Ursula von der Leyen: EU:lla on paljon opittavaa Suomelta ja Ruotsilta – ”Jaan täysin hänen johtopäätöksensä”

Euroopan unionin alkoi turvallisuusprojektina ja nyt unionin on syytä palata niille juurilleen, sanoo EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Hänen mukaansa unionilla on paljon opittavaa Suomelta ja Ruotsilta erilaisiin kriiseihin varautumisessa.

Von der Leyen piti etukäteen nauhoitetun puheen tiistaina Espoon Hanasaaressa järjestetyssä kokonaisturvallisuutta käsitelleessä korkean tason foorumissa

Hänen mukaansa uhkiin varautumisen pitää yhdistää eri hallinnonalat ja viranomaiset.

-  Turvallisuutta ei voi rakentaa siiloissa, se vaatii vuorovaikutusta, von der Leyen sanoi.

Hallintojen ja viranomaisten lisäksi asia koskettaa myös koko muuta yhteiskuntaa. Von der Leyenin mukaan varautumisen on oltava jokaisen vastuulla. Näistä syistä hän kertoi pyytäneensä presidentti Sauli Niinistöä laatimaan raportin Euroopan sotilaallisesta ja siviilivalmiudesta.

-  Jaan täysin hänen johtopäätöksensä. Valmiudesta täytyy tulla oletusarvoinen asenteemme kaikessa, mitä me teemme, von der Leyen sanoi.

VON der Leyenin uusi komissio aikoo esitellä unionille valmiusstrategian. Siihen kuuluu muun muassa puolustusteollisuuden määrän ja laadun kasvattaminen.

-  Tämä edellyttää todellisten sisämarkkinoiden luomista puolustusteollisuuteen: enemmän rajat ylittävää yhteistyötä ja yhteensovittamista, von der Leyen visioi.

Valmiusstrategiaan kuuluu hänen mukaansa myös kriittisten toimitusketjujen turvaaminen ja uusien varastojen perustaminen esimerkiksi puolustustarvikkeille ja kriittisille raaka-aineille.

Kolmas von der Leyenin mainitsema esimerkki on ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin poikkeuksellisiin sääilmiöihin sopeutuminen. Hänen mukaansa Eurooppaan tarvitaan uusi siviilipuolustusmekanismi.

-  Meidän sotilas- ja siviilihenkilöstöjemme on oltava valmiita työskentelemään yhdessä hätätilanteissa, ei vain kansallisella vaan myös eurooppalaisella tasolla, von der Leyen sanoi.

AVAINSANAT

Janne Riiheläinen: Joko Naton viides artikla menetti tehonsa? Sitä Venäjä ainakin toivoisi

Venäjä ei ole luopunut ennen Ukraina-hyökkäystään länsimaille esittämistään vaatimuksista. Kykeneekö nykyinen Nato riittävän yhtenäisesti vastaamaan niihin, onkin kokonaan toinen juttu.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan paljasti Vladimir Putinin hallinnon toimintamallin. Kun ensin Venäjän tekemät uhkavaatimukset torjuttiin lännessä, maa turvautui sotilaalliseen voimaan ja kävi naapurinsa kimppuun.

Välillisenä seurauksena tästä oli Suomen ja Ruotsin liittyminen yhteiseen puolustuksen liittoon Natoon.

Kovin paljon muuta ei olekaan muuttunut. Venäjän loppuvuodesta 2021 esittämät vaatimukset omasta etupiiristään ovat yhä voimassa.

Siksi pitää ottaa huomioon myös se vaihtoehto, että Kreml on valmis ajamaan Ukrainan valtaamisen lisäksi muitakin tuon ajan tavoitteitaan sotilaallisin keinoin.

Tällaista riskiä on arveltu mahdolliseksi sen jälkeen, kun Ukrainassa saadaan taistelut taukoamaan ja Venäjä pääsee keräämään uudelleen voimiaan.

TÄLLÄ HETKELLÄ Venäjä näyttää tosin suhtautuvan hyvin kielteisesti sodan tai ainakin sotimisen lopettamiseen. Pikemminkin Kreml vaikuttaa uhkailevan konfliktin laajentamisella kuin sen ratkaisemisella.

Tässä uhkailussa on ydinaseilla ja niiden käytön mahdollisuudella keskeinen merkitys.

Tätä “annetaan periksi Venäjälle tai sienipilvet kohoavat kolmannessa maailmansodassa” -narratiivia on levitetty lännessäkin laajalti.

Näkyvimmin sitä teki tällä viikolla Yhdysvaltojen tiedustelujohtaja Tulsi Gabbard, joka julkaisemallaan videolla käytännössä toisti Kremlin narratiiveja. Tämä ei ole hänelle uutta, vaan tämä tehtäväänsä epäpätevä ihminen on tullut tunnetuksi Putin-sympatioistaan.

Presidentti Trumpin halu irtautua Ukrainan rauhanprosessista, jonka hän kampanjassaan lupasi toteuttaa vuorokaudessa, on jo selvää.

Trump ja hänen hallintonsa keskeiset ihmiset inhoavat Eurooppaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että myös Lähi-itä vaati lähitulevaisuudessa Washingtonilta runsaasti huomiota. Pahimmillaan Yhdysvallat ajautuu siellä Israelin rinnalla konfliktiin Irania vastaan.

KREMLIN UHKAPELIHALUJA nostaa se, että Moskovassa ei enää uskota Naton viidennen artiklan voimassaoloon.

Näin sanoo ainakin Saksan ulkomaantiedustelun johtaja Bruno Kahl. Naton 5. artikla tarkoittaa, että jos yhteen jäsenmaahan hyökätään, se katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan.

Jos Venäjä tekisi jonkun operaation, joka olisi tulkittavissa hyökkäykseksi, mutta Nato ei siihen reagoisi, olisi puolustusliitto mennyttä. Tulppavaltiona voisi käyttää konsensukseen perustuvan Naton päätöksenteossa vaikka Viktor Orbanin Unkaria, jolla on hyvin lämpimät välit Venäjän lisäksi Trumpin ja hänen kannattajiensa kanssa.

Viitosartiklan toimeenpano vaatisi poliittisesti hyvin selkeitä ja yksiselitteisiä todisteita Venäjän syyllisyydestä.

Oikeasti Venäjä halunnee eniten jonkinlaista Euroopan ja Yhdysvaltojen välirikkoa. Voikin olla, että Trumpin hallinto käyttäisi halukkaasti tarjolla olevia tekosyitä kieltäytyä hyväksymästä 5. artiklan käyttöönottoa yhtään epäselvemmässä tilanteessa.

Tällainen käytös tarkoittaisi kuitenkin nykyisen Naton loppua.

Vastatoimiamme hidastaa sekin, että Venäjä on pikkuhiljaa nostanut hybridivaikuttamisellaan reagointikynnystämme. On vaikeaa nimetä ja todentaa Venäjää syylliseksi erilaisiin kyberhyökkäyksiin tai sabotaaseihin, vaikka niissä tulisi kuolonuhrejakin.

Viitosartiklan toimeenpano vaatisi poliittisesti hyvin selkeitä ja yksiselitteisiä todisteita Venäjän syyllisyydestä.

PÄÄTAVOITTEENA Venäjällä turvallisuuspolitiikassaan on Naton pitäminen mahdollisimman loitolla. Omille rajoille sen pitää myös saada lännen uhkaa vastaan puskurivyöhykkeeksi suopeiden tai lannistettujen maiden etupiiri.

Koska venäläiset eivät näytä pystyvän ratkaisemaan Ukraina-sotaansa taistelukentillä, se voi yrittää etsiä ratkaisuksi konfliktin laajentamista ja sitä kautta ainakin EU:n alistamista vaatimuksiinsa.

Suomen kannalta olennaista on nyt pohjoisemman Euroopan maiden tiivis yhteistyö, jonka lujana perustana on jaettu ja ymmärretty Venäjän uhka.

Valtioiden ystävyys kun mitataan arvojen ohella ennen kaikkea yhteisillä eduilla. Niitä täällä Itämeren ja Pohjanmeren rannikoilla onneksi riittää.

Ulkoministeriö: nyt kannattaa välttää matkustelua Israeliin ja Iraniin

Lentomatkustajat eivät ole päässeet perjantaina Tel Avivin kentälle Israelin varotoimien takia.

Ulkoministeriö neuvoo suomalaisia välttämään kaikkea matkustamista Iraniin sekä tarpeetonta matkustamista Israeliin.

Ministeriön ylläpitämää Iranin matkustustiedotetta päivitettiin perjantaina Israelin iskujen seurauksena. Päivitetyn tiedotteen mukaan ”iskujen myötä turvallisuuspoliittinen tilanne voi muuttua edelleen nopeasti ja ennakoimattomasti huonommaksi”.

Israelinkin matkustustiedotteeseen lisättiin perjantaiaamuna uusia tietoja ja toimintaohjeita. Maahan on julistettu hätätila, ja odotettavissa on, että Iran liittolaisineen kostaa perjantaisia iskuja joillain omilla vastatoimillaan. Israelin kimppuun on lähetetty Iranista jo räjähdelennokkeja.

Lisättyjen tietojen mukaan Suomen suurlähetystö seuraa Israelin tilannetta ja turvallisuustilanteen muutokset ovat todennäköisiä. Lentoliikenteessäkin on häiriöitä, koska Tel Avivin lentokenttä on ollut perjantaina osittain suljettuna.

Israelissa oleskelevia suomalaisia kehotetaan seuraamaan paikallisviranomaisten ohjeita, tarkistamaan lähimmän pommisuojan sijainti ja ilmoittamaan tilanteestaan läheisilleen.

SUOMALAISET ovat ministeriön mukaan tehneet Iran-matkoistaan noin 50 matkustusilmoitusta. Israelista on ilmoittautunut parisensataa suomalaista.

Matkustusilmoitusten teko on vapaaehtoista, eivätkä läheskään kaikki turistit tai liikematkailijat kerro reissuistaan ulkoministeriölle.

Suomen Iranin-suurlähetystön henkilökunta Teheranissa on ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan kunnossa ja on pystynyt jatkamaan toimintaansa normaalisti.

Iran, Irak ja Jordania sulkivat jo aamuyöllä ilmatilansa, mikä on johtanut satojen lentojen uudelleenreititykseen. Lähi-idän yli menevä lentoliikenne on ollut lentoyhtiöille hyvin tärkeää, koska Ukrainan sodan takia Venäjän ylilentoalueita ei ole voinut käyttää.

Lentoyhtiöistä Finnair alkoi välttää Iranin ilmatilan käyttämistä jo viime syksynä.

EU antoi jatkoaikaa Ukrainan sotapakolaisten suojelulle

Euroopan unioni jatkaa sotaa paenneiden ukrainalaisten tilapäistä suojelua ainakin maaliskuuhun 2027 asti. EU-maat päättivät asiasta perjantaina.

Edellinen päätös olisi ollut voimassa kevääseen 2026 asti, eli suojelua päätettiin jatkaa vuodella.

EU:n tiedotteen mukaan EU-maat ovat tarjonneet turvaa yli neljälle miljoonalle Venäjän hyökkäyssotaa paenneelle ukrainalaiselle tilapäisen suojelun direktiivin nojalla maaliskuun 2022 jälkeen.

Tilapäinen suojelu helpottaa kansallisiin turvapaikkajärjestelmiin kohdistuvaa painetta, koska suojelun piiriin kuuluvien ei tarvitse hakea turvapaikkaa yksilöllisesti.

Suojelun piiriin kuuluvilla on muun muassa oleskeluoikeus ja oikeus pääsyyn työmarkkinoille EU:n jäsenvaltioissa.

IAEA: Älkää ikinä iskekö ydinlaitoksiin, riski koko alueelle on liian suuri

YK:n alaisen kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtaja varoittaa, että ydinlaitoksiin ei koskaan saisi hyökätä sotilaallisesti.

IAEA:n johtaja Rafael Grossi sanoi lausunnossaan, että Israelin perjantaiset iskut Iraniin herättävät suurta huolta. Hän vetosi osapuoliin, jotta ne osoittaisivat mahdollisimman suurta pidättyväisyyttä ja välttäisivät kärjistämästä tilannetta.

-  Mikä tahansa sotilaallinen toimi, joka vaarantaa ydinlaitosten turvallisuuden, uhkaa aiheuttaa vakavia seurauksia Iranin asukkaille ja koko alueelle, Grossi sanoi.

Iran oli vain hetkeä aiemmin arvostellut IAEA:ta siitä, ettei järjestö ollut tuominnut Israelin iskuja. Iranin atomienergiajärjestön mukaan IAEA:n hiljaisuus on tietynlaista yhteistyötä Israelin kanssa.

Iran sanoi myös, että Israelin hyökkäys on tappio IAEA:lle ja seurausta järjestön epäonnistumisista.

ISRAEL ISKI varhain perjantaina Iranin suurimpaan ydinlaitokseen Natanzissa, joka sijaitsee runsaat 200 kilometriä etelään pääkaupunki Teheranista. IAEA kertoi saaneensa Iranin viranomaisilta tiedon, että Natanzissa ei ole havaittu säteilytason nousua.

IAEA kertoi myös, että Iranin muut keskeiset ydinlaitokset Fordowissa, Isfahanissa ja Bushehrissa eivät olleet iskujen kohteina. Bushehrissa sijaitsee Iranin ainoa ydinvoimala.

CNN:n mukaan Iran on käyttänyt vuosia ydinlaitostensa suojaamiseen sotilaallisilta iskuilta, mikä tekee niiden täydellisestä tuhoamisesta vaikeaa.

Esimerkiksi Natanzin laitoksen tilat sijaitsevat mediatietojen mukaan pitkälti maan alla, ja mutkittelevia tunneleita suojaa erikoisluja betoni.

AVAINSANAT

Israel iski Iraniin, kehuu onnistuneensa

Iran on julkaissut kuvia iskujen väitetyistä tuhoista Teheranissa.

Israelin asevoimat on iskenyt eri puolille Irania maan asevoimien ja ydintutkimusohjelman kohteisiin.

Israelin asevoimat kertoi asiasta viestipalvelu X:ssä. Israelilaisten mukaan hyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa hävittäjät iskivät kymmeniin sotilaskohteisiin eri puolilla Irania.

Asevoimat perustelee iskua sillä, että Iran oli juuri nyt saamassa ydinohjelmansa niin pitkälle, että se pystyisi pian rikastamaan uraania ydinaseiden valmistamista varten.

Pääministeri Benjamin Netanjahun mukaan Israel on vaurioittanut maan ydinlaitosta Natanzin kaupungissa Teheranin eteläpuolella.

Iranin valtiontelevision ja uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtajien mukaan tuhoja on ollut myös Teheranissa.

Netanjahu sanoi hyökkäyksen Irania vastaan jatkuvan niin monta päivää kuin on tarpeen. Hän kehuu ilmaiskujen olleen erittäin onnistuneita.

Israel iski sotilaskohteiden lisäksi myös asuinrakennuksiin Teheranissa, kertoi Iranin valtionmedia uutistoimisto AFP:n mukaan. Valtionmedian mukaan iskuissa kuoli siviilejä. Vahvistettuja tietoja tuhoista ei ole.

Israelin puolustusministeri Israel Katz kertoi iskujen jälkeen julistaneensa hätätilan Israeliin. Iran on asevoimien mukaan lähettänyt aamulla räjähdelennokkeja Israeliin.

YHDYSVALTAIN ulkoministeri Marco Rubio sanoo, että Yhdysvallat ei ollut osallisena Israelin iskuissa. Hän julkaisi lausuntonsa asiasta viestipalvelu X:ssä.

Rubio varoitti Irania, ettei sen tulisi vastata Israelin iskuihin iskemällä Yhdysvaltain tukikohtiin. Rubion mukaan Yhdysvaltain tärkein prioriteetti on suojella yhdysvaltalaisjoukkoja alueella.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoitti jo torstaina, että Israel voi iskeä Iraniin. Hän sanoi kehottaneensa maata pidättäytymään iskusta. Trump on ilmaissut itse haluavansa löytää diplomaattisen ratkaisun Iranin ydinohjelmaa koskevien neuvottelujen kautta.

Valkoisen talon mukaan Trump osallistuu kansallisen turvallisuusneuvoston kokoukseen paikallista aikaa perjantaina aamupäivällä.

Trump kertoi tänään iskujen jälkeen Fox Newsille, että hän haluaisi silti jatkaa ydinneuvotteluja Iranin kanssa.

SURMANSA SAANEIDEN joukossa on iranilaisen valtionmedian mukaan muun muassa Iranin vallankumouskaartin komentaja Hossein Salami sekä asevoimien esikuntapäällikkö Mohammad Bagheri.

Myös maan ydintutkijoita uskotaan kuolleen iskuissa.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoo seuraavansa tarkasti tilannetta Iranissa. Järjestö julkaisi viestipalvelu X:ssä johtajansa Rafael Grossin lausunnon, jossa tilannetta Iranissa kuvaillaan huolestuttavaksi.

IAEA kertoo olevansa yhteydessä maan viranomaisiin säteilytasojen osalta.

Lausunnossa Grossi myös vahvistaa uraanin rikastamon Natanzissa olleen yksi iskujen kohteista.

SUOMEN ULKOMINISTERIÖN mukaan maamme suurlähetystö Teheranissa on toimintakunnossa. Viitisenkymmentä suomalaista on tehnyt matkustusilmoituksen Iraniin, eikä kenenkään tiedetä loukkaantuneen.

AVAINSANAT