VALIKKO

Valtonen luonnehti Lavrovin puhetta oudoksi – ”Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä”

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan erittäin suuri joukko Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin jäsenmaita tuomitsi Venäjän toimet Ukrainassa Maltalla järjestetyssä Etyjin ministerineuvoston kokouksessa.

Hän kertoi, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei kuunnellut Venäjän toimet tuomitsevia puheenvuoroja vaan poistui salista kesken kokouksen. Lavrovin kokouksessa pitämää puheenvuoroa Valtonen luonnehti oudoksi.

Lavrov parjasi puheenvuorossaan EU:ta, Natoa ja erityisesti Yhdysvaltoja. Hän syytti lännen olevan uuden kylmän sodan takana, joka on nyt vaarassa muuttua kuumaksi.

”Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata.”

Valtosen mukaan suurin osa EU:n jäsenmaista oli kokoussalissa Lavrovin puheenvuoron aikana samoin kuin EU:n edustajat.

-  Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata. Näin Suomikin toimi. Jos dialogi jätetään väliin, niin sitten Etyjillä ei ole varmaan senkään vertaa arvoa ainakaan tällaisena poliittisena johtajien kohtaamispaikkana.

Valtonen ei tavannut kokouksessa Lavrovia.

-  Minulla ei ole ollut tilaisuutta kätellä tai olla kättelemättä Lavrovia, ollaan liikuttu vähän eri suunnilla. Hän ei tosiaan kovin pitkään viipynyt tuossa kokouksessa eli ei malttanut kuunnella sitä, kuinka erittäin runsas joukko osallistujamaita tuomitsi paitsi Venäjän toimet myös tämän varsin oudon puheenvuoron, Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessaan.

HÄN TOTESI nostaneensa Suomen kansallisessa puheenvuorossa esille vuonna 1975 Helsingin kokouksessa vahvistetut niin sanotut Helsingin periaatteet, joihin kuuluvat muun muassa valtioiden suvereeni tasa-arvo, pidättäytyminen voimankäytön uhasta ja voimankäytöstä, valtioiden alueellinen koskemattomuus sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

Myös monet muut maat viittasivat hänen mukaansa Helsingin periaatteisiin Lavroville suunnatuissa vastauspuheenvuoroissa.

-  Moni maa vastasi, itseni mukaan lukien, sen pohjalta, että Helsingin periaatteet ovat loukkaamattomat ja koko Etyjin olemassaolo perustuu niihin. Mustaa ei voi väittää valkoiseksi.

Maltan Etyj-kokous on Lavrovin ensimmäinen vierailu EU-maahan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Viime vuonna Lavrov osallistui Pohjois-Makedonian Skopjessa järjestettyyn Etyjin ulkoministerikokoukseen. Lavrovin kutsuminen kokoukseen sai Baltian maiden, Ukrainan ja Puolan ulkoministerit jäämään kotiin. Valtonen osallistui tuolloin kokoukseen ja tuomitsi puheenvuorossaan Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.

SUOMI toimii Etyjin puheenjohtajana ensi vuonna, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin Ety-kokouksesta.

Valtonen uskoo, että Lavrovia tuskin tullaan näkemään ensi vuonna Suomessa Etyjin kokouksessa, sillä Suomessa ensi kesänä järjestettävässä juhlavuoden tapahtumassa keskiössä on kansalaisyhteiskunta.

-  Nähdäkseni ministeri Lavrov ei varsinaisesti kansalaisyhteiskuntaa omassa maassaan tue.

Etyjin ensi vuoden ministerikokous järjestetään Valtosen mukaan vuoden lopulla Wienissä Itävallassa, sillä Itävalta on Etyjin asemamaa.

-  Siellä on hyvät ja kustannustehokkaat organisatoriset puitteet järjestää tuo ministerikokous.

TUKI sotaakäyvälle Ukrainalle tulee Valtosen mukaan ensi vuonna olemaan yksi keskeisimmistä periaatteista ja prioriteeteista Suomen Etyj-puheenjohtajakaudella.

Valtonen kertoo, että Etyjin seuraavasta puheenjohtajamaasta Suomen jälkeen ei ole vielä päätetty, mutta asiassa on edistytty.

-  Tulevat puheenjohtajat toivottavasti saadaan pakettiin tässä kokouksessa.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 16.02

AVAINSANAT

Heinäluoma: Maahanmuuttajien kielikoulutus vaatii rahaa ja tahtoa – jo riittää hallituksen voivottelu ja leikkaukset

SDP:n hallintovaliokuntaryhmän vastaava Eveliina Heinäluoma pitää hyvänä, että hallituksessa on vihdoin havahduttu pohtimaan kaupunkien haasteita eriytymiskehityksen torjunnassa.

Hallituksen aiemmat päätökset ovat vähentäneet kaupunkien mahdollisuuksia järjestää esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutusta.

Helsingin koulupiirikeskustelua kommentoineen ministeri Sari Essayahin mielestä koulupiirirajojen muutosten sijaan tulisi panostaa maahanmuuttajavanhempien suomen kielen oppimiseen, jotta he voisivat tukea myös lastensa kielenoppimista.

Heinäluoma pitää ministerin kommenttia tervetulleena, mutta ihmettelee, että keskeinen vallankäyttäjä ulkoistaa itsensä Orpon hallituksen tekemistä päätöksistä.

– Olen koko hallituskauden ajan muistuttanut hallitusta kotoutumiskoulutuksen ja kielikoulutuksen merkityksestä. On erinomaista, että ministeri Essayah on nyt herännyt asian tärkeyteen. Valitettavasti tähän asti hallitus on toiminut juuri päinvastoin.

Sari Essayah, keskeinen vallankäyttäjä, ulkoistaa itsensä Orpon hallituksen tekemistä päätöksistä.

HEINÄLIUOMA muistuttaa, että hallituksen leikkaukset osuvat juuri vanhempien kielikoulutukseen. Hallitus on leikkaamassa 47 miljoonaa euroa kunnilta niiden kotoutumistyöstä ja sitä kautta myös kielikoulutuksesta.

Muun muassa opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Sivista ovat kritisoineet hallituksen leikkauksia. Lisäksi hallitus päätti puoliväliriihessään leikata kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 75 miljoonalla, mikä osuu esimerkiksi kouluihin.

– Nyt kun hallituksen sisällä huoli on herännyt niin maahanmuuttajavanhempien kuin heidän lastensa kielitaidosta, toivon, että hallitus vihdoin tekee asialle jotain leikkaamisen, kauhistelun ja voivottelun sijaan. Syksyn riihessä hallitus voi tarkastella uudelleen päätöksiään ja parantaa sitä kautta kaupunkien edellytyksiä järjestää tarvittuja palveluita.

AVAINSANAT

Hallitus laajentaa valinnanvapauskokeilua – riskinä yhä eläkeläisten eriarvoisuuden kasvu

Terveydenhoidossa 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun laajentaminen jakaa asiantuntijoiden ja palveluiden tarjoajien näkemyksiä.

Kokeilua leimaavat vanhat tutut ongelmat.

- Kokeilun keston pidentäminen ja käyntikertojen lisääminen eivät ratkaise kokeilun keskeisimpiä ongelmia, vaan voivat lisätä niitä, katsoo Hus-yhtymän laki- ja hallintoasioiden päällikkö Jaana Vento lakiesitystä koskevassa lausunnossa.

Husin mukaan potilaiden hoito pirstoutuu ja hoidon jatkuvuus heikentyy.

Viime syksystä lähtien yli 65-vuotiaat ovat voineet käydä yksityislääkärillä julkisen terveydenhuollon hinnalla. Keväällä hallitus päätti, että Kela-korvausten valinnanvapauskokeilua jatketaan yhdellä lisävuodella vuoden 2028 loppuun, lääkärikäyntien määrä nostetaan kolmesta kuuteen ja fysioterapiaankin pääsee. Tätä koskevat lakiesitykset ovat parhaillaan lausunnoilla.

Yksityislääkäreitä ovat kokeilun alkuvaiheessa käyttäneet etenkin hyvätuloiset, kaupunkilaiset ja ikähaitarin nuorimmat.

- Kokeilun tähänastisten havaintojen valossa on todennäköistä, että myös fysioterapiakäynnit kohdentuvat jo ennestään yksityisiä terveyspalveluita käyttävään väestönosaan, arvioi vanhusasiavaltuutettu omassa lausunnossaan.

Hyvinvointialueiden kokemusten mukaan kokeilu ei ole lisännyt potilaiden hoidon jatkuvuutta eikä vähentänyt julkisen sektorin kuormitusta.

YKSITYISLÄÄKÄRILLÄ käyvän yli 65-vuotiaan on itse laskettava lääkärikäyntiensä määrä. Mikäli hoitoon hakeutuu enemmän kuin laki sallii, ikävänä yllätyksenä voi tulla Kela-korvauksen takaisinperintä. Lisälaskuja voi tulla myös jatkohoidosta julkisen puolen terveyskeskuksissa.

Useampi lausunnonantaja kiinnittää huomiota myös siihen, että yksityisen terveydenhuollon omavastuuosuudet eivät kerrytä terveydenhuollon maksukattoa.

Omavastuu peritään jokaisesta korvattavasta käynnistä yksityisellä puolella. Kokeilun hyödyntäminen voi siis tuoda lisää maksettavaa esimerkiksi monisairaille iäkkäille, joiden on joka tapauksessa pakko käydä lääkärissä useita kertoja vuodessa.

- Vaikka lääkärikäynnin omavastuu vastaa terveyskeskuksen asiakasmaksua, yksityisten palvelujen käyttö voi muodostua kokonaisuutena kalliimmaksi, Reumaliitto arvioi lausunnossaan.

VÄHEMMÄN yllättäen Terveystalo, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät kannattavat kokeilun laajentamista. Myös Kela suhtautuu myönteisesti jatkoon.

- Käyntikertojen korotus kuuteen mahdollistaa sen, että vakuutetun koko hoitoketju säilyy asiakkaan niin halutessa saman lääkärin kanssa, katsoo Kelan juristi Johanna Vuorinen.

Hyvinvointialueiden kokemusten mukaan kokeilu ei ole kuitenkaan lisännyt potilaiden hoidon jatkuvuutta eikä vähentänyt julkisen sektorin kuormitusta.

Etelä-Savon hyvinvointialueen mielestä rahat tulisi kohdentaa suoraan perusterveydenhuollon palveluihin, ja Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Satakunta katsovat paremmaksi kehittää esimerkiksi omalääkärimallia. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sen sijaan kannattaa valinnanvapauskokeilun jatkamista.

Moni lausuja muistuttaa, että valinnanvapauskokeilun vaikutusten arviointi on vasta alussa ja näyttö on siten heikkoa.

Lausuntopyyntöjen vastausaika päättyy sunnuntaina.

AVAINSANAT

Eurooppa haastaa taas digijättejä – tekoälysisällön tunnistamista helpotetaan

Sunnuntaista lähtien EU-alueella tekoälyn tuottaman sisällön tunnistamisen pitäisi helpottua, sillä tekoälysisältö tulee erikseen merkitä.

Tekoälyn käytön yleistyminen on tehnyt vaikeammaksi erottaa, mikä on aitoa ja mikä on tekoälyn luomaa.

Sunnuntaina tulevat voimaan EU:n tekoälyyn liittyvät avoimuusvelvoitteet. Niiden tarkoituksena on, että eurooppalaiset tietävät heti, ovatko verkkosisällöt tekoälyn luomia vai ei.

Tekoälyn käytön yleistyminen on tehnyt vaikeammaksi erottaa, mikä on aitoa ja mikä on tekoälyn luomaa. EU perustelee sääntöjä ihmisten luottamuksen edistämisellä ja tarpeella torjua petoksia ja väärää tietoa.

Uutta sisältöä luovan eli generatiivisen tekoälyn avulla pystyttään luomaan suuret määrät disinformaatiota, joka voi olla suunnattu tietyille yleisöille ja jota pystytään levittämään nopeasti.

Velvoitteet tulevat voimaan porrastetusti. Sunnuntaista lähtien yhtiöiden on taattava, että tekoälyjärjestelmät kuten chattibotit ja -robotit tekevät käyttäjille selväksi, että keskustelua käydään tekoälyn kanssa. Jos esimerkiksi kuvan tai tekstin on luonut tekoäly, sen täytyy tulla selvästi ilmi.

Tekoälyllä tehty sisältö tulee merkitä esimerkiksi vesileimoilla tai muilla tunnisteilla, jotka helpottavat tekoälysisältöjen tunnistamista. Yhtiöitä uhkaa suuri sakko, jos ne eivät seuraa vaatimuksia.

EU:n säännöt koskevat ammattimaisessa tarkoituksessa tehtyä sisältöä. EU korostaakin, että sääntöjen piiriin ei kuulu yksityishenkilöiden tekoälyn avulla tekemä sisältö.

YKSI EU:n suurimmista huolista ovat syväväärennökset eli deepfaket. Niillä tarkoitetaan erilaisia sisältöjä, joissa tekoälyn avulla on esimerkiksi yhdistetty ääntä, kuvaa ja videota.

Syväväärennöksissä videolla esiintyvät ihmisen kasvot saatetaan esimerkiksi korvata toisen ihmisen kasvoilla.

Sääntöjen alaisuuteen kuuluvat myös tekstijulkaisut, jotka liittyvät yleistä etua koskeviin asioihin ja joita ei ole ihminen tarkistanut.

Yksi EU:n suurimmista huolista ovat syväväärennökset eli deepfaket.

EU:N linjauksia on myös arvosteltu. Joidenkin mielestä säännöt saattaisivat johtaa siihen, että lähes kaikki verkkosisältö täytyy merkitä, sillä tekoälyn käyttö yleistyy kaikkialla Euroopassa.

- Olemme kuulleet, että sääntöjen toimeenpaneminen tulee olemaan erittäin, erittäin vaikeaa. Mutta mielestäni kuulemme tätä usein sääntöjen noudattamiseen liittyvistä vaatimuksista, kansainvälisen tietosuoja-ammattilaisten yhdistys IAPP:n tekoälyn hallintokeskusten toimitusjohtaja Ashley Casovan sanoo AFP:lle.

Maailman suurimmat teknologiayhtiöt ovat jo valmistautuneet sääntöihin lisäämällä omia tekoälymerkintöjään.

Esimerkiksi Tiktok on jo pidempään vaatinut sisällöntuottajia merkitsemään tekoälyn luomat kuvat, äänet ja videot. Sen mukaan yli kolmessa miljardissa sisällössä on jo merkinnät.

Teknologiajätti Meta on ottanut käyttöön tekoälymerkinnän Instagramissa ja Facebookissa julkaistaville sisällöille.

Muun muassa Google, Nvidia, OpenAI ja Apple tekevät yhteistyötä merkintöihin liittyen.

Googlen Brysselissä toimivan yhteiskuntasuhteiden ja politiikan osaston johtaja Karen Massin varoittaa sääntelyn monimutkaisuudesta, joka voi hänen mukaansa kääntyä sääntöjen tarkoitusta vastaan. Hän näkee, että ne voivat hämmentää juuri niitä ihmisiä, joita sääntöjen on tarkoitus auttaa.

- Jos verkko täyttyy päällekkäisistä tekoälymerkinnöistä ja lakisääteisistä ilmoituksista, ihmisten on entistä vaikeampi saada selkeä käsitys siitä, mitä he katsovat, Massin sanoo.

AVAINSANAT

Perholehto: Euroopan metsäpalot ovat varoitus Suomelle

Maailman ylikulutuspäivänä Eurooppaa koettelevat jälleen metsä- ja maastopalot. SDP:n 3. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Pinja Perholehto muistuttaa, että luonnonvarojen ylikulutus kiihdyttää ilmastonmuutosta ja ilmastonmuutos puolestaan lisää sään ääri-ilmiöitä.

– Kuumuus ei yksin sytytä metsäpaloja, mutta tekee niistä aiempaa todennäköisempiä ja tuhoisampia. Ilmastokriisi ja luontokato ruokkivat toisiaan. Metsäpalot eivät ole missään nimessä vain eteläisen Euroopan paikallinen ongelma, Perholehto sanoo tiedotteessaan.

Hän muistuttaa, että ilmastoturvallisuus on erottamaton osa kokonaisturvallisuutta ja siksi nykyinen kestämätön kehityskulku horjuttaa myös ruokaturvaa ja huoltovarmuutta.

– Viimeistään Venäjän laajamittainen hyökkäyssota, koronapandemia ja maailman kauppareittien häiriöt ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme globaaleista toimitusketjuista.

– Suuri osa kriittisistä metalleista, lannoitteiden raaka-aineista ja sähköelektroniikan komponenteista tulee Suomen ulkopuolelta. Paras tapa vastata tähän on kirittää kiertotaloutta ja vähentää sitä kautta niin ympäristöriskiä kuin riippuvuuksiamme.

Ilmastoturvallisuus on erottamaton osa kokonaisturvallisuutta

TASAPAINOINEN ympäristöpolitiikka on parhaimmillaan myös fiksua elinkeinopolitiikkaa, Perholehto sanoo. Rinteen-Marinin hallituskauden ilmastolaki ja kiertotalousohjelma loivat perustan puhtaalle siirtymälle.

– Seuraavaksi tarvitaan pelisäännöt sille, miten luontoa kunnioitetaan. SDP esittää luontolain säätämistä, jotta luonnon monimuotoisuus voidaan turvata pitkäjänteisesti ja yrityksille annetaan ennustettava toimintaympäristö.

– Mörköjä voi nähdä kaikkialla. Esimerkiksi rikkidirektiiviä pidettiin aikanaan uhkana suomalaiselle teollisuudelle, mutta lopulta kotimaiset yritykset hyötyivät siitä, että ne kehittivät ratkaisuja ensimmäisten joukossa.

Perholehto muistuttaa, että suomalaisissa yrityksissä on jo valtavasti kiertotalouden osaamista.

– Politiikalla voidaan mahdollistaa siitä Suomen seuraava kilpailuetu samalla, kun maapallon kantokykyä vahvistetaan.

AVAINSANAT

Kansanedustaja: Hallitus ottaa kauaskantoisen riskin lannoiteasiassa – ”Kadmium on vaarallinen raskasmetalli”

SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen eduskunnan täysistunnossa 21. heinäkuuta.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Piritta Rantanen pitää ministeri Sari Essayahin (kd.) ja hallituksen päätöstä nostaa lannoitteiden kadmiumrajaa riskialttiina uhkapelinä.

– Tämä asia on noussut aika ajoin julkisuuteen, ja viime helmikuussa maa- ja metsätalousvaliokunta otti sen käsittelyyn. Silloin saimme kuulla varoittavia huomioita siitä, millainen riski kadmiumin enimmäisrajan nostaminen voi olla.

– Huolia esitti myös maa- ja metsätalousministeriö itse. Suomen maaperän rakenteen vuoksi kadmium siirtyy helposti kasveihin ja sieltä ihmisten lautasille, SDP:n maa- ja metsätalousvaliokuntavastaava Rantanen sanoo kannanotossaan.

TIEDOTTEESSA muistutetaan, että kadmium on raskasmetalli, joka voi aiheuttaa muun muassa haima- ja munuaisvaurioita sekä osteoporoosia. Erityisesti lasten kohdalla raja-arvojen suhteen on oltava todella huolellinen, sillä heidän kohdallaan jo pienet annokset voivat olla vaarallisia.

Rantasen mukaan ministeri ja hallitus vaikuttavat tekevän riskialttiin tilapäisratkaisun kahdeksi vuodeksi voidakseen pestä kätensä hankalasta lannoitepulaongelmasta ja siirtääkseen sen ratkaisemisen tulevalle hallitukselle.

– Päätöksellä on kauaskantoiset seuraukset, sillä kadmiumin poistuminen pelloilta vie pahimmillaan vuosikymmeniä. Lisäksi asetus sallii todellisuudessa raja-arvosta poikkeamisen myös kahden vuoden määräajan jälkeen, jos lannoite on hankittu asetuksen voimassaolon aikana.

– Kun hallitus samaan aikaan vähentää tutkimustoiminnan rahoitusta, nähtäväksi jää, miten saamme luotettavaa tietoa ministeri Essayahin riskialttiin kokeilun seurauksista.

RANTANEN myöntää, että on tärkeää varmistaa Suomen huoltovarmuus – mutta ei millä hinnalla ja keinoilla hyvänsä.

– Me tiedämme maailman epävarmuudet. Siksi olisi viisautta panostaa kierrätyslannoitteisiin ja varmistaa, että niitä olisi viljelijöidemme saatavilla riittävästi.

– Huoltovarmuuden ohella vähintään yhtä tärkeää on taata, että Suomessa tuotettu ruoka on myös tulevaisuudessa korkealaatuista. Puhdas, turvallinen kotimainen ruoka on ollut Suomelle ylpeydenaihe. Jokaisen vanhemman on voitava jatkossakin syöttää lapsilleen turvallista, kotimaisista aineksista valmistettua puuroa ja perunasosetta.

AVAINSANAT