VALIKKO

Valtonen luonnehti Lavrovin puhetta oudoksi – ”Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä”

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan erittäin suuri joukko Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin jäsenmaita tuomitsi Venäjän toimet Ukrainassa Maltalla järjestetyssä Etyjin ministerineuvoston kokouksessa.

Hän kertoi, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei kuunnellut Venäjän toimet tuomitsevia puheenvuoroja vaan poistui salista kesken kokouksen. Lavrovin kokouksessa pitämää puheenvuoroa Valtonen luonnehti oudoksi.

Lavrov parjasi puheenvuorossaan EU:ta, Natoa ja erityisesti Yhdysvaltoja. Hän syytti lännen olevan uuden kylmän sodan takana, joka on nyt vaarassa muuttua kuumaksi.

”Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata.”

Valtosen mukaan suurin osa EU:n jäsenmaista oli kokoussalissa Lavrovin puheenvuoron aikana samoin kuin EU:n edustajat.

-  Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata. Näin Suomikin toimi. Jos dialogi jätetään väliin, niin sitten Etyjillä ei ole varmaan senkään vertaa arvoa ainakaan tällaisena poliittisena johtajien kohtaamispaikkana.

Valtonen ei tavannut kokouksessa Lavrovia.

-  Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä Lavrovia, ollaan liikuttu vähän eri suunnilla. Hän ei tosiaan kovin pitkään viipynyt tuossa kokouksessa eli ei malttanut kuunnella sitä, kuinka erittäin runsas joukko osallistujamaita tuomitsi paitsi Venäjän toimet myös tämän varsin oudon puheenvuoron, Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessaan.

HÄN TOTESI nostaneensa Suomen kansallisessa puheenvuorossa esille vuonna 1975 Helsingin kokouksessa vahvistetut niin sanotut Helsingin periaatteet, joihin kuuluvat muun muassa valtioiden suvereeni tasa-arvo, pidättäytyminen voimankäytön uhasta ja voimankäytöstä, valtioiden alueellinen koskemattomuus sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

Myös monet muut maat viittasivat hänen mukaansa Helsingin periaatteisiin Lavroville suunnatuissa vastauspuheenvuoroissa.

-  Moni maa vastasi, itseni mukaan lukien, sen pohjalta, että Helsingin periaatteet ovat loukkaamattomat ja koko Etyjin olemassaolo perustuu niihin. Mustaa ei voi väittää valkoiseksi.

Maltan Etyj-kokous on Lavrovin ensimmäinen vierailu EU-maahan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Viime vuonna Lavrov osallistui Pohjois-Makedonian Skopjessa järjestettyyn Etyjin ulkoministerikokoukseen. Lavrovin kutsuminen kokoukseen sai Baltian maiden, Ukrainan ja Puolan ulkoministerit jäämään kotiin. Valtonen osallistui tuolloin kokoukseen ja tuomitsi puheenvuorossaan Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.

SUOMI toimii Etyjin puheenjohtajana ensi vuonna, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin Ety-kokouksesta.

Valtonen uskoo, että Lavrovia tuskin tullaan näkemään ensi vuonna Suomessa Etyjin kokouksessa, sillä Suomessa ensi kesänä järjestettävässä juhlavuoden tapahtumassa keskiössä on kansalaisyhteiskunta.

-  Nähdäkseni ministeri Lavrov ei varsinaisesti kansalaisyhteiskuntaa omassa maassaan tue.

Etyjin ensi vuoden ministerikokous järjestetään Valtosen mukaan vuoden lopulla Wienissä Itävallassa, sillä Itävalta on Etyjin asemamaa.

-  Siellä on hyvät ja kustannustehokkaat organisatoriset puitteet järjestää tuo ministerikokous.

TUKI sotaakäyvälle Ukrainalle tulee Valtosen mukaan ensi vuonna olemaan yksi keskeisimmistä periaatteista ja prioriteeteista Suomen Etyj-puheenjohtajakaudella.

Valtonen kertoo, että Etyjin seuraavasta puheenjohtajamaasta Suomen jälkeen ei ole vielä päätetty, mutta asiassa on edistytty.

-  Tulevat puheenjohtajat toivottavasti saadaan pakettiin tässä kokouksessa.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 16.02

AVAINSANAT

Vihreät valitsee puheenjohtajansa kesäkuussa – Sofia Virralle ei haastajaa

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kunta- ja aluevaalien vaalivalvojaisissa vaalipäivänä Helsingissä 13. huhtikuuta 2025.

Vihreiden puheenjohtajavalinnan ehdokasasettelu on vahvistettu, eikä istuvalle puheenjohtajalle Sofia Virralle noussut haastajaa, puolue tiedottaa.

Vihreiden puheenjohtajavalinnan ehdokasasettelu jäsenäänestykseen päättyi maanantaina. Koska ehdokkaaksi ei asetettu muita kuin Virta, ei jäsenäänestystä puolueen puheenjohtajasta täten järjestetä. Puolueen vaalilautakunta vahvisti Virran ehdokkuuden tänään keskiviikkona.

Virta on toiminut puolueen puheenjohtajana kesäkuusta 2023. Tuolloin hänen vastaehdokkaanaan äänestyksessä oli vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö.

– On ollut suuri kunnia luotsata tätä joukkuetta viimeiset pari vuotta. Olemme yhdessä urakoineet jo kolmet vaalit, palauttaneet Vihreät neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ja keränneet kymmeniä tuhansia ääniä enemmän kuin eduskuntavaaleissa 2023, Virta sanoo tiedotteessa.

Hän kokee työnsä olevan vasta alussa ja sanoo siksi hakevansa puolueensa jäseniltä luottamusta jatkaa.

Vihreät valitsee puheenjohtajan puoluekokouksessaan Hämeenlinnassa 7. kesäkuuta.

AVAINSANAT

Vasemmistoliiton mepeiltä huutia hallituksen Gaza-linjalle – lähettivät kirjeen ulkoministeri Valtoselle

Ihmiset hakivat tavaraa raunioista UNRWA:n koulumajoituksessa pakolaisille Israelin iskun jälkeen 7. toukokuuta.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo lähettivät ulkoministeri Elina Valtoselle (kok.) kirjeen Gazan tilanteesta. Kirjeessään he kritisoivat Suomen hallitusta.

He moittivat hallituksen kykenemättömyyttä toimia Gazan kansanmurhan tuomitsemiseksi ja pysäyttämiseksi.

– Lähetimme kirjeen Valtoselle, sillä Suomen hallituksen pelkuruus puuttua kansanmurhaan ja puolustaa kansainvälistä oikeutta on hengenvaarallinen linja. Siitä linjasta palestiinalaiset maksavat joka päivä hengillään, europarlamentaarikot kertovat tiedotteessa.

Kirjeessään he muistuttavat muun muassa, että okakuun 20223 jälkeen Gazassa on tapettu ainakin yli 50 000 palestiinalaista, suurin osa naisia ja lapsia. He nostavat esiin, että useat YK:n edustajat ovat todenneet Israelin toimien täyttävän sotarikosten ja kansanmurhan tunnusmerkkejä.

– Länsimaiden ja Suomen haluttomuus puuttua näihin räikeisiin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin murentaa koko sääntöpohjaista moninkeskistä järjestelmää, vaikka sen tarve olisi suurempi kuin koskaan. Tällä linjalla Suomi horjuttaa juuri kaltaisillemme maille elintärkeitä rakenteita, he kirjoittavat.

Kolmikko vaatii Suomen hallitusta keskeyttämään asekauppa Israelin kanssa välittömästi. He myös vaativat, että hallitus ajaa Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä.

– Niin Suomen kuin EU:n on käytettävä kauppa- ja talouspoliittisia keinoja Israelin painostamiseen, aivan kuten Venäjänkin suhteen, he vaativat.

Andersson, Kyllönen ja Saramo vaativat myös Palestiinan tunnustamista välittömästi.

AVAINSANAT

Heinäluoma: Itärajan tukitarpeet huomioitiin EU-parlamentissa – ”Hallituksen pitäisi nyt herätä talviunilta”

Kuva suljetulta Vaalimaan raja-asemalta Vironlahdella 4. huhtikuuta 2025.

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) on tyytyväinen, että tuki EU:n itärajan alueille on vahvasti mukana Euroopan parlamentin mietinnössä EU:n pitkän aikavälin budjetista.

Tänään hyväksymällään oma-aloitemietinnöllä parlamentti ohjaa Euroopan komission tulevaa rahoituskehysesitystä vuosille 2028-2034 ja antaa Heinäluoman mukaan viestin jäsenvaltioiden hallituksille EU-neuvotteluihin valmistauduttaessa.

Heinäluoma korostaa, että EU:n budjetin pitää mahdollistaa puolustuskyvyn vahvistaminen sekä erityinen tuki alueille, jotka ovat muuttuneesta turvallisuustilanteesta eniten kärsineet.

– Tuki unionin itärajan alueille on nyt parlamentin mietinnössä vahvasti mukana. Kolmen vuoden ajan olen ajanut Suomen asiaa parlamentissa, sillä itärajamme on pitkä, sen sulkemisella on kauaskantoiset vaikutukset. Suomi turvaa tänään käytännössä koko unionin ulkorajaa, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

Euroopan parlamentti tunnustaa Heinäluoman mukaan laajalla kannatuksella nyt sen, että raja-alueille tarvitaan tukea sekä turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi että talousvaikutusten loiventamiseksi.

– Itäisiä rajamaita ei saa jättää yksin vihamielisen Venäjän kanssa. Vahva Suomi ja vahva Itä-Suomi on koko unionin etu.

Heinäluoman mukaan Suomen hallituksen ”pitäisi nyt herätä talviunilta” ja ottaa itärajan tukiohjelman aikaansaaminen EU-vaikuttamisensa painopisteeksi.

– Olisi enemmän kuin noloa, jos Suomen hallitus ei Eurooppa-neuvostossa saisi muilta hallituksilta tukea itärajan tarpeille sen jälkeen, kun EU-parlamentti ilmoittaa tähän valmiutensa, hän sanoo.

Heinäluoma pitää myös oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ehdottomana edellytyksenä EU:n varojen saamiselle.

– Tämä koskee sekä nykyistä että tulevaa monivuotista rahoituskehystä. Oikeusvaltioperiaate on EU:n peruspilareita, eikä rahoitusta voida myöntää maille, jotka eivät sitä noudata. Katseet kohdistuvat nyt ennen kaikkea Unkariin.

AVAINSANAT

Näin jättieläkkeiden veroale käytännössä peruttaisiin – Orpo: ”Palataan siihen sitten”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja kansanedustaja Juho Hänninen (kok.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 6. toukokuuta.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti osana huhtikuun puoliväliriihen veropakettiaan alentaa yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien marginaaliveron 52 prosenttiin nykyisestä lähes 60 prosentista.

Koska alentaminen tehdään käytännössä valtion tuloveroasteikkoa muokkaamalla, huojennus koskee myös suuria, yli 100 000 euron vuosieläkkeitä nauttivia kansalaisia ja heitä, joiden yhteenlasketut eläke- ja ansiotulot ylittävät 100 000 euron vuosirajan.

Muun muassa kokoomuksen konkaripoliitikko Ben Zyskowicz katsoi Helsingin Sanomissa, että isoja eläkkeitä saavien veroale on työnteon kannustavuutta tavoitelleen riihiratkaisun oheisseuraus ja sen perumista pitäisi jatkovalmistelussa harkita.

– On syytä tarkastella, onko tämä seuraus ei-tarkoitettu ja ylimääräinen ja olisiko se mahdollista ja aiheellista korjata, Zyskowicz sanoi HS:lle.

MYÖS pääministeri Orpo vakuutti eduskunnassa tiistaina, että asiaan palataan.

Demokraatti soitti Veronmaksajien pääekonomistille Mikael Kirkko-Jaakkolalle ja kysyi, miten isoja eläkkeitä nauttivien veroale voitaisiin perua, jos hallitus niin päättäisi tehdä.

– Jos alennusta ei haluta eläkkeensaajille, niin verohelpotus voidaan poistaa raippaverona tunnetulla eläketulon lisäverolla. Sitä voisi vastapainoksi valtion tuloveroasteikon kevenemiselle kiristää, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Jos hallitus tulee jatkovalmistelussaan siihen tulokseen, että suurten eläkkeiden verotusta ei haluta keventää, olisiko tämä todennäköisin vaihtoehto?

– Näin se varmaan olisi. Ainakin yksi ratkaisu olisi muokata jollakin tavoin eläketulon lisäveroa.

SUOMESSA on jo voimassa yli 47 000 euron vuosieläkkeitä koskeva 5,85 prosentin raippavero. Hallitus on aikeissa keventää tätä veroa, koska veroratkaisujen kokonaisuus olisi muussa tapauksessa kiristämässä verotusta alle 100 000 euroa vuodessa tienaavilta eläkeläisiltä.

– Alle 100 000 euroa tienaavat eläkkeensaajat eivät tästä raippaveron kevennyksestä käytännössä hyödy. Kevennys tehdään sen takia, ettei verotus kokonaisuudessaan heiltä kiristyisi. Yli 100 000 vuodessa tienaavilla eläkeläisillä, joihin tämä ylimpien marginaaliverojen kevennys osuu, raippaveron kevennys taasen osaltaan kasvattaa verokevennyksen mittaluokkaa.

Puoliväliriihen päätös laskea yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien marginaalivero 52 prosenttiin, laskisi käytännössä esimerkiksi 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä saavan ihmisen verotusta 1 440 eurolla vuodessa. 15 000 euron kuukausieläkkeellä vuosialennus olisi jo 5 760 euroa.

MIKÄLI hallitus haluaa nämä veronalennukset estää, yksi tapa olisi Kirkko-Jaakkolan mukaan siis raippavero eli eläketulon lisäveron muokkaaminen suurituloisten eläkeläisten tapauksessa.

Demokraatti kysyi keskiviikkona eduskunnassa pääministeri Orpolta onko hallitus kaavailemassa suuriin eläkkeisiin raippaveroa.

– Totesin eilen yksiselitteisesti, että hallituksen primääritavoite on alentaa työn verotusta, Nämä esitykset ja niiden vaikutukset arvioidaan jatkovalmistelussa, Orpo toisti.

Kun Orpolta kysyttiin miten hallitus voisi arvioida uudelleen suurten eläkkeiden verotusta. Hän vastasi näin.

– Palataan siihen sitten.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2024 Suomessa asuvista eläkkeensaajista noin 4 775 henkilöllä eläke oli yli 100 000 euroa vuodessa.

AVAINSANAT

Purra: Ihmisten rahat ovat heidän omiaan – valtio ottaa jatkossa vähemmän

Seuraavalle hallitukselle jää tehtäväksi vähintään yhtä suuri julkisen talouden sopeuttaminen kuin nykyiselle, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.).

Purra kommentoi asiaa esittelypuheenvuorossaan, kun eduskunta alkoi käsitellä julkisen talouden suunnitelmaa tuleville vuosille. Hallitus linjasi suunnitelmasta puoliväliriihessään toissa viikolla.

Purra sanoi hallituksen uskovan vahvasti, että työmarkkinoiden joustavoittaminen, verotuksen nettomääräinen keventäminen ja talouden sopeutus etupäässä leikkauksin on oikeata ja tervettä talouspolitiikkaa.

-  Kovenevassa kilpailussa meidän on pärjättävä pienemmällä valtiolla. On kuitenkin jo nyt selvää, että seuraavalle hallitukselle jää tehtäväksi vähintään yhtä suuri julkisen talouden sopeuttaminen, Purra sanoi.

Hallitus on päättänyt kautensa aikana talouden sopeuttamisesta useilla miljardeilla muun muassa veronkiristyksillä ja menoleikkauksilla. Tämän kevään puoliväliriihessä hallitus puolestaan päätti keventää esimerkiksi palkkojen ja yritysten verotusta.

Suurituloisten verokevennyksiä Purra perusteli sillä, että akateemisen tutkimuksen mukaan ylimpien marginaaliverojen alentaminen on erittäin tehokas kasvutoimi.

Purra totesi veropolitiikan olevan myös arvopolitiikkaa.

-  Ihmisten rahat ovat lähtökohtaisesti ihmisten omia rahoja, valtio ottaa niitä itselleen jatkossa hieman vähemmän. Ansiotuloverotus säilyy Suomessa edelleen kovana ja tuloja voimakkaasti tasaavana.

VASTA vuosi sitten hallitus päätti valtavista lisäsopeutuksista julkiseen talouteen. Purra painotti puheenvuorossaan, että tuolloin ei ollut vielä näkymää maailmantalouden turbulenssista ja globaalista kauppasodan uhasta.

-  Suomi on pieni avotalous, ja maailmantalouden laineet lyövät tännekin, Purra sanoi.

Purra kuvaili Suomen talouskasvun olleen vuosikausia säälittävää ja olematonta. Tällä hän perustelee veronalennuksia, joiden hallitus toivoo vauhdittavan talouskasvua pitkällä aikavälillä.

Veronalennuksista puhuessaan Purra nosti esiin muun muassa pieni- ja keskituloiset, joille hänen mukaansa painottuu valtaosa veronkevennyksistä. Hän nosti esiin veronkevennysten merkityksen myös liikennepolttoaineen hinnalle ja ruoan arvonlisäveron puolen prosenttiyksikön laskun.

Esille nousi myös jauhelihasta syntynyt pula. Purran mukaan jauhelihahyllyillä näkyy vuosikausia jatkunut tuottajien aliarvostus ja liian keskittynyt kauppa. Hänen mukaansa hallitus vahvistaa alkutuottajan asemaa.

AVAINSANAT