Venäjä: lennokit iskivät Tatarstaniin – osuivat tehtaisiin

Kuvassa ukrainalainen ohjaaja harjoittelee lennokin käyttöä.

Ukrainan tiistaisissa lennokki-iskuissa Tatarstaniin, liki tuhannen kilometrin päähän Venäjän rajasta, haavoittui ainakin 13 ihmistä, Venäjän terveysviranomaiset kertoivat.

Kaksi Ukrainan puolustusministeriön lähdettä vahvisti uutistoimisto AFP:lle, että Ukrainan armeija teki iskut. Mikäli lennokit lähetettiin matkaan Ukrainan rajojen sisäpuolelta, kyseessä oli yksi pisimmälle Venäjän sisämaahan tehdyistä iskuista Ukrainan sodan aikana.

Iskujen kohteena olivat iranilaisvalmisteisten Shahed-lennokkien kokoonpanolaitos Jelabugassa ja öljynjalostamo Nizhnekamskissa. Tatarstanin viranomaisten mukaan iskujen aikaansaamat vauriot jäivät pieniksi. Haavoittuneista vain yhdellä oli vakavia vammoja.

JELABUGAN lähellä sijaitsee talousvyöhyke, jossa on kemianteollisuutta, metallinkäsittelytehtaita ja konepajateollisuutta. Nizhnekamskissa puolestaan on suuri öljynjalostamo.

Interfaxin mukaan tehtaat kärsivät joitain vaurioita, mutta ei sellaisia, että ne olisivat aiheuttaneet häiriöitä niiden toimintaan.

Pelastustyöntekijöiden mukaan iskusta syttynyt tulipalo saatiin sammutettua parissakymmenessä minuutissa ilman, että laitoksen toimintaa olisi tarvinnut pysäyttää.

Ukraina on ilmoittanut useiden aiempien öljyntuotantoon kohdistuneiden iskujen tekijäksi Venäjällä. Ukraina on sanonut vastaavansa Venäjän hyökkäyksiin energialaitoksiin Ukrainassa.

Insider-nettilehden mukaan tänä vuonna Ukraina on tehnyt 15 lennokkihyökkäystä 13 öljynjalostamoon yhdeksällä Venäjän alueella. Lehden Telegram-viestin mukaan niistä vain 8 tärkeää jalostamoa on vaurioitunut merkittävästi.

TATARSTANIN tasavalta sijaitsee yli 1  100 kilometrin päässä Ukrainasta. Ukraina ei toistaiseksi ole kommentoinut iskua.

Ukrainan digitaalisesta muutoksesta vastaava varapääministeri Myhailo Fedorov sanoi kuitenkin saksalaislehti Weltin maanantaina julkaisemassa haastattelussa, että Ukrainalla on nyt lennokkeja, joilla pystyy iskemään jopa yli tuhannen kilometrin päähän.

Ministerin mukaan Ukraina on onnistunut tänä vuonna kymmenkertaistamaan pitkän matkan miehittämättömien lennokkien tuotannon viime vuoteen verrattuna.

-  Suurimman osan venäläisiin öljynjalostamoihin hyökänneistä lennokeista kantama on 700-1  000 kilometriä, mutta nyt on myös malleja, jotka voivat lentää yli tuhat kilometriä, Fedorov sanoi Weltille Ukrainska Pravdan mukaan.

Fedorov ennusti myös, että ensimmäiset prototyypit tekoälylennokeista voitaisiin saada taistelukentälle tämän vuoden loppuun mennessä.

-  Ei kuitenkaan vielä voida ennustaa sitä, kumpi osapuoli voittaa teknologisen sodan. Joillain alueilla me voitamme, ja joillain toisilla venäläiset ohittavat meidät.

Kremlin edustaja Dmitri Peskov kommentoi iskuja toteamalla Ukrainan jatkavan ”terroristisia toimia”.

Uutista päivitetty ja otsikkoa muutettu klo 17.56: alkuperäisessä väärässä otsikossa väitettiin, että Venäjä oli drooni-iskun takana.

Wagner-loikkari testaa Suomen turvapaikkaprosessia – takana voi olla hybridivaikuttaminen

Suomeen loikannut Wagner-taistelija voi olla osa hybridivaikuttamista, jolla testataan monimutkaisten ja raskaiden rikosprosessien vaikutuksia.

Suomeen kesäkuussa loikannut Wagner-taistelija pysynee säilössä, kunnes turvapaikkaprosessi etenee ja keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi oman selvityksensä mahdollisista sotarikoksista. Näin arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.

Tiettävästi venäläiseen palkka-armeija Wagneriin kuulunut sotilas loikkasi rajan yli ja haki Suomesta turvapaikkaa. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Suomessa Yle.

Tulijaa epäillään valtionrajarikoksesta, josta saa tyypillisimmin päiväsakkoja tai enintään vuoden vankeutta. Tutkinnanjohtaja Tomi Salmi Pohjois-Karjalan rajavartiostosta kertoi viime viikolla, että esitutkinnassa ja tulijan henkilöllisyyden selvittämisessä on edetty, vaikka tietoja ei voida antaa julkisuuteen.

Valtionrajarikoksista ei kuitenkaan tuomita turvapaikanhakijoita. Salmi kertoo tulijan hakeneen kansainvälistä suojelua viranomaisilta, ja hänet on otettu tämän osalta arviointiprosessiin.

Suomesta ei ole luovutettu venäläisiä sotilaita Ukrainaan.

KUKA vain voi hakea turvapaikkaa. Kun hakemus on vireillä, tulija on oikeutettu vastaanottopalveluihin, mutta maasta ei saa poistua. Toinen, vuonna 2023 Norjasta turvapaikkaa hakenut Wagner-taistelija matkusti laittomasti maasta ja yritti paeta takaisin Venäjälle. Voisiko sama käydä Suomessa?

Oikeusvaltiota ja EU-oikeutta tunteva oikeustieteen tutkijatohtori Pekka Pohjankoski Turun yliopistosta muistuttaa, että jos rajan yli tullaan ilman matkustusasiakirjoja ja viisumia, ei muuta laillista perustetta oleskelulle ole kuin turvapaikkaprosessin vireilläolo.

Edellytykset liikkua vapaasti Schengen-alueella eivät tietenkään toteudu, Pohjankoski sanoo.

Jos Wagner-taistelija ei olisi säilöön otettuna, olisi lähteminen muualle Schengen-alueelle käytännössä mahdollista.

Vaikea ottaa kantaa siihen, mihin yksittäinen henkilö voisi mennä, mutta en näe, miksi Suomi olisi kovin huono paikka. Suomesta ei ole luovutettu venäläisiä sotilaita Ukrainaan.

VALTIONRAJARIKOKSEN tutkimisen lisäksi keskusrikospoliisi kertoo tekevänsä esiselvitystä kesäkuussa Kiteellä rajan yli tulleesta ihmisestä. Selvitys koskee tulijan taustan perusteella esille tulleita seikkoja, mutta vielä mahdollisiin rikosnimikkeisiin ei oteta kantaa. Keskusrikospoliisin mukaan esiselvitys valmistuu alkusyksystä.

Pohjankoski kuvailee tulijan oikeudellista asemaa Suomessa haastavaksi kokonaisuudeksi. Valtionrajarikoksen esitutkinta, turvapaikanhaku ja keskusrikospoliisin esiselvitys etenevät prosesseina eri viranomaisilla.

Oikeudellisesti relevanteinta tällä hetkellä on turvapaikkaprosessi, Pohjankoski kertoo.

TUTKINNANJOHTAJA Salmen mukaan tulija on otettu säilöön ulkomaalaislain perusteella. Säilöönotto voidaan tehdä esimerkiksi, jos on perusteltu oletus siitä, että tulija muodostaa uhkaa yleiselle tai kansalliselle turvallisuudelle. Säilöönoton edellytykset täyttyvät myös, jos se on tarpeellista turvapaikanhakijan henkilöllisyyden selvittämiseksi tai on olemassa vaara, että tulija pakenee.

Suomessa on kaksi säilöönottoyksikköä. Toinen sijaitsee Helsingin Metsälän ja toinen Lappeenrannan Konnunsuon vastaanottokeskuksen yhteydessä. Yksiköt ovat suljettuja, eikä niistä ole mahdollista poistua itsenäisesti.

Säilöönotto ei ole rikosprosessi, Pohjankoski muistuttaa. Keskusrikospoliisin esiselvityksessä todennäköisesti kartoitetaan myös mahdollisia Wagner-yhteyksiä ja sitä, onko tulija syyllistynyt tekoihin, joista olisi tarpeen käynnistää tutkinta.

Jos tulee vahvoja epäilyjä, voivat pidättämisen ja vangitsemisen edellytykset täyttyä, Pohjankoski sanoo.

Hybridivaikuttamisesta kiinnostunut taho voisi olla halukas testaamaan monimutkaisten ja raskaiden rikosprosessien vaikutuksia

KUN rajan laittomasti ylittänyt hakija on hakenut turvapaikkaa ja rajavartiolaitos on rekisteröinyt turvapaikkahakemuksen ja kerännyt sen yhteydessä taustatiedot, prosessi siirtyy maahanmuuttovirastolle. Prosessissa arvioidaan, täyttyvätkö kansainvälisen suojelun edellytykset turvapaikan tai toissijaisen suojelun myöntämiseksi.

Jos edellytykset eivät täyty, tulija käännytetään kotimaahansa. Turvapaikka ja toissijainen suojelu jätetään antamatta, jos on perusteltua aihetta epäillä hakijan syyllistyneen esimerkiksi sotarikokseen.

Jos turvapaikkaprosessissa kuitenkin arvioidaan hakijan olevan uhattuna kotimaassaan, palautuskielto estää hakijan palauttamisen. Näissä tapauksissa hakijalle myönnetään tilapäinen oleskelulupa ja paluumahdollisuuksia kotimaahan arvioidaan vuosittain.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkintaprosessin johtava asiantuntija Melanie Soini ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta arvioi aihetta yleisellä tasolla:

Tämä on heikoin mahdollinen lupa, Hakija ei saa pakolaisasemaa, eikä ole työnteko-oikeutta. Tämä on tavallaan vain suoja käännyttämistä vastaan.

Turvapaikkapäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen tarvittaessa pyytää valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Turvapaikkaprosessi voi myös päättyä, jos hakija peruuttaa hakemuksensa. Tällöin maahanmuuttovirasto tekee raukeamispäätöksen ja päättää hakijan maastapoistamisesta kotimaahansa. Poliisi ja rajavartiolaitos huolehtivat, että tämä myös tapahtuu. Samassa yhteydessä voidaan myös määrätä maahantulokielto.

ULKOPOLIITTISILLE pohdinnoille on tilanteessa hedelmällinen maaperä. Tutkijatohtori Pohjankoski arvioi, että hybridivaikuttamisesta kiinnostunut taho voisi olla halukas testaamaan monimutkaisten ja raskaiden rikosprosessien vaikutuksia.

Jos näitä lähtisi käyntiin enemmän, tällainen taho voisi seurata mielenkiinnolla, minkälaista kuormitusta se aiheuttaa Suomen järjestelmälle. Tuomioistuinlaitosta ei ole suunniteltu siihen, että niissä käsiteltäisiin esimerkiksi suuria määriä sotarikoksia. Se on ulottuvuus, joka on hyvä pitää mielessä.

Yle kertoi viime viikolla, että Suojelupoliisin mukaan Suomessa on tällä hetkellä joitain Venäjän riveissä hyökkäyssodassa Ukrainassa taistelleita. Maahanmuuttovirasto ei ota kantaa siihen, onko Ukrainassa taistelleen venäläissotilaan tapaus turvapaikan hakijoiden joukossa harvinaislaatuinen.

Viime vuonna kansainvälistä suojelua haki Suomesta noin 3 000 ihmistä. Myönteisen turvapaikkapäätöksen sai viime vuonna noin 170 Venäjän kansalaista ja kielteisen lähes 240.

SUOMEEN loikanneesta Wagner-taistelijasta tiedetään jo jonkin verran, vaikka viranomaisten selvitykset ovat yhä kesken eivätkä ne kommentoi asiaa tarkemmin.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto otti miehen kiinni 17. kesäkuuta epäiltynä laittomasta valtakunnanrajan ylittämisestä maaston kautta Venäjältä Suomeen. Kiinniottotilanne ei rajavartiolaitoksen mukaan ollut erityisen poikkeava.

Yle kertoo vahvistaneensa miehen henkilöllisyyden, eikä häntä Ylen tietojen mukaan tällä hetkellä epäillä sotarikoksista. Ukrainan suurlähetystöstä on kerrottu Ylelle, että ukrainalaisviranomaiset käyvät läpi videomateriaalia tutkiakseen miehen mahdollista osallisuutta sotarikoksiin.

Mies on esiintynyt sotapropagandassa muun muassa Selidovon kaupungin valtauksen yhteydessä lokakuussa. Sittemmin sosiaalisen median päivitysten sävy muuttui ja mies kritisoi Venäjän armeijan toimintaa ja sotilaiden kohtelua. Viimeisin sosiaalisen median julkaisu tehtiin kesäkuun lopussa, ja heinäkuussa tilit suljettiin.

Venäläisen riippumattoman Mediazona-verkkolehden mukaan mies on kotoisin Lounais-Siperian Omskista ja hänellä on kontollaan ryöstöjä ja varkauksia. Meduza-verkkolehden mukaan mies on kertonut sosiaalisessa mediassa liittyneensä vapaaehtoisena Venäjän armeijaan vuonna 2022. Mies on sanonut saaneensa Wagner-sotilaiden koulutusta ja osallistuneensa operaatioihin Bahmutin alueella.

Palkkasotilasyhtiö Wagner tunnettiin erityisen julmista sotarikoksista sotavankeja kohtaan. Wagnerin taival itsenäisenä palkkasotilasyhtiönä tuli käytännössä päätökseen juhannuksen 2023 kapinan ja yhtiön johtajan Jevgeni Prigozhinin kuoleman myötä samana kesänä.

STT / LAUR FORSÉN

AVAINSANAT

Zelenskyi: Ukraina ja Venäjä neuvottelevat Turkissa – Kreml: suurta erimielisyyttä

Ukrainan ja Venäjän edustajien tapaamista on suunniteltu keskiviikoksi Turkkiin, kertoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi maanantaina jokailtaisessa puheessaan.

Presidentti kertoi keskustelleensa vankienvaihdon valmistelusta sekä seuraavista Turkissa järjestettävistä rauhanneuvotteluista Ukrainan turvallisuusneuvoston sihteerin Rustem Umjerovin kanssa.

Umjerov raportoi, että tapaamista suunnitellaan keskiviikolle, Zelenskyi sanoi.

Zelenskyin mukaan asiasta kerrotaan lisätietoja tiistaina.

Venäjä ja Ukraina ovat käyneet tänä vuonna kaksi neuvottelukierrosta Istanbulissa Turkissa pääsemättä lähelle sopimusta rauhasta.

Zelenskyi kertoi aiemmin, että Ukraina oli ehdottanut Venäjälle uusia rauhanneuvotteluja tälle viikolle.

Venäjä kertoi aiemmin maanantaina selvittävänsä ajankohtaa neuvotteluille. Asiasta toimittajille puhuneen Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan edessä on kuitenkin paljon diplomaattista työtä, koska osapuolet ovat hyvin erimielisiä.

VENÄJÄ on ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja Ukrainan kanssa jo aiemmin tässä kuussa. Kreml ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli antanut Venäjälle 50 päivää aikaa sopia aselevosta Ukrainan rauhanneuvotteluissa.

Trump uhkasi Venäjää muun muassa tuontitulleilla, jos sopimusta ei synny määräaikaan mennessä.

Venäjän maanantaisissa iskuissa Kiovaan kuoli viranomaisten mukaan ainakin yksi ihminen.

Iskuja tehtiin neljään kaupunginosaan. Asuinrakennusten, kioskin ja päiväkodin kerrotaan syttyneen palamaan, Kiovan pormestari sanoi viestipalvelu Telegramissa.

Venäjä on iskenyt kesän aikana Ukrainaan suurilla lennokki- ja ohjusmäärillä.

AVAINSANAT

Japanin hallitus menetti vaaleissa enemmistönsä – Oikeistopopulistien kannatus moninkertaistui

Enemmistönsä sekä parlamentin ylä- että alahuoneessa menettänyt pääministeripuolue LDP on ollut Japanin vallankahvassa lähes jatkuvasti 70 vuoden ajan.

Japanin hallituskoalitio menetti enemmistön maan parlamentin ylähuoneessa, mutta maan pääministeri aikoo yhä pysyä pestissään. Japanissa äänestettiin sunnuntaina puolet edustajista parlamentin ylähuoneeseen.

Pääministeri Shigeru Ishiban liberaalidemokraattinen puolue LDP ja sen apupuolue Komeito eivät saaneet vaaleissa enemmistöön vaadittua 50:tä paikkaa enemmistönsä säilyttämiseksi. Hallituskoalitio sai 47 paikkaa, ja sillä on vaalituloksen jälkeen yhteensä 122 paikkaa 248-paikkaisessa ylähuoneessa.

Sunnuntai-iltana Ishiba kertoi medioille aikovansa vaalitappiosta huolimatta jatkaa pääministerinä.

Hän toisti saman viestin maanantaina.

-  Uskon, että minun on täytettävä velvollisuuteni eniten ääniä saaneena puolueena ja maan kansaa kohtaan, jotta politiikka ei pysähtyisi, Ishiba sanoo.

Toiseksi eniten paikkoja sai Japanin perustuslaillinen demokraattinen puolue (CDP), joka sai 22 paikkaa. Sen jälkeen tuli Kansan demokraattinen puolue (DPP) 17 paikalla.

OIKEISTOPOPULISTINEN puolue Sanseito moninkertaisti edustuksensa aiemmasta kahdesta paikasta neljääntoista.

Sanseito ajaa tiukempia sääntöjä ja rajoituksia maahanmuutolle, vastustaa ”radikaalia” sukupuolipolitiikkaa ja haluaa arvioida uudelleen sekä Japanin hiilestä irtautumista että maan rokotepolitiikkaa.

Sanseito joutui viime viikolla kiistämään kaikki yhteydet Venäjään sen jälkeen, kun Venäjän Sputnik-uutistoimisto oli haastatellut erästä puolueen ehdokasta.

Puolueen johtaja on aiemmin sanonut, ettei Venäjää pitäisi pitää täysin vastuussa hyökkäyssodastaan Ukrainassa.

PÄÄMINISTERIPUOLUE LDP hävisi viime vuonna enemmistönsä myös parlamentin alahuoneessa, joten tappio heikentää hallituskoalition vaikutusvaltaa entisestään. Puolue on ollut vallankahvassa lähes jatkuvasti 70 vuoden ajan.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun LDP johtaa hallituskoalitiota ilman enemmistöä parlamentin kummassakaan kamarissa.

Japanin oppositio on kuitenkin pirstaloitunut, ja oppositiopuolueiden mahdollisuudet muodostaa vaihtoehtoinen hallitus ovat pienet. Myös hallituskoalition laajentaminen olisi vaikeaa.

Tyytymättömyyttä Japanissa ovat ruokkineet inflaatio ja erityisesti riisin hinnan kaksinkertaistuminen sekä useat LDP:tä viime vuosina murjoneet poliittiset skandaalit.

Japanin parlamentin ylähuoneen vaalit järjestetään kolmen vuoden välein. Vaaleissa valitaan puolet ylähuoneen edustajista kuusivuotiskaudelle.

Vaaleissa oli jaossa paikoista puolet eli 125 paikkaa yhteensä 248-paikkaisesta ylähuoneesta. Hallituskoalitio sai edellisissä vaaleissa ylähuoneeseen 75 edustajaa.

Iran aloittaa uudet neuvottelut ydinohjelmasta

Tuleva tapaaminen on ensimmäinen neuvottelu sen jälkeen, kun Yhdysvallat iski Iranin ydinkohteisiin kesäkuussa.

Iran on vahvistanut suostuneensa uusiin ydinneuvotteluihin kolmen Euroopan maan kanssa.

-  Euroopan maiden pyynnöstä Iran on suostunut uuteen neuvottelukierrokseen, Iranin ulkoministeriön edustaja kertoi maan valtiollisella televisiokanavalla maanantaina.

Iranin edustajat tapaavat perjantaina Turkin Istanbulissa Ranskan, Britannian ja Saksan edustajia. Maat olivat uhanneet Irania pakotteilla, ellei se palaisi neuvottelemaan ydinohjelmastaan.

Saksalainen diplomaattilähde kertoi sunnuntaina uutistoimisto AFP:lle, että Ranska, Britannia ja Saksa olivat olleet yhteydessä Iraniin. Lähteen mukaan maat pyrkivät löytämään kestävän diplomaattisen ratkaisun Iranin ydinohjelmasta.

LÄNSIMAAT ja Israel ovat toistuvasti syyttäneet Irania siitä, että maa pyrkii hankkimaan ydinaseita. Iran on kiistänyt syytökset.

Tuleva tapaaminen on ensimmäinen neuvottelukerta sen jälkeen, kun Yhdysvallat iski Iranin ydinkohteisiin kesäkuussa.

Israel iski kesäkuun puolivälissä Iranin sotilas- ja ydinkohteisiin, ja Iran teki vastaiskuja Israeliin. Myös Israelin tärkein liittolainen Yhdysvallat iski Iranin ydinlaitoksiin kesäkuussa. Muutama päivä Yhdysvaltain iskujen jälkeen maat sopivat aselevosta.

Venäjä-pakotteet hiertävä Kiinaa – EU:n ja Kiinan johtajat tapaavat torstaina

Kiinan kauppaministeriö kritisoi EU:n uusia Venäjä-pakotteita, joita on kohdistettu myös muun muassa kiinalaisiin toimijoihin.

Kauppaministeriön maanantaisen lausunnon mukaan pakotteilla on ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia EU:n ja Kiinan välisiin kauppasuhteisiin.

Kiinan ulkoministeriö vahvisti maanantaina myös EU-johtajien tulevan Kiinan-vierailun.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaavat torstaina Kiinan presidentti Xi Jinpingin ja pääministeri Li Qiangin.

Von der Leyen sanoi aiemmin tässä kuussa, että EU pyrkii tasapainottamaan uudelleen taloudellisia suhteita Kiinan kanssa muun muassa vaatimalla Kiinaa helpottamaan eurooppalaisten yritysten pääsyä Kiinan markkinoille.

Torstaisessa EU-Kiina-huippukokouksessa käsitellään kauppasuhteiden lisäksi muun muassa reilua ja tasapainoista suhdetta EU:n ja Kiinan välillä sekä geopoliittisia haasteita, kuten Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, Eurooppa-neuvoston verkkosivuilla kerrotaan.

25. Kiinan ja EU:n välisessä huippukokouksessa juhlistetaan myös Kiinan ja EU:n kahdenvälisten suhteiden 50 vuotta kestänyttä taivalta.

AVAINSANAT