VALIKKO

VATT:n tutkija: Mitä enemmän perintöverosta tiedetään, sitä enemmän sitä kannatetaan

Perintövero tuotti 2023 Suomelle yli miljardin. Sen korvaaminen luovutusvoittoverolla ei tukisi kansantaloutta, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Matikka.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen keskiviikkoinen selvitys oli tylyä tekstiä: perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei tukisi talouskasvua, vaikka muutosta lobbaavat elinkeinoelämän toimijat haluaisivatkin näin uskoa.

VATT:n selvityksen tulokset olivat käytännössä päinvastaiset kuin helmikuussa julkaistulla Risto Murron vetämällä kasvutyöryhmällä. Tuolloin lähinnä yritysjohtajista koostunut ryhmä esitti perintöverosta luopumista nimenomaan yhtenä talouskasvua tukevana toimena. Taloustieteilijä Mika Maliranta jätti jo tuolloin raporttiin eriävän mielipiteensä.

– Perintövero on aihe, joka herättää tunteita ja ideologisiakin intohimoja, ja ehkä siksi se nousee säännöllisin väliajoin poliittiseen keskusteluun. Taloustieteessä on kuitenkin laaja kansainvälinen konsensus siitä, että perintäveron poiston dynaamisten vaikutusten ei voi olettaa korvaavan siitä seuraavaa verotulojen laskua. Se on myös tämän selvityksen johtopäätös, sanoo VATT:n johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.

Matikan johtaman ryhmän selvitys oli tehty valtiovarainministeriön tilauksesta. Hänen mukaansa perintövero on siitä erikoinen, että vaikka se on esimerkiksi kyselytutkimuksissa epäsuosittu verotusmuoto, tiedon lisääntyminen yleensä muuttaa asenteita.

– Kun selvitetään, mihin ja millä tavoin perintövero enimmäkseen Suomessa todella kohdistuu, ihmiset alkavat suhtautua siihen suopeammin. Toki yksilötasolla sen maksamisessa voi tulla hankaluuksia, mutta sisäiset viilaukset olisivat kansantaloudellisesti järkevämpiä kuin koko verosta luopuminen. Kokonaisuutena perintävero on pienten haittavaikutusten vero, jolla on verraten helppo kerätä valtiolle tuloja, hän sanoo.

SUOMESSA PERINTÖVEROA peritään koko peritystä omaisuudesta, ja veroprosentti kasvaa perinnön koon kasvaessa. Alle 20 000 euron perinnöt ovat saajakohtaisesti verottomia. Lähisukulaisten verotus on kevyempää, ja yrityksiin ja maatiloihin on saatavissa merkittäviäkin huojennuksia.

– Kansainvälisessä vertailussa verovapaan perinnön alaraja on Suomessa melko matala, eikä siihen ole aikoihin tehty indeksi- tai muita tarkastuksia. Rajan tarkastelu voisi olla yksi sisäinen keino uudistaa verotusta niin, ettei siitä koidu perijälle kohtuutonta haittaa. Samoin mahdollisuudet realisoida perintöä, mikäli verojen maksamisesta tulee ongelma, Tuomas Matikka sanoo.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelman kirjaus, jonka mukaan perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla selvitetään, ei siis saanut taloustieteilijöiltä tukea. Lisäkierrettä asiaan tuovat valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) vahvistamat miljardin lisäykset puolustusmenoihin.

Onko perintöveron poistolla ylipäätään realistisia mahdollisuuksia edetä?

Valikoiva suhde velanottoon ei toki ole uusi asia, mutta kun samaan aikaan kun talous sakkaa ja puhutaan yhä uusista leikkauksista esimerkiksi jo valmiiksi vaikeuksissa olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, onko perintöveron poistolla ylipäätään realistisia mahdollisuuksia edetä ja mennä läpi tällä hallituskaudella?

– Tuohon en oikein osaa ottaa kantaa, mutta siitäkin on laajaa tutkimusnäyttöä taloustieteessä, että verotulojen laskiessa perintöveron poisto voisi aiheuttaa valtiolle painetta kerätä tuloja muualta, Tuomas Matikka kommentoi.

VATT:n selvityksen mukaan Suomessa perintöjä ja lahjoja annettiin vuosina 2017-2022 yhteensä arvoltaan 8,8 miljardilla eurolla. Vuoden 2023 verotulot niistä olivat 1,1 miljardia euroa.

Perinnöt ja lahjat keskittyvät hyvätuloisille kotitalouksille. Valtaosa perinnöistä on kuitenkin pieniä, mutta verotuloista merkittävin osa kerätään harvalukuisemmista suurista perinnöistä.

Tyypillinen perintö alle 40 000 euroa, mutta suurituloisin prosentti väestöstä saa kuitenkin keskimäärin 350 000 euron arvosta perintöä. Suomessa yleisin perintö on asunto tai kiinteistö, ja niitä saavat tasaisesti sekä varakkaat että pienituloiset.

AVAINSANAT

FT: Yhdysvallat uhkaa EU-maita 17 prosentin ruokatulleilla

Euroopasta viedään Yhdysvaltoihin muun muassa suklaata, viinejä ja juustoja.

Talouslehti Financial Timesin lähteiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi uhannut Euroopan unionista tuotavaa ruokaa ja maataloustuotteita 17 prosentin tuontitulleilla.

Financial Timesin lähteiden mukaan varoitus annettiin EU:n kauppakomissaarille torstaina.

Trump kertoi toimittajille perjantaina lähettävänsä maanantaina tuontitulleja koskevia kirjeitä eri maille.

Trumpin mukaan kirjeitä lähtisi maanantaina mahdollisesti 12 maahan. Maat, joille kirjeet lähetetään, on tarkoitus ilmoittaa myös maanantaina.

AVAINSANAT

Tällaisia muutoksia ASO-asuntojen ehtoihin on suunnitteilla

Ympäristöministeriö selvittää asukkaiden mahdollisuutta lunastaa asunnot itselleen. Selvitettävänä on myös, miten aso-asuntojen muuttaminen vuokra- tai omistusasunnoiksi konkurssitilanteessa onnistuisi.

Valtion tuen loppuminen asumisoikeusasuntojen (aso) rakentamiseen tulee ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan käytännössä lopettamaan uusien aso-asuntojen rakentamisen, vaikka kohteita olisi mahdollista rakentaa myös markkinaehtoisesti.

Ilman valtion tukemaa uudistuotantoa asukkaiden asunnoista maksamat käyttövastikkeet lähtevät nousuun. Asukkaat kertovat selvityksessä olevansa huolissaan oman asumisensa jatkumisesta.

Voisiko valtion rahoituksen lopettaminen ja siihen liittyvä käyttövastikkeiden nousu lopulta ajaa asukkaat muuttamaan pois nykyisistä asunnoistaan?

Ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laannin mukaan lopullisia vaikutuksia asukkaiden asemaan on vaikea arvioida.

-  Aiemmat tuet, jotka asuntoihin on myönnetty, tietysti tasaavat kustannusvaikutusta, ja esimerkiksi asuntojen perusparantamiseen on edelleen olemassa järjestelmät. Myös vanhimmasta päästä olevat lainapääomat alkavat tulla jo ainakin osin maksetuiksi, joka sitten lyö puskuria toiseen suuntaan. Tasaamista tapahtuu siis molemmin päin.

Asumisoikeusasuminen on asumismuoto, jossa asukas ostaa ensin asumisoikeuden asuntoon ja maksaa sen jälkeen asunnosta kuukausittain käyttövastiketta. Asumisoikeusmaksun suuruus on 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta.

Valtion tuella on rakennettu vuosina 1990-2023 noin 56  000 asumisoikeusasuntoa. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on 1,5 prosenttia. Nykyisen hallitusohjelman mukaan uusille asumisoikeuskohteille ei myönnetä enää tukia.

SELVITYS EHDOTTAA, että aso-asuntoja voitaisiin tarjota tulevaisuudessa asukkaille lunastettaviksi. Asumisoikeusasuntoon on elinikäinen asumisoikeus, mutta asuntoa ei voi tällä hetkellä lunastaa omaksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan ministeriössä pyritään nyt luomaan toimiva malli siihen, että asukas voisi halutessaan lunastaa asumisoikeusasunnon itselleen.

Ympäristöministeriö käynnisti selvityksen asumisoikeusasunnoista viime keväänä. Selvityksessä analysoitiin valtion uudistuotannon rahoituksen lopettamisen vaikutuksia asumisoikeusyhteisöihin ja etsittiin kustannustehokkaita ratkaisuja asumisoikeusjärjestelmän ongelmiin.

-  Asumisoikeusasuntojen määrä on noussut nopeasti, ja valtion laina- ja takausvastuut ovat siten kasvaneet. Käyttö- ja luovutusrajoitusten myötä asunnot ovat kuitenkin pysyvästi asumisoikeuskäytössä, vaikka markkinatilanteet muuttuisivat ja kysyntää ei enää olisi, perustelee ministeri Multala selvityksen tarvetta ympäristöministeriön tiedotteessa.

LISÄKSI MINISTERIÖ alkaa valmistella niin kutsuttua realisointimallia. Tällöin asumisoikeusyhtiön konkurssitilanteessa asumisoikeustalo voitaisiin vapauttaa lain mukaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Toisin sanoen asumisoikeusasunnot voitaisiin muuttaa vuokra- tai omistusasunnoiksi.

Näin voitaisiin selvityksen mukaan toimia silloin, kun maksuvaikeudet muodostavat vakavan uhkan asukkaan asumisturvalle.

-  Talo voitaisiin vapauttaa rajoituksista realisointitilanteessa, jos asumisturva on muutenkin vaarassa. Tällöin taloille saataisiin vakuusarvo ja potentiaalisesti rahoitusta vapailta markkinoilta, Multala sanoo tiedotteessa.

Ministeriö kertoo myös valmistelevansa muutosta, jossa uusiin asumisoikeussopimuksiin voitaisiin liittää vajaakäyttöön liittyvä irtisanomisehto.

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos asumisoikeusjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön voisi lähteä lausuntokierrokselle keväällä 2026.

Teksti: STT / Aliisa Uusitalo

AVAINSANAT

Taas tuli umpikuja ilmailualan neuvotteluissa

  • Kotimaa
  • 04.07.2025
  • 18:03
  • (Päivitetty: 05.07. 10:58)

Palvelualojen työnantajat Palta sanoo torpanneensa ilmailualan tänään jättämän vastaehdotuksen alan työehtosopimukseksi.

Työnantajapuoli kertoi eilen työntekijöille oman tarjouksensa, ja tänään siihen saatu vastaus on Paltan mielestä ”mahdoton hyväksyä”.

Ilmailualan Unionin IAU:n pyytämä palkankorotustaso olisi työnantajan mielestä merkittävästi tämän kevään yleistä linjaa kalliimpi.

Palta vakuuttaa tiedotteessa yrittävänsä yhä etsiä sovintoratkaisua ensi viikon neuvotteluissa. Työriidan sovittelua jatkuu maanantaina 7.7.

Finnair on perunut tänään työnseisausten takia noin 80 lentoa. Myös neuvottelumaanantaille on luvassa työtaistelutoimia, jotka aiheuttavat Finnairin mukaan sadan lennon peruutukset.

AVAINSANAT

Asiantuntija ilmastosuunnitelmista: Metsien päästönäkymissä piilee peikko

  • Kotimaa
  • 04.07.2025
  • 17:22
  • (Päivitetty: 04.07. 17:34)

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä olisi kaivannut hallituksen ilmastosuunnitelmiin lisätoimia esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen. Metsämaan päästöistä voi vielä tulla laskelmiin ongelmia.

Hallitus sai perjantaina valmiiksi odotetun energia- ja ilmastostrategiansa luonnoksen, mutta jo keskiviikkona eteni toinen merkittävä paperi. Tuolloin lausuntokierrokselle tuli keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma.

Se keskittyy esimerkiksi maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöjen vähentämiseen EU-sääntöjen mukaan. EU-termein puhutaan taakanjakosektorista. Osa-alueen päästöt pitäisi puolittaa vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka keskipitkän aikavälin suunnitelma ei sisällä järeitä uusia ilmastotoimia, sillä voidaan saavuttaa EU-tavoite. Näin paperissa lasketaan ja näin näkee myös Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä. Hän työskentelee tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa.

-  Tämä on niitä osa-alueita, joissa Suomi etenee myönteisesti, Seppälä sanoo.

Seppälä olisi kuitenkin kaivannut esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen hieman lisää toimia, sillä suunnitelman toteutumisessa on paljon epävarmaa. Voi myös olla, ettei vielä tällä päästä tavoitteeseen.

-  Olisi ehkä hyvä sen takia olla vähän järeämpiäkin toimenpiteitä, jos asiat evät mene niin kuin pitää.

HALLITUS YRITTÄÄ saavuttaa taakanjakosektorin tavoitteen kolmella keinolla. Se on ensinnäkin päättänyt joistakin ilmastotoimista.

-  Ei tässä ole kuitenkaan mitään merkittäviä avauksia. Tämä on suurimmaksi osaksi pientä, hän sanoo.

Esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden rakentamista taloyhtiöihin alettaisiin tukea jälleen. Pienituloisille tulisi myös tuki nollapäästöisen auton hankkimiseen ja vanhan romuttamiseen. Maataloudessa muun muassa edistetään biokaasun käyttöä.

-  Tässä on selvästi haettu poliittista tasapainottelua, että jokaisen sektori tekee jonkun pienen osuuden.

Osa on vanhojen toimien jatkamista ja osa uusia, ja ne vähentävät päästöjä yhteensä 0,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia lisää nykytoimiin nähden. Vertailun vuoksi edellinen hallitus päätti vastaavassa suunnitelmassaan 5,6 miljoonan tonnin vähennyksistä.

Seppälä olisi kaivannut lisätoimena esimerkiksi sellaista liikennepolttoaineen jakeluvelvoitteen nostoa, jolla olisi varmistettu liikenteen päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä. Maatalouden omana toimena olisi voinut lisätä käyttöä rehun lisäaineelle, joka vähentää lehmien metaanipäästöjä.

TOISEKSEEN hallitus tukeutuu siihen, että päästöt ovat vähentyneet tarvittavaa enemmän päästökauppasektorilla eli esimerkiksi teollisuudessa.

Näillä joustoilla saadaan 0,7 miljoonan tonnin vuosittaiset vähennykset vuosina 2021-2030.

Joustot kuitenkin helpottavat tilannetta vain toistaiseksi.

-  Se on tietyllä tavalla kikkailua, että meillähän on edessä sitten kuitenkin päästövähennykset taakanjakosektorilla.

Lisäksi kun Suomi käyttää joustot tähän, niistä ei saada suuruusluokaltaan noin 350 miljoonan euron päästökaupan huutokauppatuloja.

Hallitus saa periaatteessa 0,7 miljoonan tonnin vähennykset halvalla, sillä päästövähennykset taakanjakosektorilla ovat muutoin kalliita. Seppälä kuitenkin kysyy, olisiko kannattanut tehdä rahalla ilmastotoimia, joilla rahat jäisivät kotimaahan ja kansantalouden hyväksi.

Loput tarvittavista vähennyksistä hallitus kuittaisi kolmannella tavalla: taakanjakosektorin ylijäämillä aiemmilta vuosilta eli sillä, että päästöt vähenivät aiemmin vaadittua nopeammin.

Seppälä ei kuitenkaan sano, että Suomi menisi taakanjakosektorin ilmastotoimissa sieltä, missä aita on matalin.

Hänen mukaansa Suomelle on asetettu tällä alueella jo valmiiksikin kovat tavoitteet, ja moni muu EU-maa on taakanjakosektorinsa kanssa pulassa.

-  Esimerkiksi Ruotsilla on vaikeuksia tässä ihan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä on oikein todelliset vaikeudet ja he ovat hyvin huolissaan, miten he selviävät.

SUUREMPI ongelma on toisella ilmastopolitiikan osa-alueella: metsissä ja muussa maankäytössä.

Suomi on nojannut metsien hiilinieluihin, mutta ne eivät enää riitäkään kattamaan edes metsämaan päästöjä. Metsät muuttuivat siis laskennassa päästölähteeksi.

Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa arvioidaan, että mahdollisten joustojen ja teknisten korjaustenkin jälkeen maankäyttösektorin vaje olisi 84 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

-  Tämä on varsin iso peikko tähän muuten myönteiseen kuvaan, Seppälä sanoo.

Seppälä huomauttaa, että ongelma voi kaatua vielä taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen ja maatalouden päästöjen syliin.

Metsät muuttuivat siis laskennassa päästölähteeksi.

Suomi voisi joutua kattamaan vuosien 2021-2025 maankäytön toimien vajetta taakanjakosektorilta, jos niin sanottuja nieluyksiköitä ei osteta muilta mailta. Tiedossa ei ole, olisiko niitä ostettavissa.

-  Jos se sinne kaatuisi, Suomihan ei pystyisi mitenkään selviytymään siitä.

Taakanjakosektorin päästöt ovat nykyisin noin 25 miljoonan tonnin kokoluokkaa vuosittain.

Seppälän mukaan Suomi näyttää luottavan siihen, että neuvottelujen perusteella asiaa tulkittaisiin EU:ssa Suomelle myönteisesti eli saataisiin merkittävää helpotusta laiminlyönnin seurauksiin.

Hänestä Suomen kannattaisikin neuvotteluasemien parantamiseksi hoitaa taakanjakosektori ”puhtain paperein” eli mahdollisimman hyvin.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

EKP varoittaa: helleaalto tulee kalliiksi eurotaloudelle

  • Talous
  • 04.07.2025
  • 13:02
  • (Päivitetty: 04.07. 13:09)

Suurta osaa Euroopasta korventavat ennätyshelteet voivat kiihdyttää euroalueen inflaatiota ja jarruttaa talouskasvua, varoittaa Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Frank Elderson.

-  Ymmärrämme paremmin, että ilmasto- ja ympäristökriisit täytyy ottaa huomioon. Jos ajatellaan vuoden 2022 poikkeuksellisen kuumaa kesää, niin ruuan hinnan nousu oli 0,4-0,9 prosenttiyksikköä, mikä vaikutti selvästi Saksan bkt:hen, Elderson sanoo uutistoimisto Bloombergin haastattelussa.

Eldersonin mukaan EKP tutkii edelleen vuoden 2022 hellekesän vaikutuksia muodostaakseen paremman kuvan siitä mitä euroalueella voi olla edessään.

KUUMUUS nostaa ruuan hintatasoa, jos sadot jäävät ennakoitua pienemmiksi tai jos viljelysten kasteluun kuluu odotettua enemmän rahaa.

EKP aikoo jatkossa ottaa tarkemmin huomioon ilmastoon liittyvät talousriskit ohjatessaan euroalueen rahapolitiikkaa. Linjaus tehtiin EKP:n vuosikokouksessa Portugalissa alkuviikosta.

AVAINSANAT