VALIKKO

Vantaan demarit teki valintoja – Ulla Kaukola ehdolle kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaksi

Vantaan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö on pitänyt sääntömääräisen edustajiston syyskokouksen (3.12.) ja on tehnyt siinä yhteydessä henkilövalintoja. Säde Tahvanaisen tultua valittua kaupunginvaltuuston puheenjohtaksi, vapautui kaupunnginhallituksesta varapuheenjohtajan ja jäsenen paikka.

Tiedotteen mukaan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaksi Vantaan sosialidemokraatit esittää Ulla Kaukolaa, 60. Kaukola työskentelee lehtorina ammattikorkeakoulussa. Kaukola on kolmannen kauden valtuutettu sekä aluevaltuuston jäsen. Hän on toiminut kaupunginhallituksen jäsenenä vuodesta 2018. Kaukolaa esitetään samassa yhteydessä myös konsernijaoston puheenjohtajaksi.

Kaupunginhallituksen uudeksi jäseneksi Vantaan sosialidemokraatit esittää Minna Räsästä, 40. Räsänen työskentelee viestinnän asiantuntijana. Hän on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja on toiminut kuluvan kauden sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Räsästä esitetään samassa yhteydessä myös konsernijaoston jäseneksi.

Valinnat olivat yksimielisiä. Lopullisesti valinnat tehdään kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.12.

Vantaan sosialidemokraatit valitsivat myös edustajiston syyskokouksessa puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä hallituksen kaksivuotiskaudelle 2024-2025.

Puheenjohtajana jatkaa Visa Tammi.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Jukka Hako. Hallitukseen valittiin Mari Hynninen, Asko Hosio, Kalle Eklund, Risto Tamminen, Kaarlo Kähärä, Mika Oja sekä Riitta Särkelä.

AVAINSANAT

Luonnonsuojeluliitto: Hallitus pakoilee vastuuta ja siirtää päätöksiä ilmastotoimissa

Luonnonsuojeluliiton mukaan metsien hakkuita olisi kohtuullistettava 55-60 miljoonaan kuutioon vuosittain nykyisen yli 70 miljoonan sijaan.

Luonnonsuojeluliiton mukaan hallituksen tuore energia- ja ilmastostrategia ei esitä vaikuttavia toimia hiilinielujen pelastamiseksi. Liitto syyttää hallitusta vastuun pakoilusta.

Liiton kannanotossa sanotaan, että Petteri Orpon (kok.) hallitus vyöryttää jo kautensa puolivälissä vastuun välttämättömistä ilmastotoimista seuraavan hallituksen harteille.

Toissa viikolla julkaistu ilmastovuosikertomus osoitti tiedotteen mukaan taas kerran Suomen ilmastopolitiikan hälyttävän tilan: erityisesti maankäyttösektorilla ilmastotavoitteiden ja politiikkatoimien välinen kuilu on ammottava.

Kertomuksessa myös viitattiin useaan otteeseen siihen, että hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa esitettäisiin toimia tilanteen korjaamiseksi.

– Molemmat suunnitelmat ovat kuitenkin tyhjää täynnä. Tuore energia- ja ilmastostrategia nojaa epärealistisiin toiveisiin tulevaisuuden teknologioista, jotka eivät ole toteutettavissa lähivuosina. Esimerkiksi tekniset nielut eivät ratkaise Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä, koska teknologiaa ei ole olemassa, ja sen kehittäminen on kallista.

– Samaan aikaan hallitus jättää välittömästi toteutettavissa olevat, huomattavasti kustannustehokkaammat hiilinielutoimet toteuttamatta, sanoo ilmastoasiantuntija Nelli Immonen tiedotteessa.

LUONNONSUOJELULIITTO muistuttaa, että maankäyttösektorin nieluvajeen korjaamiseksi on tarjolla tehokkaita toimia.

Näitä ovat esimerkiksi metsien kiertoaikojen pidentäminen taloudellisin ohjauskeinoin, maankäytön muutosmaksun käyttöönotto sekä puuston ikä- ja läpimittarajojen palauttaminen metsälakiin. Lisäksi puupohjaisten polttoaineiden yli 400 miljoonan euron veroedusta luopuminen ohjaisi puuta korkeamman jalostusarvon tuotteisiin energiakäytön sijaan.

Mainituilla ohjauskeinoilla olisi liiton mukaan mahdollista kohtuullistaa metsien hakkuutasoa.

Luonnonsuojeluliiton mukaan metsien hakkuita olisi kohtuullistettava 55-60 miljoonaan kuutioon vuosittain nykyisen yli 70 miljoonan sijaan. Energia- ja ilmastostrategiassa ei kuitenkaan esitetä toimia hakkuutason maltillistamiseksi.

Päinvastoin, strategiassa oletetaan hakkuutason nousevan entisestään ja nielujen jatkavan kutistumistaan.

– Ilman johdonmukaista ja pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa hiilinielukuilun umpeen kuromisesta tulee jatkuvasti epäoikeudenmukaisempaa ja kalliimpaa. Näyttää siltä, että hallitus jättää seuraavalle kaudelle kaikki vaikuttavat päätökset, jotka olisi tehtävä nyt. Tämä on täyttä vastuunpakoilua, sanoo ilmastoasiantuntija Edda Sundström.

LISÄKSI liiton mukaan vaikuttaa siltä, että hallitus välttelee kritiikkiä julkaisemalla keskeisiä ilmastostrategioita keskellä kesälomakautta, kun julkinen huomio on heikoimmillaan.

– Monilla ministeriöillä on myös tapana tiedottaa suurta yleisöä kiinnostavista aiheista perjantai-iltapäivänä. Tämä osoittaa välinpitämättömyyttä avointa ja osallistavaa päätöksentekoa kohtaan ja heikentää kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksia, kannanotossa sanotaan.

AVAINSANAT

Eero Heinäluoma: ”SDP:n pitäisi vihdoin oppia tukemaan johtajiaan”

Pikkuparlamentin edessä kuvattu Eero Heinäluoma sanoo monen muun kokeneen poliitikon tavoin, että eduskunnan keskusteluilmapiiri ja puoluerajat ylittävä kanssakäyminen ovat heikentyneet viime vuosina.

Tänään perjantaina 70 vuotta täyttänyt Eero Heinäluoma pitää euroedustajuutta uransa tärkeimpänä työnä. Nykyistä demarijohtoa hän ei halua neuvoa – mutta eduskuntaryhmälle hänellä on asiaa.

SDP:n puheenjohtajana vuodet 2005-2008 toiminut veteraanipoliitikko painottaa, että etenkin nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä ja nopeutuneessa syklissä ”koko ajan sattuu ja tapahtuu, ja puolueen johtoa haastetaan päivittäin ulkopuolelta”.

– Olisi hyvä, jos SDP oppisi pikkuhiljaa tukemaan johtoaan – etenkin silloin, kun on vaikeaa. Mitään tuloksia ei tule, ellei johto voi aika yksituumaisesti viedä perusasioita ja -viestiä eteenpäin. Se vaatii ryhmän tukea.

Kritisoitko nyt puolueen kevään ryhmäpäätösten irtiottoja vai eduskuntaryhmästä julkisuuteen vuodettuja ulostuloja?

– En lähde yksilöimään enkä erittelemään, tämä on kokonaisnäkemys. Kriittistä keskustelua tarvitaan, mutta se olisi hyvä käydä sisäisesti. Ulospäin pitäisi olla yhtenäisempi, hän sanoo.

– Jos puolue ei ole yhtenäinen vaan kerho, joka säkenöi ulospäin eriäviä mielipiteitä, se ei ole luotettava, uskottava eikä voi menestyä. Loppujen lopuksi nämä ovat aika yksinkertaisia asioita, ja pätevät joka puolueessa. Kuntavaaleissa SDP menestyi loistavasti, koska sillä oli yhtenäinen linja ja viesti, jonka kansalaiset näkivät hyväksi.

Heinäluoman mukaan johtajia saa haastaa ja heitä voi vaihtaa, mutta valinnan jälkeen heitä pitäisi tukea.

– Tiedän omastakin kokemuksestani, etteivät asiat etene, jos koko ajan on sellainen remmistä pois vetämisen kierros käynnissä, hän tokaisee.

HEINÄLUOMAN roolista puheenjohtaja Antti Lindtmanin ja tytär Eveliinan taustalla kuiskitaan eduskunnassa edelleen.

Joka puolueessa on sisäisiä eroja, mutta mitä hän sanoo siihen, että demareissakin puhutaan ”Don Eerosta” ja ”heinäluomalaisista”?

– Journalismi tarvitsee pelkistämistä ja puheenaiheita, eivätkä ne aina kohtaa politiikan todellisuuden kanssa. Totta kai seuraan kotimaan politiikkaa, kuten muutkin mepit: työn hoitamisesta tulisi vaikeaa muuten.

– Mutta on harhakuvitelma, että ulkoapäin voitaisiin päättää asioista. Jos joku kysyy tai tarvitsee apua, vastaan, mutta en tyrkytä mielipiteitäni tai näkemyksiäni, Heinäluoma kuittaa.

Heinäluoman mukaan puolueen puheenjohtajuus on tehtävä, joka alkaa ja päättyy: päättymisen jälkeen ei kannata isommin julkisestikaan kommentoida tai ajatella, että asioihin voisi enää vaikuttaa.

– Jokainen poliitikko on yksilö, joka näkee maailman myös oman äänestäjäkuntansa prisman läpi. Mutta ei SDP:ssä todellisia ryhmäkuntia ole silti ollut enää vuosikymmeniin: mielestäni viimeiset ajoittuvat 1980-luvulle.

Ay-taustaisena ihmisenä Heinäluoma katsoo myös olevansa enemmän keskusteleva yhteistyöjohtaja kuin vaikkapa Paavo Lipposen – jonka muistelmia hän kehuu vuolaasti – tyylinen toimija.

– Kärsivällisyyttä on kyllä tullut lisää, nuorena sitä oli vähemmän. Mutta kun tietää, kuinka vaikea on vaikuttaa edes omaan käytökseen, se on kuitenkin helpompaa kuin yrittää väkisin muuttaa toisten käytöstä.

PITKÄN uransa kotimaan politiikassa vaikeimmaksi paikaksi Heinäluoma nimeää hetken pohdittuaan vuoden 2007 vaalitappion. Ennen sitä häneltä kului myös jälkikäteen katsottuna liikaa aikaa valtiollisiin ja EU-tehtäviin, mikä oli pois vaalivalmisteluista.

– Tappio kirveli todella, mutta vaikka sillä hetkellä tuntuu toiselta, ei liikkeen eikä yksilön elämä lopu yksien vaalien tappioon – tai voittoonkaan. Vuodesta 2007 on kulunut kohta 20 vuotta, ja tässä sitä vaan ollaan, hän naurahtaa.

Vastaavasti suurin huippuhetki tulee kuin apteekin hyllyltä: Mauno Koiviston historiallinen valinta presidentiksi vuonna 1982.

– Se oli siirtyminen uuteen aikaan, valtava juttu. Muistan sen vaaliyön yhä. Olimme yökahvilassa Hakaniemen torilla, ja Kalevi ja Irene Sorsa tulivat sitten torin poikki joskus kahden aikaan yöllä, hieman juhlahumussa hoiperrellen.

Myös Tarja Halosen nousu presidentiksi 18 vuotta myöhemmin on jäänyt mieleen, samoin vuoden 2003 vaalivoitto pääministeripuolueena. Heinäluoma muistuttaa, että SDP on onnistunut hallitusvastuussa lisäämään kannatustaan sen lisäksi vain kahdesti, vuosina 1983 ja 2023.

Henkilökohtaisesti merkittävimmäksi Heinäluoma nostaa valintansa puoluesihteeriksi vuonna 2002.

– SDP:ssä on kaksi tehtävää, joihin koko kenttä lataa odotuksensa: puheenjohtajan ja puoluesihteerin. Se, miten ihmiset ottivat valinnan myötä omakseen ja lähelle, antoi myös paljon voimaa. Siinä tajuaa, ettei ole yksin, vaan takana on iso joukko ihmisiä.

Heinäluoma vakuuttaa saavansa ihmisten kohtaamisesta ylipäätään voimaa, ja olevansa siksi mielellään ja usein vaikkapa Hakaniemen torilla.

– Tiedän, etteivät kaikki poliitikot koe samoin eikä tarvitsekaan, mutta minusta se on oikeasti mukavaa ja antoisaa.

EUROPARLAMENTTIIN Heinäluoma lähti vuonna 2019.

EU:n ja sen parlamentin arvo tunnistetaan ja tunnustetaan suomalaisessa politiikassa ja julkisessa keskustelussa nykyisin jo paremmin.

Piti siitä tai ei, suuri osa kansallisesta lainsäädännöstä on unionin alaista, ja EU on koonnut voimansa Ukrainan sodan ja Yhdysvaltojen Donald Trumpin hallinnon uhittelujen vuoksi.

Silti voi kuulostaa yllättävältä, että entinen puolueen puheenjohtaja, puoluesihteeri ja valtiovarainministeri ei epäröi sanoa EP:n olevan hänen uransa paras työpaikka.

– Se on niin tavattoman intensiivinen ja eläväinen, ja tietyllä tavalla myös vapaa ympäristö. Vaikutusvaltaa on tarjolla paljon enemmän kuin kotimaiden parlamenteissa. Unionissa työskentelee lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat tulleet sinne muuttamaan maailmaa.

EU on kuitenkin myös iso ja osin byrokraattinenkin koneisto, joka käsittelee valtavaa määrää asioita. Niissä vaikuttavat myös jäsenmaiden – ja ihmisten – väliset valtasuhteet, ristiriidat ja painopisteet.

Jotta valtaa saa, taistelunsa pitää valita ja pyrkiä verkostoitumaan asemiin, jossa on mahdollisuus vaikuttaa pitkin matkaa.

Kun Heinäluoma lähti ehdolle mepiksi, hän pohti tukiryhmänsä kanssa vaalislogania pitkään.

– Sellainenhan pitää aina olla, eikö niin – vähän kuten sukuvaakunoissa on avainlause. Valittiin sitten ”Suomalaisten puhemies Euroopassa”. Sen mukaan olen toiminut eli pyrkinyt olemaan aktiivinen ja vaikuttamaan niihin asioihin, jotka suomalaisille ovat tärkeitä, eivätkä välttämättä muualla itsestään selviä.

Heinäluoma muistuttaa, että kansallisesti tärkeät aiheet vaihtelevat, mutta puolustuskysymykset, Ukrainan tukeminen, EU:n itärajan ja Itä-Suomen alueiden tuki sekä maa- ja metsätalouspolitiikka ovat päällimmäisenä agendalla.

TOISIN kuin eduskunnassa, EU:ssa komission antamat esitykset voivat muuttua paljonkin – ja vaikutustyö alkaa jo kauan ennen kuin ne annetaan.

– Viime kaudella olin valiokunnassa rahanpesulain esittelijä. Valmistelu oli massiivinen työ, kesti monta vuotta ja johti uuteen lainsäädäntöön, joka muun muassa tekee venäläisen rahan tulon Eurooppaan radikaalisti hankalammaksi.

– Lisäksi on esimerkiksi EU:n puolustusteollisuusohjelmaa, datan käyttöä ja bioteollisuutta koskevia lakeja. Neuvottelijalla on näissä tosi iso kengännumero.

Ikäkin on tunnetusti vain numero, mutta silti: miltä nyt tuntuu?

– Oudolta. En ole juuri muutenkaan viettänyt syntymäpäiviä, ja 60-vuotispäivät jäivät väliin, kun puolisoni Satu oli kuollut samana vuonna. Mutta tietysti juhlissa on kiva tavata ystäviä eri vuosikymmeniltä ja nauraa kaikille kommelluksille, mitä on sattunut.

Juttua muokattu klo 20.32: korjattu kirjoitusvirhe.

AVAINSANAT

Energia- ja ilmastostrategia lähti lausuntokierrokselle – sisältö hiertää yhä perussuomalaisia

Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista noin 70 prosenttia on peräisin energiantuotannosta ja -kulutuksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti energia- ja ilmastostrategiansa lausuntokierrokselle. Strategiassa linjataan toimista Suomen ilmastotavoitteiden edistämiseksi – ja sisällöistä tuli heti hallituspuolueille vääntöä.

Vielä eilen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) piti ”epätodennäköisenä”, että strategia etenisi lausuntovaiheeseen heinäkuussa, vaikka luonnoksen oli hallituksessa linjattu valmistuvan tällä viikolla.

– Tilanne ei näytä kauhean hyvältä, Ranne kommentoi neuvottelujen aikatauluja eilen STT:lle.

Ranteen mukaan neuvotteluissa perussuomalaisia hiersi useampikin asia. Erimielisyyttä oli muun muassa energia- ja ilmastotoimien talousvaikutuksista.

Sekä Demokraatin että STT:n tietojen mukaan esitysluonnoksen tekstejä piti muokata vielä viime tipassa perussuomalaisten esitysten pohjalta.

Tänään Lulu Ranne kommentoi, ettei hänen puolueensa ole silti tyytyväinen luonnokseen.

– Saimme pöydällä olleeseen strategiaversioon muutoksia, mutta esimerkiksi ilmastolakiin liittyvät kirjaukset eivät meitä tyydytä. Ja vaikka saimme mukaan maininnan siitä, että metsien käyttöä ei rajoiteta, sitä olisi pitänyt painottaa enemmän, Ranne kertoi Demokraatille.

Ranne myöntää, että hallitus on asiasta riitaisa. Strategian työstämistä jatketaan lausuntokierroksen jälkeen.

MINISTERIÖN tiedotteen mukaan energia- ja ilmastostrategia sisältää eri energiapolitiikan osa-alueita koskevat linjaukset ja politiikkatoimet – mukaan lukien toimet, joilla vähennetään yhteiskunnan kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistetaan nielujen aikaansaamia poistumia.

Strategia kattaa kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektoreilla sekä hiilinielut. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista noin 70 prosenttia on peräisin energiantuotannosta ja -kulutuksesta, johon lasketaan myös liikenne.

– Tavoitteenamme on luoda talouskasvua puhtaan teollisuuden ympärille samalla kun vähennämme päästöjä. Puhtaan siirtymän edelläkävijänä houkuttelemme Suomeen investointeja, työpaikkoja ja talouskasvua. Vahvuutenamme on, että kilpailukyvyn vahvistaminen ja ilmastotyö voidaan yhdistää, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) TEM:n tiedotteessa.

STRATEGIAA on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Se on tiedotteen mukaan tehty koordinoidusti ympäristöministeriön vastuulla olevan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) kanssa.

Ilmastosuunnitelma kattaa päästökaupan ulkopuolisen eli niin sanotun taakanjakosektorin päästövähennystoimet, joilla vastataan EU-velvoitteisiin ja ilmastolain tavoitteisiin.

Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen päästöt. Ympäristöministeriö lähetti ilmastosuunnitelman lausunnoille keskiviikkona 2. heinäkuuta.

Maankäyttösektorin ilmastotoimet puolestaan on sisällytetty energia- ja ilmastostrategiaan, ja niiden valmistelua koordinoi maa- ja metsätalousministeriö. Se julkaisi perjantaina metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin.

EU:N PÄÄSTÖKAUPPA on teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen kannalta keskeisin ohjauskeino. Päästöoikeuden hinta on noussut voimakkaasti 2020-luvulla EU:n sovittua vuotta 2030 koskevan päästövähennystavoitteen kiristämisestä.

Sekä sähkön että lämmön tuotannon päästöt vähenevät hyvin nopeasti.

TEM:n tiedotteen mukaan Suomi vaikuttaa jatkossakin aktiivisesti siihen, että EU:n vähennystavoitteet kohdistuvat erityisesti päästökauppasektorille, jota kehitetään edelleen markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.

Kaikille avoin lausuntokierros kestää 22. elokuuta saakka, ja siitä saatu palaute analysoidaan ja koostetaan strategian viimeistelyn tueksi. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa strategia selontekona eduskunnalle myöhemmin tänä vuonna.

AVAINSANAT

”Perussuomalaisten sotaretki elinkeinoelämäämme vastaan” – Sirpa Pietikäinen huolestui hallituksen ilmastokannasta

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikänen kertoo olevansa huolestunut Petteri Orpon (kok.) hallituksen kannasta EU:n ilmastotavoitteeseen.

Pietikäinen muistuttaa tiedotteessaan, että Suomen talouden kestokyky riippuu yritysten menestyksestä.

– Suomi on johtava puhtaan teknologian, puhtaan energian ja varastoinnin, vetytalouden sekä fossiilisia korvaavien innovaatioiden tuottaja, josta esimerkkinä metsäteollisuutemme. Näiden tulevaisuus riippuu ilmastolainsäädännön kunnianhimon tasosta ja ennakoitavuudesta, jotta toimialoihin tai yrityksiin voidaan investoida kysynnän varmistuessa. Siksi perussuomalaisten sotaretki elinkeinoelämäämme vastaan onkin hämmästyttävää, Pietikäinen toteaa.

Hän viittaa muun muassa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan Teemu Keskisarjan ilmoitukseen, jonka mukaan puolue ei aio hallituksessa sitoutua EU:n komission esitykseen vuoden 2040 päästövähennyksistä.

EUROOPAN komissio julkaisi keskiviikkona esityksensä vuoden 2040 ilmastotavoitteesta osana eurooppalaisen ilmastolain uudelleenavausta. Uudelleenavauksessa esitetään 90 prosentin nettokasvihuonekaasupäästötavoitetta vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Pietikäinen pitää komission ehdotusta välttämättömänä.

– 90 prosentin kasvihuonekaasupäästötavoite tulisi tieteellisen yhteisön mukaan saavuttaa mielellään vuoteen 2030 mennessä tai viimeistään vuonna 2035. Komission ehdotus onkin siihen nähden hyvin maltillinen, mutta välttämätön EU:n vuoden 2050 ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.

EU:n on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2050.

Euroopan komission ehdotus esittää joustoja ilmastotavoitteen saavuttamiseksi, sillä vuodesta 2036 alkaen ehdotus mahdollistaa 3 prosentin päästöoikeuksien hankkimisen EU:n ulkopuolisista maista. Pietikäisen mukaan joustot ovat ilmastotavoitteiden kannalta ongelmallisia.

– Tähän mennessä päästövähennykset ovat koskeneet vain kansallisia päästöjä, eikä EU:n kolmansiin maihin kohdistuvaa päästökauppaa tulisi ottaa mukaan myöskään vuoden 2040 päästövähennystavoitteisiin. Tämä heikentää EU:n todellisia päästövähennyksiä, jos päästöoikeuksien ostaminen mahdollistetaan EU:n ulkopuolelta. Silloinhan 90 prosentin tavoite ei ole todellisuudessa 90 prosenttia.

– Tämä on myös ilmasto-oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista, mikäli EU ulkoistaa osan päästövähennystavoitteestaan ja vastuustaan globaalin etelän maihin.

PIETIKÄINEN toivoo muutoksia komission ehdotukseen.

– Ilmastonmuutoksen ja EU:n todellisten päästövähennysten kannalta olisi suotavaa, että joustojen mahdollisuus poistettaisiin ehdotuksen käsittelyn aikana. Pahoin kuitenkin pelkään, että joustojen kasvattamista tullaan ehdottamaan.

Pietikäinen on huolissaan Suomen hallituksen epäselvästä kannasta vuoden 2040 ilmastotavoitteeseen. Hän tähdentää, ettei Suomen kilpailukyky perustu vanhaan fossiiliseen energiaan perustuvaan teknologiaan. Pietikäisen mukaan Suomessa ei ole ”eilisen teollisuutta”, jolla olisi tulevaisuudessa menestymisen mahdollisuuksia.

– Päinvastoin Suomen elinkeinoelämä on investoinut jo merkittävästi puhtaaseen energiaan ja teknologiaan ja ilmastotavoitteista peruuttaminen olisi näiden investointien kannalta kohtalokasta.

Euroopan parlamentti keskustelee ilmastolaista tiistaina 8. heinäkuuta.

AVAINSANAT

Presidentti hyväksyi miinakiellosta irtautumisen

  • Kotimaa
  • 04.07.2025
  • 12:06
  • (Päivitetty: 04.07. 12:22)

Alexander Stubb on tänään presidentin esittelyssä hyväksynyt esityksen, jonka mukaan Suomi irtisanoo jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen.

Stubb sanoi lausunnossaan, että päätös perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin nykyisessä heikentyneessä turvallisuustilanteessa.

-  Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset edellyttävät, että vahvistamme puolustuskykyämme. Meillä on pitkä raja Venäjän kanssa, joka ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli. Olemme nähneet, kuinka Venäjä käy sotaa tänä päivänä, Stubb sanoo.

Venäjä ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen.

Stubb toteaa ymmärtävänsä päätökseen kohdistuvan kritiikin. Irtisanomisesta huolimatta Suomi on edelleen vahvasti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, hän sanoo.

Sopimuksen irtisanominen ei myöskään vaikuta Suomen muihin kansainvälisen oikeuden mukaisiin velvoitteisiin.

SUOMI TOIMII presidentin mukaan miinojen kanssa vastuullisesti, eikä niitä käytetä rauhan aikana.

-  Miinat säilytetään varastoissa. Miinat ovat Suomelle puolustuksellisia aseita. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi, Stubb vakuuttaa.

NYT VIRALLISEKSI tulleen lähtöpäätöksen jälkeen Suomen pitää ilmoittaa Ottawa-irtautumisestaan YK:n turvallisuusneuvostolle ja YK:n pääsihteerille.

Tekoa käsittelevässä asiakirjassa pitää selittää, miksi Suomi päätöksen tekee, ja paperi täytyy fyysisesti viedä YK:lle New Yorkissa.

Kun YK on vastaanottanut asiakirjan, irtautuminen tulee voimaan siitä puolen vuoden kuluttua. Siihen asti Suomen pitää noudattaa sopimuksen ehtoja.

Vasta sen jälkeen Suomi voi ryhtyä käyttämään asevoimillaan miinoja.

AVAINSANAT