uusien asuntolainojen keskikorko on laskenut huipuistaan lähes kaksi prosenttiyksikköä ja kaikkien asuntolainojen vajaan prosenttiyksikön.

Lisäksi rakennusalan taantuma lähestyy loppuaan. Talouskasvua pitkään jarruttanut rakentaminen alkaa lähitulevaisuudessa vauhdittaa talouden nousua, mikä antaa lisävauhtia myös palveluille, teollisuudelle ja kaupalle. Kuluttajat pysyvät varovaisina vielä tänä vuonna, Sorjonen ennakoi.

-  Kulutus voi kasvaa arvioitua enemmän, jos kotitaloudet ovat valmiita vähentämään säästämistä arvioitua jyrkemmin tai jos työllisyys kohenee odotettua ripeämmin.

AVAINSANAT

OP: Pirkanmaa kiihdyttää karkuun muilta maakunnilta

Maakuntien talouksien ennustetaan elpyvän laskusuhdanteesta eri tahtiin. OP:n ekonomistit ennustavat, että lähivuosina nopeinta kasvua nähdään Uudellamaalla. Maakunta toipuu keskimääräistä syvemmästä laskusuhdanteesta.

Sen sijaan pidemmällä aikavälillä nopeinta kasvu on ekonomistien ennusteen mukaan Pirkanmaalla.

-  Pirkanmaa näyttää kiihdyttävän muilta maakunnilta karkuun, kun tarkastellaan 2000-luvun talouskehitystä, toteaa OP-ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela.

Ekonomistit ennustavat talouden kasvavan lähivuosina suurimmassa osassa Suomen maakuntia, mutta kasvu käynnistyy hitaasti. Vuosina 2025-2026 bruttokansantuotteen kasvuasteet vaihtelevat nollan tuntumasta aina kahden prosentin kasvuun.

Suurin osa maakunnista oli laskusuhdanteessa viime vuonna. Syvin laskusuhdanne oli Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Kaikki maakunnat eivät kuitenkaan olleet laskusuhdanteessa, vaan ekonomistien arvion mukaan noususuhdanteessa olivat Ahvenanmaa, Pohjanmaan maakunnat ja Kainuu.

-  Suhdanteiden vaihtelu kertoo siitä, että paikalliset tekijät vaikuttavat maakunnan talouskehitykseen, Kortela toteaa.

Paikallisiin tekijöihin voidaan lukea esimerkiksi alueellisten työmarkkinoiden muutos.

AVAINSANAT