Vastaamo-syytetty katosi omille teilleen – ”Ymmärrän ihmetyksen, mikä tästä varmaan herää”

Kuvassa oikealla Aleksentari Kivimäki vierellään asianajaja Peter Jaari.

Suomen rikoshistorian suurimpiin tietomurtoihin kuuluvan Vastaamo-vyyhdin syytetty Aleksanteri Kivimäki näytti olevan keskiviikkona yhä karkuteillä Helsingin hovioikeuden määrättyä hänet uudelleen vangittavaksi viime viikolla.

Kivimäen vapautuksesta ja matkustuskieltoon määräyksestä päätti kuun alussa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus.

Käräjäoikeuden päätös vapauttaa viranomaisten pakoilusta ja väärillä henkilöllisyyspapereilla esiintymisestä tunnettu Kivimäki on herättänyt laajalti ihmetystä, sillä pakoa pidettiin ennalta arvattavana.

Tutkintavankeuspäätökset ovat monimutkaisia yhtälöitä, joissa puntaroidaan useita oikeusvaltion perusarvoja, kertovat oikeustieteen asiantuntijat STT:lle. Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen kertoo hyvin ymmärtävänsä kummastuksen, jota viimeisimmät käänteet ovat herättäneet.

-  Ymmärrän ihmetyksen, mikä tästä varmaan herää. Varmaan se herättää ihmisissä pohdintaa, että miksi päästetään vapauteen henkilö, jota syytetään tolkuttomasta määrästä kohtalaisen vakavia rikoksia ja oikeudenkäynti on loppusuoralla. Etenkin, kun hänellä käsittääkseni on ollut sitä pakoilutaustaa.

HYTTINEN ymmärtää toisaalta myös käräjäoikeuden ratkaisun, joka kumottiin hovioikeudessa.

-  Tavallaan ymmärrän aika hyvin sen, että he päätyivät tässä vaiheessa vapauttamaan Kivimäen. — Ennen kaikkea varmaan siinä käräjäoikeuden ratkaisussa on painanut eniten se, että yli vuosi tutkintavankeudessa on kieltämättä pitkä aika.

Hyttisen mukaan taustalla on Suomen oikeuskäytännön pitkän aikavälin muutos. Viimeisen reilun kolmen vuosikymmenen aikana ja erityisesti 2010-luvun lopulta alkaen pitkiä tutkintavankeuksia on pyritty välttämään.

-  Kivimäelle ei ole langetettu mitään lainvoimaista tuomiota, missä hänet olisi määrätty vangittavaksi, ja oikeusvaltiossa ei kovin kevein perustein ketään pidetä vangittuna, ellei ole lainvoimaista tuomiota. — Aikaisemmin ehkä helpommin pidettiin Suomessa ihmisiä vangittuna ennen sitä lainvoimaista tuomiota.

VIELÄ 1980-luvulla tutkintavankeuksien pituuksissa oli valloilla Hyttisen mukaan villi länsi, jossa ihmisiä saatettiin pitää vangittuina ”tolkuttoman pitkiä aikoja”. Suomen linja alkoi muuttua maan liityttyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen 1990-luvun vaihteessa.

Oikeuskäytännön kehitys vapauttavaan suuntaan voimistui erityisesti 2010-luvun lopulla ja nykyään pitkiä tutkintavankeuksia karsastetaan kautta linjan, Hyttinen kertoo. Trendi on ollut kansainvälinen.

-  Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ottanut kannan, että ei tutkintavankina voi loputtomiin pitää ihmistä, vaikka häntä epäiltäisiin tai syytettäisiin törkeästä rikoksesta. Eli jos alkaa vuosikausia olemaan se tutkintavankeuden mitta ilman, että on langetettu lainvoimaista tuomiota, niin kyllä pitää jossain vaiheessa päästää vapaalle odottamaan tuomion lopputulosta.

Käräjäoikeuden päätöksessä painoi Hyttisen mukaan varmaankin eniten se, että Kivimäen tutkintavankeus oli jatkunut jo vuoden.

-  Siinä alkaa tulemaan sitä painetta, että ei voi loputtomiin pitää tutkintavankeudessa.

Lassi Lapintie / STT

USU: Hallituksen leikkaukset johtaneet seurakuntien hautausmaksujen moninkertaistamiseen

Esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymässä hautausmaksuihin esitetään kokonaisuudessaan noin 50 prosentin korotusta ensi vuoden alusta.

Useat evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat Uutissuomalaisen keräämien tietojen mukaan nostaneet tai nostavat hautausmaksujaan tuntuvasti valtion leikattua rahoitustaan kirkon lakisääteisiä tehtäviä varten.

Esimerkiksi Tuusulan seurakunnassa osa korotuksista nostaa hautausmaksut moninkertaisiksi.

- Korotukset vaihtelevat noin 15 prosentista jopa lähes nelinkertaisiksi. Eniten nousevat tuhkahautausten hinnat. Myös hautapaikkamaksut nousevat merkittävästi, kertoo ylipuutarhuri Virpi Väre.

Lähes nelinkertaiseksi Tuusulassa nousee heinäkuun alusta tuhkan sirottelun hinta: 40 eurosta 150 euroon.

LAHDEN seurakunnissa tuhkahautausten maksu noin kaksinkertaistetaan heinäkuun alusta.

- Esimerkiksi uurnahautauksessa tämä tarkoittaa 130 euron nousua nykyiseen maksuun, kertoo hautaustoimen päällikkö Mari Aartolahti.

Tällä hetkellä uurnahautaus maksaa Lahdessa 120 euroa. Arkkuhautauksen maksua ei koroteta nyt. Hautapaikkamaksuja aiotaan nostaa myöhemmin.

Kuopion seurakuntayhtymässä hautaustoimen maksutuottoihin esitetään kokonaisuudessa noin 50 prosentin korotusta ensi vuoden alusta, kertoo puistopäällikkö Juha Moilanen.

Uutissuomalainen keräsi tietoja hautausmaksujen muutoksista yhdeksästä seurakunnasta tai seurakuntayhtymästä. Hintojen korotusten suuruus, laajuus ja ajankohdat vaihtelevat.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkasi evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisten tehtävien hoitoon tarkoitettua valtion rahoitusta 19,6 miljoonalla eurolla kuluvasta vuodesta alkaen. Kevään kehysriihessä se päätti lisäleikkauksista kahdelle seuraavalle vuodelle.

Kirkon lakisääteisiä tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpito. Suurin kustannuserä syntyy hautaustoimesta. Hallitus perusteli leikkausta julkisen talouden tasapainottamisella ja kirkon kirkollisverotuoton kasvulla.

Valtion rahoitus kattaa enää noin 50 prosenttia kyseisten tehtävien kustannuksista, sanoo kirkkoherra Juha Ropponen Kotka-Kymin seurakunnasta. Lain valmisteluteksteistä selviää, että rahoituksen olisi tarkoitus kattaa kustannuksista noin 80 prosenttia.

Ropponen huomauttaa, että nämä palvelut hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja kansalaisia, eivät vain seurakuntalaisia.

- Kirkollisverolla ei saa kustantaa lakisääteisiä tehtäviä. Mikäli valtion avustus ja seurakunnan perimä maksu palveluista eivät riitä kattamaan kuluja, on vaarana, että seurakunnan jäsenet kustantavat muun muassa myös seurakuntaan kuulumattomien hautaamisen. Tämän takia seurakunnat ovat pakotettuja tarkistamaan hautauspalveluhintojaan, Ropponen sanoo.

Verotuottoja käytetään seurakunnissa esimerkiksi jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin sekä diakoni- ja lähetystyöhön.

KIRKKOHALLITUKSESTA kerrotaan, että hautaustoimen toimintatuotot kasvoivat tammi-toukokuussa noin kymmenen prosenttia vuotta aiemmasta, 15,9 miljoonaan euroon.

- Näiden tietojen pohjalta ei voida sanoa, miltä osin toimintatuottojen lisäys on aiheutunut maksujen korotuksista ja miltä osin esimerkiksi muutoksista hautausten määrässä. Oli miten oli, maksujen korotukset ovat keskimäärin olleet varsin maltilliset tarpeeseen nähden, sanoo maankäyttöpäällikkö Harri Palo Kirkkohallituksesta.

Osa korotuksista on vasta tulossa voimaan, joten ne eivät näy vielä tilastossa.

Kuluttaja-asiamies vie Vierumäen urheiluopiston toimet markkinaoikeuteen

Kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeutta kieltämään Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sportsia tarjoamasta kuluttajille tiettyjä lomapaketteja.

Kuluttaja-asiamies vie Vierumäellä toimivan Suomen Urheiluopiston toimintaa markkinaoikeuteen, kertoi Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV tiedotteessa maanantaina.

Kuluttaja-asiamies vaatii, että markkinaoikeus kieltää Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sportsia tarjoamasta kuluttajille tiettyjä lomapaketteja.

Kiellettäväksi vaaditaan lomapaketit, joissa asiakkaalta peritään maksu etukäteen, kun matkanjärjestäjän maksukyvyttömyyden varalle ei ole asetettu lain edellyttämää maksukyvyttömyysvakuutta. Kiellolle vaaditaan 100  000 euron uhkasakkoa.

OPISTOLLA ja kuluttaja-asiamiehellä on erilaiset näkemykset palveluiden luonteesta. Kuluttaja-asiamies katsoo, että palvelut ovat kuluttajille tarjottavia matkapalveluita. Opisto pitää palveluita koulutuksina, jolloin asiakkaat olisivat asemaltaan opiskelijoita.

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ylläpitää opiston toimintaa. Vierumäki Sports vastaa muun muassa myynti-, markkinointi- ja asiakaspalvelutoiminnoista alueella.

Raportti: Valtaosa Suomen uimavesistä erinomaisia tai hyviä – Sisävedet rannikkoa paremmassa kunnossa

Uimaveden laatu määritellään bakteerimääriä seuraamalla.

Suomen yleisten rantojen uimavesistä 93 prosenttia on luokiteltu laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, kertoo THL tiedotteessa. Tämä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä seurantakautena.

Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttyyn luokkaan kuului 12 rantaa. Kolmella uimarannalla uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi. Tiedot selviävät Euroopan ympäristökeskuksen uimavesiraportista.

Sisämaassa uimavesi luokiteltiin laadultaan useammin erinomaiseksi tai hyväksi kuin rannikolla.

Tulosta selittää tyydyttäväksi luokiteltujen uimavesien kasvanut osuus rannikon uimarannoilla. Tyydyttävään luokkaan kuuluvista uimavesistä kaksi oli sisämaan uimarannalla ja kymmenen rannikon uimarannalla. Kaikki kolme huonoksi luokiteltua uimavettä olivat rannikon uimarannalla.

-  Edelliseen seurantakauteen verrattuna huonojen uimarantojen osuus on ilahduttavasti vähentynyt. Parhaimpiin uimavesiluokkiin kuuluvien uimavesien osuus on vähentynyt ja tyydyttävien osuus kasvanut erityisesti rannikolla, sanoo THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus tiedotteessa.

Zacheuksen mukaan esimerkiksi uimaveteen päätyneet jätevedet ja eläinten ulosteet voivat huonontaa uimaveden laatua. Hän muistuttaa, että rannikon uimavesiin sovelletaan tiukempia laadun raja-arvoja.

UIMAVEDEN laatu määritellään bakteerimääriä seuraamalla. Sinilevän esiintymistä ei oteta huomioon uimavesiluokan määrittämisessä.

Uimaveden laatua on arvioitu rannoilla, joita on seurattu jo usean kesän ajan.

Neljä uutta uimarantaa jäivät ilman laadun luokkaa, koska veden laatua ei ollut seurattu vielä riittävän pitkään.

THL raportoi kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemän uimavesivalvonnan tulokset vuosittain Euroopan komissiolle. Maanantaina julkaistu raportti perustuu uimakausien 2021‒2024 seurantaan.

Raporttiin on koottu maakohtaiset yhteenvedot uimaveden laadusta ja yhteensä noin 22  000 eurooppalaisen uimarannan tulokset.

Opiskelijajärjestöt: Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen – Kansainvälisten opiskelijoiden syrjiminen lopetettava

Opiskelijajärjestöjen mukaan kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustava Suomen opiskelijakuntien liitto (Samok) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat hallitukselta ja työnantajilta toimia kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisen taakan ja työllistymisvaikeuksien helpottamiseksi.

Kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisista haasteista on raportoitu kevään aikana useaan otteeseen mediassa. Samok ja SYL kertaavat yhteisestä kannanotossaan, että Suomessa opiskelee yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, ja heidän osuutensa korkeakouluopiskelijoista kasvaa kovaa vauhtia.

Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksellä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta kansainvälisiltä opiskelijoilta aletaan 1. elokuuta 2026 alkaen periä korkeampia koulutuksen kustannukset kattavia lukukausimaksuja.

Tiedotteen mukaan ne voivat nousta tietyillä aloilla jopa 28 000 euroon vuodessa. Lisäksi opiskelijoilla tulee olla 800 euroa käytössä kuukausittain elinkustannusten kattamiseen sekä yksityinen vakuutus opiskellessaan Suomessa.

Kasvavat kustannukset pakottavat opiskelijat työskentelemään opintojen ohessa, mikä ei kuitenkaan ole kestävä, tai aina edes mahdollinen ratkaisu. Opiskeluperustaisella oleskeluluvalla Suomessa oleskeleva henkilö voi työskennellä keskimäärin 30 tuntia viikossa vuoden aikana.

KANNANOTOSSA muistutetaan, että työpaikan löytäminen Suomesta on tällä hetkellä hyvin vaikeaa erityisesti ilman kotimaisten kielten osaamista.

– Suomessa arviolta 75 prosenttia avoimista työpaikoista on piilotyöpaikkoja, mikä tarkoittaa, että niistä ei ilmoiteta julkisesti. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että vieraskielinen nimi johtaa harvempiin työhaastattelukutsuihin, siinä todetaan.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen elinkustannukset ovat myös Euroopan korkeimpien joukossa. Samanaikaisesti opiskelija-asunnoista on huutava pula eri puolilla maata, mikä lisää kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulon haasteita.

JÄRJESTÖT muistuttavat myös, että Suomen huoltosuhde heikkenee ja väestö vanhenee.

– Työllistymisen ollessa haastavaa ja elinkustannusten korkeita, vastavalmistuneet kansainväliset opiskelijat ajetaan etsimään työmahdollisuuksia ja parempia elinolosuhteita Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lukukausimaksut eivät toimi niin kuin ne oli tarkoitettu – lukukausimaksuja kun perusteltiin kannustimena Suomeen jäämiselle ja työllistymiselle, tiedotteessa sanotaan.

Samokin ja SYLin näkemys on, että kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa taloudellisia haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.

TIEDOTTEEN mukaan niitä voisivat olla kansainvälisten opiskelijoiden pääsy tutkintoon tähtäävien korkeakouluopintojen suorittamista taloudellisesti tukevien kannustimien piiriin ja tukipalvelujen tarjoaminen valmistumisen jälkeen.

Työnantajien tulisi uudelleenarvioida korkean kotimaisen kielitaidon välttämättömyyttä työnsaannissa ja lisätä anonyymin rekrytoinnin ja positiivisen erityiskohtelun käyttöä.

Lisäksi tulisi luoda kannustimia työnantajien tarjoamille kielikoulutuksille, puuttua aktiivisesti syrjintään työnhaussa ja kehitettää kattava, korkeakoulujen autonomiaa kunnioittava apurahajärjestelmä.

– Korkeakoulujen on myös vahvistettava työelämäpalvelujaan ja varmistettava eettisesti toimiva opiskelijarekrytointi. Kansainvälisille hakijoille on tarjottava realistinen kuva opiskelusta ja elämisestä Suomessa, tiedotteessa painotetaan.

 

Avustuspetosepäily Karjalan kielen seurassa johti syytteisiin

Syyttäjä on nostanut kahta ihmistä vastaan syytteet Karjalan kielen seuraan liittyvistä rikosepäilyistä. Konkurssiin ajautuneen seuran epäillään käyttäneen valtion avustuksia väärin.

Toimintansa lopettaneen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa ja entistä sihteeriä vastaan on nostettu syytteet törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta, kertoo Syyttäjälaitos.

Karjalan kielen asemaa parantamaan perustetun yhdistyksen viimeisenä puheenjohtajana toimi Suomen ortodoksisen kirkon entinen arkkipiispa Leo eli Leo Makkonen.

Hän on aiemmin kommentoinut kirkon Aamun koitto -lehdelle, että Karjalan kielen seuran toiminta ei ole liittynyt kirkon toimintaan, vaan kyseessä on ollut arkkipiispa Leon osalta hänen vapaa-aikaansa kuuluva asia.

Epäilyt ovat koskeneet opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien erityisavustusten saantiin, määrään ja käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä sekä avustusten kirjanpidolliseen käsittelyyn liittyviä epäselvyyksiä.

Yhdistys ajautui konkurssiin vuonna 2020.

SYYTTÄJÄN mielestä Karjalan kielen seuran puheenjohtaja ja entinen sihteeri ovat käytännössä viime kädessä tienneet ja vastanneet yhdistyksen talousasioista.

Molemmat ovat Syyttäjälaitoksen mukaan kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Epäiltyinä on kuultu muitakin henkilöitä, jotka olivat yhdistyksen hallituksen jäseniä vuosina 2017-2020. Heidän osaltaan syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen riittävän näytön puuttumisen vuoksi.

Syytteen saanut yhdistyksen sihteeri jätti sihteerin tehtävänsä vuonna 2019.

Syyttäjälaitoksen tiedotteessa ei kerrota, miten suurista rahasummista rikosepäilyissä on kyse. Tutkintaa johtanut rikoskomisario kertoi viime syksynä Ylelle, että maaliskuun 2017 ja syyskuun 2020 välisenä aikana Karjalan kielen seura sai avustuksia kaikkiaan noin 565  000 euroa.

Tapaus käsitellään aikanaan Itä-Suomen käräjäoikeudessa. Yhdistys perustettiin Joensuussa vuonna 1995.

Entinen arkkipiispa Leo ei maanantai-iltapäivään mennessä vastannut STT:n yhteydenottopyyntöön. Poliisitutkinnan aikana hän on sanonut muun muassa Ylelle, että ei halua kommentoida tutkintaa millään tavoin.