VALIKKO

Venäjä kommentoi Naton sotaharjoituksia Suomessa: ”Tällainen toiminta lisää mahdollisen sotilaallisen yhteenoton riskiä”

Taustalla ruotsalainen Göteborg-luokan korvetti HMS Gävle syksyn Freezing Winds 23 -pääsotaharjoituksessa Hangon edustalla 23. marraskuuta 2023.

Sotilasliitto Naton sotaharjoitukset Suomessa lisäävät mahdollisten sotilaallisten välikohtausten riskiä, sanoo Venäjän ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova valtiollisen Ria Novosti -uutistoimiston haastattelussa.

-  Liittouma jatkaa sotilastoimia maassa, joka oli ennen puolueeton… tällainen toiminta lisää mahdollisen sotilaallisen yhteenoton riskiä, Zaharova sanoi.

Zaharova sanoi uskovansa, että kuluvalla viikolla alkavat sotaharjoitukset ovat osa hybridisotaa Venäjää vastaan. Zaharovan mukaan Venäjä seuraa tarkasti “kollektiivisen lännen aggressiivisia toimia”.

-  Epäilemättä kaikkiin tarpeellisiin poliittisiin ja sotilasteknisiin toimiin maamme puolustuskyvyn uhkien pysäyttämiseksi tullaan ryhtymään, Zaharova jatkoi.

Naton sotaharjoitukset Suomessa alkavat perjantaina.

Zaharovan kommenteista kertoi Suomessa aiemmin Helsingin Sanomat.

AVAINSANAT

Tappava massataktiikka: Venäjä menettää Ukrainassa lähes 900 sotilasta päivässä

Venäjä menetti viime kuussa keskimäärin 899 sotilasta joka päivä kaatuneina tai haavoittuneina Ukrainan sodassa, kertoi Britannian puolustusministeriö päivittäisessä tiedusteluraportissaan viestipalvelu X:ssä lauantaina.

Menetyksien määrä on näin ministeriön mukaan pysynyt alkuvuoden tasolla.

Puolustusministeriö kuitenkin arveli, että tappiot tulevat kasvamaan tulevien kahden kuukauden aikana, koska taistelujen Ukrainan itärintamalla odotetaan kiihtyvän.

Puolustusministeriön mukaan Venäjä on menettänyt runsas kaksi vuotta sitten alkaneen sodan aikana yli 465  000 sotilasta.

Venäjä tulee kuitenkin jatkossakin suosimaan sodankäynnissään massaan perustuvaa tapaa laadun sijasta, millä puolustusministeriö arvelee olevan pitkällisiä vaikutuksia Venäjän asevoimiin.

AVAINSANAT

Jutta Urpilainen kannattaa EU:n puolustuskomissaarin tehtävää – turvallisuus EU:n kärkihankkeita myös ensi kaudella

Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) uskoo puolustuksen olevan Euroopan unionin tärkeimpiä tehtäviä myös tulevalla kaudella. Hän sanoi Ylen Ykkösaamussa EU-maiden jakavan näkemyksen, että EU:n pitää vahvistaa omaa puolustustaan ja varautumista erilaisiin kriiseihin.

Urpilainen piti hyvänä presidentti Sauli Niinistön tehtävää, jossa hän tekee raportin Euroopan kriisivarautumisesta.

– EU:n on kyettävä vahvistamaan omia kyvykkyyksiään niin jäsenvaltioiden kuin koko unionin tasolla. Tämä tarkoittaa myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämistä. Pidän esitystä puolustuskomissaarin tehtävän perustamisesta on hyvänä.

URPILAINEN näkee Suomen tilanteen haastavaksi Venäjän aggression lisääntyessä. Myös itärajan tilanne huolestuttaa.

Urpilainen arvioi, että EU:ssa on hyvin laaja tuki Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili Suomessa ja itärajalla viime kuussa. Hän lupasi vierailullaan EU:n tukevan Suomea puolustuksessa.

– Von der Leyenin lupaus tarkoittaa sitä, että Suomi ei ole yksin. Kyse on etenkin poliittisesta tuesta. Sen lisäksi EU on antanut meille Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kautta konkreettista henkilöstötukea ja teknistä apua, Urpilainen sanoi Ykkösaamussa.

Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme.

Itärajan jännittyneestä tilanteesta huolimatta Urpilainen ei kannata sellaisten rajoihin liittyvien lakien säätämistä, jotka olisivat kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien vastaisia.

– Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä huomioimaan tämän lakeja säädettäessä.

Urpilainen pitää tärkeänä myös Itä-Suomen taloudellista tukemista.

– Tämä on välttämätöntä, koska etenkin Itä-Suomi on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista.

KESÄN EU-vaaleihin liittyvissä kyselyissä on ennakoitu menestystä niin sanotulle laitaoikeistolle. Jo nyt monessa Euroopan maassa on laitaoikeiston kannatus vahvassa kasvussa.

Jutta Urpilainen näkee tässä kehityksessä riskejä. Hän sanoo laitaoikeiston monien näkemysten eroavan merkittävästi EU:n tämän kauden peruslinjasta. Hän pelkää laitaoikeiston vaalimenestyksen vaarantavan EU:ta kehittävän ja eteenpäin vievän suunnan.

Laitaoikeisto nousu voisi Urpilaisen mukaan muuttaa merkittävästi muun muassa EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Hän arvioi tässä tilanteessa ympäristötoimien kunnianhimon tason laskevan ja tavoitteiden aikataulun hidastuvan. Esimerkiksi EU:n tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä voisi siirtyä myöhemmäksi.

– Takapakkia voisi tulla myös maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvokysymyksissä ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat perinteisesti olleet laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

KIINAN johtaja Xi Jinping vierailee ensi viikolla Euroopassa.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Urpilainen näkee Kiinalla olevan kaksi vastakkaista roolia Euroopassa. Se on EU:lle taloudellinen kilpailija, joka ajaa poliitikallaan Euroopan arvoista eroavaa yhteiskuntajärjestelmää. Samalla EU:lla ja Kiinalla on paljon yhteisiä intressejä ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä alkaen.

Takapakkia voisi tulla maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvossa ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

Urpiainen korostaa rakentavan vuoropuhelun ylläpitämistä Kiinan kanssa, vaikka samalla pohditaan kauppaan ja kiinalaisiin investointeihin liittyviä riskitekijöitä ja niiden hallintaa.

Kiina on ollut myös Afrikassa pitkäjänteinen toimija, joka on sielläkin samalla pyrkinyt edistämään omia poliittisia pyrkimyksiään.

Afrikassakin on kasvavaa kritiikkiä Kiinan toiminaa kohtaan. Kiinan Afrikkaan liittyvät hankkeet rahoitetaan pääosin kiinalaisella lainarahalla. Osassa Afrikan maita jopa 50 prosenttia budjetista menee lainanhoitokustannuksiin.

Afrikan maiden kumppanuuksista vastaava Urpilainen kertoi EU:n muuttaneen tällä kaudella kansainvälisiin kumppanuuksiin liittyvää kehityspolitiikkansa paradigmaa. Tavoitteena on rakentaa EU:n ja Afrikan maiden välillä tasavertaisia kumppanuuksia, jotka hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

EU:n suunnitelmana on aloittaa Afrikassa yksityisiä ja julkisia investointeja 150 miljardin euron arvosta vuoteen 2027 mennessä.

AVAINSANAT

Gazan tulitauosta neuvotellaan taas – Blinken: Gazan kansan ja aselevon esteenä on vai Hamas

WHO varoittaa, että Israelin mahdollinen maahyökkäys Rafahiin voisi johtaa verilöylyyn.

Äärijärjestö Hamasin delegaation on määrä saapua lauantaina Egyptin pääkaupunkiin Kairoon jatkamaan kuukausikaupalla paikallaan junnanneita Gazan aseleponeuvotteluja. Hamasin on määrä ottaa kantaa ehdotukseen, joka toteutuessaan muun muassa lopettaisi taistelut 40 päiväksi ja johtaisi jopa tuhansien palestiinalaisvankien vapauttamiseen vastineeksi Hamasin ja muiden äärijärjestöjen sieppaamien panttivankien vapauttamisesta.

-  Ainut asia, joka enää on Gazan kansan ja aselevon esteenä on Hamas, painotti Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken perjantaina.

Hamas kertoi omassa tiedotteessaan tarkastelleensa tuoreinta ehdotusta “positiivisessa hengessä”.

-  Ja lähdemme Kairoon samassa hengessä, jotta voisimme päästä sopimukseen, tiedotteessa vakuutettiin.

Täysimittainen sotilasoperaatio Rafahissa voisi johtaa verilöylyyn ja heikentää jo entisestään vaurioitunutta terveydenhuoltojärjestelmää

USA ei tue hyökkäystä Rafahiin.

Aseleponeuvottelujen suurimpia pullonkauloja ovat olleet Hamasin vaatimus pysyvästä aselevosta sekä Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun toistuvat vakuutukset siitä, että Israel tekee lopulta maahyökkäyksen Rafahiin, saatiinpa aselepo aikaan tai ei.

Blinken toisti jälleen, että Yhdysvallat ei tue suunnitelmaa hyökkäyksestä Rafahiin, minne toista miljoonaa palestiinalaista on paennut taisteluja. Hänen mukaansa isku Rafahin kaupunkiin aiheuttaisi tuhoja, jotka eivät ole hyväksyttävissä.

Arizonassa puhuneen Blinkenin mukaan Israel ei ole esittänyt Yhdysvalloille suunnitelmaa, jolla Gazan siviilejä pystyttäisiin suojelemaan. Blinkenin mukaan tämä tarkoittaa sitä, ettei Yhdysvallat voi tukea hyökkäystä.

MYÖS YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO varoitti jälleen kerran hyökkäyksestä Rafahiin viestipalvelu X:ssä.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi, että hyökkäys Rafahiin heikentäisi entisestään jo muutenkin pahasti tuhoutunutta terveydenhuoltojärjestelmää.

-  WHO on syvästi huolissaan siitä, että täysimittainen sotilasoperaatio Rafahissa voisi johtaa verilöylyyn ja heikentää jo entisestään vaurioitunutta terveydenhuoltojärjestelmää, hän kirjoitti.

AVAINSANAT

Eurooppa suhtautuu entistä epäilevämmin Kiinaan – välien lämpeneminen vaatisi Kiinan Venäjä-politiikan muutosta

Kiinan johtaja Xi Jinping vierailee Euroopassa tässä kuussa. Edellisen kerran hän oli Euroopassa ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Nyt eurooppalainen maaperä on paljon vähemmän suotuisa yhteistyölle Kiinan kanssa. Pääsyynä on tutkijan mukaan Kiinan myötämielinen suhtautuminen hyökkäyssotaa käyvään Venäjään.

Xin vierailuohjelman kolmesta maasta kaksi jälkimmäistä, Serbia ja Unkari, ovat Kiinan kannalta helppoja rasteja. Vierailun aloittavalla Ranskallakin oli aiemmin monia muita myönteisempi suhde Kiinaan, mutta siitä ei ole enää paljoa jäljellä.

-  Kyllä Ranskassakin linja on muuttunut paljon tiukemmaksi Kiinan suhteen, sanoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.

Presidentti Emmanuel Macron ja muut ranskalaispoliitikot eivät siten voi Sinkkosen mukaan näyttää kotiyleisölle olevansa liian ystävällisissä väleissä kiinalaisten vieraiden kanssa. Näin varsinkin siinä tapauksessa, jos tiedot Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailusta Pekingiin myöhemmin toukokuussa pitävät paikkansa.

Merkittävää myönteistä liikahdusta Euroopan ja Kiinan suhteissa ei ole odotettavissa niin kauan kun puolueettomuuttaan toisteleva Kiina käytännössä tukee Venäjää.

Xi ei itse vieraile Brysselissä, mutta Elysee-palatsin illallispöytään on kutsuttu myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Sinkkosen mukaan mitään merkittävää myönteistä liikahdusta Euroopan ja Kiinan suhteissa ei ole odotettavissa niin kauan kun puolueettomuuttaan toisteleva Kiina käytännössä tukee Venäjää.

-  Tämä on suurimmassa osassa EU-maita niin tärkeä kysymys. Yhteinen taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei tällaisessa tilanteessa riitä, koska Ukraina on kuitenkin Euroopassa, Sinkkonen kuvaa painotuksia.

Macronin puheet Euroopan strategisesta autonomiasta ovat voineet kuulostaa Kiinan korvaan hyviltä, mutta Ukrainan laajamittaisen sodan myötä kaikkialla Euroopassa – myös Ranskassa – on myönnetty Yhdysvaltain merkitys Euroopan turvallisuudelle.

KIINAN ja euroalueen taloudet olivat Bloomberg-uutistoimiston mukaan osapuilleen yhtä suuria Xin käydessä Euroopassa edellisen kerran. Nyt Kiinan talous on jo 15 prosenttia suurempi, ja etumatkan ennustetaan vielä kaksinkertaistuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Unionissa on oltu huolissaan muun muassa kiinalaisten sähköautomerkkien tulvimisesta Euroopan markkinoille.

-  Monissa EU-maissa kuitenkin haluttaisiin mieluummin tukea omaa tuotantoa kuin ottaa vastaan kiinalaisia malleja. Tätä on ehkä pyritty vähän sitten kiertämään niin, että Kiina pyrkii tuomaan tuotantoaan EU-alueelle, edes komponenttitasolla, Sinkkonen kuvailee.

Toinen edelliseen liittyvä Kiinan vahva valtti on korkea akkuteknologinen osaaminen ja akkuihin tarvittavat raaka-ainevarat. Kiina-riippuvuuksien ongelmallisuuteen heränneessä Euroopassa ei ole Sinkkosen mukaan vielä ryhdytty tosissaan rajaamaan tuontia akkuteknologian osalta.

Vihreään siirtymään liittyvän teknologian rajoitusten kanssa pitää olla myös tarkkana, koska Kiina on osoittanut voivansa vastata samalla mitalla. Sinkkosen mukaan Kiina on muun muassa rajoittanut puolijohteissa tarvittavien galliumin ja germaniumin vientiä, samoin grafiitin. Näitä kaikkia tarvitaan vihreän siirtymän tuotteissa. Myös harvinaisten maametallien prosessointiin tarvittava teknologia on joulukuun lopusta lähtien ollut vientirajoitusten piirissä.

-  Jos suhteet menevät tosi huonoiksi, niin voi olla, että me olemme sitten pulassa. Jos vaikka evätään kokonaan pääsy esimerkiksi joihinkin harvinaisiin maametalleihin. No, ei sellainen toisaalta olisi Kiinankaan edun mukaista, Sinkkonen pohtii.

Jos suhteet menevät tosi huonoiksi, niin voi olla, että Eurooppa on sitten pulassa.

VIISI vuotta sitten Kiina näytti varmistaneen merkittävän sillanpääaseman Eurooppaan, kun Italia liittyi Kiinan massiiviseen Vyö ja tie (Belt and Road) -infrastruktuurihankkeeseen, jota on myös Uudeksi silkkitieksi kutsuttu. Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä viime vuonna Italia ilmoitti irtautuvansa hankkeesta, joka ei maan mukaan ollut tuonut luvattuja hyötyjä.

Serbiassa ja Unkarissa kiinalaisrahaa ei sen sijaan edelleenkään karsasteta, ja Xin vierailun aikana lieneekin luvassa ilmoituksia uusista investoinneista. Toisaalta Kiinassakaan ei enää pyritä hankkimaan poliittista vaikutusvaltaa aivan mihin hintaan hyvänsä.
-  Kiinalla ei ole tässä taloustilanteessa varaa laittaa loputtomasti rahaa taloudellisesti kannattamattomiin projekteihin. Seula kyllä tiukentuu, ja hankkeiden pitäisi olla taloudellisesti kannattavia, Sinkkonen sanoo.

Eräs Xin ensi viikon vierailun mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että hän on Serbiassa tiistaina päivälleen 25 vuotta sen jälkeen, kun Naton koneet pommittivat – Yhdysvaltain mukaan erehdyksessä – Kiinan Belgradin-lähetystöä Kosovon sodan aikana. Sinkkosen mukaan on odotettavissa, että vuosipäivästä tehdään jonkinlainen Naton ja Yhdysvaltain vastainen tapahtuma.

-  Ei se varmasti ole missään nimessä sattuma, että vierailu osuu juuri siihen päivään, Sinkkonen sanoo.

Vielä aivan Xin vierailun alla Kiinan ja EU:n suhteita kolautti saksalaisen europarlamentaarikon avustajan pidätys. Tätä epäillään vakoilusta Kiinan hyväksi.

AVAINSANAT

Trumpin sisäpiiriläinen todisti oikeudenkäynnissä – ”Trumpin naiskommentit aiheuttivat kriisin”

Yhdysvalloissa uutta presidenttikautta tavoittelevan Donald Trumpin entinen neuvonantaja ja muun muassa Trumpin kampanjatiimiin viestintäpäällikkönä työskennellyt Hope Hicks todisti oikeudessa New Yorkissa perjantaina.

Trumpia syytetään kirjanpitorikoksista, jotka liittyvät vuoden 2016 presidentinvaalien alla pornonäyttelijä Stormy Danielsille maksettuihin niin sanottuihin hyssyttelyrahoihin. Trump on kiistänyt häntä kohtaan esitetyt syytteet.

Hicks sanoi, että vaalien alla Access Hollywoodille vuodettu äänitiedosto, jossa Trump puhuu naisista alentavasti, aiheutti kampanjalle kriisin. Hicksin kutsuivat oikeuteen syyttäjät, joiden mukaan tallenteesta syntynyt paniikki Trumpin tiimissä aiheutti nyt oikeudessa käsiteltävät tapahtumat.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain presidentti vastaa rikossyytteisiin oikeudessa.

Hicks oli ensimmäinen Trumpin silloiseen sisäpiiriin kuulunut henkilö, joka todisti oikeudessa.

-  Olin hieman hämmästynyt. — Keskuudessamme oli yksimielisyys siitä, että nauhoite oli vahingollinen, tämä oli kriisi, Hicks sanoi oikeudelle.

Hicks itki oikeudessa, kun Trumpin lakitiimin Emil Bove ristikuulusteli häntä. Tuomari keskeytti istunnon ja määräsi tauon. Pelkästään syyttäjät kuulustelivat häntä kahden tunnin ajan, uutiskanava CNN kertoo. Hicks istui todistajanaitiossa vain vähän matkan päässä Trumpista ja oli CNN:n mukaan erittäin hermostuneen oloinen.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain presidentti vastaa rikossyytteisiin oikeudessa.

HICKS alkoi työskennellä Trumpin kampanjalle vuonna 2015, kun hän siirtyi tiimiin Trumpin tyttären Ivanka Trumpin vaateyhtiöstä. Trump antoi kuitenkin myös mallina aiemmin työskennelleenne Hicksille lähtöpassit, kun tämä kritisoi Trumpin käytöstä tammikuussa vuonna 2021, kun ex-presidenttiä kannattaneet valtasivat kongressin.

Trump ei kommentoinut Hicksin todistusta toimittajille perjantaina.

Oikeus palaa takaisin istuntoon maanantaina. CNN:n mukaan todistamaan on vielä Danielsin ja rahoja järjestelleen Trumpin ex-lakimies Michael Cohenin lisäksi Trumpin Valkoisen talon avustajia ja Trumpin yhtiön työntekijöitä. Oikeudenkäynnissä Trump vastaa yhteensä 34:ään eri syytekohtaan. Syytteiden mukaan Danielsille maksettiin hyssyttelyrahoja 130  000 dollaria. Jos Trump todettaisiin syylliseksi, hän voisi saada vuosien tuomion, mutta asiantuntijat pitävät sakkorangaistusta todennäköisempänä.

OIKEUDEN tuomari Juan Merchan määräsi aiemmin viikolla Trumpille 9  000 dollarin sakot niin sanotun suukapulamääräyksen rikkomisista. Määräyksen mukaan Trump ei saa julkisesti kritisoida muun muassa mahdollisia todistajia, syyttäjiä, oikeudessa työskenteleviä tai valamiehistöä.

Tuomari aloitti perjantain istunnon poikkeuksellisesti puhuttelemalla ensimmäisenä suoraan Trumpia. Trumpin mukaan määräys aiheuttaa sen, ettei hän voi todistaa vapaasti. Merchan sanoi, että Trumpilla on kaikki oikeus todistaa oikeudenkäynnissä ja että määräys on voimassa oikeuden ulkopuolella annettavissa kommenteissa.

Ex-presidentti kiitti tuomaria. Trump toisti keskiviikkona jälleen kerran, että häntä vastaan nostetut oikeusjutut ovat osa Valkoisen talon poliittista ajojahtia. Totuttuun tapaan hän ei esittänyt todisteita väitteidensä tueksi.

AVAINSANAT