VALIKKO

Valtonen luonnehti Lavrovin puhetta oudoksi – ”Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä”

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan erittäin suuri joukko Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin jäsenmaita tuomitsi Venäjän toimet Ukrainassa Maltalla järjestetyssä Etyjin ministerineuvoston kokouksessa.

Hän kertoi, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei kuunnellut Venäjän toimet tuomitsevia puheenvuoroja vaan poistui salista kesken kokouksen. Lavrovin kokouksessa pitämää puheenvuoroa Valtonen luonnehti oudoksi.

Lavrov parjasi puheenvuorossaan EU:ta, Natoa ja erityisesti Yhdysvaltoja. Hän syytti lännen olevan uuden kylmän sodan takana, joka on nyt vaarassa muuttua kuumaksi.

”Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata.”

Valtosen mukaan suurin osa EU:n jäsenmaista oli kokoussalissa Lavrovin puheenvuoron aikana samoin kuin EU:n edustajat.

-  Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata. Näin Suomikin toimi. Jos dialogi jätetään väliin, niin sitten Etyjillä ei ole varmaan senkään vertaa arvoa ainakaan tällaisena poliittisena johtajien kohtaamispaikkana.

Valtonen ei tavannut kokouksessa Lavrovia.

-  Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä Lavrovia, ollaan liikuttu vähän eri suunnilla. Hän ei tosiaan kovin pitkään viipynyt tuossa kokouksessa eli ei malttanut kuunnella sitä, kuinka erittäin runsas joukko osallistujamaita tuomitsi paitsi Venäjän toimet myös tämän varsin oudon puheenvuoron, Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessaan.

HÄN TOTESI nostaneensa Suomen kansallisessa puheenvuorossa esille vuonna 1975 Helsingin kokouksessa vahvistetut niin sanotut Helsingin periaatteet, joihin kuuluvat muun muassa valtioiden suvereeni tasa-arvo, pidättäytyminen voimankäytön uhasta ja voimankäytöstä, valtioiden alueellinen koskemattomuus sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

Myös monet muut maat viittasivat hänen mukaansa Helsingin periaatteisiin Lavroville suunnatuissa vastauspuheenvuoroissa.

-  Moni maa vastasi, itseni mukaan lukien, sen pohjalta, että Helsingin periaatteet ovat loukkaamattomat ja koko Etyjin olemassaolo perustuu niihin. Mustaa ei voi väittää valkoiseksi.

Maltan Etyj-kokous on Lavrovin ensimmäinen vierailu EU-maahan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Viime vuonna Lavrov osallistui Pohjois-Makedonian Skopjessa järjestettyyn Etyjin ulkoministerikokoukseen. Lavrovin kutsuminen kokoukseen sai Baltian maiden, Ukrainan ja Puolan ulkoministerit jäämään kotiin. Valtonen osallistui tuolloin kokoukseen ja tuomitsi puheenvuorossaan Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.

SUOMI toimii Etyjin puheenjohtajana ensi vuonna, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin Ety-kokouksesta.

Valtonen uskoo, että Lavrovia tuskin tullaan näkemään ensi vuonna Suomessa Etyjin kokouksessa, sillä Suomessa ensi kesänä järjestettävässä juhlavuoden tapahtumassa keskiössä on kansalaisyhteiskunta.

-  Nähdäkseni ministeri Lavrov ei varsinaisesti kansalaisyhteiskuntaa omassa maassaan tue.

Etyjin ensi vuoden ministerikokous järjestetään Valtosen mukaan vuoden lopulla Wienissä Itävallassa, sillä Itävalta on Etyjin asemamaa.

-  Siellä on hyvät ja kustannustehokkaat organisatoriset puitteet järjestää tuo ministerikokous.

TUKI sotaakäyvälle Ukrainalle tulee Valtosen mukaan ensi vuonna olemaan yksi keskeisimmistä periaatteista ja prioriteeteista Suomen Etyj-puheenjohtajakaudella.

Valtonen kertoo, että Etyjin seuraavasta puheenjohtajamaasta Suomen jälkeen ei ole vielä päätetty, mutta asiassa on edistytty.

-  Tulevat puheenjohtajat toivottavasti saadaan pakettiin tässä kokouksessa.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 16.02

AVAINSANAT

Järjestö vaatii Orpolta kommenttia Tavion Somalia-linjauksiin

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) Helsingissä 24. elokuuta.

Kansalaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö Fingo vaatii pääministeri Petteri Orpoa (kok.) ottamaan kantaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) Somaliaa koskevaan rahoituspäätökseen.

Tavio kertoi maanantaina sosiaalisessa mediassa, ettei hän myönnä hanketukea Somaliassa toteutettaville järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille.

FINGO vetoaa muihin hallituspuolueisiin Tavion linjauksen pyörtämiseksi. Somaliassa toimimista ei järjestön mukaan ollut ilmoitettu pois sulkevana kriteerinä hanketuen haussa.

– Ministeri Tavion tekemä linjaus on korjattava. Kysymme pääministeri Petteri Orpolta ja muiden hallituspuolueiden puheenjohtajilta: hyväksyttekö tällaisen toimintatavan, vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu kysyy Fingon tiedotteessa.

Tavio perustelee päätöstään sillä, ettei Somalia ole tehnyt riittävästi palautusyhteistyötä.

SUOMI on keskeyttänyt maaohjelman Somalian kanssa kaksi vuotta sitten mutta linjannut tuolloin, ettei ehdollistaminen koske järjestöjä. Viime vuonna järjestöille myönnetyssä ohjelmatuessa Somaliassa toimivia ohjelmia ei suljettu ulos tuen piiristä.

Fingo huomauttaa, ettei Somaliaa rajattu myöskään hanketuen hakukriteerien ulkopuolelle.

– Hallintolaissa ilmaistun yhdenvertaisuusperiaatteenkin nojalla voidaan kysyä, voidaanko hakemuksia hylätä perusteella, jota ei ilmoitettu hakijoille etukäteen.

– Miksi järjestöjen ja heidän kumppaneidensa annettiin valmistella hankkeita Somaliaan, jos ministeri oli joka tapauksessa sitä mieltä, ettei niille myönnetä rahaa? Järjestöjä tulee kohdella hakuprosesseissa yhdenvertaisesti, Nalbantoglu sanoo.

Mediatietojen mukaan Tavion esitys poikkeaa myös asiantuntija-arvioihin perustuvasta virkahenkilöiden pohjaesityksestä.

TAVIO julkaisi tiedon omilla sosiaalisen median kanavillaan. Järjestöt eivät ole vielä saaneet virallisia hanketuen päätöksiä. Fingon tietojen mukaan varsinaiset päätökset allekirjoitetaan vasta myöhemmin.

– On täysin poikkeuksellista, että ministeri kertoo julkisuudessa jo ennen hakuprosessin päättymistä yksityiskohtaisia tietoja hakemuksista, niiden kohteista ja haetuista rahoitussummista. Järjestöt ovat päätyneet lukemaan asiasta nyt iltapäivälehdestä. Tämä ei ole missään mielessä hyvän hallintotavan mukaista.

AVAINSANAT

Euroopan keskuspankin uusi pääjohtaja valitaan vuodenvaihteeseen mennessä

Euroryhmän puheenjohtaja Kyriakos Pierrakakis arvioi, että EKP:n uusi pääjohtaja valitaan vuodenvaihteeseen mennessä.

Euroopan keskuspankin uuden pääjohtajan nimi on selvillä vuodenvaihteeseen mennessä, arvioi euroryhmän puheenjohtaja Kyriakos Pierrakakis.

EKP:n nykyinen pääjohtaja Christine Lagarde kertoi lokakuun lopussa jättävänsä tehtävän helmikuussa.

Määräaika Lagarden seuraajakandidaattien ilmoittamiselle umpeutui perjantaina. Ehdolle ilmoitettiin määräaikaan mennessä Hollannin keskuspankin entinen pääjohtaja Klaas Knot ja espanjalainen Pablo Hernandez de Cos, joka toimii Kansainvälisen järjestelypankin johtajana.

Euromaiden valtiovarainministerit käsittelevät pääjohtajavalintaa tänään kokouksessaan Brysselissä.

Pierrakakiksen mukaan Hollannin ja Espanjan valtiovarainministerit esittelevät ehdokkaat tänään euromaiden ministereille.

Pierrakakiksen mukaan EKP:n uudesta pääjohtajasta päättävät EU-maiden johtajat, mitä ennen euroryhmä esittää johtajille suosituksensa uudeksi pääjohtajaksi.

- Tavoitteena on, että koko prosessi olisi saatu päätökseen vuoden loppuun mennessä, Pierrakakis sanoi toimittajille saapuessaan ministerikokoukseen.

Pierrakakis luonnehti ehdolla olevia kandidaatteja erinomaisiksi.

ESPANJAN ja Hollannin valtiovarainministerit kehuivat ehdokkaitaan saapuessaan kokoukseen Brysselissä.

- Hänellä on erittäin selkeä käsitys EKP:n tehtävästä sekä runsaasti kansainvälistä kokemusta tähän tehtävään, Hollannin valtiovarainministeri Eelco Heinen ylisti Klaas Knotia.

- Hänellä on lähes 30 vuoden kokemus rahapolitiikasta. Hän tuntee EKP:n läpikotaisin, Espanjan valtiovarainministeri Carlos Cuerpo puolestaan ylisti Hernandez de Cosia.

Myös EKP:n johtokunnan jäsenet Isabel Schnabel ja Philip Lane ovat jättämässä lähiaikoina tehtävänsä, joten on mahdollista, että kolmen tehtävän täyttämisestä sovitaan jonkinlaisena pakettiratkaisuna.

Uutista täydennetty klo 15.13 Espanjan ja Hollannin valtiovarainministereiden kommenteilla.

AVAINSANAT

Talentia: Toimeentulotuen uudistus on lisännyt asiakkaiden ahdistusta ja sosiaalihuollon työmäärää

Toimeentulotuen uudistus on heikentänyt sosiaalialan ammattilaisten mukaan asiakkaiden elämäntilanteita ja lisännyt sosiaalihuollon työmäärää. Asia selviää ammattijärjestö Talentian jäsenkyselystä.

Sosiaalialan ammattilaisista noin 90 prosenttia arvioi Talentian kyselyssä, ettei helmikuussa voimaan tullut toimeentulotuen uudistus kannusta asiakkaita töihin tai vähennä pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

Vastaajista 97 prosenttia arvioi asiakkaidensa toimeentulon heikentyneen ja yli 90 prosenttia arvioi heidän epävarmuutensa lisääntyneen ja elämäntilanteiden kriisiytyneen. Kyselyyn vastasi 427 työssäkäyvää Talentian jäsentä.

Toimeentulotuen uudistuksen tavoitteena oli kannustaa työntekoon, vähentää riippuvuutta toimeentulotuesta, ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vahvistaa julkista taloutta. Talentian kyselyn vastaajista 89 prosenttia ei nähnyt uudistuksen kannustaneen asiakkaita töihin. 92 prosenttia arvioi, ettei pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta ole vähentynyt.

– Toimeentulotuen pitkäaikaista tarvetta pitää vähentää. Se edellyttää, että ihmisiä autetaan ratkaisemaan toimeentulovaikeuksien taustalla olevia ongelmia. Muutoin edellytykset opiskella, työllistyä ja selvitä arjessa voivat heikentyä, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen sanoo tiedotteessa.

TOIMEENTULOTUEN perusosaa voidaan alentaa jopa 50 prosenttia, jos tuensaaja laiminlyö velvollisuuksiaan. Kyselyyn vastanneista 75 prosenttia arvioi, että tämä aiheuttaa vaikeuksia erityisesti mielenterveysongelmista kärsiville. Myös päihteitä käyttävien ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen arvioitiin vaikeutuvan.

Valtaosa (90 %) vastaajista katsoi, että ansiotulovähennys eli suojaosan poistaminen on kannustanut työntekoon vain vähän tai ei lainkaan. Suojaosa nousi esiin myös avovastauksissa.

– Ihmiset ovat joutuneet luopumaan osa-aikatöistä suojaosan poistamisen takia ja ovat hakeneet työn sijaan toimeentulotukea, eräs vastaaja kertoi tiedotteen mukaan.

Vain neljä prosenttia vastaajista arvioi toimeentulotuen uudistuksen vahvistavan julkista taloutta pitkällä aikavälillä.

Vastaajista Vastaajista 84 prosenttia arvioi sosiaalihuollon palvelujen kysynnän kasvaneen ja 86 prosenttia arvioi työmääränsä kasvaneen uudistuksen jälkeen.

– Kelan etuusmenojen mahdollinen väheneminen ei yksin kerro vaikutuksista julkiseen talouteen, jos samalla hyvinvointialueiden sosiaalipalvelujen tarve ja työmäärä kasvavat tai kuntien työllisyyspalveluissa työ lisääntyy. Kokonaisarvioinnissa on siksi tarkasteltava valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien kustannuksia yhdessä, Pekkarinen sanoo.

TALENTIA vaatii uudistuksen kokonaisvaikutusten arviointia sekä asiakkaiden perusoikeuksien että julkisen talouden näkökulmasta.

– Järjestelmän tulee huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet, turvata välttämätön toimeentulo ja kannustaa aidosti työntekoon. On tärkeää varmistaa, ettei uudistus lisää eriarvoisuutta tai syvennä jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien ihmisten ahdinko, Pekkarinen sanoo.

Talentia vaatii parannusta myös viranomaisten väliseen tiedonkulkuun, jossa kyselyn perusteella on merkittäviä puutteita. Ongelmat tiedonkulussa johtavat Talentian mukaan siihen, että viranomaiset siirtävät vastuuta toimijalta toiselle ja asiakas voi jäädä palvelujen väliin.

AVAINSANAT

COP31 alkaa tänään – Ministeriö: Tämä on tärkein tavoite

YK:n ilmastokokous COP31 alkaa tänään Turkin Antalyassa.

Suomi osallistuu kaksi viikkoa kestäviin neuvotteluihin osana EU:ta. Ympäristöministeriön mukaan kokouksen tärkein tavoite on vauhdittaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa.

Ministeriön mukaan nykyiset valtioiden antamat ilmastositoumukset eivät riitä rajoittamaan maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

- Kansainväliset tavoitteet ja pelisäännöt ovat pitkälti olemassa, ja nyt ratkaisevaa on niiden toimeenpano. Antalyan kokouksen tärkein tehtävä on vauhdittaa toimia, joilla päästöjä vähennetään nopeasti ja oikeudenmukaisesti, sanoo tiedotteessa Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.

Presidentti Alexander Stubb on paikalla kokouksessa keskiviikkona ja torstaina. Presidentti pitää keskiviikkona Suomen kansallisen puheenvuoron ilmastokokouksen valtionjohtajien huippukokouksessa.

Presidentin kanslian mukaan presidentillä on kokouksen aikana useita kahdenvälisiä tapaamisia.

Osana presidentin delegaatiota kokoukseen osallistuvat myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) sekä elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) Ensi viikolla valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.).

AVAINSANAT

STEA lohduttaa: Osa sotejärjestöistä voi yhä säästyä leikkauksilta

Sosiaali- ja terveysalan järjestöistä alle puolelle ollaan ehdottamassa valtionavustusten leikkauksia. Näin arvioi Sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), jonka on tarkoitus julkaista ehdotuksensa leikkauksista joulukuun alussa.

- Emme valmistele avustusehdotusta juustohöylämallilla niin, että jokaiselta järjestöltä leikattaisiin jotain. Arvioisin, että yli puoleen avustuskohteista ei kohdistu ollenkaan leikkauksia, sanoo arviointi- ja valmistelupäällikkö Niina Pajari STEAsta.

Järjestöjen leikkaukset ovat olleet syksyn mittaan paljon esillä, kun järjestö toisensa perään on ilmoittanut työntekijöidensä irtisanomisista. STEA on arvioinut, että vähennystarve järjestöissä on noin 1 000 henkilötyövuotta.

Leikkauksilta on Pajarin mukaan tarkoitus suojella niin sanottua kohtaavaa työtä. Tähän ohjaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen elokuinen asetusmuutos avustusrahojen jakamisen periaatteista.

- Kohtaavaa työtä ovat esimerkiksi vertaistukiryhmät eri sairautta sairastaville tai mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen paikat, joissa pitää olla henkilökuntaa paikalla, Pajari kertoo.

Leikkausuhan alla ovat niin sanotut yleiset tehtävät, kuten edunvalvonta, koordinointityö, viestintä ja tiedontuotanto. Tällaisia tehtäviä on Pajarin mukaan etenkin isoilla valtakunnallisilla järjestöillä.

ALAN VALTAKUNNALLISEN kattojärjestön SOSTEn pääsihteerin Vertti Kiukkaan mukaan poliitikot ovat ymmärtäneet puutteellisesti järjestökentän luonnetta, jos he katsovat, että tukipalveluista voisi leikata ilman, että se vaikuttaa myös kohtaavaan työhön.

- Monet järjestöjen järjestöt, joita nyt on jahdattu, ovat olemassa tuottaakseen tukipalveluita, jotta ruohonjuuritasolla voidaan keskittyä kohtaavaan työhön, hän sanoo.

Hän viittaa muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) keskusjärjestöön, joka hoitaa kaikkien yli viidensadan paikallisyhdistyksen tukipalveluita.

Pajarin mukaan STEA pyrkii säästämään leikkauksilta esimerkiksi tukipalveluita ja -tehtäviä, joissa koordinoidaan vaikkapa koko liiton vapaaehtoistoimintaa.

- STEA tunnistaa kyllä yleishallinnon tarpeen, sillä mikään ei toimi ilman organisointia.

EDUSKUNNASTA on Kiukkaan kuuleman mukaan toivottu STEAn ehdotuksen aikaistamista.

Näin tieto leikkauksista olisi olemassa eduskunnan joululahjarahoista päätettäessä.

Joululahjarahoiksi kutsutaan niin sanottua ylimääräistä jakovaraa, jota jaetaan eri kohteille hallituspuolueiden sopimalla tavalla.

- Toki tässä puhutaan ihan eri mittakaavasta, sillä järjestöiltä on lähtemässä paljon enemmän kuin koko joululahjarahat ovat yhteensä, Kiukas sanoo.

Pajari vahvistaa, että STEAan on tullut erilaisia toiveita ehdotuksen aikaistamisesta, mutta niihin ei ole voitu vastata.

- Jotta voimme tehdä laadukkaan, tasapuolisen ja läpinäkyvän virkavalmistelun, se vaatii koko tämän ajan. Siitä huolimatta käsittelyaika on lyhyt.

Järjestöt jättivät avustushakemuksensa syyskuun loppuun mennessä. STEAn ehdotus siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi, ja ministeriö päättää myönnettävistä avustuksista alkuvuodesta.

HALLITUS ON JO päättänyt leikata järjestötyön avustusrahoja noin kolmanneksella, ja jaettavaksi jää 190 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) linjaamista avustusten myöntämiskriteereistä repesi riita hallituksen sisällä kesällä. Kriteerien katsottiin rajaavan ulos esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä sekä maahanmuuttajia tukevat järjestöt.

Sen seurauksena valmisteltiin asetusmuutos pääministerin toiveesta.

Pajarin mukaan Rydmanin kriteerit voidaan nähdä olevan päivitetyn asetuksen sisällä lukuun ottamatta kriteeriä, joka kohdistuu tiettyyn ei-terveysperusteiseen taustaidentiteettiryhmään.

- Sitä ei oteta huomioon. Asetus ei myöskään rajaa hakumahdollisuutta miltään järjestöltä, Pajari kertoo.

Se, kuinka yhtenevä näkemys hallituksella lopulta on järjestöjen rahanjaosta, selvinnee, kun avustuksista tehdään lopullinen päätös.

Teksti: STT / Saila Kiuttu

AVAINSANAT