VALIKKO

Valtonen luonnehti Lavrovin puhetta oudoksi – ”Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä”

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan erittäin suuri joukko Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin jäsenmaita tuomitsi Venäjän toimet Ukrainassa Maltalla järjestetyssä Etyjin ministerineuvoston kokouksessa.

Hän kertoi, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei kuunnellut Venäjän toimet tuomitsevia puheenvuoroja vaan poistui salista kesken kokouksen. Lavrovin kokouksessa pitämää puheenvuoroa Valtonen luonnehti oudoksi.

Lavrov parjasi puheenvuorossaan EU:ta, Natoa ja erityisesti Yhdysvaltoja. Hän syytti lännen olevan uuden kylmän sodan takana, joka on nyt vaarassa muuttua kuumaksi.

”Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata.”

Valtosen mukaan suurin osa EU:n jäsenmaista oli kokoussalissa Lavrovin puheenvuoron aikana samoin kuin EU:n edustajat.

-  Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata. Näin Suomikin toimi. Jos dialogi jätetään väliin, niin sitten Etyjillä ei ole varmaan senkään vertaa arvoa ainakaan tällaisena poliittisena johtajien kohtaamispaikkana.

Valtonen ei tavannut kokouksessa Lavrovia.

-  Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä Lavrovia, ollaan liikuttu vähän eri suunnilla. Hän ei tosiaan kovin pitkään viipynyt tuossa kokouksessa eli ei malttanut kuunnella sitä, kuinka erittäin runsas joukko osallistujamaita tuomitsi paitsi Venäjän toimet myös tämän varsin oudon puheenvuoron, Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessaan.

HÄN TOTESI nostaneensa Suomen kansallisessa puheenvuorossa esille vuonna 1975 Helsingin kokouksessa vahvistetut niin sanotut Helsingin periaatteet, joihin kuuluvat muun muassa valtioiden suvereeni tasa-arvo, pidättäytyminen voimankäytön uhasta ja voimankäytöstä, valtioiden alueellinen koskemattomuus sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

Myös monet muut maat viittasivat hänen mukaansa Helsingin periaatteisiin Lavroville suunnatuissa vastauspuheenvuoroissa.

-  Moni maa vastasi, itseni mukaan lukien, sen pohjalta, että Helsingin periaatteet ovat loukkaamattomat ja koko Etyjin olemassaolo perustuu niihin. Mustaa ei voi väittää valkoiseksi.

Maltan Etyj-kokous on Lavrovin ensimmäinen vierailu EU-maahan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Viime vuonna Lavrov osallistui Pohjois-Makedonian Skopjessa järjestettyyn Etyjin ulkoministerikokoukseen. Lavrovin kutsuminen kokoukseen sai Baltian maiden, Ukrainan ja Puolan ulkoministerit jäämään kotiin. Valtonen osallistui tuolloin kokoukseen ja tuomitsi puheenvuorossaan Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.

SUOMI toimii Etyjin puheenjohtajana ensi vuonna, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin Ety-kokouksesta.

Valtonen uskoo, että Lavrovia tuskin tullaan näkemään ensi vuonna Suomessa Etyjin kokouksessa, sillä Suomessa ensi kesänä järjestettävässä juhlavuoden tapahtumassa keskiössä on kansalaisyhteiskunta.

-  Nähdäkseni ministeri Lavrov ei varsinaisesti kansalaisyhteiskuntaa omassa maassaan tue.

Etyjin ensi vuoden ministerikokous järjestetään Valtosen mukaan vuoden lopulla Wienissä Itävallassa, sillä Itävalta on Etyjin asemamaa.

-  Siellä on hyvät ja kustannustehokkaat organisatoriset puitteet järjestää tuo ministerikokous.

TUKI sotaakäyvälle Ukrainalle tulee Valtosen mukaan ensi vuonna olemaan yksi keskeisimmistä periaatteista ja prioriteeteista Suomen Etyj-puheenjohtajakaudella.

Valtonen kertoo, että Etyjin seuraavasta puheenjohtajamaasta Suomen jälkeen ei ole vielä päätetty, mutta asiassa on edistytty.

-  Tulevat puheenjohtajat toivottavasti saadaan pakettiin tässä kokouksessa.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 16.02

AVAINSANAT

Luonnonsuojeluliitolta tiukka vaatimus ministeri Essayahille

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia (kd.) puuttumaan saimaannorppien kuuttien kuolemiin.

Metsähallitus kertoi keskiviikkona jo viidennestä kalanpyydykseen kuolleesta saimaannorpasta tänä kesänä. Poliitikkojen on luonnonsuojeluliiton mukaan jatkettava verkkokalastuskieltoa vähintään heinäkuun loppuun. Luonnonsuojeluliitto kuitenkin ajaa ympärivuotista kieltoa, sillä verkot tappavat norppia ympäri vuoden.

Kalanpyydykset ovat liiton mukaan saimaannorpan suurin yksittäinen kuolinsyy.

– Näiden turhien, täysin estettävissä olevien kuolemien lopettaminen olisikin nopein ja tehokkain tapa suojella ainoaa kotoperäistä nisäkästämme, erittäin uhanalaista saimaannorppaa, luonnonsuojeluliitto toteaa tiedotteessaan.

– Verkkokalastuskieltoa on viipymättä pidennettävä vähintään kuukaudella eli heinäkuun loppuun, jolloin verkkokuoleman riski pienenee. Paras vaihtoehto norpan suojelemiseksi olisi kuitenkin ulottaa verkkokalastuskielto norpan elinalueella ympärivuotiseksi, koska verkot tappavat norppia vuodenajasta riippumatta, luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen sanoo.

NYKYINEN valtioneuvoston asetus kalastusrajoituksista on voimassa vuoden 2026 huhtikuulle.

– Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin on asetettava saimaannorpan tulevaisuus mökkiläisten verkkokalastuksen edelle. Saimaan alueen ammattikalastajat kalastavat jo nyt pitkälti norppaturvallisesti, Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-aluekoordinaattori Marjaana Kovanen sanoo.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että nykyinen pääministeripuolue kokoomus vaati edellisen asetuksen säätämisen aikaan, että kalastusrajoituksia jatkettaisiin heinäkuulle. Kokoomus myös kannatti kansalaisaloitetta, joka vaati nykyistä laajempaa verkkokalastuskieltoa.

Liiton mukaan Petteri Orpon (kok.) allituksella on nyt todellinen näytön paikka.

– Suomella vastuu saimaannorpan suojelusta, koska ainutlaatuinen norppa elää ainoastaan Saimaalla.

AVAINSANAT

Ukrainalaisten tilapäistä suojelua jatketaan maaliskuulle 2027

Sotaa paenneiden ukrainalaisten tilapäinen suojelu jatkuu maaliskuuhun 2027. Asiasta päätettiin EU:n ulkoministerikokouksessa, kertoo sisäministeriö tiedotteessaan.

Tilapäinen suojelu tarkoittaa sitä, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle ihmisiä nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa.

EU:SSA päätettiin ottaa tilapäinen suojelu käyttöön kevättalvella 2022 sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 46  000 ukrainalaista, jotka saavat tilapäistä suojelua.

AVAINSANAT

Keskuskauppakamari: Hallituksen etäisyyssääntely ajaisi puolet Suomen maakunnista tuulivoimapaitsioon

Tuulivoiman etäisyyssääntely sisältyy hallituksen luonnokseen uudesta alueidenkäyttölaista, jonka lausuntokierros päättyi heinäkuussa.

Hallituksen valmistelemat uudet säännöt tuulivoimaloiden sijoittelulle aiheuttaisivat suuria vaikeuksia tuulivoiman lisärakentamiselle, varoittaa Keskuskauppakamari.

Tiedotteen mukaan Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa tuulivoiman rakennuspaikat vähenisivät maakunnasta ja etäisyydestä riippuen 75-100 prosenttia.

Tuulivoima painottuisi pohjoiseen, sillä etäisyyssääntelyn ulkopuolisista rakennuspaikoista 84-93 prosenttia olisi jatkossa Pohjois-Suomessa, pääosin Lapissa.

– Ehdotettu etäisyyssääntely asettaa Suomen eri alueet voimakkaasti eri asemaan uusiutuvan energian rakentamismahdollisuuksien suhteen. Puolet maakunnista olisi tuulivoimapaitsiossa, jossa rakentaminen ja kuntien päätösvalta tuulivoimahankkeista olisi käytännössä hyvin rajoitettua, kommentoi Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen tiedotteessa.

– Pohjois-Suomi taas joutuisi kantamaan koko maan sähköntuotannon lisäystarpeet. Vaikka investointeja ja energiaa tarvitaan myös pohjoisessa, voivat hyväksyttävyyden kipurajat tulla vastaan. Samalla sähköä pitäisi siirtää entistä enemmän pohjoisesta etelän kulutukseen, hän jatkaa.

TIEDOTTEEN mukaan jo 2000 metrin etäisyysvaatimus asutuksesta aiheuttaisi sen, että yhdeksässä eli puolessa Manner-Suomen maakunnista rakennuspaikkoja olisi alle sadalle voimalalle, ja viidessä näistä maakunnista ei lainkaan.

Yli 2800 metrin etäisyydellä puolessa Suomen maakunnista etäisyyssääntelyn ulkopuolisia rakennuspaikkoja olisi alle kymmenelle voimalalle tai ei lainkaan.

Arviot pohjautuvat konsulttiyhtiö FCG:n ympäristöministeriölle 2024 laatimaan raporttiin. Keskuskauppakamari on koostanut FCG:n raportin pohjalta alueellisia vertailutietoja.

Rakentamispaikkojen muutoksessa vertailukohtana on 800 metriä, joka on nykyisten tuulivoimahankkeiden keskimääräinen etäisyys asutuksesta meluvaikutuksiin pohjautuen.

ETÄISYYSSÄÄNTELY sisältyy hallituksen luonnokseen uudesta alueidenkäyttölaista, jonka lausuntokierros päättyi heinäkuussa. Sen mukaan tuulivoimaloiden etäisyys asutuksesta pitäisi olla kahdeksan kertaa voimalan korkeus, mikä tarkoittaisi pääsääntöisesti 2400-2800 metriä.

Sääntelystä voisi poiketa, jos alue olisi osoitettu tuulivoimarakentamiseen maakuntakaavassa, tai jokainen etäisyyden sisällä asuinkiinteistön omistava antaisi sille suostumuksensa.

Näiden poikkeusten vaikutus on tiedotteen mukaan kuitenkin epävarma. Yksikin kiinteistönomistaja voisi estää hankkeen, vaikka sillä olisi muuten laaja hyväksyntä. Vastaava suostumusmenettely ei koske mitään muita teollisia hankkeita.

Voimassa olevissa maakuntakaavoissa on tuulivoimalle osoitettuja alueita. Monissa on kuitenkin jo kehitteillä hanke tai ne eivät sovellu rakentamiseen.

Myös tuulivoimalle kaavassa osoitetut alueet voivat tarkemmissa selvityksissä osoittautua mahdottomaksi esimerkiksi melun ja välkkeen tai ympäristövaikutusten vuoksi.

KOKO maassa etäisyyssääntelyn ulkopuolelle jäisi 18-35 prosenttia teoriassa mahdollisista rakentamispaikoista. Tiedotteessa painotetaan, ettei se kuitenkaan tarkoita, että kaikki näistä soveltuvat tuulivoimatuotantoon.

– Vaikka paikka olisi riittävän etäällä asutuksessa, muut tekijät kuten luontoarvot, etäisyys sähköverkosta tai elinkeinot, kuten porotalous voivat rajoittaa tuulivoimahankkeita. Siksi etäisyyssääntelyn vaikutus voi olla suurempi kuin arvioitu, Teppo Säkkinen painottaa tiedotteessa.

Keskuskauppakamari korostaa, että vahva paikallinen hyväksyttävyys on edellytys uusiutuvan energian lisärakentamiselle Suomessa.

– Paras ratkaisu on pitää kiinni nykymallista, jossa sopiva etäisyys arvioidaan tapauskohtaisesti melu-, välke- ja maisemavaikutusten perusteella, ja päätösvalta on paikallisella tasolla. Kaikkialle tuulivoima ei sovi, ja jo nyt kunnat voivat asettaa etäisyysvaatimuksia voimaloille. Kaavamainen etäisyyssääntely aiheuttaa kuitenkin enemmän ongelmia kuin se ratkaisee, sanoo Säkkinen.

AVAINSANAT

EU-komissio julkistaa budjettiesityksensä – Luvassa vääntöä ainakin summasta, yhteisvelasta ja Unkarista

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

EU-komissio kertoo tänään, mihin unionin varoja halutaan kohdentaa tulevina vuosina. Komission on määrä julkistaa esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kyseessä on käytännössä EU:n budjetti vuosille 2028-2034.

Edessä ovat vielä pitkät neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjettiin kohdistuu kireässä maailmantilanteessa erityisen paljon odotuksia ja paineita, sillä sen pitäisi vastata haasteisiin niin EU:n puolustuksen, ilmastonmuutoksen torjumisen kuin kilpailukyvyn kehittämisen saralla.

Lisäksi EU:n pitäisi alkaa varautua myös laajentumiseen esimerkiksi Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden osalta.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

LUVASSA lienee jopa tavanomaista enemmän vääntöä ja vaikeita neuvotteluita.

Jäsenmaiden kesken on jo eroja siinä, pitäisikö budjetin määrää kasvattaa. Nykyinen budjetti on kooltaan noin 1  200 miljardia euroa.

Esimerkiksi Ranska on vaatinut sen kasvattamista, kun taas perinteiset ”nuukat maat” Saksa ja Hollanti ovat vastustaneet asiaa. Suomen linja on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina Suomen pyrkineen vaikuttamaan budjettiin ennalta muun muassa puolustuksen ja Ukrainan tukemisen osalta.

-  Lisäksi Suomi tavoittelee itäisten raja-alueiden erityisrahoitusta huomioiden Suomen poikkeuksellisen aseman Venäjän rajavaltiona, hän sanoi tiedotteessa.

Mediatietojen mukaan komission esityksessä olisi mukana myös jonkinlainen uusi yhteisvelkaväline. Suomi on jo ilmaissut kriittisen suhtautumisensa ehdotukseen.

-  Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Tämän olemme linjanneet jo hallitusohjelmassa, Orpo sanoi.

ODOTUKSIA kohdistuu myös siihen, mitä budjetissa todetaan oikeusvaltiokehityksestä.

Demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä vastaava komissaari Michael McGrath on sanonut, että komissio on harkinnut oikeusvaltiokehityksen kytkemistä tiukemmin osaksi EU:n tukien vastaanottamista osana seuraavaa budjettiesitystä.

Tämä koskee erityisesti Unkaria, jolta on jo jäädytetty miljardien eurojen edestä EU-tukia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi.

AVAINSANAT

HS-gallup: SDP jatkaa kärjessä – kannatus kasvoi taas hieman

SDP:n kärkipaikka gallupissa on selvä: 25,4 prosenttia, kun seuraavana tulevan kokoomus on lähes 6 prosenttia perässä.

SDP jatkaa suosituimpana puolueena Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa. Puoluetta kannatti 25,4 prosenttia vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Puolue pitää selkeää ykkössijaa, sillä toisena on kokoomus 19,8 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin puolue on keskusta 15,7 prosentilla. Kummankin kannatus pysyi samana viime mittaukseen verrattuna.

Perussuomalaisten kannatus nousi 10,6 prosenttiin. Puolueen kannatus kohentui 0,6 prosenttiyksiköllä viime kuulta. Nousu oli mittauksen merkittävin muutos.

Oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus on 9,8 prosenttia ja vihreiden 8,0 prosenttia. Molempien kannatus laski hieman kesäkuuhun verrattuna.

Muista hallituspuolueista RKP keräsi 4,1 ja kristillisdemokraatit 3,3 prosenttia.

HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus nousi 37,8 prosenttiin, kun viime kuussa vastaava luku oli 37,3 prosenttia. Kesäkuun kannatus oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden pohjalukema.

Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian kesä-heinäkuussa. Tutkimusta varten haastateltiin noin 3  000:ta täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

AVAINSANAT