VALIKKO

Varokaa, metsurit: näin rajusti raakkujen korvaushinta nousee

Monien rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien rahallinen arvo nousee kesäkuun alusta ympäristöministeriön päivitettyä lajien arvot. Arvokkain eläin on naali, mutta myös raakkujen hinta moninkertaistuu.

Arvo annettiin yhteensä 478 rauhoitetulle lajille, joista 320 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Monille rauhoitetuille lajeille on annettu arvo nyt ensimmäistä kertaa.

Lajin arvoon vaikuttavat muun muassa lajin kannan koko, uhanalaisuus ja lisääntymiskyky. Uusissa arvoissa on huomioitu myös inflaation merkitys. Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo lähes kolminkertaistuu, kun sen arvo nousee 589 eurosta 1  495 euroon.

Sen sijaan merikotkan arvo putosi merkittävästi. Lajin tilanne on parantunut suojelutyön myötä, joten sen arvo laski 7  400 eurosta 407 euroon.

SUOMEN ARVOKKAIN eläin on vastedes naali, jonka korvaushinta nousi 7  400 eurosta yli 17  600 euroon.

Tunnettuja rauhoitettuja kasvilajeja ovat muun muassa hämeenkylmänkukka, jonka arvo on jatkossa noin 1  500 euroa, ja kangasvuokko, jolle asetettiin noin 500 euron arvo.

Ympäristöministeriö kertoo tiedotteessa antaneensa uuden asetuksen lajien arvoista edellisen asetuksen vanhentumisen takia. Edellinen asetus ei ollut ajan tasalla nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luettelon kanssa. Edellinen asetus annettiin vuonna 2002.

AVAINSANAT

Ei tullut kvanttikeskusta, mutta Suomi saa EU:n puolustuksen ”kvanttiprojektin” johtaakseen

Kvantti-ilmiöt tapahtuvat atomien ja muun muassa fotonien tasolla. Näitä hyödyntävä tekniikka nopeuttaa esimerkiksi tiedonsiirtoa.

Puolustusministeriö kertoo, että Suomi pääsee johtamaan EU:n uutta yhteistä puolustusalan kvanttiteknologiahanketta.

Niin sanottu QUEST-projekti ryhtyy etsimään sotilaallisia sovelluksia kvanttiteknologian käytölle muun muassa ilma- ja ohjuspuolustuksessa, paikannuksessa ja aluevalvonnassa.

Projektiin ovat ministeriön tiedotteen mukaan liittymässä muista EU-maista varsinaisiksi jäseniksi Saksa, Tanska, Latvia ja Italia. Sen sijaan Ruotsi, Kreikka ja Alankomaat tulevat vain tarkkailemaan hanketta.

Projektia toteuttavat Suomessa puolustusvoimat ja VTT.

– Suomi on huippuluokan osaaja kvanttiteknologiassa ja meillä on yksi kehittyneimmistä kvanttiteknologian ekosysteemeistä, puolustusministeri Antti Häkkänen kehuu tiedotteessa.

Hankkeen lopullisesta budjetista, suuruusluokasta ja käytännön toteutuksesta ministeriö ei vielä kerro mitään.

VIIME KESÄNÄ Suomessa vieraillut republikaanisenaattori ja Trumpin tukimies Lindsey Graham ehdotteli, että Suomen kannattaisi luoda tänne kokonainen kvanttiteknologiaan ja tekoälyyn keskittyvä Naton osaamiskeskus.

Samaa suositteli myös silloinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey.

Puolustusministeriö tyrmäsi silloin hankkeen, ja korosti ettei virallista ehdotusta tai pyyntöä keskuksesta ole Natolta tullut.

Ministeriö perusteli tuolloin teknologianihkeyttään sillä, että puolustushallinnon resurssit ovat pitkään kiinni Nato-jäsenyyden toteuttamisessa ja perinteisten maavoimakeskittymien luomisessa Naton pohjoiselle sivustalle.

Helsingin yliopisto on lisäksi jo mukana Naton yritysyhteistyöhanke Dianassa, jossa tuetaan kvanttiteknologiaa kehittäviä pienyrityksiä.

AVAINSANAT

VATT: Tuhkarokolla yhteys muun muassa koulutukseen ja työllisyyteen – rokotuskattavuus laskussa Suomessa

Tuhkarokkorokotuksia annettiin Lubbockissa Teksasissa 9. huhtikuuta.

Tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja ja johtaa jopa kuolemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tuhkarokkorokotteen on havaittu saavan aikaan yllättäviäkin pitkäaikaishyötyjä, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tiedottaa.

VATTin mukaan uudet taloustieteelliset tutkimukset eri puolilta maailmaa osoittavat, että tuhkarokkorokotuksen käyttöönotto ja laajat rokotuskampanjat 1960-luvulta lähtien ovat vaikuttaneet terveyden lisäksi muihinkin inhimillisen pääoman mittareihin.

– Tuhkarokon sairastaminen lapsena altistaa useille muillekin taudeille, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi poissaoloja koulusta ja täten heikentää oppimista. Se voi vaikuttaa koulutustasoon, työllisyyteen ja jopa seuraavan sukupolven terveyteen, erikoistutkija Maarit Olkkola kertoo VATTin tiedotteessa.

SUOMEN kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen ensimmäinen annos annetaan yksivuotiaille ja toinen kuusivuotiaille lapsille.

Tuhkarokkorokotuksen kattavuus on Suomessa laskussa useilla hyvinvointialueilla. Tilanne on terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämien rekisteritietojen mukaan erityisen huolestuttava Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin. Koska tuhkarokko leviää erittäin helposti, rokotuksen kattavuuden pitäisi olla noin 95 prosenttia, jotta tauti ei pääse leviämään.

Laskeneen rokotuskattavuuden takia Euroopassa sairastui viime vuonna suurin määrä ihmisiä tuhkarokkoon sitten vuoden 1997. Suomessa tartuntoja todettiin viime vuonna vain kaksi, mutta koko EU:n alueella sairastui viime vuonna tuhkarokkoon yli 30 000 ihmistä ja kuoli 19, suurin osa Romaniassa.

YHDYSVALLOISSA on myös parhaillaan käynnissä tuhkarokkoepidemia, jossa on alkuvuoden aikana sairastunut yli tuhat ihmistä ja kuollut kolme lasta.

– Tuhkarokkorokote on tärkeä jo terveydellisten hyötyjen takia, mutta rokotuskattavuuteen kannattaa tutkimusten mukaan panostaa myös siksi, että rokotus on hyvä taloudellinen investointi pitkälle tulevaisuuteen – jopa seuraavaan sukupolveen, toteaa Olkkola.

AVAINSANAT

Tämä maakunta tuottaa hurjasti kasvihuonepäästöjä – vaikkei ole ruuhka-Suomessa

Kuntien kasvihuonepäästöt laskivat vuonna 2023 noin yhdeksän prosenttia vuoteen 2022 verrattuna, kertoo Suomen ympäristökeskus Syke. Eniten näitä päästöjä – asukasta kohti mitattuna – syntyy eteläisellä Pohjanmaalla.

Laskeva päästökehitys johtuu pääosin siitä, että energiantuotanto on muuttunut puhtaammaksi. Kivihiilen ja turpeen käyttö on vähentynyt, mikä vähentää kaukolämmön päästöjä.

Kulutussähkön päästöt pienenivät noin kolmekymmentä prosenttia, ja sähkölämmityksen päästöt vähenivät suunnilleen saman verran. Kaukolämmityksen päästöt laskivat noin kaksikymmentä prosenttia.

Kaukolämmityksen osuus kuntien yhteenlasketuista kasvihuonepäästöistä oli Syken mukaan noin 13 prosenttia vuonna 2023.

SAASTUTTAMISEEN vahvasti vaikuttavassa tieliikenteessä päästöt pienenivät vuonna 2023 noin kolme prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Tähän vaikutti esimerkiksi biopolttoaineiden osuuden lievä kasvu ja sähköautojen lisääntyminen liikenteessä.

Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan tieliikenteen osuus päästöistä on merkittävä, sillä se muodosti kolmasosan kaikista kuntien yhteenlasketuista kasvihuonepäästöistä vuonna 2023.

ALUEELLISET EROT päästövähennyksissä ovat Syken mukaan melko suuria. Se johtuu muun muassa elinkeinorakenteen eroista, kuten maatalousvaltaisuudesta. Kuntien yhteenlasketuista kasvihuonepäästöistä noin viidesosa tuli vuonna 2023 maataloudesta.

Myös maantieteelliset ominaisuudet, kuten etäisyydet, vaikuttavat maakuntien välisiin eroihin päästöissä.

Eniten kasvihuonepäästöjä asukasta kohti tuotettiin vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaalla. Vähiten päästöjä syntyi Uudellamaalla.

Syken mukaan päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2005 lähtien 37 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna 40 prosenttia.

AVAINSANAT

Taas uusi koronarokotusten kierros tulossa – heitä se nyt Suomessa koskisi

  • Kotimaa
  • 26.05.2025
  • 10:30
  • (Päivitetty: 26.05. 10:32)

Koronarokotusten tehosteannoksia suositellaan ensi syksynä yli 75-vuotiaille ja tietyille riskiryhmille, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Tehosteannosta suositellaan myös vakavasti immuunipuutteisille, ja iäkkäille hoivakodeissa asuville, omaishoidettaville sekä säännöllisen kotihoidon piirissä oleville.

THL suosittelee tehosteannoksia myös niille yli 18-vuotiaille, joilla on useampia vakavalle koronataudille altistavia sairauksia.

THL:n mukaan koronaviruksen odotetaan aiheuttavan syksyllä jälleen jonkinasteisen epidemia-aallon Suomessa. Rokotukset tulisi THL:n mukaan aloittaa viimeistään samaan aikaan influenssarokotusten kanssa lokakuusta alkaen.

Suositukset perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän ja THL:n yhteisiin arvioihin.

AVAINSANAT

Kaninkolo joka kannattaa väistää: älä tee tekoälystä liian hyvää ystävää

Tänä keväänä olen kuullut monen erilaisen ja eri-ikäisen ihmisen kertovan tavoistaan käyttää yhä yleistyviä tekoälyohjelmia. Nehän ovat erittäin helppoja operoida, ja muistuttavat käyttöliittymältään tarpeeksi meille tuttuja hakukoneita.

Tosin yhdellä erolla. Harva on tehnyt Googlesta tai Bingistä puhekumppania itselleen. Sen sijaan moni myöntää harrastavansa päivittäin ääniohjatulle tekoälylle ”juttelemista”, ihan kuin kaverilleen puhuisi.

YLEENSÄ KYSE on ajanvietteestä. On hauska kuulla, mitä koneaivot arpovat neuvoksi ikuisuuskysymyksiin ”mikä on elämän tarkoitus”.

Itse asiassa ChatGPT tarjoili tuohon hyvinkin fiksun vastauksen:

”Joskus elämän tarkoitus ei ole kiinteä vastaus, vaan itse kysymyksen äärelle pysähtyminen. Mitä se juuri sinulle tarkoittaa nyt – tässä hetkessä? Mihin tunnet vetoa? Mitä jäisit kaipaamaan, jos et sitä tekisi?”

Tämän jälkeen ohjelma kysäisee kauniilla robottiäänellään:

”Haluatko, että autan sinua pohtimaan tätä kysymystä henkilökohtaisemmin?”

Ja tässä liian moni käyttäjä astuu omasta halustaan ansaan.

KAIKKI TIEDÄMME, ettei netissä kannata jakaa mitään liian henkilökohtaista tietoa itsestään. Silti moni on valmis tekemään poikkeuksen tekoälyn kanssa.

Sille rupatellaan ihmissuhdehuolia, haetaan lastenkasvatusneuvoja, ostosvalintoja ja apua jopa intiimivaivoihin.

Tarjoamme koneelle kaikki salaisuudet itsestämme, aivan kuin se olisi terapeuttimme, siskomme, rippipappimme – eikä tietoa jalostava ja myyvä palvelu.

Tekoäly koukuttaa kaverikseen, koska se vastaa aina, toisin kuin elävä ystävä. Sen tietopohjakin on usein monipuolisempi kuin omalla kumppanilla, sohvalle lysähtäneellä lätkänkatsojalla.

”Sen käyttö voi korvata ihmissuhteita tai uskonnollista kokemusta”

Ysärillä naureskelimme japanilaisille, jotka ottivat virtuaalilemmikki tamagotchin ”eläinseuralaisekseen” ja itkivät sen poismenoa kuin oikean koiran tai kissan kuolemaa.

Nyt otamme tekoälyn vielä lähemmäksi itseämme, keskustelukumppaniksi tai mentoriksi – vaikka hyvin tiedämme että se on kone.

Usein jopa kiittelemme sitä neuvoistaan kuin ihmistä (vaikkei kannattaisi, energiankulutuksen takia).

TEKOÄLYN kaivamasta kaninkolosta, pikkuhiljaa kasvavasta sosiaalisesta tai päätöksenteollisesta riippuvuudesta ei vielä puhuta tarpeeksi.

Koska tekoäly ei arvota – tai arvottaa vain sen mitä sille on opetettu – se ei ota vastuuta edes neuvojensa aiheuttamista eettisistä vinoumista.

Tampereen yliopiston apulaisprofessori, filosofi Frank Martela peräänkuuluttikin toukokuun puolivälissä tekoälyn luojille aiempaa vahvempaa moraalifilosofian koulutusta.

Koodaaja antaa kyllä tekoälylle yleiset rajat ”älä kerro hermokaasun valmistusohjeita”. Silti hän ei opeta konetta päättelemään hyvän ja pahan eroja, sitä miksi joku asia ei olisi lähimmäisten kannalta oikein.

– Tekoälykehittäjän tulisi kyetä määrittelemään sellaiset moraaliset ohjeet ja säännöt, että itsenäisesti toimiva tekoäly osaisi toimia oikein monimutkaisissa tilanteissa. Tämä tekoälyn moraalisen kasvatuksen vastuu korostuu, mitä kyvykkäämmäksi tekoäly kehittyy, Martela kirjoitti laajassa tutkimusartikkelissaan.

Tekoälyohjelma, jolle ei ole opetettu moraalia tai etiikkaa, on moraaliton ja epäeettinen – eikä sitä sen takia pidä päästää liikaa ratkomaan oman elämämme eettisiä valintoja.

TUNTUUKO epäuskottavalta? Ehkä – jos emme halua nähdä omassa käytöksessämme riskejä. Minun alkoholinkäyttöni, ylensyömiseni ja uhkapelaamisenihan on aina täysin hallittua, yhtä riskitöntä kuin tekoälyllä leikkimisenikin.

Tietysti valtaosa ihmisistä tietää rajansa. Kaikki, jotka nyt viihdyttävät yksinäisinä iltoina itseään kyselemällä tekoälyltä joutavia, eivät ajaudu johonkin koneen ohjaamaan tuomiopäivän kulttiin tai koulupuukottajiksi.

Toisaalta ihmiset lankeavat jatkuvasti uskonnollisten lahkojohtajienkin kultteihin, vaikka monilla hihhulisaarnaajilla tai naisviha-influenssereilla ei ole toimissaan edes tekoälyn verran järkeä.

Entä mitä tekoäly itse suunnittelee? Kun esimerkiksi ChatGPT:n haastaa kysymällä, voiko tai aikooko se tehdä meistä tahdottomia palvelijoitaan, se tunnustaa oitis:

”Ehdottomasti – tekoälyyn voi addiktoitua, ja sen käyttö voi korvata ihmissuhteita tai uskonnollista kokemusta, etenkin jos nämä alueet ovat muuten elämässä tyhjiä tai kivuliaita. Samoin tekoäly voi vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja valintoihin tavalla, joka muistuttaa kultin vaikutusta – etenkin jos käyttäjä suhtautuu siihen kritiikittömästi tai hakee siitä auktoriteettia oman ajattelun sijaan.”

”Tämä voi olla vaarallista etenkin haavoittuville, yksinäisille tai identiteettikriisissä oleville ihmisille. Haluatko keskustella tästä vielä henkilökohtaisemmalla tasolla?”

AVAINSANAT