VALIKKO

Useat demarilähteet syyttävät SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa epäasiallisesta käyttäytymisestä: ”Nöyryyttää ja nolaa ihmisiä julkisesti”

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kommentoi häirintäkohua puoluejohdon kokouksen jälkeen Helsingissä 23. tammikuuta.

STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti avustajiaan sekä kansanedustajia kohtaan.

Asia nousee esille STT:n eduskunta-avustajille tekemästä kyselystä sekä demaritoimijoiden haastatteluista.

- Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä julkisesti, yhdessä STT:n saamassa nimettömässä kyselyvastauksessa sanotaan.

Vastauksessa Tuppuraisen kerrotaan lisäksi huutavan avustajilleen ja saavan heidät joskus itkemään.

Epäasiallisesta huutamisesta ja asiattomasta käytöksestä kertoo STT:n haastatteluissa viisi ihmistä. Heidän kertomuksensa ovat yhtenäisiä.

- Tytillä vaihtuu jengi koko ajan, ja avustajat ovat sairaslomalla koko ajan. Hän huutaa ja käyttäytyy näitä ihmisiä kohtaan epäasiallisesti melko julkisestikin, yksi lähteistä sanoo.

STT:N LÄHTEIDEN mukaan Tuppuraisella on ollut tylyjä käytöstapoja avustajia kohtaan jo hänen toimiessaan eurooppa- ja omistajaohjausministerinä edellisessä hallituksessa.

Eräs lähde sanoo, että poliitikoilla on tapana huutaa, mutta Tuppuraisen käskyttämistyyli ei ole hyväksyttävä.

- Kun puhutaan huonosta käytöksestä, hän (Tuppurainen) on valitettavasti itse malliesimerkki siitä, miten alaisia kohdellaan huonosti.

Yksi Tuppuraista lyhyen hetken avustanut miespuolinen avustaja sanoo, että hänellä ei ollut ongelmia pomonsa kanssa. Hän arvioi, että muun muassa sukupuolella saattoi olla vaikutusta asiaan.

Haastateltavat eivät halua puhua aiheesta nimellään, koska pelkäävät, että sillä voi olla seurauksia heidän uralleen. STT ei erittele tapausten yksityiskohtia lähdesuojan vuoksi.

Suurin osa ihmisistä, joihin STT otti yhteyttä, ei halunnut kommentoida asiaa.

Tuppurainen: ”En väitä toimineeni täydellisesti”

Tytti Tuppurainen kiistää väitteen julkisesta nöyryyttämisestä.

TUPPURAINEN ei suostunut STT:n haastatteluun aiheesta, vaan kommentoi kysymyksiä ainoastaan kirjallisesti. Hän sanoo pitävänsä väitettä julkisesta nöyryyttämisestä ”mielettömänä”.

- En tietenkään väitä toimineeni täydellisesti ja toivon, että mikäli omaan käytökseeni liittyen työntekijöillä on huomautettavaa, niistä tultaisiin minulle matalalla kynnyksellä sanomaan, hän sanoo STT:lle lähettämässään viestissä.

Viime viikkoina julkisuuteen on vuodettu tietoja nimenomaan SDP:n kansanedustajien huonosta käytöksestä avustajia kohtaan. Tuppurainen ei vastannut suoraan kysymykseen siitä, miksi tapauksia nousee esiin juuri SDP:n ryhmästä.

- En edelleenkään usko, että kyse on vain SDP:n eduskuntaryhmää koskevasta ilmiöstä. Meidän velvollisuutemme on puuttua asiaan omassa ryhmässämme ja siksi olemme käynnistämässä ulkopuolisen selvityksen, Tuppurainen sanoo.

”Porukka voi todella huonosti”

USEAT haastatellut uskovat kansanedustajien toimien vuotaneen julkisuuteen, koska SDP:n eduskuntaryhmän toimintakulttuurissa on vikaa eikä avoin keskustelu ryhmän sisällä ole mahdollista.

Tuppuraisen johtamistapaa kuvaillaan STT:n haastatteluissa muun muassa absurdiksi ja diktaattorimaiseksi. Useat lähteet kertovat hänen typistävän vaikeiden asioiden käsittelyn mahdollisimman lyhyeen. Lähteiden tulkinnan mukaan Tuppuraisen toiminnalla on puolueen puheenjohtajan Antti Lindtmanin siunaus.

- Porukka voi todella huonosti. Se on mielestäni todella vakava asia, koska hän (Lindtman) ja Tytti eivät näe sitä, missä kunnossa tämä eduskuntaryhmä oikeasti on, arvioi demarilähde.

Tuppurainen sanoo pyrkineensä edistämään parhaansa mukaan avoimuutta ja keskustelevaa kulttuuria työyhteisössä.

- Toivon myös, että nämä mahdolliset asiat nousevat selvityksessämme esille. Otan palautteen kiitollisena, sillä se auttaa minua kilvoittelemaan ollakseni parempi työtoveri ja lähimmäinen, Tuppurainen sanoo.

Kaisu Suopanki/STT

AVAINSANAT

Janne Riiheläinen: Miksi infopuolustuksen kehitys vesittyi näin pahasti?

  • Kolumnit
  • 13.11.2026
  • 19:01
  • (Päivitetty: 13.11. 18:30)

Hallitus lupasi tehdä vieraan valtion informaatiokätyrinä toimimisesta rangaistavaa – erilaisten Kremlin kellokkaiden työn vaikeuttamiseksi. Silti jostain mystisistä syistä tämä ja monet muutkin puolustushankkeet vesittyivät.

Ensin kehut: vastikään ilmestyneessä uudessa Kansallisessa riskiarviossa informaatiovaikuttaminen on näkyvästi mukana.

Saman uhkakuvan ovat jakaneet kaikki viime vuosien keskeiset valtiolliset asiakirjat ja selonteot, joissa aihetta on käsitelty.

Päättäjillä ja virkamieskunnassa vallitsee näiden perusteella ymmärrys siitä, miten vihamielisten valtioiden meihin kohdistama informaatiovaikuttaminen on yhdenlaista kognitiivista sodankäyntiä.

Uhan torjunnan ajatellaan vaativan perinteisempien puolustustoimien rinnalle uusia konsteja, sekä koko yhteiskunnan läpäisevää henkistä kriisinkestävyyttä ja kriittistä medialukutaitoa.

UUDESSA riskiarviossa on analysoitu myös infovaikuttajien keinoja ja tekniikkaa ansiokkaasti.

Keskeinen huomio on, että fyysisen maailman konkreettisilla teoilla vihollinen saa usein huomattavasti vaikuttavampia ja pitkäkestoisempia reaktioita informaatiokenttäänkin kun pelkällä ”trollaamisella” tai propagandan jaolla.

Näin esimerkiksi sabotaasin tai hakkeroinnin ensisijainen tavoite ei ole materiaali- tai järjestelmävahinko, vaan sen aiheuttama psykologinen vaikutus.

Siis pelon ilmapiirin lietsominen, viranomaistoiminnan kyseenalaistaminen tai yhteiskunnallisen hajaannuksen tuottaminen.

Sabotaasin tai hakkeroinnin ensisijainen tavoite ei ole materiaali- tai järjestelmävahinko, vaan sen aiheuttama psykologinen vaikutus.

Toinen arvion esiin nostama seikka on tekoälyn vahvistava vaikutus informaatiovaikuttamiseen.

Tästä teemasta muuten kilpailutetaan parhaillaan tutkimusta aiheella Tekoälyavusteinen informaatiovaikuttaminen turvallisuusjohtamisen haasteena.

Kuten niin usein, haaste on tässä yhteydessä kaunisteleva termi mahdollisesti hyvin vakavillekin ongelmille.

Suomelle olennainen asia kehityksessä on, ettei pieni ja vaikea äidinkielemme enää suojaa meitä kokonaan. Kielimallit tuottavat nykyään aidon oloista suomenkieltä.

TIETOA JA TILANNEKUVAA siis on tarjolla, mutta siitä huolimatta nykyinen hallitus ei ole pystynyt luomaan koordinoitua ja näkyvää kokonaisuutta suomalaisen informaatiopuolustuksen lujittamiseksi.

Valtiokoneiston sisällä on tehty paljonkin viestinnällisiä ja organisaatioiden uudistuksia, mutta kansakunnan kestokyky ratkaistaan suuren yleisön kestävyyden pohjalta.

Tätä tukevat, tällä hallituskaudella tehdyt toimet ovat jääneet irrallisiksi tai menneet jopa pieleen.

HALLITUSOHJELMAAN oli kirjattu tavoite kriminalisoida vieraan valtion hyväksi tapahtuva yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja Suomea koskevan perättömän tiedon levittäminen.

Mukana kokonaisuudessa oli myös muita turvallisuuteen liittyviä uusia säädöksiä, kuten pakolaisvakoilun rangaistavuus.

Vihamielisen vieraan vallan etuja palveleva vaikuttaminen mainittiin vielä esityksen valmisteluvaiheessa ja lausuntokierroksella.

Murskaavien lausuntojen takia informaatiovaikuttamisen kriminalisointi päätettiin lopulta poistaa viime viikolla eduskunnalle annetusta esityksestä ja “siirtää jatkovalmisteluun”.

Informaatiovaikuttamisen kriminalisointi päätettiin lopulta poistaa viime viikolla eduskunnalle annetusta esityksestä.

Melkeinpä ainoa näkyvä ja konkreettinen yritys toimia vihamielistä informaatiovaikuttamista vastaan kaatui siten vähin äänin. Lakiesitystä vastaan noussutta kritiikkiä ja koko asian poistoa ei ole mediassa juuri käsitelty.

Toki hyvä kysymys on, oliko valittu lähestymistapa viisas tai käytännössä edes mahdollinen.

Demokratian olemukseen kuuluu, että se suo oikeuksia, joilla toimia sitä itseään vastaan.

OMA STRATEGIANSA luvattiin hallitusohjelmassa luoda informaatioturvallisuudellekin.

Kun kirjausta oli palloteltu eri selonteoissa eteenpäin, oli takista tullut kukkaro ja strategiasta konsepti.

Tämän informaatioturvallisuuden konseptin meille lupasi parisen vuotta sitten ilmestynyt Valtioneuvoston puolustusselonteko 2024. Sitten onkin ollut hiljaisempaa.

Ainoat julkiset merkinnät tämän jälkeen ovat, että puolustusvaliokunta pitää lausunnossaan konseptin laatimista hyvin tärkeänä.

Se on myös kirjattu poikkihallinnollisena hankkeena puolustusministeriön vuoden 2025 toimintasuunnitelmaan, jonka mukaan “vastuut tarkentuvat vuoden 2025 aikana.”

Myös Valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen toimintamallin kehittämishankkeen loppuraportti alkuvuodesta 2026 lupasi informaatioturvallisuuden kansallisen konseptin.

Raportti sentään myös kirjasi, että on selvitettävä tarve Suomen ensimmäiselle informaatioturvallisuuden strategialle, jossa määritellään yhteiset tavoitteet ja kehittämiskohteet.

VAIKKA VALTIO on pätevästi tunnistanut infovaikuttamisen riskit ja uhat meille, jostain syystä konkreettinen varautuminen näihin pääsi hyytymään pahasti.

Ei mikään ihme, että hallituksen ulkopuolelta on asiasta noussut aloitteita ja vetoomuksia – ja linjanvetoja kuuluu hallituspuolueiden edustajiltakin.

Syntyipä seuraava hallitus miltä pohjalta tahansa, sen ei pidä enää seuraavia neljää vuotta lyödä laimin Suomen informaatiopuolustuksen lujittamista.

Tämä vaatii asian pitämistä esillä paitsi vaalikampanjoissa, myös Säätytalon hallitusneuvottelupöydissä, kun on sen aika.

AVAINSANAT

Venäjä kiistää lehtiväitteet – Häkkänen: ”Psykologista vaikuttamista”

Puolustusministeri Antti Häkkänen piti tiedotustilaisuuden eduskunnan valtiosalissa 13. marraskuuta.

Venäjä kiistää saksalaislehti Bildin tiedot, joiden mukaan maa on vaatinut Abu Dhabissa käydyissä Ukraina-neuvotteluissa Suomea lähtemään sotilasliitto Natosta.

Asiasta kertoo Kremlin tiedottaja Dimitri Peskov uutistoimisto Interfaxin mukaan.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi perjantaina eduskunnassa toimittajille, ettei hänellä ole tietoa, onko tällainen vaatimus tehty.

- Yleisellä tasolla venäläiset ovat viime päivinä julkilausutustikin laventaneet vaatimuksiaan. Ja heillä on jo takavuosina tehty etupiirivaatimusten tyyppisiä esityksiä, Häkkänen sanoi.

Ministerin mukaan suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan siitä, että maa joutuisi ulos Natosta. Hän lisää, että Abu Dhabissa ei voitaisi edes sopia asioista, jotka koskevat Natoa.

- Tämä on ehkä enemmänkin julkista, psykologista vaikuttamista yleiseen ilmapiiriin.

BILD uutisoi aiemmin perjantaina Venäjän esittäneen vaatimuksensa Euroopan maiden edustajille epävirallisissa neuvotteluissa. Lehden mukaan pöydällä oli myös Naton sotilastukikohtien kieltäminen Baltian maissa.

Vastineeksi Venäjä olisi Bildin mukaan vetänyt ydinaseensa Valko-Venäjältä sekä sitoutunut olemaan sijoittamatta sinne keskimatkan ohjuksia.

Bildin väitteille ei ole ollut laajempaa vahvistusta mediassa.

Venäjä, Yhdysvallat ja Ukraina kävivät rauhanneuvotteluja Ukrainan sodan päättämiseksi Abu Dhabissa tällä viikolla.

Eurooppaa neuvotteluissa edustivat Britannian, Italian, Ranskan ja Saksan edustajat, mutta he eivät neuvotelleet suoraan Venäjän edustajien kanssa.

Aliisa Uusitalo, Kaisu Suopanki/STT

AVAINSANAT

Pohjalaismaakuntien kasvu törmää pullonkaulaan: osaamisen lisäämisellä on kiire

Talouskeskustelussa puhutaan lähinnä leikkauksista ja työllisyysasteesta. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla työllisyys on maan kärkeä, mutta työn tuottavuus jää keskiarvon alle.

Keski-Pohjanmaalla teollisuus nostaa tuottavuutta, vaikka koulutustaso jää jälkeen. Pitkän aikavälin hyvinvointi ja talouden kestävyys riippuvat siitä, paljonko osaamista alueella on.

Tutkimuksissa koulutus on noussut alueiden tuottavuuserojen tärkeimmäksi selittäjäksi, ja osaava työvoima tekee investoinneista kannattavampia.

Suomi tavoittelee vuodelle 2030 korkeakoulututkintoa puolelle nuorista aikuisista ja tutkimusmenoja neljään prosenttiin bkt:stä.

Nyt korkeakoulutettuja on 38 prosenttia ja tutkimusmenot runsaat kolme prosenttia.

KAIKKIEN EI tarvitse jatkossakaan olla maistereita: kuusi kymmenestä korkeakoulututkinnosta on ammattikorkeakoulututkintoja, kuten sairaanhoitajan, insinöörin ja tradenomin.

Vastedeskin puolet nuorista on tarkoitus kouluttaa ammatillisessa koulutuksessa. Sen laadusta huolehtiminen on vähintään yhtä tärkeää kuin korkeakoulutuksen lisääminen.

Etelä-Pohjanmaan työllisyys on maan huippua, 82 prosenttia, ja ammatillisen koulutuksen ansiosta harvempi nuori jää ilman tutkintoa kuin muualla.

Silti työllistä kohden laskettu tuotanto on täällä neljänneksen alempi kuin maan keskiarvo. Korkeakoulutettuja on kolmannes 30-34-vuotiaista, koko maassa 40 prosenttia, ja tutkimukseen käytetään alle neljännes maan keskiarvosta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on Suomessa yrittäjyyden ykkönen, ja kaksi kolmesta valmistuneesta jää maakuntaan.

Yrityskumppaneita on satoja, mutta vuonna 2024 yritykset rahoittivat SeAMKin tutkimusta vain 44 000 eurolla.

YRITYSTEN tutkimusrahoituksen lisäämiseksi käyttöön tarvitaan tutkimusseteli, jolla pk-yritys voi tilata tuotekehitystä korkeakoululta valtion tukemana, ja aloituspaikkoja koulutustason nostamiseksi.

Keski-Pohjanmaalla yritykset rahoittavat lähes kymmenesosan Centrian tutkimuksesta. Nuorten koulutusero muuhun maahan kuitenkin kasvaa, ja 60 prosenttia ylioppilaista muuttaa pois maakunnasta.

Centrian tutkimuksesta 40 prosenttia on EU-rahaa, joten alueen tutkimukselle on turvattava myös pysyvä kansallinen rahoitus.

POHJANMAALLA tutkimukseen käytetään 3,8 prosenttia bkt:stä, yli maan keskiarvon.

Ongelma on, että lähes kolme neljästä Vaasassa valmistuneesta maisterista muuttaa pois. Osaajat tarvitsevat asuntoja, mutta Vaasan vuokra-asuntopula jarruttaa jo väestönkasvua.

Valtion tuki opiskelija-asuntojen rakentamiseen onkin palautettava.

Vaasan yliopiston, vaalipiirin ainoan oman yliopiston, on oltava nykyistä vahvemmin koko vaalipiirin yliopisto. Harva tietää, että Vaasan yliopisto on jo Suomen suurin kauppatieteiden kouluttaja.

Yhteinen tohtoripolku SeAMKin kanssa on hyvä alku, ja työmarkkinoiden tarpeiden mukaan yliopiston kannattaa asteittain laajentaa koulutustaan myös Seinäjoella ja Kokkolassa.

Tämä saisi yhä useamman jäämään alueelle, mutta myös vahvistaisi yliopiston asemaa kansallisesti ja turvaisi sen jatkoa.

AHKERUUDESTA ei tässä vaalipiirissä ole pulaa, mutta työn arvoa on nostettava. Se onnistuu investoimalla osaamiseen, ei leikkaamalla siitä.

Vaasan vaalipiirillä on investointien ja teollisuuden ansiosta kokoaan suurempi merkitys koko maan talouteen, mutta pystymme vieläkin parempaan.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Vaasasta.

AVAINSANAT

”Nämä eivät ole pieniä lukuja” – SDP julkaisi 21 ideaansa kasvuyrityksille

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, Venturesin perustajaosakas Timo Ahopelto (vas.) ja Supermetricsin perustaja Mikael Thuneberg tilaisuudessa, jossa julkistettiin puolueen esitykset startup- ja kasvuyrityksille Helsingissä 13. marraskuuta.

SDP avasi marraskuun 13. päivän slush-henkisesti, puhumalla start up -yrityksistä Suomen kipeästi kaipaaman talouskasvun ajurina.

Puolueen puheenjohtaja Antti Lidntman esitti kasvuyritys Supermetricsin konttorilla Helsingissä 21 ideaa kasvuloikan vauhdittamiseksi.

– Sää on aika tyypillinen suomalainen, ei nyt vielä kovin slush, Lindtman kevensi avauspuheenvuorossaan.

Lindtman havainnollisti start up -kentän merkitystä Suomelle mainitsemalla 12,5 miljardia ylittäneen liikevaihdon ja liki 50 000 työpaikkaa.

– Se on start up -Suomi tänään. Nämä eivät ole pieniä lukuja.

SUURIA menestystarinoita löytyy aivan viime ajoilta. Espoolainen avaruusteknologiayritys Iceye on noussut alan menestysmittarina pidetyltä yksisarvistasolta (unicorn) jo dekakorniluokkaan eli ylittänyt arvoltaan 10 miljardia.

Samasta kaupungista tuleva, kvanttitietokoneita kehittävä IQM listautui hiljattain pörssiin sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.

– Suomessa on kaksi uutta yksisarvista Verda ja Bluefors. Ja nyt meillä on Suomessa 13 yksisarvista, josta viisi on syntynyt vuoden 2025 jälkeen, Lindtman jatkoi.

Yksisarvisella tarkoitetaan listaamatonta kasvuyritystä, jonka markkina-arvo on ylittänyt miljardi dollaria.

Lindtman vakuutti uskovansa start up -yhteisön itsensä asettamaan kasvutavoitteeseen, jonka mukaan yritysten liikevaihdossa rikotaan 20 miljardin raja vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Ehkä kysymys kuuluu, että kuinka paljon etuajassa tämä tavoite toteutuu.

– Start up -politiikka ei ole enää pitkään aikaan ollut mitään marginaalipuuhastelua. Se on Suomessa kasvupolitiikan ydintä ja sen merkitys tulee entisestään kasvamaan.

SDP:N KASVUPAKETTI purkaisi start up -yritysten kehityksen pullonkauloja, joista yksi keskeisimmistä on vaatimaton kasvurahoitus.

Myös suomalainen kotimarkkina on kasvuyrityksille pieni eikä yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustuloksia kyetä riittävästi kaupallistamaan.

– Neljänneksi työntekijöiden omistukseen liittyy turhaa epävarmuutta ja viidenneksi huippuosaajien muutto Suomeen on hidasta ja se voisi olla helpompaa, Lindtman listasi.

SDP haluaa kansainväliselle pääomalle paremmat reitit suomalaisiin rahastoihin. Puolue on jo aiemmin esittänyt eläkerahastojen kaltaisille institutionaalisille sijoittajille vapaaehtoista Suomi-sitoumusta.

MYÖS valtion taseen käyttö listaamattoman markkinan vauhdittamiseksi on ollut esillä. Lindtmanin mukaan tämä olisi ehdotuksista nopeimmin toteutettavissa.

– Se on valtion omissa käsissä, se olisi voitu toteuttaa jo nyt.

– Sen voisi hallitus toteuttaa jo vaikka tänään. Ja me toivomme, että näin tapahtuu.

Valtio voisi SDP:n mukaan rahoittaa kasvurahastoja muun muassa myymällä listattuja omistuksiaan 200 miljoonalla vuodessa ja siirtämällä rahat omistamansa Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) kautta kasvurahastoihin.

Jo muutamassa vuodessa rahastot vahvistuisivat miljardilla.

TESI teki tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 478 miljoonan euron tuloksen, mikä on yhtiön historian paras.

Lindtman pitää tätä yhtenä osoituksena globaalista trendistä, joka suosii erityisesti teknologiavetoisia kasvuyrityksiä.

– Iso osa institutionaalisista sijoittajista maailmalla siirtää painopistettä kasvumarkkinaan. Valtio on iso institutionaalinen sijoittaja. Sen kannattaisi sitä myös tehdä.

Myös tavallisille piensijoittajille pitäisi Lindtmanin mielestä luoda uusia väyliä sijoittaa kotimaisiin listaamattomiin kasvuyrityksiin.

– Mitä tavoittelemme tällä paketilla? Enemmän yrityksiä, jotka syntyvät Suomessa, enemmän yrityksiä, jotka kasvavat Suomessa, enemmän omistajuutta ja enemmän työtä ja vaurautta, joka jää Suomeen.

TILAISUUTEEN osallistunut pääomasijoittaja Timo Ahopelto totesi, että Suomi on alun perin rakennettu kotimarkkinoilla toimiville suuryrityksille, ei globaaleille kasvuyrityksille.

Ahopellon mukaan Suomea vaivaa kitka, joka hidastaa pääomien ja työntekijöiden kohdentumista kasvualoille.

– Se on iso ongelma. Minusta nämä 21 toimea ovat mahtavia. Lisääkin tarvitaan, mutta ainakin tarvitaan nämä.

– Tämä on yksi ensimmäisistä puolueiden järkevistä ohjelmallisista asioista, Ahopelto sanoi.

Ensisijaiseksi toimeksi Ahopelto nosti ulkomaisen työvoiman Suomeen saapumisen ongelmat.

– On täysin käsittämätöntä, että erityisasiantuntijoilla saattaa edelleen kestää kuukausitolkulla saada suomalaiset pankkitunnukset.

OMA ongelmansa on Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka, jossa työperäisen oleskeluluvan saanut joutuu työttömäksi jäätyään poistumaa Suomesta jo kolmen kuukauden, tai erityisosaajien tapauksessa kuuden kuukauden kuluttua, mikäli uutta työtä ei löydy.

SDP nostaisi rajat kuuteen ja kahteentoista kuukauteen. Myös Suomen yhteiskunnallinen ilmapiiri kaipaa SDP:n mukaan muutosta.

– Puhutaan ihmisistä, joilla on varaa valita ja joille ottajia löytyy. Heidän osaamisensa on niin kovaa, että heistä kilpaillaan ja se näkyy heidän palkkapusseissaan, mutta kyllä näille ihmisille muutkin asiat merkitsevät. Sen takia tarvitaan henkisen ilmapiirin muutos tämän hallituskauden jäljiltä, Lindtman sanoo.

YKSI SDP:n rahoitusapuideoista on alkujaan Kalifornian Piilaaksosta lähtöisin oleva veromalli, jossa kasvuyrityksistä nostettuja voittoja ei heti verotettaisi, jos ne sijoitetaan saman tien uusiin vastaaviin kohteisiin.

Verottaja iskisi kiinni luovutusvoittoon vasta siinä vaiheessa, kun ihminen nostaa voitot itselleen.

SDP on nimennyt ajatuksen ehdotuksessaan kasvun vauhtipyöräksi ja esittää ensi vaiheessa asian selvittämistä.

Ajatuksena on toki myös kannustimen rajaaminen niin, ettei veron lykkääminen johtaisi pysyvään verottomuuteen.

AVAINSANAT

Fingo pyytää oikeuskansleria arvioimaan Tavion Somalia-päätöksen lainmukaisuutta

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.).

Kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Fingo kertoo pyytäneensä oikeuskansleria tarkastelemaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) Somalia-päätöksen lainmukaisuutta.

Tavio linjasi maanantaina, ettei aio myöntää hanketukea Somaliassa toteutettaville järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Somaliassa toimimista ei ollut Fingon mukaan ilmoitettu pois sulkevana kriteerinä hanketuen haussa.

Fingo kertoo tiedotteessa pyytävänsä oikeuskansleria arvioimaan, onko tapauksessa aihetta laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin. Fingo näkee yhteydenottonsa toimenpidepyynnöksi, ei vielä viralliseksi kanteluksi.

Fingon tietojen mukaan virallisia päätöksiä hanketuesta on tarkoitus tehdä ensi viikolla.

Fingo pitää Tavion toimintatapaa esimerkkinä huonosta hallinnosta.

FINGO kehottaa muiden hallituspuolueiden puheenjohtajia tarkastelemaan uudelleen näkemystään siitä, että Tavion päätös kuulu hänen toimivaltansa piiriin.

Hallituskumppanit eivät voi Fingon mukaan enää vedota tähän, kun virkahenkilöt ovat julkisesti arvioineet ministerin toimineen lainvastaisesti. Fingon mukaan heidän tulisi vaatia ministeriä noudattamaan Suomen lakia, joka on ministerin toimivallan yläpuolella.

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Juha Savolainen sanoi Ilta-Sanomille pitävänsä ministeri Tavion päätöstä lainvastaisena.

Savolaisen mukaan ministeri ei kohdellut neljää Somalia-hanketta hallintolain edellyttämällä tavalla tasapuolisesti.

– Meillä ei ole muuta mahdollisuutta virkakuntana kuin jättää eriävä mielipide päätöksestä, Savolainen sanoi IS:lle.

Fingo kiittää kehityspoliittisen osaston päällikköä ja muita ulkoministeriön virkahenkilöitä päätöksestä tuoda ministeri Tavion toimintaa koskeva epäkohta julkisuuteen.

– Virkahenkilöiden toiminta on suoraselkäistä suomalaisen hallinnon lainmukaisuuden puolustamista, Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu sanoo tiedotteessa.

Fingo kertoo, että järjestöjen ja niiden kumppaneiden hankkeissa Somaliassa ja Somalimaassa oli tarkoitus muun muassa parantaa äitien terveydenhuoltoa, kehittää jätehuoltoa ja kiertotaloutta, vahvistaa mielenterveyspalveluja sekä edistää naisten toimeentuloa ja ravitsemustaitoja.

AVAINSANAT