VALIKKO

Valtio palkitsi tiedonjulkistajia: avasivat yleisölle luontoa, katujengejä ja feminismiä

Mikko ja Osmo Peltola seikkailivat sarjassaan lähiluonnossa ja erämaisssa.
  • Kotimaa
  • 13.06.2025
  • 10:12
  • (Päivitetty: 14.06. 12:01)

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on jaettu tänään muun muassa toimittaja Mikko Peltolalle ja Osmo Peltolalle Peltsi ja Osmo -televisiosarjasta. Yleisradion sarja saa kiitosta sen uteliaasta ja avoimesta tavasta katsoa maailmaa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) jakoi yhteensä kahdeksan valtionpalkintoa ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta. Tämän vuoden palkinnon saajia yhdistää äänen antaminen sivuun jääneille ja vallitsevien rakenteiden haastaminen.

Peltsi ja Osmo -sarjasta palkittiin pääosaesiintyjien lisäksi ohjaaja, kuvaaja Juha Korhonen.

STT:n toimittaja Jecaterina Mantsinen sai palkinnon yhdessä toimittaja Anne Kantolan ja luovan työn ammattilaisen Omos Okohin kanssa tunnustuksena teoksesta Kuin veljet – Totuus Suomen katujengeistä, jossa pohditaan nuorten miesten jengiytymisen ja väkivallan takana olevia syitä.

Suurimmat 30  000 euron arvoiset palkinnot myönnettiin Jumppatytöt-näytelmän tekijöille sekä Operaatio Arktis -yhdistykselle. Muut palkinnot olivat suuruudeltaan 15  000 euroa.

Näyttelijöiden Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen käsikirjoittama ja ohjaama Jumppatytöt-teos antaa palkintoperusteiden mukaan äänen sadoilletuhansille suomalaisille tytöille ja naisille, joita voimisteluseurat ovat joukkuevoimistelun parissa liikuttaneet. Suuren suosion kerännyt näytelmä kiertää laajasti ympäri Suomea ainakin kevääseen 2026 saakka.

Operaatio Arktis on nuorten perustama järjestö, joka pyrkii vaikuttamaan globaaliin ilmastopolitiikkaan ja ilmastostrategioihin tutkitun tiedon pohjalta. Nuoret ovat onnistuneet lyhyessä ajassa saamaan äänensä kuuluviin kotimaisilla ja kansainvälisillä areenoilla, tiedotteessa sanotaan.

YLEISRADION toimittaja Jaakko Keso palkittiin perinteisiä journalistisia raja-aitoja rikkovasta työstä, joka perusteluiden mukaan kyseenalaistaa yksinkertaistavat moraaliset asetelmat ja antaa ilmiöiden puhua puolestaan.

Dosentti Riie Heikkilä palkittiin teoksesta Miksi lakkasimme lukemasta? – Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta, joka palkintoperusteiden mukaan on kiinnostava ja helposti lähestyttävä katsaus lukemisen kehitykseen Suomessa.

Arkkitehtuurin historioitsija Panu Savolainen ja valokuvaaja Aleks Talve saivat palkinnon tunnustuksena kirjasta Arkkitehtuurimme vuosituhannet – Suomen arkkitehtuurin historia alusta loppuun. Tiedotteessa kirjan kuvaillaan onnistuvan yleistajuistamaan suomalaista arkkitehtuurihistoriaa ja lisäämään rakennetun ympäristön lukutaitoa.

Dosentti Hanna Ylöstalo ja tutkijatohtorit Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Inna Perheentupa palkittiin talouspuhetta avartavasta teoksesta Feminismiä talouteen – Opas kriittiseen talouslukutaitoon.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot ovat Suomen korkein kunnianosoitus ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta.

Juttua muokattu 14.6. klo 12:01, lisätty palkinnonsaajien listaan ohjaaja Juha Korhonen.

AVAINSANAT

Palvelualojen työnantajat: IAU pitkittää lentoliikenneriitaa tahallaan

Palvelualojen työnantajat Palta moittii Ilmailualan unionia haluttomuudesta hakea alan työriitaan ”aitoa” ratkaisua, ja kertoo hylänneensä IAU:n uusimman palkkaesityksen.

Osapuolet ovat jatkaneet tällä viikolla alan palkkakiistojen neuvotteluja, ja lauantaina IAU antoi oman ehdotuksensa uudeksi neuvottelutulokseksi.

Paltan mielestä ehdotus on aivan liian kallis, joten sitä ei voi hyväksyä.

– Annetussa esityksessä ei ole kyse aidosta ratkaisuyrityksestä, vaan halusta pitkittää työriitaa ja aiheuttaa lisää haittaa lentoliikenteen palveluissa toimiville yrityksille. Tämä motiivi on ollut selkeästi havaittavissa myös neuvotteluissa, moittii Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri tiedotteessa.

Seuraavat lentoliikenteen lakot toteutuvat 17. ja 19. päivänä kesäkuuta, ellei sopua löydy ennen sitä.

Finnair on joutunut perumaan alkukesän aikana satoja lentoja lakkojen takia.

AVAINSANAT

Entiset demariministerit miinaratkaisusta: Suomen kehitettävä uudenlaisia älyaseita

  • Kotimaa
  • 14.06.2025
  • 11:31
  • (Päivitetty: 14.06. 11:36)

Kansanedustajat Ville Skinnari ja Timo Harakka (sd) patistavat hallitusta muistamaan jalkaväkimiinojen kehittämisessä äly- ja täsmätekniikan mahdollisuuksia.

Kaksikko oli ulkomaankauppa- ja liikenneministereinä Sanna Marinin hallituksessa, ja he sanovat näkevänsä uuden teknologian puolustusaseissa paljon parempaa vientipotentiaalia kuin tavanomaisissa bulkkiräjähteissä.

Hallitus on pohtinut, voisiko Suomi mahdollisen Ottawan sopimuksesta irtautumisen jälkeen ryhtyä myös myymään (monissa maissa yhä kiellettyjä) jalkaväkimiinoja.

Skinnari ja Harakka pitävät tätä lyhytnäköisenä ja kunnianhimottomana visiona.

– Suomella on resurssit ja osaaminen ottaa älykkäissä ratkaisuissa roolia. Hallituksen tahtotilan puute edesauttaa tätä kehitystyötä on ollut hämmentävää. Samalla luovutaan miljardien eurojen arvoisten teknologiaratkaisujen vientimarkkinasta, Harakka sanoo tiedotteessa.

KAKSIKON MUKAAN eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan Ottawa-valmistelussa kuulemat asiantuntijat ovat esitelleet älyaseratkaisujen etuja, ja Suomella olisi hyviä mahdollisuuksia näiden valmistamisessa.

– Sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi tarvitsemme teknologista ja taloudellista suorituskykyä, eli juuri sitä, mistä Suomi ja koko Eurooppa nyt puhuvat ja mitä tarvitsevat, Ville Skinnari sanoo tiedotteessa.

Esimerkiksi älyteknologialla varustettujen miinojen raivaaminen tai toimintakunnottomaksi tekeminen on käyttäjälle turvallisempaa kuin perinteisissä mekaanisissa sulutuksissa ja ansoituksissa.

Osa älyräjähteistä voisi lisäksi täyttää Ottawan sopimuksen ehdotkin, mikä lisäisi niiden vientinäkymiä jopa sopimuksessa pysyvissä länsimaissa.

– Palataanko ajassa sata vuotta taaksepäin, vai olisimmeko maailman paras teknologinen osaaja ja puolustuskyvykkyyksien edelläkävijä? Miksi emme kuuntele maan parhaita asiantuntijoita ja rakenna älykästä uuden ajan puolustuskyvykkyyttä ja miksi tätä vaihtoehtoa ei vakavasti esitetty tai edes selvitetty, Harakka kysyy.

Eduskunnan on tarkoitus äänestää Ottawan miinasopimuksesta irtautumisesta ensi viikolla.

AVAINSANAT

Säästökuuri iskee Metsähallituksen retkikohteisiin: monien paikkojen huolto loppuu

Kolin ja Nuuksion vilkkailla retkireiteillä palvelut säilyvät.
  • Kotimaa
  • 14.06.2025
  • 9:02
  • (Päivitetty: 14.06. 9:03)

Metsähallitus lopettaa säästösyistä joidenkin retkikohteiden ylläpidon. Kyse on yksittäisistä paikoista, kertoo tuotantopäällikkö Inari Ylläsjärvi Metsähallituksen luontopalveluista STT:lle.

Luontopalvelut ylläpitää Suomessa retkeilyreittejä ja -rakenteita, eli esimerkiksi käymälöitä ja taukopaikkoja kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla. Ylläsjärven mukaan Metsähallitus on joutunut miettimään, mitkä retkipalveluista halutaan säilyttää, koska valtion rahoitus ei enää riitä kaikkien ylläpitoon.

Kohteita karsiessaan Metsähallitus on tarkastellut sitä, kuinka paljon ja millaisia retkiä eri alueille tehdään. Esimerkiksi alueella, jolla käydään paljon päiväretkillä, halutaan panostaa juuri päiväretkeilijöille tärkeisiin palveluihin.

MONILLA ALUEILLA retkikohteiden ylläpito säilyy ennallaan. Esimerkiksi suosituilla Nuuksion ja Kolin alueilla kaikkien kohteiden ylläpitohuolto jatkuu.

Alueita priorisoidaan paitsi niiden suosion, myös valtakunnallisen kattavuuden perusteella, jotta kaikilla puolilla maata pääsisi retkeilemään turvallisesti.

-  Yritetään taata se, että valtakunnassa olisi jatkossakin kattavat, monipuoliset ja turvalliset retkeilypalvelut nimenomaan maastossa, Ylläsjärvi sanoo.

Tänä kesänä yksittäisiä taukopaikkoja ja käymälöitä on poistunut esimerkiksi Teijon kansallispuistosta Varsinais-Suomesta, Helvetinjärven kansallispuistosta Pirkanmaalta sekä Riisitunturin kansallispuistosta Lapista.

Yksittäisen kohteen poisjäänti tarkoittaa Ylläsjärven mukaan sitä, että ylläpitohuoltoa ei enää järjestetä eli esimerkiksi taukopaikalle ei enää toimiteta polttopuita. Tällöin kannattaa ottaa mukaan esimerkiksi oma retkikeitin ja tarkistaa, missä lähin kuivakäymälä on.

-  Jos asiakasturvallisuus on kunnossa, kohteita ei ruveta suoraan purkamaan tai poistamaan, Ylläsjärvi kertoo.

Metsähallitus seuraa asiakasturvallisuutta myös niissä retkikohteissa, joita se ei enää huolla. Niitä saatetaan tarjota myös kunnille tai yhdistyksille hoidettavaksi.

Metsähallitus pitää retkeilijöille listaa ylläpidettävistä taukopaikoista.

AIEMMIN retkeilyalueilla huoltotöitä ovat tehneet myös vangit, mutta Rikosseuraamuslaitos päätti lakkauttaa vankityön rahoituksen vuoden 2025 alusta alkaen.

Vuonna 2023 julkaistussa tiedotteessa Metsähallituksesta kommentoitiin, että kaikista kansallispuistojen hoito- ja kunnostustöistä ei selvittäisi ilman vankityötä. Viime viikolla kerrottiin, että kohteisiin on etsitty uudet huoltoyrittäjät.

Huoltovälit kuitenkin harvenevat aiempaan verrattuna, kun työ ei enää ole osa vankien päivittäistä toimintaa.

Ylläsjärven mukaan mitään kohteita ei ole jäänyt pois vankityön loppumisen vuoksi, vaan kaikki lakkauttamispäätökset on tehty saman valtakunnallisen priorisoinnin pohjalta.

Teksti: STT / Eevi Grönlund

AVAINSANAT

Helsingissä lahjusepäily: rakennusliike maasutti kaupungin työntekijöitä?

Poliisi epäilee Helsingin kaupungin työntekijöitä ja rakennusalan yhtiön väkeä lahjusrikoksista. Rakennusyhtiön ihmisten epäillään voidelleen yhteyshenkilöitään vapaa-ajan tilaisuuksilla.

-  Kyse oli kestityksestä jääkiekko-otteluiden yhteydessä vuonna 2020. Epäillyt yrityksen työntekijät järjestivät kolme tilaisuutta vuoden aikana, poliisi kertoi perjantaina tiedotteessaan.

Poliisi kertoo, että Helsingin kaupungin sisäinen tarkastuskin on pitänyt tilaisuuksia epäasiallisena kestitsemisenä.

-  Yksittäisen tilaisuuden osallistujamäärä oli poliisin käsityksen mukaan noin kymmenen henkilöä. Jokaisesta tilaisuudesta aiheutui noin 3  000 euron tila- ja tarjoilukustannukset, sanoi tiedotteessa tutkinnanjohtaja Jarno Vänni.

Lahjuksen antamisesta epäillään kolmea yhtiön työntekijää, jotka työskentelivät poliisin mukaan esimerkiksi työnjohdossa ja yksikön johdossa.

Lahjuksen ottamisesta epäiltynä on kaksi Helsingin kaupungin työntekijää. He työskentelivät projektipäällikkönä ja rakennuttajainsinöörinä samoissa hankkeissa.

POLIISIN MUKAAN kyseiset kaupungin työntekijät pystyivät vaikuttamaan siihen, mikä maanrakennusyritys valitaan projekteihin.

Yhtiön valinnassa ei poliisin mukaan aina noudatettu Helsingin kaupungin kilpailuttaman puitejärjestelmän etusijajärjestystä.

Joissain tapauksissa valinnassa suosittiin poliisin mukaan epäiltyjen lahjuksen antajien edustamaa yhtiötä.

-  Lahjusten antajien työsuhteet päättyivät kyseessä olevassa yhtiössä vuonna 2021. Samaan aikaan kyseisen projektinjohtajan hankkeissa päättyivät myös tilaukset yritykselle, Vänni sanoi tiedotteessa.

Poliisin mukaan projektinjohtajan hankkeissa yhtiöltä tilattiin maanrakennustöitä noin 2,6 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Seuraavana vuonna tilausten arvo putosi 0,7 miljoonaan, ja vuonna 2022 tilauksia ei ollut ollenkaan.

Juttu on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.

Teksti: STT / Jecaterina Mantsinen

AVAINSANAT

KRP: Kaapeleita katkoneen Eagle S -laivan päällystölle raskaat rikosepäilyt

Poliisi kertoo perustavansa epäilynsä muun muassa merenpohjan jälkien ja aluksen ankkurin tekniseen tutkintaan. Kuvaa tutkintamateriaalista.

Keskusrikospoliisi kertoo saaneensa valmiiksi esitutkinnan Suomenlahdella jouluna tapahtuneista kaapelinkatkomisista.

KRP sanoo epäilevänsä Eagle S -säiliöaluksen päällystön jäseniä törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä.

Poliisin mukaan tapahtumien kulusta on tutkinnan perusteella tullut selkeä kuva.

Cookinsaarille rekisteröity Eagle S -säiliöalus laahasi ankkuriaan merenpohjaa pitkin, katkaisi Estlink 2 -sähkökaapelin ja vaurioitti muutamaa datakaapelia joulupäivänä 2024.

Heti kun teot huomattiin, suomalaiset viranomaiset nousivat alukseen ja ohjauttivat tankkerin ankkuriin Suomen rannikon suojaan. Alus lasteineen takavarikoitiin väliaikaisesti.

Kun Eagle S oli tutkittu, sen takavarikko purettiin ja alus pääsi jatkamaan matkaansa. Se poistui Suomen alueelta maaliskuussa.

LUULTAVASTI ankkurinlaahaus ei olisi voinut tapahtua ilman että laivalla huomattiin sitä. Ainakin päällystön olisi pitänyt ryhtyä tarpeellisiin varotoimiin ennen ja jälkeen kaapelirikkoa. Tätä puidaan aikanaan oikeudessa, mikäli juttu etenee sinne asti.

– Epäiltyjen joukossa on aluksen turvallisesta kulusta, navigoinnista ja toiminnasta vastaavat kapteeni, yliperämies ja perämies. Esitutkinnassa on selvitetty ja arvioitu muun muassa sitä, millainen vastuu kolmikolla on ollut aluksen kunnosta ja missä määrin heidän olisi pitänyt havainnoida ankkurin putoaminen mereen, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Sami Liimatainen poliisin tiedotteessa.

Seuraavaksi juttu siirtyy syyteharkintaan valtakunnansyyttäjälle.

AVAINSANAT