VALIKKO

Valtion työriidassa sovintoesitys – poliisien lakko uhkaa tiistaina

Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen valtiosektorin työriidassa, kertoo valtakunnansovittelijan toimisto viestipalvelu X:ssä.

Osapuolet antavat vastauksensa sovittelijan ehdotukseen maanantaina kello 19.

Valtion työntekijöitä edustavien liittojen ensimmäinen lakko uhkaa alkaa tiistaina.

JULKISTEN ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon ja Ammattiliitto Pron lakko kohdistuisi muun muassa Länsi-Uudenmaan poliisilaitokseen ja Hämeenlinnan ja Vantaan vankiloihin lukuun ottamatta vankiterveydenhuollon tehtäviä.

Lakon ulkopuolelle rajataan tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.

Kyseessä olisi historiallinen työtaistelu, sillä poliisit ovat olleet lakossa viimeksi vuonna 1976.

AVAINSANAT

Finnair: Torstaina peruuntuu 128 lentoa

Finnair peruu torstaina 128 lentoa Ilmailualan unionin (IAU) työtaistelun vuoksi.

IAU:n neljän tunnin mittaiset työtaistelut kohdistuvat eri työvuoroihin ja vaikuttavat siten päivän aikana muun muassa maapalvelutoimintoihin ja ateriapalveluihin.

Lentojen perumisilla on Finnairin mukaan vaikutusta noin 8225 asiakkaan matkasuunnitelmiin.

Finnair tarjoaa peruttujen lentojen asiakkaille vaihtoehtoisen lennon.

AVAINSANAT

Ruokalähettien oleskeluluvat voivat olla vaakalaudalla, Yle kertoo – PAM: ”Woltin olisi nyt kannettava vastuunsa”

Palvelualojen ammattiliitto PAM patistaa Woltia solmimaan työsopimukset ruokalähettien kanssa. Yle uutisoi tänään, että lähettien yrittäjätoiminnan perusteella myönnetyt oleskeluluvat ovat vaakalaudalla.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi vajaa kuukausi sitten ratkaisussaan, että ruokalähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit eli lähetit tekevät työtä työsuhteessa eivätkä itsenäisinä yrittäjinä. Ylen uutisen mukaan kymmeniä ruokalähettejä voi uhata karkotus, kun maahanmuuttovirasto ei enää myönnä yrittäjän oleskelulupaa KHO:n ratkaisun vuoksi.

Yrittäjän oleskelulupaa hakevan yrittäjätoimintaa arvioivat ely-keskukset. Ely-keskuksesta todetaan Ylelle, ettei yrittäjän oleskelulupaa voi myöntää, jos ei ole yrittäjä. Maahanmuuttovirasto päättää oleskelulupien jatkosta ely-keskuksen sitovan lausunnon perusteella.

– Woltin olisi nyt kannettava vastuunsa, toimittava oikeuden päätöksen mukaan ja solmittava ruokalähettien kanssa työsopimukset. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on sitova ja sen mukaan olisi toimittava, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

PAMin mukaan työsuhteessa olevat voivat hakea työntekijän oleskelulupaa. Hakemukseen tarvitaan työnantajan eli Woltin ilmoitus työsuhteesta ja sen keskeisistä ehdoista.

PAM muistuttaa, että KHO:n päätös ei suoraan muuta ruokalähettien sopimuksia työsuhteiksi, vaan Woltin pitäisi noudattaa KHO:n ratkaisua. Ylellä Wolt kertoo yhä käyvänsä läpi KHO:n päätöstä.

PAM kertoo tiedotteessa, että liitto on ollut Woltiin jo aiemmin yhteydessä, mutta yhteydenottopyyntöihin ei ole vastattu.

– On kohtuutonta, että ihmiset, jotka ovat tehneet Woltille töitä, ovat nyt tilanteessa, jossa heitä uhkaa oleskeluluvan menetys, vaikka heidän työnsä on jatkunut samanlaisena, Rönni-Sällinen sanoo.

Ammattiliitto huomauttaa, että KHO:n päätöksen perusteella ollaan puuttumassa vakavasti yksittäisten ihmisten elämään.

– Toivomme, että viranomaistoiminnassa yritettäisiin hakea nyt mahdollisuutta humaaniin linjaan. Oikeustila on ollut vuosikausia epäselvä, mutta silti lupia on myönnetty yrittäjätoiminnan perusteella.

Muokattu klo 14.17 otsikkoa: täsmennetty, että oleskeluluvat voivat olla vaakalaudalla.

AVAINSANAT

Superin Inberg: Kotihoidon palveluja pitää kehittää ja resursseja lisätä

Hoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg pitää välttämättömänä, että kotihoidon palveluita kehitetään ja resursseja lisätään. Inbergin mukaan kotihoidon kiireet aiheuttavat hoitojonoja toisaalla.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg kommentoi Ylen kyselyä, jonka mukaan kotihoidon käynnit eivät ole turhia, vaan ne ovat korvaamaton apu monelle kotona asuvalle ikääntyneelle.

Yle kertoo jutussa, että kotihoidon työntekijöillä voi olla jopa 20 asiakaskäyntiä päivässä. Aikataulu on tiukka ja hoitajat arvostelevat muun muassa sitä, ettei siirtymäaikoja asiakkaalta toiselle ole suunniteltu todellisen matka-ajan mukaan.

Inberg pitää tärkeänä, että kotihoidon työntekijöille annetaan riittävä työrauha ja aikaa myös siirtymisiin sekä välttämättömiin taukoihin. Tämä ei Inbergin mukaan ainoastaan paranna työntekijöiden hyvinvointia, vaan tuo myös säästöjä yhteiskunnalle.

– Kun työntekijät voivat tehdä työnsä rauhassa ja huolellisesti, vähenee kiireestä johtuva virheiden määrä. Myös asiakastyytyväisyys paranee, Inberg sanoo tiedotteessa.

– Jos kotihoidossa hoitajien työolosuhteet ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa, niin vanhukset tulevat entistä useammin kuormittamaan terveysasemien ja sairaaloiden päivystyspoliklinikoita ja turvautuvat yhä useammin jopa erikoissairaanhoidon palveluihin. Tämä tulee hyvinvointialueille entistä kalliimmaksi ja häiritsee vakavasti myös sairaaloiden normaalia toimintaa.

Tilanne on Inbergin mukaan kotihoidon jatkuvuuden näkökulmasta vakava, koska alalta hakeudutaan pois, jos työtä ei voida enää tehdä itselle hyväksyttävällä tavalla.

– On välttämätöntä, että kotihoidon palveluja kehitetään ja resursseja lisätään, jotta kotona asuvat saavat tarvitsemansa hoidon ja hoitajat voivat tehdä työnsä eettisesti ja kestävästi, hän sanoo.

AVAINSANAT

Tehyn kysely: Hyvinvointialueuudistus on lisännyt hoitotyön johtajien kuormitusta – eettinen kuormitus ajaa pohtimaan alanvaihtoa

Hyvinvointialueuudistus on kasvattanut sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivien yksiköiden kokoa ja lisännyt hallinnollista työtä. Tehyn kyselyn mukaan tämä näkyy hoitajien arjessa lisääntyneenä kuormituksena.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn kyselyssä hoitotyön johtajille 42 prosenttia vastaajista kertoi yksikkönsä tai osastonsa koon kasvaneen viimeisen vuoden aikana. Samalla on kasvanut myös hallinnollisen työn määrä. Kyselyn vastaajista 66 prosenttia kokee hyvinvointialueuudistuksen lisänneen heidän hallinnollista työmääräänsä.

Hoitotyön johtajat voivat olla esimerkiksi osastonhoitajia, palveluesihenkilöitä tai ylihoitajia. He vastaavat hoitotyön suunnittelusta, kehittämisestä ja johtamisesta eri organisaatiotasoilla. Heidän tehtävänään on varmistaa, että hoitotyö on laadukasta, turvallista, eettisesti kestävää ja asiakaslähtöistä.

EETTINEN kuormitus on kyselyn perusteella noussut merkittäväksi syyksi harkita alan vaihtoa. Kyselyssä 47 prosenttia vastaajista ilmoitti eettisen kuormituksen yhdeksi syyksi harkita alan vaihtoa. Eniten eettistä kuormitusta kokevat lähiesihenkilöt – heistä jopa 83 kertoo harkinneensa joskus alan vaihtoa. 41 prosenttia kertoo harkinneensa alan vaihtoa aktiivisesti kuukausittain tai useammin.

– Eettinen kuormitus liittyy usein tilanteisiin, joissa hoitotyön arjessa joudutaan tekemään jatkuvia kompromisseja resurssien ja henkilöstömäärän välillä. Tällaiset tilanteet haastavat ammattieettisiä periaatteita ja aiheuttavat henkistä kuormaa, jota ei voi purkaa pelkällä työjärjestelyllä, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo tiedotteessa.

Ylitöiden tekeminen on yleistä suurelle osalle hoitotyön johtajista – 78 prosenttia vastaajista kertoi tehneensä lisä- tai ylitöitä viimeisen kolmen viikon aikana. Tehy pitää huolestuttavana, että heistä noin 7 prosenttia ilmoitti, ettei ylitöistä makseta lainkaan korvausta.

Tehyn mukaan eniten ilmaistyötä tehdään lastensuojelussa, kuntoutuksessa, ensihoidossa, hallinnossa ja vammaispalveluissa.

– Tämä viittaa siihen, että työkuorma ei jakaudu oikeudenmukaisesti ja että työpanoksesta ei aina saa ansaittua vastinetta, Rytkönen sanoo.

KYSELYN mukaan hoitotyön johtajat osallistuvat aiempaa harvemmin kliiniseen työhön, mikä Tehyn mukaan viitaa työn painopisteen muutokseen ja hallinnollisen työn lisääntymiseen.

– Sinänsä on hyvä, että hoitotyön johtajat pääsevät kyselyn mukaan keskittymään enemmän johtamiseen ja hallintoon, mutta toisaalta työkuorma on lisääntynyt. On tärkeää, että hoitotyön johtajien työhyvinvoinnista huolehditaan. Heillä on yhä keskeisempi rooli suuremmissa, yhdistyneissä yksiköissä, Tehyn yhteiskuntasuhdejohtaja Kirsi Sillanpää sanoo tiedotteessa.

Kyselyssä selvitettiin myös hoitotyön johtajien näkemyksiä alan koulutuksesta. Lähes kolmannes vastaajista katsoo, ettei koulutus tuota riittävää osaamista työelämän tarpeisiin. Erityisesti puutteita nähdään leikkaussalin ja psykiatrian alueilla.

Vastauksissa keskeisimpinä syinä opetuksen puutteissa korostuivat työ- ja harjoittelupaikoille jätettävä liian suuri vastuu käytännön asioiden opettamisesta, puutteelliset työelämätaidot ja liian vähäiset kliiniset taidot.

Aula Researchin maalis-huhtikuussa toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1091 tehyläistä hoitotyön johtajaa, joista 76 prosenttia työskentelee julkisella, 20 prosenttia yksityisellä ja 4 prosenttia kolmannella sektorilla.

AVAINSANAT

”Työllisyyttä ei edistetä rangaistuksilla tilanteissa, joissa työpaikkoja tai työtunteja ei yksinkertaisesti ole” – PAM vastustaa hallituksen esitystä

Palvelualojen ammattiliitto PAM vastustaa hallituksen esitystä, joka kiristää työttömyysturvan sanktioita.

Hallitus esittää työttömyysturvalakiin muutosta, jonka myötä työnhakija menettäisi työttömyysturvan viikoksi, jos hän laiminlyö velvoitteitaan työhakuun tai työvoimapalveluihin. Toisen laiminlyönnin jälkeen oikeus työttömyysturvaan loppuisi ja palautuisi vasta kuuden viikon työssäolon jälkeen.

PAM kritisoi hallituksen esitystä, joka perustuu liiton mukaan pelotteiden lisäämisen. PAM muistuttaa, että kansainvälisten tutkimusten mukaan sanktioiden uhka voi lisätä työmarkkinoiden epävakautta ja heikentää työsuhteiden laatua.

– Työllisyyttä ei edistetä rangaistuksilla tilanteissa, joissa työpaikkoja tai työtunteja ei yksinkertaisesti ole, liitto huomauttaa lausunnossaan.

PAM ilmaisee lausunnossaan huolensa erityisesti vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevien tilanteesta, jonka hallituksen esitys ohittaa liiton mukaan kokonaan.

– He tekevät jo työtä, mutta joutuvat täydentämään toimeentuloaan sovitellulla työttömyysturvalla. Kohdistamalla sanktioita myös heihin esitys kohtelee epäreilusti ihmisiä, jotka eivät itse voi vaikuttaa työtuntiensa määrään. Samalla sosiaaliturvan heikennykset lisäävät eriarvoisuutta ja turvattomuutta.

Ammattiliitto painottaa, etteivät osa-aikatyöntekijät ole työttömiä, vaan he ovat työssä ja työvelvoitteiden piirissä. PAM muistuttaa, että monella heistä esimerkiksi työsopimukseen sisältyvä kertaluonteinen lisätyösuostumus voi sitoa työntekijän nykyiseen työhön niin, että hänen voi olla käytännössä mahdotonta sovittaa kahta osa-aikatyötä toisiinsa.

– Lisätyösuostumus vaatii ottamaan työtunteja vastaan silloin, kun niitä on. Osa-aika työntekijää voitaneen kuitenkin velvoittaa hakemaan toista osa-aikatyötä. Kieltäytyminen voi johtaa sovitellun työttömyysturvan menetykseen, PAM avaa tiedotteessa.

PAM kritisoi sitä, ettei esityksessä mainita lainkaan soviteltua työttömyysturvaa saavien asemaa. Liiton mukaan jää epäselväksi, miten sanktiojärjestelmää kohdennetaan heihin.

TYÖTTÖMYYDEN kasvu osoittaa PAMin mielestä sen, ettei ongelma ole työnhakijoiden passiivisuus, vaan avoimien työpaikkojen puute ja kohtaanto-ongelmat.

PAM huomauttaa, että hallituksen tehtävänä on luoda edellytykset kestävälle työllistymiselle, ei rangaista niitä, jotka tarvitsevat tukea.

PAM moittii sitä, että esityksen konkreettisista vaikutuksista puuttuu muun muassa arvio siitä, kuinka moni joutuisi toimeentulotuen piiriin sanktioiden seurauksena ja kuinka nopeasti etuudet voitaisiin palauttaa.

– Esityksen vaikutusarviosta puuttuu kokonaisarvio niin yksilön, palvelujärjestelmän kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Näin raskaita muutoksia työttömyysturvajärjestelmään ei tule tehdä näin kevyen ja epävarman arviointipohjan varassa, PAM toteaa lausunnossaan.

AVAINSANAT