Venäläisen sotilasilma-aluksen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa, kertoo puolustusministeriö.
Epäilty ilmatilaloukkaus tapahtui iltapäivällä Porvoon edustalla.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo tiedotteessa, että epäillyn ilmatilaloukkauksen tutkinta on käynnistetty välittömästi.
Tapausta tutkii Rajavartiolaitos. Sen kerrotaan tiedottavan asiasta tarkemmin tutkinnan edettyä.
Poliisi epäilee Helsingin kaupungin työntekijöitä ja rakennusalan yhtiön väkeä lahjusrikoksista. Rakennusyhtiön ihmisten epäillään voidelleen yhteyshenkilöitään vapaa-ajan tilaisuuksilla.
- Kyse oli kestityksestä jääkiekko-otteluiden yhteydessä vuonna 2020. Epäillyt yrityksen työntekijät järjestivät kolme tilaisuutta vuoden aikana, poliisi kertoi perjantaina tiedotteessaan.
Poliisi kertoo, että Helsingin kaupungin sisäinen tarkastuskin on pitänyt tilaisuuksia epäasiallisena kestitsemisenä.
- Yksittäisen tilaisuuden osallistujamäärä oli poliisin käsityksen mukaan noin kymmenen henkilöä. Jokaisesta tilaisuudesta aiheutui noin 3 000 euron tila- ja tarjoilukustannukset, sanoi tiedotteessa tutkinnanjohtaja Jarno Vänni.
Lahjuksen antamisesta epäillään kolmea yhtiön työntekijää, jotka työskentelivät poliisin mukaan esimerkiksi työnjohdossa ja yksikön johdossa.
Lahjuksen ottamisesta epäiltynä on kaksi Helsingin kaupungin työntekijää. He työskentelivät projektipäällikkönä ja rakennuttajainsinöörinä samoissa hankkeissa.
POLIISIN MUKAAN kyseiset kaupungin työntekijät pystyivät vaikuttamaan siihen, mikä maanrakennusyritys valitaan projekteihin.
Yhtiön valinnassa ei poliisin mukaan aina noudatettu Helsingin kaupungin kilpailuttaman puitejärjestelmän etusijajärjestystä.
Joissain tapauksissa valinnassa suosittiin poliisin mukaan epäiltyjen lahjuksen antajien edustamaa yhtiötä.
- Lahjusten antajien työsuhteet päättyivät kyseessä olevassa yhtiössä vuonna 2021. Samaan aikaan kyseisen projektinjohtajan hankkeissa päättyivät myös tilaukset yritykselle, Vänni sanoi tiedotteessa.
Poliisin mukaan projektinjohtajan hankkeissa yhtiöltä tilattiin maanrakennustöitä noin 2,6 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Seuraavana vuonna tilausten arvo putosi 0,7 miljoonaan, ja vuonna 2022 tilauksia ei ollut ollenkaan.
Juttu on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.
Teksti: STT / Jecaterina Mantsinen
Keskusrikospoliisi kertoo saaneensa valmiiksi esitutkinnan Suomenlahdella jouluna tapahtuneista kaapelinkatkomisista.
KRP sanoo epäilevänsä Eagle S -säiliöaluksen päällystön jäseniä törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä.
Poliisin mukaan tapahtumien kulusta on tutkinnan perusteella tullut selkeä kuva.
Cookinsaarille rekisteröity Eagle S -säiliöalus laahasi ankkuriaan merenpohjaa pitkin, katkaisi Estlink 2 -sähkökaapelin ja vaurioitti muutamaa datakaapelia joulupäivänä 2024.
Heti kun teot huomattiin, suomalaiset viranomaiset nousivat alukseen ja ohjauttivat tankkerin ankkuriin Suomen rannikon suojaan. Alus lasteineen takavarikoitiin väliaikaisesti.
Kun Eagle S oli tutkittu, sen takavarikko purettiin ja alus pääsi jatkamaan matkaansa. Se poistui Suomen alueelta maaliskuussa.
LUULTAVASTI ankkurinlaahaus ei olisi voinut tapahtua ilman että laivalla huomattiin sitä. Ainakin päällystön olisi pitänyt ryhtyä tarpeellisiin varotoimiin ennen ja jälkeen kaapelirikkoa. Tätä puidaan aikanaan oikeudessa, mikäli juttu etenee sinne asti.
– Epäiltyjen joukossa on aluksen turvallisesta kulusta, navigoinnista ja toiminnasta vastaavat kapteeni, yliperämies ja perämies. Esitutkinnassa on selvitetty ja arvioitu muun muassa sitä, millainen vastuu kolmikolla on ollut aluksen kunnosta ja missä määrin heidän olisi pitänyt havainnoida ankkurin putoaminen mereen, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Sami Liimatainen poliisin tiedotteessa.
Seuraavaksi juttu siirtyy syyteharkintaan valtakunnansyyttäjälle.
Helsingin hovioikeus tuomitsi perjantaina ehdolliseen vankeuteen Maavoimien majurin, joka oli säilyttänyt salassa pidettäviä tietoja salaamattomalla muistitikulla vuosien ajan.
Tapaus paljastui, kun ulkopuolinen henkilö löysi muistitikun Mikkelin varuskunnan pihalta.
Syytetty mies työskenteli rikoksen tekoaikaan vuosina 2014-2021 Puolustusvoimissa johtamisjärjestelmäpäällikkönä, sektorijohtajana sekä viesti- ja tietojärjestelmän järjestelmäpäällikkönä.
Tuona aikana mies oli oikeuden mukaan säilyttänyt muistitikulla salassa pidettäviä tietoja, jotka olivat salaamattomia ja selväkielisiä. Mies oli myös ottanut muistitikun mukaansa vaihtaessaan palveluspaikkaa Maasotakoulusta Lappeenrannasta Maavoimien esikuntaan Mikkeliin.
Muistitikku sisälsi satoja asiakirjoja. Hovioikeuden mukaan niistä suurin osa kuului turvallisuusluokkaan IV (käyttö rajoitettu). Aineistossa oli myös merkittävä määrä turvallisuusluokkaan II (salainen) ja III (luottamuksellinen) kuuluvia asiakirjoja.
MIES KIISTI syyllistyneensä rikokseen ja sanoi, että lähes kaikki muistitikulla olleet asiakirjat olivat vanhentuneita, kumottuja ja korvattu uusilla.
Hän myönsi osin laiminlyöneensä noudattaa ohjetta muistitikun tietohuollosta ja tarpeettomien tiedostojen poistamisesta ja sanoi, että tikulla ei olisi pitänyt olla kaikkea sitä turvallisuusluokiteltua taustamateriaalia, jota sieltä oli löytynyt.
Tutkinnassa ei selvinnyt, miten tikku päätyi varuskunnan pihalle
Mies myös sanoi, ettei ollut toiminut tahallisesti eikä ollut tavoitellut toiminnallaan mitään etua.
Hovioikeus katsoi, että muistitikulla ollut aineisto ei ollut miltään osin julkista.
- Se, että tieto on joltain osin voinut tosiasiallisesti olla vanhentunutta ja siten sen aiheuttama vahinko julkisuuteen päätyessä vähäistä, ei anna aihetta arvioida toisin teon oikeudellista luonnetta, tuomiossa sanotaan.
Mies sanoi säilyttäneensä muistitikkua Maavoimien esikunnassa Mikkelissä yhteiskäytössä olleessa kassakaapissa.
Tutkinnassa ei selvinnyt, miten tikku päätyi varuskunnan pihalle. Oikeus katsoi kuitenkin, että mies oli omalla toiminnallaan aiheuttanut tikun joutumisen pois kassakaapista ja siten turva-alueen ulkopuolelle.
SYYTTÄJÄ haki miehelle tuomiota törkeästä palvelusrikoksesta. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että miehen tehtävä ei ollut rikoslain tarkoittamalla tavalla erityisen vastuunalainen, joten se päätyi tuomitsemaan miehen perusmuotoisesta palvelusrikoksesta.
Hovioikeuden mukaan teko ei kuitenkaan enää ollut sakolla sovitettavissa, kun huomioitiin miehen piittaamattomuus ja välinpitämättömyys normeista, teon pitkä kesto ja tietojen runsas määrä. Näin ollen se tuomitsi hänet 60 päivän ehdolliseen vankeuteen. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Syytetyn sotilasarvon takia asia käsiteltiin hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena. Hän voi valittaa tuomiosta korkeimpaan oikeuteen.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on jaettu tänään muun muassa toimittaja Mikko Peltolalle ja Osmo Peltolalle Peltsi ja Osmo -televisiosarjasta. Yleisradion sarja saa kiitosta sen uteliaasta ja avoimesta tavasta katsoa maailmaa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) jakoi yhteensä kahdeksan valtionpalkintoa ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta. Tämän vuoden palkinnon saajia yhdistää äänen antaminen sivuun jääneille ja vallitsevien rakenteiden haastaminen.
STT:n toimittaja Jecaterina Mantsinen sai palkinnon yhdessä toimittaja Anne Kantolan ja luovan työn ammattilaisen Omos Okohin kanssa tunnustuksena teoksesta Kuin veljet – Totuus Suomen katujengeistä, jossa pohditaan nuorten miesten jengiytymisen ja väkivallan takana olevia syitä.
Suurimmat 30 000 euron arvoiset palkinnot myönnettiin Jumppatytöt-näytelmän tekijöille sekä Operaatio Arktis -yhdistykselle. Muut palkinnot olivat suuruudeltaan 15 000 euroa.
Näyttelijöiden Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen käsikirjoittama ja ohjaama Jumppatytöt-teos antaa palkintoperusteiden mukaan äänen sadoilletuhansille suomalaisille tytöille ja naisille, joita voimisteluseurat ovat joukkuevoimistelun parissa liikuttaneet. Suuren suosion kerännyt näytelmä kiertää laajasti ympäri Suomea ainakin kevääseen 2026 saakka.
Operaatio Arktis on nuorten perustama järjestö, joka pyrkii vaikuttamaan globaaliin ilmastopolitiikkaan ja ilmastostrategioihin tutkitun tiedon pohjalta. Nuoret ovat onnistuneet lyhyessä ajassa saamaan äänensä kuuluviin kotimaisilla ja kansainvälisillä areenoilla, tiedotteessa sanotaan.
YLEISRADION toimittaja Jaakko Keso palkittiin perinteisiä journalistisia raja-aitoja rikkovasta työstä, joka perusteluiden mukaan kyseenalaistaa yksinkertaistavat moraaliset asetelmat ja antaa ilmiöiden puhua puolestaan.
Dosentti Riie Heikkilä palkittiin teoksesta Miksi lakkasimme lukemasta? – Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta, joka palkintoperusteiden mukaan on kiinnostava ja helposti lähestyttävä katsaus lukemisen kehitykseen Suomessa.
Arkkitehtuurin historioitsija Panu Savolainen ja valokuvaaja Aleks Talve saivat palkinnon tunnustuksena kirjasta Arkkitehtuurimme vuosituhannet – Suomen arkkitehtuurin historia alusta loppuun. Tiedotteessa kirjan kuvaillaan onnistuvan yleistajuistamaan suomalaista arkkitehtuurihistoriaa ja lisäämään rakennetun ympäristön lukutaitoa.
Dosentti Hanna Ylöstalo ja tutkijatohtorit Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Inna Perheentupa palkittiin talouspuhetta avartavasta teoksesta Feminismiä talouteen – Opas kriittiseen talouslukutaitoon.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot ovat Suomen korkein kunnianosoitus ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta.
Hallinto-oikeus päätti jo viime keväänä, että kirjailijoiden korona-apurahojen jakoon osallistunut arvioija oli esteellinen työhönsä. Taiteen edistämiskeskus Taike ei ole silti ehtinyt korjata tai muuttaa vanhoja apurahapäätöksiään.
Kiistan selvittely on jatkunut jo vuodesta 2022 asti. Kirjailija Ida Pimenoff valitti tuolloin pandemian aikaisten apurahojen jakamistavoista.
Viime vuoden maaliskuussa tulleen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Pimenoffin ja muiden työskentelyapurahaa hakeneiden kirjailijoiden hakemuksia Taikelle arvioinut kirjailija oli esteellinen tehtäväänsä. Siksi Pimenoffin saama kielteinen apurahapäätös pitää kumota ja asia käsitellä uudelleen.
Myös korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti jo lokakuussa, että Taiteen edistämiskeskus ei saa valituslupaa hallinto-oikeuden antamaan päätökseen. Silti keskus ei ole vieläkään tehnyt apurahajaosta uutta arviointia.
Taike on asiantuntijavirasto, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa.
Nyt Pimenoff harkitsee kantelua oikeuskanslerille ratkaisun täytäntöönpanon viivästymisestä. Hänen mukaansa Taiken on pitänyt olla varautunut siihenkin mahdollisuuteen, että valituslupaa ei korkeimmasta hallinto-oikeudesta tule.
- Peliaika on kyllä ollut aika pitkä. Jos viranomainen on tehnyt lainvastaisen päätöksen, kuinka kauan on OK istua sen päällä, Pimenoff sanoo STT:lle.
PIMENOFF LÄHETTI Taikelle vuonna 2022 oikaisuvaatimuksen, jossa hän vaati keskusta ottamaan kantaa työskentelyapurahahakemuksia arvioineen kirjailijan mahdolliseen esteellisyyteen.
Pimenoff oli nähnyt Instagramissa kirjailijan tarinoita, joissa tämä kertoi viettäneensä aikaa kahden muun kirjailijan kanssa saariretriitissä ja kotonaan muutama kuukausi ennen apurahahakua.
Hakemuksia arvioinut kirjailija puolsi 12 000 euron apurahoja näille kahdelle tuttavalleen. Pimenoff taas sai hylkäävän päätöksen.
Taike hylkäsi Pimenoffin oikaisuvaatimuksen. Tämän jälkeen hän valitti asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen, joka päätyi pitämään arvioitsijaa esteellisenä rahanjakamiseen.
Oikeuden päätöksen mukaan kolme kirjailijaa olivat somejulkaisujen perusteella viettäneet yhdessä aikaa tavalla, joka on vaarantanut ulkopuolisessa ja objektiivisessa tarkastelussa arvioitsijan puolueettomuuden.
Hakemuksia arvioinut kirjailija puolsi 12 000 euron apurahoja näille kahdelle tuttavalleen.
Pimenoff kertoi viime joulukuussa STT:n haastattelussa, että hän ei ollut koskaan sitä mieltä, että Taiken olisi tullut myöntää apuraha juuri hänelle, vaan kyse oli viranomaisen päätöksen laillisuudesta.
Hän olisi halunnut, että kaikkien kirjailijoiden apurahahakemukset arvioitaisiin uudelleen. Hallinto-oikeuden päätös koskee kuitenkin vain Pimenoffin Taikelta saamaa päätöstä, koska valitus oli hänen tekemänsä.
TAIKEN TAITEEN tukemisen päällikkö Henri Terho vahvistaa, että Pimenoff ei ole vielä saanut asiassaan uutta päätöstä, mutta ei halua kommentoida tapausta tarkemmin.
- Tämä on tapauksena poikkeuksellinen. On vaikea sanoa, onko käsittelyaika ollut tyypillinen tai epätyypillinen, sillä tässä on kyse ainutlaatuisesta tapauksesta, Terho sanoo STT:lle.
Terhon mukaan asia tutkitaan uudelleen huolella ja harkiten.
- Se vaatii oman aikansa.
Terhon mukaan Taike on päivittänyt hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen taidetoimikuntien työtä varten tehtyä sisäistä puolueettomuusohjetta, jossa käsitellään sitä, kuinka esteellisyysasioita hoidetaan ja millaisia ratkaisuja eri tilanteisiin on olemassa.
KORONA-APURAHOJEN haku, johon Pimenoff osallistui, oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että päätöstä ei tehnyt toimikunta vaan Taiken johto kahden arvioitsijan lausuntojen perusteella.
Instagramiin ajanvietostaan päivityksiä tehnyt kirjailija oli arvioitsijoista toinen.
Normaalisti toimikunta päättää itse jäsenensä esteellisyydestä, mutta Pimenoffin tapauksessa toimikuntaa ei edes ollut.
- Tämä oli niin poikkeuksellinen tapaus, että sinänsä tämä ei ole varsinaisesti vaikuttanut päätösprosesseihin, Henri Terho kertoo.
Taiken päivitetyssä ohjeessa täsmennetään Terhon mukaan nyt sitä, että ”lyhyehkö mutta intensiivinen, normaalin ammatillisen läheisyyden ylittänyt, sosiaalisessa mediassa esitetty ystävyys” voidaan tulkita esteellisyydeksi.
Ohjeessa on erilaisia esimerkkejä esteellisyystulkinnoista. Esimerkiksi teatterinjohtaja ei ole automaattisesti esteellinen päättämään alaisen hakemasta apurahasta, vaan merkitystä on esimerkiksi esimies-alaissuhteen tiiviydellä ja organisaation koolla, Terho kertoo.
Teksti: STT / Heli Laakkonen
