VALIKKO

UPM: Vaneritehtaiden muutosneuvottelut ohi, näin monta ihmistä saa potkut

Metsäteollisuusjätti UPM kertoo lopettaneensa muutosneuvottelut Joensuun, Savonlinnan ja Pelloksen vaneritehtaillaan.

Neuvotteluiden kohteena oli 550 työntekijää. Heistä kolme ylempää toimihenkilöä ja 24 työntekijää menettää nyt työpaikkansa, UPM kertoo tiedotteessa.

Yhtiö perustelee ratkaisuja Pelloksen tehtaan kilpailukyvyn säilyttämisellä ja tuottavuuden parantamisella.

Savonlinnan ja Joensuun tehtaille on myös sovittu lomautusmahdollisuuksista, mikäli koivuvanerin kysyntä heikkenee ja tuotantoa joudutaan karsimaan.

UPM:n vaneriliiketoiminnassa on yhteensä noin 1600 työntekijää.

KAIKKIAAN Suomessa on eri yhtiöillä kymmenkunta vaneria ja viilua valmistavaa tehdasta. Koko alaa on vaivannut tällä vuosikymmenellä pula koivuraaka-aineesta.

Muun muassa MetsäGroup ilmoitti talvella sulkevansa Suolahden vaneritehtaansa tämän vuoden aikana.

AVAINSANAT

Asuntojen hinnat yli 10 prosenttia alempana kuin alkuvuonna 2022

Asuntojen hinnat jatkoivat laskuaan toukokuussa. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 1,3 prosenttia verrattuna viime vuoden toukokuuhun.

Edelliseen kuukauteen verrattuna hinnat laskivat 0,4 prosenttia.

Laskua oli etenkin suurissa kaupungeissa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat laskivat 2,3 prosenttia viime vuodesta. Suurinta lasku oli Vantaalla (5,2 prosenttia) ja Espoossa (4,9 prosenttia). Suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat nousivat 0,2 prosenttia.

Kerrostaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,7 prosenttia, kun rivitaloasunnoissa laskua oli vain 0,6 prosenttia.

Kauppamäärät kasvoivat toukokuussa edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin seitsemän prosenttia enemmän kauppoja kuin toukokuussa 2024. Kauppamäärä kuitenkin laski huhtikuusta.

ASUNTOJEN hinnat lähtivät laskuun kesällä 2022, kun Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan nopeasti vastatakseen kiihtyneeseen inflaatioon. Lasku taittui noin puolitoista vuotta sitten, mutta uutta nousua ei ole tapahtunut. Hinnat ovat koko maan tasolla nyt yli kymmenen prosenttia alempana kuin alkuvuonna 2022.

Suomen Yrittäjät arvioi analyysissään, että heikko talouskehitys ja kotitalouksien luottamuspula jarruttavat kysyntää.

-  Pahin jäätyminen on takana ja kauppa on kasvanut viimeisen vuoden aikana kohtuullisesti, mutta kauppamäärät ovat yhä selvästi alle koronaa edeltäneen tason, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom tiedotteessa.

Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa arvioi, että kauppamäärät ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla selvästi vaisumpia kuin normaaliaikoina.

-  Vaimea asuntokauppa selittää sitä, miksi hinnat eivät lähde nousuun, Holappa sanoo tiedotteessa.

Vaisut kauppalukemat pitävät hinnat alamaissa siitäkin huolimatta, että erittäin vähäinen uudistuotanto rajoittaa asuntojen tarjontaa.

ILMASSA on Ohlsbomin mukaan kuitenkin myös positiivisia merkkejä, kun Suomen talouden näkymät alkavat kirkastua ja kuluttajien ostovoima kohenee. Asunnonomistajat alkavat hänen mukaansa olla varovaisen toiveikkaita siitä, että laajempi hintojen lasku olisi jo takana päin.

Asuntojen kauppamäärät ovat palautuneet hyvällä tahdilla vuoden 2023 pohjalukemista, mutta viime kuukausina ne kääntyivät jälleen laskuun.

-  Kauppoja jarruttaa ostajien syvän varovaisuuden lisäksi myyjien luja luotto pyyntihinnan oikeutukseen. Heikossa markkinassa on vaikeampi löytää yhteisymmärrystä asuntojen hinnoista, ja kauppamäärät toipuvat hitaasti, kun ostajat ja myyjät pitävät tiukasti kiinni omista näkemyksistään, Ohlsbom sanoo.

Anssi Rulamo/STT

AVAINSANAT

”Matkailufirma” jäi kiinni mikrosirujen viennistä Venäjälle – epäillyillä sotilasyhteyksiä itään

Tulli kertoo epäilevänsä itäsuomalaista matkailu- ja opetusalan yritystä Venäjän-pakotteiden kiertämisestä: yhtiön uskotaan vieneen itään mikrosiruja ja prosessoreita yli 2,7 miljoonan euron arvosta.

Tulli kertoo tiedotteessaan, että yritys tilasi tietotekniikan komponentteja Kiinasta, Yhdysvalloista ja EU:sta ja toimitti ne Venäjälle. Osa kulki sinne suoraan, osa Suomen Vaalimaan kautta vuosina 2022-2023 kun raja oli vielä auki.

Tulli ei kerro tarkemmin, missä kunnassa yritys toimii, mutta toimialakseen yhtiö on ilmoittanut puuntyöstämisen, sen opettamisen sekä matkailun.

Rikosnimikkeenä ovat törkeä säännöstelyrikos sekä törkeä veropetos.

– Olemme tehneet yhteistyötä myös Verohallinnon kanssa yhtiön elinkeinotuloverotuksen osalta. Verohallinto teki meille tutkintapyynnön epäillystä törkeästä veropetoksesta yhtiön liiketoiminnassa ja yhtiön omaisuutta on määrätty turvaamistoimen alaiseksi kymmenien tuhansien eurojen arvosta, kertoo tutkinnanjohtaja Sanna Kuparinen Tullin tiedotteessa.

TEOISTA EPÄILLYISTÄ kahdesta ihmisestä toinen oleskelee tiettävästi Venäjällä, ja hänen uskotaan johtaneen sieltä suomalaisyrityksen toimintaa.

– Esitutkinnassa on tullut ilmi, että ohjeet tulivat epäillyn pojalta, joka on toiminut upseerina Venäjän armeijassa, Kuparinen kertoo tiedotteessa.

Poika oli aikoinaan suomalaista pankkitiliä avatessaan ilmoittanut osoitteekseen venäläisen sotilasoppilaitoksen.

Tullin mukaan toinen epäillyistä on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen, toinen Venäjän kansalainen.

Tapaus siirtyy nyt syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjäalueelle.

AVAINSANAT

Tutkija: Näin kankeasti Suomi ostaa puolustustarvikkeita – jäykkä hankintatapa pitäisi äkkiä uudistaa

Suomi ostaa vuosittain sotilailleen tarvikkeita ja palveluita kotimaasta sadoilla miljoonilla euroilla.
  • Kolumnit
  • 26.06.2025
  • 8:01
  • (Päivitetty: 26.06. 8:05)

Sotalaivoja ja lentokoneita Suomi pystyy tarvittaessa ostamaan hyvinkin rivakasti. Sen sijaan pienet sotatarvikehankinnat ovat vaarassa jumittua jäykkiin kilpailu- ja tarjouskierroksiin – joita nykyinen hankintalaki vaatii.

Periaate nykymenettelyssä on hyvä: viranomaisten pitää hankkia käyttötavaransa tarjouskilpailujen kautta, että ne saataisiin avoimesti ja mahdollisimman edullisesti.

Menetelmä on kuitenkin luotu syvään rauhan aikaan. Poikkeusoloissa tarvitaan usein nopeita materiaalihankintoja, ja siihen nykyiset tavat eivät sovi.

SUOMESSA kilpailutuksiin sovelletaan lähtökohtaisesti vuodesta 2012 asti voimassa ollutta lakia julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista.

Juristien ”PUTU-lakina” tuntema säädös koukeroisine menettelyineen on virkamiesten perustyökalu tavanomaisiin asehankintoihin.

Kansantaloudelle merkittävimmät ostot, kuten sotalaivat tai hävittäjät, tehdään joustavammilla tavoilla puolustusministeriön ja valtioneuvoston kautta. Tarvikkeita tilataan myös kansainvälisen yhteistyön, kuten Naton logistiikka- ja hankintaviraston kautta.

Mutta muut, kiireellisetkin pikkuostot pitää kierrättää PUTU-lain jäykän kehikon kautta.

PUTU-LAKI on tähän asti ollut pienehkön virkamiesjoukon päänvaivana, eikä lakia tai sen taustalla olevaa EU:n vuoden 2009 ”PUTU-direktiiviä” ole uudistettu käytännössä koskaan.

Siviilipuolen vastaavat hankintalait remontoitiin jo 2010-luvun lopulla, ja valtio uusii niitä jälleen lähiaikoina joustavuuden parantamiseksi.

Puolustustarvikeostoja koskevan lain päivittäminen ei sen sijaan ehtinyt tai mahtunut mukaan Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmaan.

Käytännössä laki määrää ostavan viranomaisen huolehtimaan tarjouskilpailun avoimuudesta ja syrjimättömyydestä kaikissa oloissa, vaikka hätä ja kyseisen materiaalin tarve olisi miten suuri tahansa.

Suuret tarjouskilpailut kestävät useita kuukausia. Kilpailuun sisältyy peräkkäisiä vaiheita: hankinta pitää ilmoittaa julkisesti, tarjoajat pitää saada ensin esikarsintaan, sitten varsinaiseen kilpailuun ja lopulta edetä sopimuskumppanin valintaan.

Mahdolliset oikaisuvaatimukset ja kakkossijalle jääneiden myyjien valituskierrokset lykkäävät varsinaisten kauppojen toteutumista entisestään.

Normaalioloissahan tämä toimii. Mutta poikkeustilanteissa, joissa kriisit eskaloituvat hyvinkin nopeasti, ei välttämättä olisi aikaa sille, että jonkun puuttuvan tarvikkeen hankintakierros menee pikkuvirheen takia uusiksi, ja ostajan turvallisuus vaarantuu sinä aikana.

NYKYLAKI on kompromissi eurooppalaisten yritysten välisen vapaan kilpailun ja kansallisten turvallisuusetujen välillä, ja se perustuu vuoden 2009 EU-tilanteeseen.

EU:n tuomioistuin on tähän asti määritellyt tarvittaessa rajat sille, milloin sisämarkkinoiden perusperiaatteista ja hankintadirektiiveistä voidaan poiketa kansallisten turvallisuusetujen takia.

Tämä on kuitenkin hidasta. Komissiolta tarvittaisiin vähintäänkin selkeämpiä reunaehtoja poikkeuksellisten hankintojen hoitamiseksi, ja Suomen omaan kansalliseen lainsäädäntöön tarvitaan byrokratiaa purkavia muutoksia.

Siviilipuolellahan yritykset voivat lähteä Suomessa julkisiin tarjouskilpailuihin ilman esikarsintavaihettakin. Tämän suoran linjan salliminen sotilaspuolellekin nopeuttaisi yksinkertaisimpia hankintoja ja voisi laskea pienempien yritysten osallistumiskynnystä.

Viranomaiselle pitäisi myös suoda mahdollisuus painottaa ostoja nykyistä enemmän huoltovarmuussyillä. Tällä hetkellä on epäselvää, miten paljon huoltovarmuutta saa ostoksissa korostaa – ja tämä johtaa pitkiin riitelyihin markkinaoikeudessa.

OSTAJIENKIN on näissä oloissa parannettava taitojaan, PUTU-lain hankaluuksista huolimatta. Enemmänkin saa tehdä, kuin mitä laki vaatii.

Tarjoajien luotettavuus pitää osata ja uskaltaa arvioida, ja määritellä selkeät korvaus- ja irtisanomisehdot sopimusrikkomusten varalta.

Lakihan velvoittaa viranomaisen sulkemaan eräisiin rikoksiin, kuten kiskonnantapaiseen työsyrjintään syyllistyneet valmistajat kilpailun ulkopuolelle, mutta yrityksen konkurssiuhka, ammattitoiminnassa tehdyt räikeät virheet ja verojen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti ovat yhä vain harkinnanvaraisia perusteita.

Hankittavalle tavaralle tulisi määrätietoisesti asettaa myös pakollisia vähimmäisvaatimuksia sekä maailmanpolitiikkaa ennakoiden huomioituja sopimusehtoja toimitusvarmuudesta ja tietoturvallisuudesta.

(Ikäviä kysymyksiä ja riskiarvioita pitää uskaltaa tehdä myös vanhoille liittolaisillekin, kuten tässä Demokraatin kolumnissa muistutetaan.)

On suotavaa, että puolustushankinnoissakin vaaditaan palveluntarjoajaa tai valmistajaa toimimaan vastuullisesti ihmisoikeuksien ja ympäristön kannalta. Näiden laiminlyöminen ei nimittäin tee tuotteesta tai palvelusta käyttäjälleen yhtään parempaa.

Kirjoittaja on varatuomari ja Maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjatutkija.

AVAINSANAT

Raportti: Harvojen superrikkaiden varallisuus moninkertaistunut 10 vuodessa – Kehitysapua leikattu ennätyksellisesti

Kansainvälinen avustusjärjestö Oxfam varoittaa globaalin kehityksen olevan raiteiltaan maailman varallisuuden keskittyessä.
  • Talous
  • 26.06.2025
  • 7:30
  • (Päivitetty: 25.06. 17:36)

Kehitysapujärjestö Oxfamin raportin mukaan maailman rikkaimman yhden prosentin varallisuus on kasvanut lähes 34 biljoonalla dollarilla vuodesta 2015. Vain 3  000 miljardöörin käsiin kasautunut varallisuus muodostaa nyt 14,6 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta.

Oxfamin mukaan 34 biljoonan dollarin summa riittäisi vuosittaisen köyhyyden hävittämiseen 22-kertaisesti.

Järjestö on verrannut summaa Maailmanpankin korkeimpaan köyhyysrajaan, joka on 8,30 dollaria päivässä. Tuo rahamäärä on Maailmanpankin mukaan tyypillinen köyhyysraja ylemmän keskitulotason maissa.

Maailman yksityisten varojen määrä on järjestön analyysin mukaan noussut vuosien 1995 ja 2023 välillä 342 biljoonalla dollarilla eli kahdeksan kertaa enemmän kuin julkinen vauraus. Julkinen vauraus kasvoi raportin mukaan samalla aikajänteellä 44 biljoonaa dollaria.

SAMAAN aikaan varakkaat valtiot ovat järjestön raportin mukaan vähentäneet kehitysapua eniten sitten tilastoinnin alkamisen vuonna 1960.

Oxfamin analyysin mukaan G7-maat leikkaavat kehitysapuaan 28 prosenttia ensi vuonna verrattuna vuoteen 2024. Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmään kuuluvat Kanada, Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Italia ja Japani.

Oxfam varoittaa globaalin kehityksen olevan raiteiltaan maailman varallisuuden keskittyessä. Järjestö ehdottaa eriarvoisuuden ratkaisemiseksi kehitysavun kiireellistä elvyttämistä sekä superrikkaiden verotusta. Yksityisen rahoituksen sijaan valtioiden tulisi järjestön mukaan ajatella ensin julkista rahoitusta.

SUOMESSA hallitus on leikannut tuntuvasti kehitysyhteistyöstä. Hallitus linjasi vuoden 2024 alussa leikkaavansa porrastetusti nykyisen hallituskauden aikana yli miljardi euroa kehitysyhteistyörahoista.

Kevään puoliväliriiheessä kehitysyhteistyöstä leikattiin kolmannen kerran tällä hallituskaudella.

Esimerkiksi suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kritisoi huhtikuussa puoliväliriihen päätöksiä ja sanoi, että määrärahat ovat edellisten leikkausten myötä kutistuneet jo viidenneksen vaalikauden alusta.

AVAINSANAT

KKO ei anna kuluttaja-asiamiehelle valituslupaa sähkön hinnankorotuksesta – Yhtiö kolminkertaisti voimassa olleen sopimuksen hinnat

Syksyn 2022 energiakriisin aikaan sähkönmyyjät korottivat hintojaan kuluttajien voimassa olevista sähkösopimuksista huolimatta jopa moninkertaisiksi.

Pitkään jatkunut vääntö sähköyhtiö Vaasan Sähkön tekemästä hinnankorotuksesta tuli päätökseen tiistaina, kun korkein oikeus (KKO) ei myöntänyt kuluttaja-asiamiehelle valituslupaa asiassa.

Tapauksessa oli kyse Vaasan Sähkön tekemästä hinnankorotuksesta syksyllä 2022, kun energiakriisi koetteli Suomea. Tuolloin sähkön tukkuhinnat nousivat nopeasti, mikä johti siihen, että sähkönmyyjät korottivat hintojaan kuluttajien sähkösopimuksissa.

Vaasan Sähkö ilmoitti syyskuussa 2022 reippaasta hinnankorotuksesta Perussähkö-nimiseen toistaiseksi voimassa olevaan sähkösopimukseen. Yhtiö korotti sähkön hintaa 10,7 sentistä kilowattitunnilta 29,9 senttiin kilowattitunnilta, eli sähkön hinta lähes kolminkertaistui.

Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen vei Vaasan Sähkön hinnankorotuksen markkinaoikeuden arvioitavaksi kolmen kieltovaatimuksen kera.

ENSIMMÄINEN ja toinen vaatimus koskivat yhtiön käyttämää hinnankorotusperustetta sekä sitä, ovatko yhtiön sähkönhankintakustannukset nousseet kuluttajille ilmoitettua hinnankorotusta vastaavalla tavalla. Kolmas vaatimus koski sitä, miten olennaisia muutoksia sähkönmyyjä voi sopimusehtojen nojalla yksipuolisesti tehdä.

Viime syksynä antamassaan ratkaisussa markkinaoikeus hylkäsi kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimukset.

Kuluttaja-asiamies luonnehti päätöstä kuluttajien kannalta pettymykseksi ja haki asiassa vielä valituslupaa KKO:sta yhden periaatteellisen kysymyksen osalta.

Kuluttaja-asiamies olisi halunnut KKO:sta ennakkopäätöksen siihen, voiko sähköyhtiö korottaa toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa enemmän kuin mihin olisi ollut tarvetta pelkästään muuttuneiden sähkönhankintakustannusten vuoksi.

-  Tässä on kyse yksittäistapausta laajemmasta asiasta, koska merkittävällä osalla suomalaisista kotitalouksista on toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Sopimusvapauden nojalla ei pitäisi olla mahdollista tehdä kuluttajien kannalta kohtuuttomia hinnankorotuksia, kuluttaja-asiamies Väänänen kommentoi tiedotteessa joulukuussa.

KKO ei kuitenkaan myöntänyt asiassa valituslupaa, joten markkinaoikeuden päätös jäi voimaan.

VAASAN Sähkö sanoo, että se on nyt kaikilta osin saanut vahvistuksen vuonna 2022 tekemänsä hinnankorotuksen oikeellisuudelle.

-  Sähkönmyynti on kilpailtu vähittäismarkkina, joka antaa hinnoittelun osalta suojaa kuluttajille, koska sähkösopimus on vapaasti valittavissa. Sen lisäksi kuluttajilla on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva sopimus kahden viikon irtisanomisajalla, sanoo Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin tiedotteessa.

Damlinin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös sekä sähkönmyyjille että kuluttajille.

-  Sähkönmyynnissä hankintakustannukset selviävät kokonaisuudessaan vasta jälkikäteen, kun kulutus on jo toteutunut. Hinnoitteluvaiheessa voidaan vain ennustaa niitä. Jos lähtökohtana olisi se, että hinnanmuutoksen tulee vastata tulevaisuudessa toteutuvia hankintakustannuksia, muuttaisi se oleellisesti alamme toimintamahdollisuuksia, ja sen myötä tarjolla olevia sähkösopimustyyppejä, Damlin sanoo.

AVAINSANAT