- Politiikka
- 02.09.2024
- 17:03
Viisi kattojärjestöä Allianssi, Fingo, Kulta, Olympiakomitea ja Soste pitivät tänään hallituksen budjettiriihen alla yhteisen tiedotustilaisuuden.
Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa järjestöjen toiminnanjohtajat kertoivat millaisen näkymän hallituksen ensi vuoden budjetti luo nuorisoalalle, sosiaali- ja terveysalalle, kulttuurille ja taiteelle, kehitysyhteistyölle ja globaalikysymyksile sekä liikunnalle ja urheilulle sekä näiden myötä kansalaisyhteiskunnalle ja yleishyödyllisille toimille.
Pääviesti järjestöjen edustajilla oli huoli siitä, että demokratia heikentyy leikkausten myötä. Leikkauksiin vaaditaankin kohtuutta.
VM:n esityksen myötä nuorisolta lähtisi järjestöjen mukaan 2025 noin viidesosa aiemmasta valtionbudjetista, liikunnalta ja urheilulta noin kolmasosa, sosiaali ja terveysalalta noin kolmannes ministeriön valtionavustuksista, kulttuurilta ja taiteelta noin viidennes opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuribudjetista. Koko kehitysyhteistyöstä noin neljäsosa valtionbudjetista on tarkoitus leikata vaalikauden aikana.
Esimerkiksi nuoriin osuvat leikkaukset tarkoittaisivat harrastusten ja palvelujen vähentymistä, minkä arvioidaan lisäävän eriarvoisuutta, syventävän pahoinvointia ja heikentävän sitoutumista yhteisöihin. Mediatilaisuudessa aiheesta puhui Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
SUOMEN Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto kuvasi liikunnan ja urheilun leikkauksia kohtuuttomiksi. Hän vaati leikkausten hillitsemistä koko kansalaisjärjestökentän osalta.
– Ajatelkaa, että Suomessa on 10 000 seuraa ja ne vivuttavat puolta miljoonaa vapaaehtoista tekemään yhteiskunnallista hyvää, jonka arvo on lasketusti vajaa miljardi. Se on iso juttu, jos sitä ei enää ole. Leikkaukset alkavat totta kai näkyä ruohonjuuritoiminnassa, Susiluoto varoitti.
Leikkaukset vaikuttavat myös siten, että harrastuksien hinta nousisi.
– Perheet tulevat maksamaan hinnan. Loppupeleissä valtio tulee maksamaan sen lisääntyneinä sote-kustannuksina.
SOSTE RY:N pääsihteeri Vertti Kiukas kuvasi hänkin, että sosiaali- ja terveysalan ammatillisen työn supistuminen heikentäisi myös vapaaehtoisten toimintaa, koska toiminnalla ei ole ohjaajia.
– Jos katsotaan meidän sektorimme kohderyhmää, silloin puhutaan pääsääntöisesti yhteiskunnan heikoimmista ja sairaimmista. Siellä ei myöskään ole samanlaista maksukykyä kuin ehkä joillain muilla sektoreilla saattaa olla. Me emme voi nostaa jäsenmaksuja, me emme voi nostaa palvelun hintaa, jota järjestöt tarjoavat. Jos julkista tukea ei ole, käytännössä se on pois ihmisten palveluista aika lailla suoraan, Kiukas sanoi.
Kiukas näkee, että valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan suhde on muuttumassa eikä kyseessä ole vain tämän hallituksen aikainen kehitys. Kiukas sanoitti, että pitkä perinne, että on yhdessä mietitty, miten yhteiskunnasta tehdään entistä parempi. Hän vaikutti tarkoittavan, että tie kulkisi nyt toiseen suuntaan ja kiihtyvällä vauhdilla tällä hallituskaudella.
– Entistä enemmän virkakunta tekee valmistelua hyvin tiukassa poliittisessa ohjauksessa. Vaikuttaa siltä, että vaikutusarvioinnit, joita tehdään, ovat melko kevyitä. Ne eivät perustu aitoon dialogiin kansalaisyhteiskunnan kanssa saati osallistumiseen, Kiukas jatkoi ja lisäsi, että poliittiseen valmisteluun ei välity järjestöistä tuleva arjen ääni.
Järjestöissä on kokemusta, että ministerit eivät halua tavata ja virkamiehillä ei ole aikaa.
Hän totesi myös, että byrokratia järjestöjä kohtaan ja rahankäytön valvonta on lisääntynyt. Järjestöjen velvoitetaan sitoutumaan hallitusohjelman noudattamiseen. Tällöin Kiukkaan mielestä menetetään se perinteinen, vahva tasapaino, johon kuuluu vahva hyvinvointivaltio mutta sen vastapoolina kriittinen ihmisiä edustava kansalaisyhteiskunta.
KULTUURI- JA TAIDEALAN keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen totesi, että leikkaukset uhkaavat koko valtion rahoittaman kulttuurin ja taiteen kenttää, ei vain järjestöjä.
Kulttuurileikkausten summa on auki.
– Kun opetusministeri vaihtui, hallituksessa ei ole päästy kesän aikana yhteiseen näkemykseen siitä, mikä on seuraavan vuoden kulttuurileikkausten koko. Se on nyt huomenna alkavassa budjetiriihessä käsiteltävä asia.
Meriläisen mukaan kulttuuri- ja taidealalla ymmärretään ja hyväksytään se, että leikkauksia toimialalle tulee, koska heikoimmiltakin leikataan.
Esitetyn kaltaiset jättimäiset leikkaukset tarkoittaisivat kuitenkin sitä, että koko kulttuurin ja taiteen kentälle on tulossa konkursseja, hän varoitti.
Kyse onkin mittakaavasta.
– Jos vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauksista suhteessa tasapuolinen osuus jyvitettäisiin kulttuuriin, se olisi 30 miljoonan euron sijaan 3,6 miljoonaa. Kun tehdään niin valtavan mittakaavan leikkauksia, jotka johtavat kokonaan lakkauttamisiin, se ei anna mahdollisuuksia sopeuttaa, tehdä toisella tavalla tai järkevämmin, hän huolehti.
Myös esimerkiksi Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitosta on hämmästelty, että OKM:n budjetista kulttuuri on vain 7 prosenttia, mutta silti valtionvarainministeriön ehdottamassa budjetissa peräti 60 % lisäsäästöistä tehtäisiin kulttuurin alalta.
Fingo on noin 260 suomalaisen kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen parissa toimivan kansalaisjärjestön kattojärjestö. Sen toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemen mukaan kehitysyhteistyöleikkaukset tarkoittavat muun muassa sitä, että Suomen kyky kantaa vastuuta kestävästä kehityksestä ja luoda uusia kumppanuuksia heikkenee.
KATTOJÄRJESTÖJEN edustajat kertoivat myös siitä, millaisia henkilöstövähennyksiä leikkaukset omalla alalla aiheuttaisivat.
Sosten Kiukaan mukaan suorat leikkaukset merkitsevät tuhansia henkilötyövuosia vähemmän sote-järjestöissä.
Suomessa on yli 150 nuorisotyötä tekevää valtakunnallista järjestöä. Anna Munsterhjelmin mukaan niistä puolissa arvioidaan, että vuoden sisällä käynnistyvät muutosneuvottelut, jotka johtavat henkilöstövähennyksiin.
Muutosneuvotteluja on luvassa myös kehitysyhteistyöpuolelle.
– Järjestöt tekevät töitä sen eteen, että pystyvät mahdollisuuksien mukaan jatkamaan toimintaansa, mutta me emme voi mennä siellä tielle, että valtion tuki jäisi kokonaan pois ja sama tuki korvautuisi yksityisillä lahjoituksilla. Se ei ole oikea tapa eikä se ole mahdollinen keino, Juha-Erkki Mäntyniemi sanoi.
Rosa Meriläinen murehti, että kulttuuribudjetin että tulevien Yle-leikkausten välittömiä ensimmäisiä kärsijöitä olisivat freelancer-muusikot ja -taiteilijat. Hän muistutti myös alueellisesta saatavuudesta. Esimerkiksi jos joltakin alueelta lähtee sen ainut teatteri, suhteellinen työllisyysvaikutus on suuri.
Taina Susiluoto pitää huonona, että hallitus ei ole tehnyt vaikutusarvioita liikunnan ja kulttuurin leikkauksista. Hän kertoi, että muutosneuvotteluita on menossa keskisuurissakin lajiliitoissa. Pienet liitot toimivat paljolti vapaahtoisvoimin – siksi raha, joka nyt ollaan leikkaamassa, ylläpitää lajitoimintaa, koska sillä on pystytty vivuttamaan vapaaehtoistoimintaa.
Suomessa liikunnasta ja urheilusta saa Susiluodon mukaan palkkaa vain noin 6 000 ihmistä.
TÄLLÄ hetkellä moni järjestö kritisoi hallituksen leikkauksia. Monia tiedotteita tuntuu yhdistävän se, että oman alan leikkaukset nähdään mahdottomina, mutta yleisesti ottaen leikkaaminen nähdään valtiontalouden näkökulmasta tarpeellisena. Toisaalta monen leikkauksen nähdään tuovan lopulta isomman laskun, kun ne tuovat hyötyä.
Vertti Kiukas toteaa, että ainakaan Sostessa ei ymmärretä leikkausten kohdennuksia, mutta kaikki ymmärtävät valtiontalouden olevan kestämättömässä tilassa.
– Jos (leikkaukset) tehdään sellaisilla keinoilla, että se säästää ensi vuonna, mutta maksaa viiden vuoden päästä huomattavasti enemmän, se ei ratkaise kestävyysvajetta, Kiukas muistuttaa.
Taina Susiluoto totesi, että liikunnan ja urheilun puolella ymmärretään, että maa on veloissa ja jokaisen pitää olla kantamassa oma kortensa kekoon. Vapaaehtoistoimintaan kannustaminen on jo itsessäänkin jossain mielessä säästämistä kansakunnan hyväksi. Toisaalta järjestötkin tekevät selvityksiä, jotta ne voisivat olla kustannustehokkaampia.
– Liikunta ja urheilu on kaksi promillea valtion budjetista ja kaksi prosenttia opetus- ja kultuuriministeriön momenteista. Nyt meidän on tarkoitus kantaa 30 prosenttia, Susiluoto ihmettelee ja toivoo hallituksen miettivän mittasuhteita.
Jos liikunta vähenee, sote-kustannukset kasvavat.
Anna Munsterhjelm sanoo, että se ymmärretään, miksi Suomessa leikataan, mutta mysteerin peitossa on, miten leikataan. Hänkin kritisoi sitä, ettei tehdä vaikutusarvioita.
– Tämä liittyy myös keskusteluun poliitikan lyhytjänteisyydestä.
