VALIKKO

Valtonen luonnehti Lavrovin puhetta oudoksi – ”Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä”

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan erittäin suuri joukko Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin jäsenmaita tuomitsi Venäjän toimet Ukrainassa Maltalla järjestetyssä Etyjin ministerineuvoston kokouksessa.

Hän kertoi, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei kuunnellut Venäjän toimet tuomitsevia puheenvuoroja vaan poistui salista kesken kokouksen. Lavrovin kokouksessa pitämää puheenvuoroa Valtonen luonnehti oudoksi.

Lavrov parjasi puheenvuorossaan EU:ta, Natoa ja erityisesti Yhdysvaltoja. Hän syytti lännen olevan uuden kylmän sodan takana, joka on nyt vaarassa muuttua kuumaksi.

”Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata.”

Valtosen mukaan suurin osa EU:n jäsenmaista oli kokoussalissa Lavrovin puheenvuoron aikana samoin kuin EU:n edustajat.

-  Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata. Näin Suomikin toimi. Jos dialogi jätetään väliin, niin sitten Etyjillä ei ole varmaan senkään vertaa arvoa ainakaan tällaisena poliittisena johtajien kohtaamispaikkana.

Valtonen ei tavannut kokouksessa Lavrovia.

-  Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä Lavrovia, ollaan liikuttu vähän eri suunnilla. Hän ei tosiaan kovin pitkään viipynyt tuossa kokouksessa eli ei malttanut kuunnella sitä, kuinka erittäin runsas joukko osallistujamaita tuomitsi paitsi Venäjän toimet myös tämän varsin oudon puheenvuoron, Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessaan.

HÄN TOTESI nostaneensa Suomen kansallisessa puheenvuorossa esille vuonna 1975 Helsingin kokouksessa vahvistetut niin sanotut Helsingin periaatteet, joihin kuuluvat muun muassa valtioiden suvereeni tasa-arvo, pidättäytyminen voimankäytön uhasta ja voimankäytöstä, valtioiden alueellinen koskemattomuus sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

Myös monet muut maat viittasivat hänen mukaansa Helsingin periaatteisiin Lavroville suunnatuissa vastauspuheenvuoroissa.

-  Moni maa vastasi, itseni mukaan lukien, sen pohjalta, että Helsingin periaatteet ovat loukkaamattomat ja koko Etyjin olemassaolo perustuu niihin. Mustaa ei voi väittää valkoiseksi.

Maltan Etyj-kokous on Lavrovin ensimmäinen vierailu EU-maahan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Viime vuonna Lavrov osallistui Pohjois-Makedonian Skopjessa järjestettyyn Etyjin ulkoministerikokoukseen. Lavrovin kutsuminen kokoukseen sai Baltian maiden, Ukrainan ja Puolan ulkoministerit jäämään kotiin. Valtonen osallistui tuolloin kokoukseen ja tuomitsi puheenvuorossaan Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.

SUOMI toimii Etyjin puheenjohtajana ensi vuonna, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin Ety-kokouksesta.

Valtonen uskoo, että Lavrovia tuskin tullaan näkemään ensi vuonna Suomessa Etyjin kokouksessa, sillä Suomessa ensi kesänä järjestettävässä juhlavuoden tapahtumassa keskiössä on kansalaisyhteiskunta.

-  Nähdäkseni ministeri Lavrov ei varsinaisesti kansalaisyhteiskuntaa omassa maassaan tue.

Etyjin ensi vuoden ministerikokous järjestetään Valtosen mukaan vuoden lopulla Wienissä Itävallassa, sillä Itävalta on Etyjin asemamaa.

-  Siellä on hyvät ja kustannustehokkaat organisatoriset puitteet järjestää tuo ministerikokous.

TUKI sotaakäyvälle Ukrainalle tulee Valtosen mukaan ensi vuonna olemaan yksi keskeisimmistä periaatteista ja prioriteeteista Suomen Etyj-puheenjohtajakaudella.

Valtonen kertoo, että Etyjin seuraavasta puheenjohtajamaasta Suomen jälkeen ei ole vielä päätetty, mutta asiassa on edistytty.

-  Tulevat puheenjohtajat toivottavasti saadaan pakettiin tässä kokouksessa.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 16.02

AVAINSANAT

”Ne syövät taloutemme aamupalaksi” – Kansanedustaja kehottaa nostamaan katseen taskulaskimesta

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 21. heinäkuuta.

Kansanedustaja Saara Hyrkön (vihr.) mukaan EU:n taloussääntöjen puolustuspoikkeamaa tulisi jatkaa myös vuoden 2028 jälkeen. Energiapoikkeaman Hyrkkö laajentaisi koskemaan ympäristöturvallisuutta.

Tiedotteessaan Hyrkkö patistaa hallitusta aktiivisiin toimiin EU:ssa. Hän toteaa seuranneensa viime kuukausien talouskeskustelua turhautuneena.

Kokoomusjohtoinen hallitus on tehnyt alijäämäisen budjetin ja toisaalla ehdotellut uusia veronalennuksia. Samaan aikaan liike nyt on ilmoittanut irtaantuvansa velkajarrusovusta. Vihreiden linja julkisen talouden vahvistamisesta ei Hyrkön mukaan ole muuttunut.

– Vihreät on alusta asti ollut kriittinen velkajarrua ja etenkin sen jyrkkää soveltamista kohtaan. Samaan aikaan näemme edelleen arvon laajapohjaisella yhteistyöllä ja tarpeen vahvistaa julkista taloutta, Hyrkkö sanoo.

KESKUSTELU velkajarrusta meni Hyrkön mukaan alunperin väärille raiteille, kun velkajarrusta alettiin puhua pakkopaitana. Hän uskoo, että tämä mielikuva yhdistettynä hallituksen vastuuttomaan talouspolitiikkaan on syönyt suomalaisten luottamusta politiikan kykyyn ratkoa isoja ongelmia.

– Suomalaiset ymmärtävät sen, mistä poliitikot liian usein vaikenevat: Esimerkiksi ympäristömurros ja turvallisuusympäristön muutos eivät ole alisteisia taloudelle. Päinvastoin, ne syövät taloutemme aamupalaksi. Kyse on kohtalonkysymyksistä sekä meille että Euroopalle.

– Olisi viisasta ja luottamusta vahvistavaa ottaa tämä huomioon talouden rakenteissa ja käyttää taloudellisia ohjauskeinoja näiden haasteiden ratkomiseen.

HYRKÖN mukaan EU:n taloussäännöt on valjastettava entistä tehokkaammin ratkaisemaan Suomen ja Euroopan kohtalonkysymyksiä.

– Turvallisuusympäristön muutoksen ja energiakriisin osalta EU:n taloussääntöihin on jo laadittu kaksi poikkeamaa, joilla vauhditetaan yhteiseksi tunnistettujen ongelmien ratkaisemista. Vihreät on esittänyt jo pitkään, että puolustuspoikkeamaa tulisi jatkaa myös vuoden 2028 jälkeen ja hallituksen tulisi tämän puolesta aktiivisesti vaikuttaa.

– Olemme lisäksi peräänkuuluttaneet hallitukselta tarttumista energiapoikkeamaan, kun sellainen on tarjolla. Kello tikittää, sillä Suomen pitäisi hakea poikkeamaa tämän syksyn aikana, Hyrkkö sanoo.

UUTENA avauksena Hyrkkö esittää myös, että energiapoikkeama laajennetaan koskemaan laajemmin ympäristöturvallisuutta ja siihen liittyvää varautumista.

– Viime kesän hirmuhelteet ja metsäpalot osoittivat kouriintuntuvasti, että kyseessä on vakavuudeltaan vähintään perinteisiä turvallisuusuhkia vastaava uhka. Olisi siis johdonmukaista EU:lta suhtautua siihen myös taloussääntöjen osalta vähintään yhtä suurella vakavuudella.

Hyrkön mukaan erona sotilaallisiin uhkiin tämä riski toteutuu jossain muodossa sadan prosentin varmuudella.

KOKOOMUKSESTA ja SDP:stä ehdotukset tyrmättiin Hyrkön mukaan sen suuremmin perustelematta.

– Pitääkö reaktio tulkita niin, että kokoomus ja SDP jättäisivät tiukan paikan tullen nämä kriisit hoitamatta ja kuvittelevat, että se ei vaikuta talouteemme mitenkään? Jaamme huolen julkisen talouden kestävyydestä ja olemme sitoutuneet velkaantumisen hillitsemiseen, mutta tätä lyhytnäköisyyttä on vaikea sulattaa.

– Myös meidän talousniilojen pitää nostaa katse ylös taskulaskimesta ja puhua siitä, mitä haluamme talouspolitiikalla saada aikaan, Hyrkkö sanoo.

AVAINSANAT

Lindtmanilta tulossa lokakuussa esikoiskirja

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanilta ilmestyy lokakuussa kirja. Lindtman kertoo tulevasta Tulirinta-kirjastaan Instagram-videolla.

– Mikä on ollut elämäni paras ja onnellisin hetki ja mikä on ollut kaikista synkin. Muun muassa näihin kaikkiin vastaus saadaan nimittäin nyt on tulossa mulle jotakin aivan uutta, minulta on tulossa esikoiskirja. Sen nimi on Antti Lindtman – Tulirinta, Lindtman sanoo videolla.

Kirja on omaelämäkerrallinen, tarina yksinhuoltajaperheestä politiikkaan ja puoluejohtajaksi ponnistavasta Lindtmanista.

– Sen lupaan, että tässä kirjassa on paljon sellaista, josta et ole taatusti kuullut aikaisemmin. Minulle on elämän aikana sattunut monenmoista, kaikenlaisia kommelluksia, muutama läheltä piti -tilanne niin yksityiselämässä kuin politiikassa.

KIRJASSA katsotaan myös tulevaisuuteen, vuoteen 2035, jolloin Lindtmanin tytär täyttää 18 vuotta.

– Minkälaisen maan ja maailman me jätämme hänen ikäpolvelleen. Se on asia, joka sytyttää minut joka aamu.

Lindtman lupaa kirjassaan paljastaa myös kirjan nimen taustan.

AVAINSANAT

Ruotsin vaalit jättivät maan kahden blokin puristukseen

Vaalityötä Sosialidemokraattien vaalimökillä Gävlessä. Kuvassa keskeltä oikealle Satakunnan demarien puheenjohtaja Heidi Viljanen, pitkäaikainen Gävlen kansanedustaja Raimo Pärssinen ja Satakunnan demarien entinen puheenjohtaja Harri Lehtonen.

Ruotsin vaalit vahvistivat maan syvän blokkijaon.

Vasemmiston ja oikeiston välinen kamppailu päättyi niukkaan keskustavasemmiston voittoon. Se ennakoi vaikeita hallitusneuvotteluja niin valtakunnan tasolla kuin kunnissa ja aluehallinnossa.

Ruotsissa on 1970-luvun alusta alkaen järjestetty eduskuntavaalit, aluevaalit ja kuntavaalit samanaikaisesti. Vaalit ovat ns. listavaalit, jossa esimerkiksi sosialidemokraatit puolueäänestyksen perusteella laittavat ehdokkaat järjestykseen, mutta äänestäjät voivat vaikuttaa henkilövalintoihin antamalla henkilöäänen.

– Kyse ei ole pelkästään puolueen listan hyväksymisestä. Äänestäjä voi merkitä rastin tietyn ehdokkaan kohdalle. Jos ehdokas saa vähintään viisi prosenttia puolueen äänistä, hän nousee valituksi listan kärkeen.

– Esimerkiksi Gävleborgin läänissä sosialidemokraatti saanevat noin 34 000 ääntä. Näin 1 700 rastia jonkun ehdokkaan nimen kohdalla nostaa hänet listan ykköseksi, ja hän tulee valituksi. Tosin näin tapahtuu harvoin. Gävleborgissa kuitenkin vuoden 2018 eduskuntavaaleissa näin tapahtui., kertoo Gävleborgin sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Thomas Fridh.

Ruotsalaisille järjestelmä on tuttu ja selkeä. Äänestäjä valitsee eri vaaleissa eriväriset äänestysliput, minkä ansiosta virheitä tapahtuu vain harvoin.

Sosialidemokraattien vaalikampanjassa näkyi edelleen perinteinen ruohonjuuritason työ, vaalitupa torilla ja vaalitilaisuudet. Lisäksi puolueen aktiivit kiersivät tapaamassa äänestäjiä kasvokkain ja koputtivat vaalien alla koko maassa yli 1,3 miljoonalle ovelle.

Sosialidemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena.

VALTIOPÄIVÄVAALEISSA sosialidemokraattien johtama keskustavasemmistolainen oppositio voitti niukasti pääministeri Ulf Kristerssonin johtaman oikeistoblokin. Keskustavasemmisto sai 176 paikkaa 349 -paikkaiseen valtiopäiville, oikeistoblokki 173.

Sosialidemokraatit säilyttivät asemansa Ruotsin suurimpana puolueena, mikä avaa puheenjohtaja Magdalena Anderssonille mahdollisuuden palata pääministeriksi. Hallituksen muodostaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä puolueiden väliset näkemyserot tekevät neuvotteluista vaikeita.

Vaalien suurin häviäjä oli Ruotsidemokraatit, joiden kannatus putosi 17,6 prosenttiin ja laski noin kolme prosenttiyksikköä edellisvaaleista. On mielenkiintoista nähdä, millaisen sisäisen riidan vaalitappio aiheuttaa Ruotsindemokraateissa, Sillä saattaa olla vaikutusta mm. puoluetta 20 vuotta johtaneen Jimmy Åkessonin semaan.

Gävleborgissa demarit menettivät yhden paikan eduskuntavaaleissa.

Satakunnan sosialidemokraattien ystävyysalueella Gävleborgin läänissä sosialidemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena sekä valtiopäivä- että aluevaaleissa.

Valtiopäivävaaleissa puolueen kannatus kuitenkin laski 32,49 prosenttiin, mikä merkitsi yhden edustajapaikan menetystä. Aiemman neljän kansanedustajan sijasta Gävleborgia edustaa jatkossa kolme sosialidemokraattia.

Ruotsidemokraatit nousivat läänin toiseksi suurimmaksi puolueeksi 21,73 prosentin kannatuksella, vaikka suosio hiipui puolue sai kaksi paikkaa. Maltillinen kokoomus puolestaan vahvisti asemiaan ja kasvatti kannatustaan 18,49 prosenttiin, mutta paikkamäärä pysyi kahtena.

Vasemmistopuolue, Keskustapuolue ja Kristillisdemokraatit saivat kukin edellisten vaalien tapaan yhden paikan. Uutena puolueena Liberaalit saivat yhden edustajan valtiopäiville.

Aluevaaleissa ratkaistiin palveluiden tulevaisuudesta.

GÄVLEBORGIN aluevaaleissa sosialidemokraatit säilyttivät ykköspaikkansa 30,8 prosentin kannatuksella ja 25 valtuustopaikalla. Puolue menetti hieman kannatustaan, mutta säilyi selvästi suurimpana voimana.

Ruotsidemokraatit nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 19,6 prosentin osuudella ja 16 paikalla. Kokoomus seurasi heti perässä 18,4 prosentin kannatuksella ja 15 paikalla. Aluevaalien suurimpia voittajia olivat liberaalit ja ympäristöpuolue, jotka kasvattivat valtuustoryhmiään selvästi.

Sen sijaan pitkään aluepolitiikassa vaikuttanut Sjukvårdspartiet Gävleborg putosi kokonaan aluevaltuustosta.

Tulos on merkittävä, sillä aluevaltuusto vastaa muun muassa terveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja osasta joukkoliikennettä. Vaalikampanjan keskiössä olivatkin lähipalvelut, terveyskeskusten toiminta ja alueen talous.

Tasainen blokkijako tietää vaikeita neuvotteluja. Gävleborgin tulos heijastaa koko Ruotsin poliittista tilannetta. Äänestäjät ovat jakautuneet lähes tasan vasemmiston ja oikeiston välille.

Siksi tulevalla vaalikaudella ratkaisujen tekeminen edellyttää puolueilta aiempaa enemmän yhteistyötä, kompromisseja ja kykyä rakentaa enemmistöjä yli perinteisten blokkirajojen. Hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeita niin koko maassa, alueilla kuin kunnissakin.

Sandvikenissä valta vaihtunee.

GÄVLEN kaupungissa sosialidemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena jo yli 50 vuotta jatkuneen perinteen mukaisesti. Puolue sai 31,5 prosenttia äänistä, vaikka kannatus laski hieman edellisvaaleista.

Keskustavasemmistolainen enemmistö näyttää säilyvän kaupunginvaltuustossa lähes ennallaan. Oikeistopuolueet vahvistivat asemiaan, mutta eivät riittävästi muuttaakseen kaupungin poliittisia voimasuhteita.

Naapurissa Sandvikenissä tilanne on toinen. Alustavien tulosten mukaan maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsidemokraatit saavuttavat yhdessä niukan enemmistön kunnanvaltuustossa. Tämä avaa mahdollisuuden vallanvaihdolle kunnassa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

Kirjoitus perustuu Ruotsin vaalien seuraamiseen Gävlessä 11. -14.9. Ruotsin vaalitulos vahvistettaneen sunnuntaina 20.9. Tulostiedot perustuvat valmistuneeseen, mutta vahvistamattomaan laskentaan.

AVAINSANAT

Eduskunnassa kuohuu taas – ”Aletaan olla kestämättömässä tilanteessa”

SDP ja keskusta syyttävät hallituspuolueita eduskunnan pelisääntöjen rikkomisesta yhteisessä ulostulossa.

Tiedotteen mukaan eduskunnan puhemiesneuvostossa päätettiin torstaina esittää eduskunnalle, että kaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kuuluvaa asiaa siirrettiin kahden muun valiokunnan päävastuulle.

Hallituspuolueet tekivät esityksen, että työeläkejärjestelmää koskevat muutokset tehtäisi ainoastaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Lisäksi hallituspuolueet tekivät esityksen, että tupakkalain muutokset tehtäisi ympäristövaliokunnassa, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta ja perustuslakivaliokunta antaisivat lausunnot.

Hallituspuolueet asettuivat tänään puhemiesneuvoston enemmistön esitysten kannalle, vaikka täysistunnossa tehtiin esitykset, että eduskunnan käsittely eduskunnassa järjestettäisiin virkaesityksen esittämien mietintövaliokuntien mukaisesti.

– Tässä rikotaan poikkeuksellisella tavalla eduskunnan toimialajakoa, joita on perinteisesti kunnioitettu. Nyt ruuhkanpurun nimissä siirretään hallituksen esityksiä mielivaltaisesti ja sisältöjä tuntematta valiokunnille virkakantojen vastaisesti ja kestämättömillä perusteilla, eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.) sanoo tiedotteessa.

Myös biopankkilain käsittelyn päävastuun siirtäminen sivistysvaliokunnalle sote-valiokunnan sijasta oli opposition mielestä virhe.

– Jos hallituspuolueilla oli tarkoitus helpottaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtaakkaa, päinvastoin käy. Valiokunnan työ vaan vaikeutuu, sillä työskentelyyn varaudutaan jo ennakolta ja nyt työn suunnittelu ja käsittelyjärjestys menivät jo toista kertaa tällä viikolla uusiksi, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) sanoo tiedotteessa.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) puolestaan ihmettelee sitä, että työeläkejärjestelmän muutokset käsitellään vain ja ainoastaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Esitys kuuluu Ovaskan mielestä selkeästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan. Myös tupakkalailla pelaaminen hämmästyttää.

– Asiantuntijavaliokuntien sivuuttaminen on aivan poikkeuksellista. Näin ei ole toimittu edes hallituskauden loppupuolella koskaan ennen. Ei puhemiesneuvostossa voi toistuvasti rikkoa talon valiokuntaopasta ja virkakantaa. Tällaisella touhulla koko eduskunnan arvovalta on vaakalaudalla, hän kommentoi tiedotteessa.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mielestä esityksiä on heitelty valiokunnasta toiseen ilman kestäviä perusteita.

– Parlamentarismin näkökulmasta aletaan olla kestämättömässä tilanteessa, hän sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Joona Räsänen: ”Ongelma ei ole säännöt” – Velkasuhde ensi kauden lopulla 100 prosenttia

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 3. syyskuuta.

SDP:n Joona Räsäsen mukaan pyrkimys pakitella edessä olevista sopeutuksista ei anna uskottavaa kuvaa suomalaisten päätöksentekijöiden kyvystä huolehtia julkisesta taloudesta.

Vihreiden Saara Hyrkkö vaati perjantaina Helsingin Sanomien haastattelussa Suomea neuvottelemaan EU:n komissiolta joustoja edessä olevaan julkisen talouden sopeutusurakkaan. Samalla Hyrkkö katsoi Orpon hallituksen heikentäneen parlamentaarista velkajarrusopua tekemällä ensi vuodelle alijäämäisen budjettiesityksen.

Joustoista neuvottelemista on vaatinut aiemmin myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, jonka puolue ei alun alkaenkaan suostunut velkajarrusopimukseen.

Liike nytin Hjallis Harkimo puolestaan sanoutui sovusta jälkikäteen irti, koska piti sopeutusten 8-11 miljardian tasoa epärealistisena.

– Jos yhteisestä parlamentaarisesta sovusta ryhdytään alle vuodessa lipsumaan, niin kaikilta kaivattaisiin enemmän selkärankaa, Räsänen sanoo Demokraatille.

RÄSÄNEN pitää säännöistä ja niihin liittyvistä poikkeuksista keskustelemista muutenkin erikoisena.

– Tärkein asia, joka poliitikkojen pitäisi nyt ymmärtää ja kertoa rehellisesti kansalaisille on se, että vaikka meillä ei olisi mitään sääntöjä, niin nykyisellään ei voida jatkaa. Ongelma ei ole säännöt vaan se, että menot ovat vuositasolla toistakymmentä miljardia suuremmat kuin tulot.

– On päivänselvää, että tätä tilannetta pitää lähteä kuromaan umpeen ja se tarkoittaa julkisen talouden vahvistamista. Sitä eivät säännöt muuksi muuta.

NYKYISTEN ennusteiden valossa Suomi ylittää Räsäsen mukaan 100 prosentin velkasuhderajan tulevan vaalikauden lopulla, jos mitään ei tehdä.

– Täytyy kysyä, että kuinka huonoksi tämän tilanteen pitää mennä, että korjausliikkeeseen syntyisi vähän laajempi halu.

Räsänen pitää ilmeisenä, että esimerkiksi puolustusmenoihin liittyvästä poikkeuslausekkeesta tullaan keskustelemaan EU:ssa tulevaisuudessakin jäsenmaiden kasvavien puolustustarpeiden vuoksi. Myös EU-säännöistä tullaan siis jatkossa neuvottelemaan.

– On selvää, että seuraavakin hallitus pyrkii tätä unionissa edistämään.

Kansalaisten kannalta olisi Räsäsen mukaan olennaista keskustella tavoista, joilla puolueet pyrkivät julkista taloutta vahvistamaan.

PETTERI Orpon (kok.) hallitus pudotti Räsäsen mukaan hanskansa syksyn budjettiriihessä, kun se päätti heikentää ensi vuonna julkista taloutta. Samalla hallitus tulee huonontaneeksi seuraavan vaalikauden ensimmäisen budjetin lähtökohtia.

– Onhan se ymmärrettävää, että moni alkaa kysellä, että kun yhteistä sopua ei noudateta hallituksessakaan, niin miksi muiden pitäisi.

– Toivoisin, että maan hallitus menisi peilin eteen ja toteaisi, että heidän oma vastuuttomuutensa ensi vuoden osalta heikentää uskoa parlamentaariseen sopuun. Tätä varmasti seuraavat myös luotonantajat maan rajojen ulkopuolella.

AVAINSANAT