VALIKKO

Valtonen luonnehti Lavrovin puhetta oudoksi – ”Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä”

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan erittäin suuri joukko Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin jäsenmaita tuomitsi Venäjän toimet Ukrainassa Maltalla järjestetyssä Etyjin ministerineuvoston kokouksessa.

Hän kertoi, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei kuunnellut Venäjän toimet tuomitsevia puheenvuoroja vaan poistui salista kesken kokouksen. Lavrovin kokouksessa pitämää puheenvuoroa Valtonen luonnehti oudoksi.

Lavrov parjasi puheenvuorossaan EU:ta, Natoa ja erityisesti Yhdysvaltoja. Hän syytti lännen olevan uuden kylmän sodan takana, joka on nyt vaarassa muuttua kuumaksi.

”Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata.”

Valtosen mukaan suurin osa EU:n jäsenmaista oli kokoussalissa Lavrovin puheenvuoron aikana samoin kuin EU:n edustajat.

-  Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata. Näin Suomikin toimi. Jos dialogi jätetään väliin, niin sitten Etyjillä ei ole varmaan senkään vertaa arvoa ainakaan tällaisena poliittisena johtajien kohtaamispaikkana.

Valtonen ei tavannut kokouksessa Lavrovia.

-  Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä Lavrovia, ollaan liikuttu vähän eri suunnilla. Hän ei tosiaan kovin pitkään viipynyt tuossa kokouksessa eli ei malttanut kuunnella sitä, kuinka erittäin runsas joukko osallistujamaita tuomitsi paitsi Venäjän toimet myös tämän varsin oudon puheenvuoron, Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessaan.

HÄN TOTESI nostaneensa Suomen kansallisessa puheenvuorossa esille vuonna 1975 Helsingin kokouksessa vahvistetut niin sanotut Helsingin periaatteet, joihin kuuluvat muun muassa valtioiden suvereeni tasa-arvo, pidättäytyminen voimankäytön uhasta ja voimankäytöstä, valtioiden alueellinen koskemattomuus sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

Myös monet muut maat viittasivat hänen mukaansa Helsingin periaatteisiin Lavroville suunnatuissa vastauspuheenvuoroissa.

-  Moni maa vastasi, itseni mukaan lukien, sen pohjalta, että Helsingin periaatteet ovat loukkaamattomat ja koko Etyjin olemassaolo perustuu niihin. Mustaa ei voi väittää valkoiseksi.

Maltan Etyj-kokous on Lavrovin ensimmäinen vierailu EU-maahan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Viime vuonna Lavrov osallistui Pohjois-Makedonian Skopjessa järjestettyyn Etyjin ulkoministerikokoukseen. Lavrovin kutsuminen kokoukseen sai Baltian maiden, Ukrainan ja Puolan ulkoministerit jäämään kotiin. Valtonen osallistui tuolloin kokoukseen ja tuomitsi puheenvuorossaan Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.

SUOMI toimii Etyjin puheenjohtajana ensi vuonna, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin Ety-kokouksesta.

Valtonen uskoo, että Lavrovia tuskin tullaan näkemään ensi vuonna Suomessa Etyjin kokouksessa, sillä Suomessa ensi kesänä järjestettävässä juhlavuoden tapahtumassa keskiössä on kansalaisyhteiskunta.

-  Nähdäkseni ministeri Lavrov ei varsinaisesti kansalaisyhteiskuntaa omassa maassaan tue.

Etyjin ensi vuoden ministerikokous järjestetään Valtosen mukaan vuoden lopulla Wienissä Itävallassa, sillä Itävalta on Etyjin asemamaa.

-  Siellä on hyvät ja kustannustehokkaat organisatoriset puitteet järjestää tuo ministerikokous.

TUKI sotaakäyvälle Ukrainalle tulee Valtosen mukaan ensi vuonna olemaan yksi keskeisimmistä periaatteista ja prioriteeteista Suomen Etyj-puheenjohtajakaudella.

Valtonen kertoo, että Etyjin seuraavasta puheenjohtajamaasta Suomen jälkeen ei ole vielä päätetty, mutta asiassa on edistytty.

-  Tulevat puheenjohtajat toivottavasti saadaan pakettiin tässä kokouksessa.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 16.02

AVAINSANAT

Johanna Laisaari nousemassa selvin luvuin kaupunkiympäristön apulaispormestariksi

Johanna Laisaari (sd.).
  • Helsinki
  • 16.05.2025
  • 19:36
  • (Päivitetty: 16.05. 19:40)

Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestariksi on tulossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari, kaupunginvaltuutettu Johanna Laisaari (sd.).

Laisaari keräsi eniten ääniä Helsingin SDP:n ylimääräisessä piirikokouksessa, jossa valtuustoryhmän ehdokkaasta päätettiin.

Laisaari keräsi kokouksessa 77 ääntä, kaupunginvaltuutetut Hilkka Ahde 23 ja Antti Vuorela 18.

– Suuri kiitos luottamuksesta. Nyt lähdetään tosissaan viemään eteenpäin meidän demareiden yhteisiä kaupunkipoliittisia tavoitteita, Laisaari sanoo tiedotteessa.

Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja Taru Reinikainen toivottaa Laisaaren tervetulleeksi tehtävään.

– Kaupunkiympäristön toimiala saa Johannasta loistavan ja osaavan apulaispormestarin. Toivotamme koko piirin voimin Johannalle paljon onnea tehtävään, Reinikainen kommentoi.

Pormestarin ja apulaispormestarien valinnat vahvistetaan vielä uudessa kaupunginvaltuustossa.

AVAINSANAT

Orpo jyrähti Venäjälle

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Euroopan maat puhuivat Ukrainasta yhdellä äänellä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa Albanian Tiranassa.

Orpon mukaan koko Euroopan kokoontuminen saman pöydän ääreen oli tärkeä viesti, kun samaan aikaan Turkissa käytiin neuvotteluja Ukrainan ja Venäjän välillä.

Orpo totesi puheenvuorossaan, että jos tulitauosta ei päästä sopuun, tulisi Euroopan ja Yhdysvaltojen nopeasti asettaa kovempia pakotteita Venäjälle ja vahvistaa samalla tukeaan Ukrainalle.

AVAINSANAT

Suomi kannattaa EU:n yhteisvelkaa puolustuksen vahvistamiseksi

Suomi kannattaa EU:n rahoitusvälinettä puolustuksen vahvistamiseksi, linjasi eduskunnan suuri valiokunta perjantaina.

Komissio on esittänyt 150 miljardin euron suuruista rahoitusvälinettä, josta jäsenmaille voitaisiin lainata rahaa yhteisiin puolustushankintoihin. Rahoja voisi käyttää esimerkiksi ilmapuolustuksen vahvistamiseen tai tykistöjärjestelmiin.

Väline rahoitettaisiin käytännössä EU:n yhteisvelalla.

-  Suuri valiokunta korostaa lausunnossaan sitä, että tämä on tällainen velkaa velalla -mekanismi, jossa jokainen jäsenmaa sitten itse vastaa niistä omista veloistaan, kommentoi valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) STT:lle.

Autto toteaa, että mekanismi tarjoaa osalle jäsenmaista mahdollisuuden saada puolustusmateriaaleihin lainaa markkinaehtoja edullisemmin ja kannustaa yhteishankintoihin suorituskyvyissä, joita mailla ei välttämättä yksittäin olisi mahdollista hankkia.

VALIOKUNTA päätti myös, että Suomi suhtautuu positiivisesti ylipäätään EU:n suunnitelmaan vahvistaa puolustusta. Suuri valiokunta hyväksyi lausunnon yksimielisesti. Päätös vastaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen kantaa asiassa.

Suomi toivoo, että tukea suunnataan Suomen kaltaisille itäisen etulinjan maille. Suuri valiokunta piti tärkeänä, että esimerkiksi maataistelukyky pysyy asetuksessa kriittisten suorituskykyjen listalla.

Lisäksi jäsenmaille on tulossa joustoja komission valvomiin velkasääntöihin, jotta maat voivat tehdä puolustushankintoja helpommin. Suuri valiokunta linjasi pitävänsä ehdotusta tarkoituksenmukaisena. Suomi on jo pyytänyt poikkeuslausekkeen aktivoimista.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

SDP:n Suhonen pitää alisuoriutumisen lisäämistä irtisanomisperusteeksi epäinhimillisenä: Eikö hallitukselle riitä mikään?

Timo Suhosen mukaan esityksessä ei ole otettu huomioon työntekijöiden yksilöllisiä eroja.

SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen kritisoi voimakkaasti hallituksen esitystä siitä, että alisuoriutuminen olisi jatkossa selkeämpi irtisanomisperuste. Hänen mukaansa sen inhimillisessä ja oikeudellisessa arvioinnissa on vakavia puutteita.

– Tämä on jälleen uusi isku työntekijöiden oikeuksia vastaan. Eikö hallitukselle enää mikään riitä? Suoja irtisanomiselta on työntekijän turvaverkko, ei rasite, Suhonen sanoo tiedotteessa.

Suhosen mukaan esityksessä ei ole otettu huomioon työntekijöiden yksilöllisiä eroja.

– Miten arvioidaan alisuoriutumista, jos taustalla on ikääntyminen, sairaus tai fyysinen rajoite? Onko kohtuullista verrata iäkästä työntekijää nuoriin? Tämä ei ole vain epäoikeudenmukaista – se on epäinhimillistä.

ASIANTUNTIJAT ovat olleet esityksen suhteen kriittisiä. Niiden mukaan säännös on kokonaisuudessaan tarpeeton ja kyseenalainen suhteessa ILO:n yleissopimuksiin.

Lisäksi esityksessä käytetään merkittävissä määrin epämääräisiä ilmaisuja. Se vaikeuttaa lain soveltamista erityisesti silloin, kun alisuoriutumisen taustalla on terveydellisiä syitä.

– Hallituksen on peruttava tämä esitys. Työntekijöiden oikeuksia ei saa murentaa epämääräisillä ja epäinhimillisillä perusteilla, Suhonen vaatii.

AVAINSANAT

Näin hallitus haluaa kiristää toimeentulotukea

Kuva: Istock

Hallituksen esitysluonnos toimeentulotuen kiristyksistä on lähtenyt lausuntokierrokselle. Lakiin tehtävät muutokset lisäisivät muun muassa tuen saajan velvoitteita hakea ensisijaisia etuuksia ja kokoaikatöitä.

Ensisijaisia etuuksia ovat muun muassa työttömyysturvaetuudet ja opintotuki. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, eli sitä voi saada, jos tulot ja varat eivät riitä muutoin elantoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja toimeentulotukilain kokonaisuudistuksesta 27. kesäkuuta mennessä.

Hallituksen tavoitteena on ollut löytää 74 miljoonan euron säästöt toimeentulotuen vuotuisista menoista ja puolittaa tuensaajien määrä nykyisestä. Kela maksoi perustoimeentulotukea noin 825 miljoonaa euroa viime vuonna.

Tavoitteena on, että työtön henkilö ilmoittautuisi aina kokoaikatyön hakijaksi ja siirtyisi samalla työllistymistä edistävien palveluiden piiriin. Esitysluonnoksen mukaan velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen.

Hallituksen esitysluonnos pohjautuu toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelleen virkamiestyöryhmän loppumuistioon, joka julkaistiin tammikuussa. Lausuntoversion ovat kaikki hallituspuolueet kuitanneet.

SÄÄSTÖTAVOITTEESEEN pääsemiseksi toimeentulotuen perusosan tasoa leikattaisiin 18 vuotta täyttäneiltä yksin asuvilta henkilöiltä ja vanhempansa luona asuvilta kolme prosenttia. Muilta 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä perusosaa leikattaisiin noin 2 prosenttia.

Esimerkiksi yksin asuvan 18 vuotta täyttäneen osalta leikkaus tarkoittaisi 17,80 euron pienennystä toimeentulotuen perusosaan vuoden 2025 tasossa, tiedotteessa todetaan.

Alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen perusosa suurenisi aavistuksen (0-0,7 prosenttia).

Hallitus ei esitä muutoksia toimeentulotuen perusosan indeksikorotuksiin.

LUONNOKSEN mukaan jos täysi-ikäisellä toimeentulotuen hakijalla ei olisi ensisijaista etuutta haettuna, Kelan tulisi arvioida, olisiko hänellä oikeus sellaiseen. Jos henkilö ei Kelan kehotuksesta huolimatta hakisi yhden kuukauden aikana toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia, toimeentulotuen perusosaa alennettaisiin 50 prosentilla.

Suunnitelmissa on myös, että jos toimeentulotuen saajan työttömyysturvaetuuden maksu on keskeytetty sanktioiden takia, saajan toimeentulotuen perusosaa alennettaisiin. Ensimmäiseltä kuukaudelta leikkaus olisi 20 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia.

Alentamisprosentit pysyisivät nykylainsäädännön mukaisina. Voimassa olevassa laissa oleva edellytys kahden kuukauden aikarajasta poistettaisiin.

Toimeentulotuen 150 euron suojaosaa ehdotetaan poistettavaksi. Tällä hetkellä tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa. Tarkoitus on, että toimeentulotuen asiakkaat siirtyvät työelämään. Jatkossa 18 vuotta täyttäneiden osalta myös muut vähäisiksi katsottavat tulot ja avustukset huomioitaisiin tuloina täysimääräisesti.

Toimeentulotukea saavat THL:n mukaan yleisimmin yksinasuvat ja erityisesti yksinasuvat miehet. Tuen saajissa ovat yliedustettuina nuoret aikuiset eli 18-24-vuotiaat.

AVAINSANAT