VALIKKO

Valkoinen talo väittää Israelin hyväksyneen aselepoehdotuksen, Hamas vastustaa – Macron: Palestiinan tunnustaminen on välttämättömyys

Toistaiseksi neuvottelut yli 19 kuukautta kestäneiden sotatoimien lopettamiseksi Gazassa eivät ole johtaneet pysyviin tuloksiin.

Yhdysvaltain valmistelema ehdotus aselevosta Gazassa ei täytä Hamasin vaatimuksia, äärijärjestön edustaja kertoi torstaina.

Hamasin edustajan Bassem Naimin mukaan uusi ehdotus tarkoittaisi ”tappamisen ja nälänhädän jatkumista”.

Valkoinen talo kertoi torstaina, että presidentti Donald Trump ja Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff olivat toimittaneet Hamasille aselepoehdotuksen, jota Israel tuki. Israel ei ole vahvistanut ehdotuksen hyväksymistä.

Kahden neuvotteluista tietävän lähteen mukaan uusi ehdotus koskee 60 päivän aselepoa, joka voidaan pidentää 70 päivään. Lisäksi kymmenen elävää panttivankia ja yhdeksän ruumista palautettaisiin vastineeksi palestiinalaisvangeista ensimmäisen viikon aikana.

Toistaiseksi neuvottelut yli 19 kuukautta kestäneiden sotatoimien lopettamiseksi eivät ole johtaneet pysyviin tuloksiin.

RANSKAN presidentti Emmanuel Macron vaatii Euroopan mailta jyrkempää yhteistä rintamaa Israelia vastaan, mikäli Israel ei puutu asianmukaisesti Gazan kaistan humanitaariseen tilanteeseen.

Gaza on nälänhädän partaalla, ja Macronin mukaan tilanne vaatii toimenpiteitä tuntien ja päivien sisällä. Asiantuntijoiden mukaan Gazassa nälkiintyneitä on yksi viidestä ihmisestä.

Macronin mukaan myös Palestiinan tunnustaminen valtioksi ei ole enää vain moraalinen tehtävä, vaan poliittinen välttämättömyys.

Macron sanoi toivovansa, että Palestiinan tunnustamisliike voitaisiin käynnistä tietyin ehdoin, joihin lukeutuu Hamasin demilitarisointi ja Israelin olemassaolon ja itsesuojelun oikeuden tunnustaminen.

HUMANITAARINEN tilanne Gazan kaistalla on edelleen vakava, vaikka alueelle on alkanut tihkua apua Israelin yli kaksi kuukautta kestäneen saarron jälkeen.

Suomessa tällä viikolla vieraillut YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher sanoi STT:n haastattelussa, että on yksinomaan Israelin päätettävissä, voidaanko nälänhätää helpottaa.

-  Jokainen siellä on vaarassa kuolla nälkään, ja se riski vain kasvaa, kunnes avustuskuljetuksemme sallitaan. Se on Israelin päätös, saammeko viedä apua vai emme. Kukaan muu ei tee sitä päätöstä, hän sanoi.

Viime viikkoina Israel on tehostanut hyökkäystään Gazassa ja muun muassa ilmoittanut aikovansa ottaa Gazan kokonaan haltuunsa ja siirtävänsä sen väestön kolmansiin maihin. Väestön pakkosiirto on sotarikos.

Gazan terveysministeriön mukaan alueella on kuollut lähes 4  000 ihmistä sen jälkeen, kun Israel jatkoi maaliskuussa sotatoimiaan kaksi kuukautta jatkuneen aselevon jälkeen. Yhteensä Israelin iskuissa on ministeriön mukaan kuollut lokakuun 2023 jälkeen yli 54  000 ihmistä, joista pääosa on siviilejä.

Israel alkoi pommittaa Gazaa sen jälkeen, kun Hamas ja muutamat muut palestiinalaiset äärijärjestöt tekivät yllätyshyökkäyksen Israeliin lokakuussa 2023. Äärijärjestöjen hyökkäyksessä kuoli Israelin mukaan yli 1  200 ihmistä.

AVAINSANAT

Britannia rakentaa 12 uutta sukellusvenettä – ”Kohtaamme sodan Euroopassa”

Pääministeri Starmerin seurue vieraili BAE Systemsin telakalla Glasgowssa 2. kesäkuuta.

Britannia aikoo rakentaa 12 uutta sukellusvenettä osana merkittävää satsausta puolustusvoimiinsa.

Britannia julkisti maanantaina strategisen puolustusselontekonsa, jonka mukaan maan täytyy kohentaa valmiuttaan sodankäyntiin pystyäkseen vastaamaan Venäjän uhkaan.

Pääministeri Keir Starmer julkisti selonteon Glasgow’ssa. Hän sanoi, että Britanniaa kohtaavat nyt vakavammat ja välittömämmät uhkat kuin kertaakaan sitten kylmän sodan.

-  Kohtaamme sodan Euroopassa, uusia ydinriskejä, jokapäiväisiä kyberhyökkäyksiä, Venäjän lisääntyvä aggressiivinen toiminta merellä ja ilmassa, Starmer sanoi.

Osana panostuksia brittihallitus aikoo rakentaa jopa 12 uutta sukellusvenettä Australian ja Yhdysvaltojen kanssa solmitun Aukus-liittouman tuella. Uusien sukellusveneiden on tarkoitus korvata nykyiset seitsemän ydinsukellusvenettä 2030-luvun lopulla.

Puolustusministeriö aikoo myös investoida 15 miljardia puntaa ydinkärkiohjelmaan.

MAANANTAINA julkaistun selonteon laatimista johti Naton entinen pääsihteeri George Robertson. Selonteon mukaan Britannia on astumassa ”uuteen uhkien aikakauteen.” Vastatakseen tähän hallitus aikoo Starmerin mukaan tehdä kolme perustavanlaatuista muutosta.

-  Ensinnäkin sodankäyntivalmiudesta tehdään asevoimiemme keskeinen tarkoitus, Starmer sanoi ja totesi, että kaikilla Britannian kansalaisilla on osansa maanpuolustuksessa.

-  Meidän täytyy tunnustaa, että asiat ovat muuttuneet nykyisessä maailmassa. Etulinja on täällä.

Toiseksi Britannian puolustuspolitiikassa mennään Starmerin mukaan ”aina Nato edellä”, ja kolmanneksi Britannia aikoo panostaa innovaatioihin sota-ajan tahdilla.

BRITANNIA on viime kuukausina luvannut lisätä panostuksia puolustukseensa, kun luottamus Yhdysvaltain sitoutumiseen Euroopan turvallisuuteen on heikentynyt. Helmikuussa Starmerin hallitus päätti kasvattaa puolustusmenot 2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2027 mennessä, ja tavoitteena on kasvattaa osuus kolmeen prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.

Britannia aikoo selonteon suositusten perusteella myös kasvattaa asetuotantokapasiteettiaan. Maa aikoo investoida 1,5 miljardia puntaa ainakin kuuden puolustustarviketehtaan rakentamiseen.

Edellinen Britannian puolustusselonteko julkaistiin vuonna 2021, ja sitä päivitettiin vuonna 2023 Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kun nykyisen selonteon laatiminen aloitettiin, työtä johtanut Robertson sanoi sen käsittelevän ”kuolettavan kvartetin” eli Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean aiheuttamaa uhkaa.

Starmer ei kuitenkaan maininnut Kiinaa, vaan puhui Venäjästä, Iranista ja Pohjois-Koreasta. Hänen hallituksensa on pyrkinyt parantamaan välejä Kiinaan, jotka kiristyivät edellisen pääministerin Rishi Sunakin aikana.

AVAINSANAT

Venäjä ja Ukraina jatkavat neuvotteluja Istanbulissa

Ukrainan puolustusministeri Rustem Umjerov Istanbulissa 16. toukokuuta.
  • Ulkomaat
  • 02.06.2025
  • 9:33
  • (Päivitetty: 02.06. 10:23)

Venäjän ja Ukrainan valtuuskunnat jatkavat tänään Turkissa neuvotteluja, jotka tähtäävät Ukrainassa käytävän sodan lopettamiseen.

Ukrainan valtuuskunta saapui Istanbuliin maanantaiaamuna, Ukrainan ulkoministeriön edustaja vahvisti uutistoimisto AFP:lle. Venäläismedian mukaan Venäjän valtuuskunta matkusti Turkkiin jo sunnuntaina.

Neuvottelujen on AFP:n mukaan tarkoitus alkaa kello 13.

VENÄJÄ aikoo esitellä maanantain tapaamisessa muistion, jossa käydään läpi Venäjän ehtoja rauhalle. Venäjä on kieltäytynyt paljastamasta ehtojaan ennen neuvotteluita.

-  Venäläiset eivät ole jakaneet muistiotaan kenenkään kanssa. Meillä ei ole sitä, Turkilla ei ole sitä, Yhdysvalloilla ei myöskään ole sitä, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi puheessaan sunnuntai-iltana.

-  Tästä huolimatta yritämme saavuttaa ainakin jotakin edistystä rauhaa kohti, hän jatkoi.

KYSEESSÄ on toinen neuvottelukierros maiden välillä. Venäjän ja Ukrainan valtuuskunnat tapasivat viime kuussa Istanbulissa ensimmäisissä suorissa neuvotteluissa yli kolmeen vuoteen. Tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi, sillä neuvotteluissa kyettiin sopimaan vain vankienvaihdosta ja yhteydenpidon jatkamisesta.

Rauhanponnisteluista huolimatta Venäjä on jatkanut hyökkäystään Ukrainan rintamalla ja iskujaan Ukrainan siviilikohteisiin. Ukraina puolestaan teki sunnuntaina laajan lennokki-iskun, jolla se tuhosi tai vaurioitti kymmeniä Venäjän strategisia pommikoneita.

Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerit keskustelivat sunnuntaina puhelimitse Istanbulissa käytävistä neuvotteluista. Venäjän Sergei Lavrovin ja Yhdysvaltojen Marco Rubion keskustelusta kertoi Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass.

Ulkoministerit kävivät keskustelussa Tassin mukaan läpi näkökulmiaan moniin sodan päättämiseen tähtääviin aloitteisiin.

UKRAINAN valtuuskuntaa johtaa toukokuun neuvottelujen tapaan jälleen maan puolustusministeri Rustem Umjerov. Zelenskyin mukaan Ukrainan keskeisiä tavoitteita ovat täydellinen ja ehdoton tulitauko sekä sotavankien ja siepattujen lasten palauttaminen.

Venäjän valtuuskuntaa johtaa presidentti Vladimir Putinin avustaja Vladimir Medinski, joka johti valtuuskuntaa myös toukokuun tapaamisessa.

Putin torjui Turkin ehdotuksen, jonka mukaan neuvotteluja olisi käyty kummankin maan presidenttien johdolla.

Päivitetty klo 10.23.

AVAINSANAT

”Järjettömiä syytöksiä” – Kiinalta tiukka reaktio Trumpin väitteisiin

Donald Trump.

Kiina torjuu Yhdysvaltojen esittämät syytökset, joiden mukaan Kiina olisi rikkonut maiden välillä solmittua tullisopua.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti viime viikolla Kiinaa sovun rikkomisesta. Trump ei yksilöinyt Truth Social -palvelussaan julkaisemassaan viestissä, miten Kiina oli sopua rikkonut.

Maanantaina Kiinan kauppaministeriö kutsui Yhdysvaltain syytöksiä valheellisiksi.

-  Kiina vastustaa jyrkästi näitä järjettömiä syytöksiä, kauppaministeriö kertoi lausunnossaan.

MINISTERIÖN mukaan Kiina on pitänyt tiukasti kiinni oikeuksistaan ja intresseistään sekä toteuttanut rehdisti Yhdysvaltojen kanssa sovittua yhteisymmärrystä. Kauppaministeriö syyttää Yhdysvaltoja lukuisista rajoittavista toimista Kiinaa vastaan tullisovun syntymisen jälkeen.

Kiinalla ja Yhdysvalloilla ei varsinaisesti ole vielä tullisopimusta, mutta maat sopivat viime kuussa jäädyttävänsä toisilleen määräämänsä korkeat tullit 90 päivän ajaksi, jotta neuvottelut etenisivät.

AVAINSANAT

Kansallismielinen historioitsija voitti presidentinvaalit Puolassa – voi heikentää hallituksen toimintakykyä

Kansallismielinen Karol Nawrocki voitti Puolan presidentinvaalit.

Puolan presidentinvaalit on voittanut kansallismielinen historioitsija Karol Nawrocki.

Konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen tukema Nawrocki sai sunnuntaina järjestetyllä presidentinvaalien toisella kierroksella äänistä 50,9 prosenttia.

Vastaehdokkaana ollut Varsovan EU-myönteinen pormestari Rafal Trzaskowski sai 49,1 prosenttia äänistä.

-  Onnittelut voittajalle! sanoi väistyvä presidentti Andrzej Duda viestipalvelu X:ssä maanantaiaamuna vaalituloksen varmistuttua. Konservatiivinen Duda tuki vaaleissa Nawrockia.

VAALIEN tiukkuudesta kertoo se, että vaalihuoneistojen sulkeuduttua julkaistu Ipsosin ovensuukysely povasi Trzaskowskin voittavan Nawrockin 0,6 prosenttiyksiköllä. Molemmat ehdokkaat olivat heti ovensuukyselyn julkaisun jälkeen valmiita julistautumaan voittajaksi.

-  Voitimme täpärästi, Trzaskowski sanoi kannattajilleen ovensuukyselyn julkaisun jälkeen.

-  Me voitamme yön mittaan, Nawrocki taas sanoi.

-  Voitamme ja pelastamme Puolan.

Suomen aikaa kello kahden jälkeen julkaistussa Ipsosin ennusteessa Nawrocki taas oli edellä kaksi prosenttiyksikköä.

Vaalien ensimmäisellä kierroksella Trzaskowski sai noin 31 prosenttia ja Nawrocki noin 30 prosenttia äänistä.

Äänestysprosentti nousi toisella kierroksella yli 71 prosenttiin verrattuna ensimmäisen kierroksen runsaaseen 67 prosenttiin.

PUOLAN presidentin tehtävä on monessa suhteessa seremoniallinen. Presidentillä on kuitenkin veto-oikeus, jolla väistyvä presidentti Duda on estänyt monia nykyisen liberaalin ja EU-myönteisen pääministeri Donald Tuskin hallituksen uudistuksia.

Saman asetelman odotetaan nyt jatkuvan, sillä myös Nawrockin odotetaan jarruttavan valtaosaa hallituksen uudistuksista. Pääministeri Tusk tuki vaaleissa Trzaskowskia.

Nawrockin valinta voi heikentää Tuskin hallituksen toimintakykyä. Se lupasi vuoden 2023 parlamenttivaalikampanjassaan muun muassa höllennyksiä maan tiukkaan aborttikieltoon, mutta ei ole pystynyt toteuttamaan niitä Dudan vastustuksen vuoksi.

NAWROCKIN presidenttiys saattaa myös heikentää Puolan tiiviitä suhteita Ukrainaan. Vaalivoittaja on luvannut jatkaa Ukrainan tukemista Venäjän hyökkäystä vastaan. Hän on kuitenkin ollut kriittinen Ukrainan Nato- ja EU-haaveita kohtaan ja kertonut haluavansa leikata ukrainalaispakolaisten tukia.

Ukrainalaispakolaisten saamat etuudet ovat olleet Puolassa kuuma peruna.

-  Lääkärijonoissa Puolan kansalaisilla on oltava prioriteetti, Nawrocki sanoi kampanjavideolla huhtikuussa.

Nawrocki on vahva Naton tukija. Yhdysvaltain nykyistä presidenttiä Donald Trumpia ihaileva Nawrocki on esikuvansa tapaan kritisoinut myös Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä röyhkeäksi ja sanonut, ettei Ukraina ei ole osoittanut tarpeeksi kiitollisuutta puolalaisille.

Kampanjansa loppusuoralla viime perjantaina Nawrocki laski kukat muistomerkille, joka kunnioittaa ukrainalaisnationalistien toisessa maailmansodassa tappamia puolalaisia.

Nawrocki, 42, on tutkinut Puolan kommunistiajan vastarintaliikettä, järjestäytynyttä rikollisuutta kommunistiaikana sekä urheiluhistoriaa. Hän on toiminut toisen maailmansodan museon johtajana kotikaupungissaan Gdanskissa, ja vuodesta 2021 hän on johtanut Kansallisen muistin instituuttia, joka tutkii natsien ja kommunistihallinnon tekemiä rikoksia.

VIIME vuonna Venäjä lisäsi Narwockin etsintäkuulutettujen henkilöiden listalleen, koska syytti häntä Puolassa olevien neuvostoaikaisten muistomerkkien poistamisyrityksistä.

Nuorena Nawrocki oli amatöörinyrkkeilijä. Kampanjan aikana häntä syytettiin yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mutta Nawrockin mukaan hänen kontaktinsa liittyivät hänen työhönsä tutkijana.

Vaalikampanjan aikana syntyi skandaali myös syytöksistä, joiden mukaan Nawrocki olisi järjestänyt hotellivieraille prostituoituja toimiessaan hotellin turvamiehenä nuoruudessaan. Nawrocki kiisti syytökset.

Nawrocki ei ole koskaan kuulunut poliittiseen puolueeseen.

AVAINSANAT

Hegseth: Sotilasbudjetit ylös Aasiassa – Kiinan uhka on todellinen

Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth kehottaa maansa Aasian liittolaisia lisäämään sotilasbudjettiaan Kiinan vuoksi.

Hegseth sanoi lauantaina puolustusalan konferenssissa Singaporessa, että Yhdysvaltain liittolaisten Tyynenmeren alueella pitäisi nopeasti tehostaa puolustustaan.

Puolustusministerin mukaan Kiinan uhka on todellinen. Hegseth varoitti, että Kiina valmistautuu käyttämään sotilaallista voimaa Aasian voimatasapainon kaatamiseksi, ja nosti erikseen esiin Taiwanin.

Kiinan hallitus pitää Taiwania osana Kiinaa. Käytännössä Taiwanilla on ollut itsehallinto vuonna 1949 päättyneestä Kiinan sisällissodasta lähtien. Kilpailevat hallitukset ottivat tuolloin vallan Pekingissä ja Taiwanin Taipeissa.

Kiina on lisännyt sotilaallista toimintaansa Taiwanin ympärillä viime vuosina ja tekee saaren ympärillä lähes päivittäin sotilaslentoja, joita pidetään provokaatioina.

AVAINSANAT