• Politiikka
• 05.05.2025
• 13:23

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan valtioneuvoston ja presidentin pitäisi nyt kantaa erityistä huolta eduskunnan tiedonsaannista, kun Natolta odotetaan lähiaikoina merkittäviä Suomen turvallisuuteen liittyviä linjaratkaisuja.

– Naton puolustussuunnitteluprosessi on ensimmäistä kertaa menossa tässä laajuudessa ja myös Suomi ja Ruotsi ovat ensimmäistä kertaa mukana. Se on vuosikymmeniin tärkein asia, Koskinen sanoo.

Nato saattaa Koskisen mukaan tehdä isoja linjaratkaisuja jo kesäkuussa.

– Tämän pitäisi olla erityisenä valtioneuvoston ja presidentinkin huolenaiheena, että eduskunta saa kaiken tarvitsemansa tiedon, että voidaan ottaa kantaa ja vaikuttaa neuvotteluprosessin aikana siihen, miten Suomen turvallisuus tulee huomioon otetuksi.

KOSKINEN kommentoi Demokraatille oikeuskanslerin tehtävät pian jättävän Tuomas Pöystin haastattelua. Siinä Pöysti katsoi, että ulkopolitiikan johtamista olisi Naton ja EU:n nopeiden muutosten vuoksi uudistettava kiireellisesti.

Pöysti näki muutostarpeita erityisesti tiedonkulussa valtioneuvoston, tasavallan presidentin ja eduskunnan välillä.

– Perustuslakivaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta ovat lausuneet samansuuntaisesti. Eduskunnan täyttä tiedonsaantia pitää vahvistaa ja ministeriöiden ja valtioneuvoston pitää olla aina valmisteluvallan kautta mukana siinäkin tilanteessa, että tasavallan presidentti edustaa Suomea, Koskinen sanoo.

Mitä pitäisi käytännössä muuttaa?

– Olemme koettaneet tiivistää kuulemisia. Mutta myös dokumentteja pitäisi olla turvaluokitellusti ja salatusti avainvaliokuntien saatavilla, että tiedottaminen keskeneräisistä asioista ei olisi yleisluontoista. Ne muuttuvat hetkessä keskeneräisestä valmiiksi neuvotelluiksi, jonka jälkeen ei enää juuri vaikuttamaan pysty. Tämä on juuri tämän kevään erityinen asia.

Onko näitä dokumentteja ollut vaikea saada nähtäville?

– Voisi sanoa, että dokumenttitasolle ei ole juuri menty. Toisaalta valmistelukaan ei ole vielä siinä vaiheessa. Pitää olla kaiken aikaa valppaana, että milloin tullaan vaiheisiin, joissa tarvitaan hyvinkin tarkkaa tietoa siitä mitä Suomelta edellytetään ja mihin Suomi saa apua, jos ajatellaan vaikkapa tätä Naton puolustussuunnittelua.

Koskisen mukaan tiedonkulun ongelmat koskevat akuutisti Natoa mutta myös laajemmin esimerkiksi halukkaiden koalitiota koskevia neuvotteluja, jotka ovat suoremmin presidentin toimivallan alla.

– Täyden valmisteluvastuun pitäisi olla valtioneuvostolla, joten eduskunnalle pitäisi hoitaa tiedottaminen riittävän tarkalla tasolla.

Voiko sanoa, että tiedottaminen ei ole riittävän tarkkaa?

– Siinä on ongelmia ja hitautta. Menettelytavan toivoisi hallituksen puolelta olevan proaktiivinen.

– Esimerkiksi tavassa miten toimittiin (Ottawan) miinasopimuksessa oli selvästi kritiikin aihetta. Haluttiin tuoda ulos hallitusryhmien kanta ennen kuin oli asianmukaisesti informoitu tai neuvoteltu koko eduskunnan kanssa. Oli vain lyhyt infotilaisuus puolueiden ryhmien puheenjohtajille.

– Tämän tyyppiset syvää kansallista yksimielisyyttä edellyttävät asiat pitäisi hoitaa pieteetillä eikä hallituksen pr-tilaisuuksina.

Onko näissä tilanteissa erityisiä riskejä, jotka liittyvät kokoomuksen värisuoraan?

– Jonkun verran sekin sitä riskiä lisää. Eduskunnan puolella voidaan järjestää ajankohtaiskeskusteluja. Olemme omanakin asiana vaatineet ulkoasianvaliokunnalle enemmän kuin mitä hallitus olisi suoraan tarjonnut. Sitä linjaa pitää jatkaa.

Koskinen korostaa, että valtioneuvoston valmisteluvastuu, joka on jo lakiin kirjattu ja jonka pohjalta presidentti toimii ja neuvottelee, pitäisi kirjata lakiin nykyistä selkeämmin. Erityisesti kiireellisissä tilanteissa on korostunut presidentin kanslian rooli.

– Aina, kun näitä pikaisiakin huippukokouksia valmistellaan, pitäisi ulkoministeriön tai puolustusministeriön olla asian luonteesta riippuen täysillä mukana.

– Nato-valmistelu on tuonut valmisteluun uuden ulottuvuuden. Natossa tehdään paljon päätöksiä, jotka on aiemmin tehty puhtaasti kansallisesti ja tasavallan presidentin ylipäällikkö-linjassa. Se pitää avata (laissa) laajemmin ja varsinkin yhteys eduskuntaan päin.

LAKIA on ollut tarkoitus uudistaa saatavien kokemusten pohjalta. Koskisen mukaan tavallisen lain tasoisten muutosten tarpeesta alkaa jo olla kokemusta.

Laissa pitäisi Koskisen mukaan kuvata paremmin mitä uutta Nato-jäsenyys tuo mukanaan.

– Sitä ei ole avattu millä tavalla puolustusliittoon kuuluminen rajaa kansallisia päätösvaltoja. Ne ovat samantyyppisiä mitä tehtiin EU-jäsenyyden yhteydessä. Muutostarpeet liittyvät myös siihen, mitä ylipäällikkyys sisältää ja millaisia työnjakoja on pääesikunnan ja puolustusministeriön välillä ja puolustusvoimien ja valtioneuvoston välillä.

– Pitäisi käydä läpi, että ovatko nämä puhtaasti kotimaiseen armeijaan pohjautuvat tekstit ajantasalla. Sitä työtä valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö ja puolustusministeriö tekevätkin. Mutta mitään valmista listausta ei ole ollut käsittelyssä.

MAHDOLLISTEN perustuslain muutosten aikataulu voisi Koskisen mukaan olla hitaampi.

– Toimivalla yhteistyöllä ja demokraattisella ajattelulla tämä pelaa nykyiselläkin perustuslailla, mutta presidentin ja hallituksen pitää silloin olla aktiivisia eduskuntaa päin. Ja eduskunnan varmistaa, että sillä on perustuslain edellyttämät vaikutusmahdollisuudet Natossa tai muissa kansainvälisissä yhteyksissä tehtäviin päätöksiin.

Edellinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti yllä tiiviitä suhteita eduskunnan valiokuntiin. Nykyinen presidentti Alexander Stubb on jatkanut samalla linjalla. Koskisen mukaan tapaamiset ovat hyvä, täydentävä lisä tietojen vaihdolle.

– Pohjana pitäisi olla jatkuva informaatioväylä valtioneuvoston, eduskunnan ja tasavallan presidentin ja eduskunnan välillä.