• Politiikka
• 29.09.2023
• 21:04
• (Päivitetty: 29.09. 21:29)

Kokoomuksella on sekä perustuslakivaliokunnan että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajuus. Hallitus on viemässä kovalla kiireellä läpi erilaisia työelämään ja sosiaaliturvaan liittyviä uudistuksia. Perustuslakivaliokuntaan on luvassa rajua ruuhkaa ja ilmassa on myös kysymys, politisoituuko valiokunta syksyllä.

Viime viikkoina ovat puhuttaneet lyhyet lausuntoajat hallituksen esityksiin. Perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiainen on arvioinut aiemmin Demokraatille, että lainvalmistelun kiireen takia ongelmat siirtyvät perustuslakivaliokuntaan.

Valiokuntaa johtaa tällä vaalikaudella kokoomuslainen juristi Heikki Vestman, toisen kauden kansanedustaja. Valiokunnan tilanne puhuttaa, juuri tänään Iltalehtikin on julkaissut aiheesta Vestmanin haastattelun.

Demokraatille Vestman painottaa ensi kädessä, että perustuslakivaliokunta tekee lakiesitysten perustuslainmukaisuudesta nimenomaan oikeudellista arviota. Tässä se poikkeaa eduskunnan muista valiokunnista. Se ei toimi poliittisissa tai hallitus-oppositiorintamissa. Vestman näkee, että perustuslakivaliokunta on onnistunut tehtävässään kautta aikain hyvin.

Vestman ei näe myöskään mitään dramatiikka tai uutta siinä, että pääministeripuolueen kansanedustaja johtaa valiokuntaa.

– Perustuslakivaliokunnalla on ollut kokoomuslainen kansanedustaja puheenjohtajana Suomen historian aikana lähes 90 vuonna – myös silloin, kun kokoomus on ollut pääministeripuolue.

Viime kaudella valiokuntaa johti niin ikään pääministeripuolueen eli tuolloin SDP:n kansanedustaja.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA on jo ehtinyt käsitellä vammaispalvelulakia. Tähän liittyen Pauli Rautiainen ehti jo kritisoida valiokuntaa siitä, miten se hyödynsi asiantuntijalausuntoja.

– Pöydässä oli lopulta kolme huolellista ja kaksi pikaisesti valmisteltua huterampaa asiantuntijalausuntoa. Niistä jälkimmäisistä perustuslakivaliokunta otti lausuntonsa pohjaksi kaikkein lievimmän ja kaikkein eniten muista poikkeavan lausunnon, hän moitti.

– Jos tällaiset samanlaiset lausunnot olisivat olleet pöydässä Sipilän hallituksen toimia arvioineella Lapintien johtamalla valiokunnalla, valiokunta olisi hyvinkin todennäköisesti todennut, että käsillä ovat asiantuntijoiden toteamina sellaiset valtiosäännölliset ongelmat, joiden perusteella vammaispalvelulain lykkäystä ei voida toteuttaa perustuslaillisista syistä, hän jatkoi.

Annika Lapintie (vas.) oli perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Juha Sipilän hallituksen aikana.

Politisoituiko valiokunta jo heti kättelyssä? Vestman pitää Rautiaisen kritiikkiä perusteettomana.

Hänen mielestään Rautiainen näki asian niin, että valiokunnan kannaksi pitäisi tulla valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistön kanta. Tarkalleen ottaen Rautiainen ei lausunut aivan näin, vaan kritisoi sitä, että muista poikkeava lausunto sai suurimman painoarvon.

Vestman toteaa Rautiaisen näkemyksiä arvostellen, ettei perustuslakivaliokunnan kannanmuodostus ole mikään matemaattinen yhtälö tai yhteenlaskutoimitus.

– Kysymys on siitä, että perustuslakivaliokunta arvioi saamiensa asiantuntijalausuntojen oikeudellista vaikuttavuutta ja argumentaatiota. Perustuslakivaliokunta on se auktoriteetti, joka tulkitsee Suomessa perustuslakia ja muodostaa kannan tulkintaan. Asiantuntijoiden merkitys on perustuslakivaliokunnan työssä tietysti aivan keskeinen.

Vestmanin mukaan asiantuntijoiden tärkein tehtävä on paikallistaa valiokunnalle sellaiset oikeudelliset kysymykset ja mahdolliset perustuslakiongelmat, jotka sisältyvät lakiesitykseen sekä tuottaa tietoa perustuslain esitöistä, valiokunnan aiemmasta lausuntokäytännöstä, kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista ja kansainvälisten valvontatoimintaelinten kuten Euroopan ihmisoikeustuomioimen ratkaisuista.

VESTMAN painottaa, että mikäli perustuslakivaliokunnan kannaksi muodostuisi suoraviivaisesti kuultujen asiantuntijoiden enemmistön kanta, silloin valta tulkinnasta siirtyisi valiokunnan ulkopuolelle.

– Jos näin olisi, itse pitäisin tätä valiokunnan valtiosääntöisen tehtävän kannalta vähintään ongelmallisena.

Vestman toteaa, että viime vaalikaudellakin asiantuntijalausunnot erosivat usein eri asioissa toisistaan eikä siinä ole mitään ihmeellistä.

Vestman kiistää myös Rautiaisen kritiikin siitä, että vammaispalvelulain käsittelyssä saadut asiantuntijalausunnot olisivat olleet osin huteria.

– Eivät olleet. Valiokunta kuuli tässäkin asiassa Suomen parhaita valtiosääntöoikeuden yleisten kysymysten asiantuntijoita. Itse asiassa ainutkaan valiokunnan kuulema asiantuntija ei todennut nimenomaisesti lausunnossaan, että vammaispalvelulain voimaantulon lykkääminen olisi säätämisjärjestyskysymys eli että olisi kysymyksessä perustuslainvastaisuus.

Vestman pitää tavanomaisena, että perustuslakivaliokuntien kuulemien asiantuntijoiden kannat eroavat joiltain osin, ajoittain ne eroavat merkittävästikin.

– Oikeustieteessä on jo kauan aikaa sitten luovuttu ajatuksesta, että olisi vain yksi mahdollinen ratkaisu johonkin oikeudelliseen ongelmaan. Perustuslain pykälät ovat avoimia, abstrakteja ja jopa arvostuksen varaisia, Vestman sanoo.

VESTMANIN argumentoinnista herää väistämättä kysymys, hakeeko hän sillä tilaa valiokunnan enemmistön kannoille ja piileekö tässä politisoitumisen uhka.

Vestman muistuttaa, että perustuslakivaliokunnan arviointi on aina oikeudellista. Se ei ole poliittista tai tarkoituksenmukaisuusharkintaa.

– Siinä, että perustuslakivaliokunnalla on valta ratkaista kysymykset ei ole mitään uutta. Niinhän säädetään perustuslaissa. Se on perustuslakivaliokunnan tehtävä.

Syksyllä perustuslakivaliokunta saa käsiteltäväkseen voimakkaita intohimoja herättäviä aiheita, kuten sosiaaliturvaan ja työelämään liittyviä heikennyksiä. Ennustettavissa on, että valiokunnan kokoukset saavat syksyn kuluessa mediassa suurta huomiota ja eetterissä vilisee kommentteja valiokunnan politisoitumisesta.

Tähän arvion Vestman toteaa, että perustuslakivaliokunnan työmäärä on ollut hyvin suuri jo kahdella edelliselläkin kaudella.

– En lähde ennakoimaan sitä, mitkä lakiesitykset valiokunnan arvioitavaksi päätyvät enkä tietenkään ota ennakolta kantaa niihin. Mutta jos sama kehitys kuin aiemmin tällä kaudella jatkuu eli valiokunnan arvioitavaksi tulee paljon lakiesityksiä, totta kai mielenkiinto kohdistuu valiokuntaan. Niin kauan, kun valiokunta pitää kiinni tehtävästään arvioida lakiesityksiä oikeudellisesti, uskon, että sillä on tälläkin kaudella oikein hyvät mahdollisuudet suoriutua mallikkaasti.

KOKOOMUKSEN konkarikansanedustaja, perustuslakikysymyksiin perehtyvä Ben Zyskowicz on sanonut Helsingin Sanomissa, että ”oppositio pyrkii estämään hallituksen säästölakien säätämistä vetoamalla perustuslakivaliokunnassa niin sanottuun heikennyskieltoon” eli saavutettua etuuden tasoa ei saisi laskea, koska se olisi perusoikeuksien vastaista.

Zyskowiczin mielestä perustuslaki ei tunne heikennyskieltoa. Helsingin Sanomissa muistutetaan etenkin Pauli Rautiaisen tuoneen esiin, missä tilanteissa Suomessa voisi vedota heikennyskieltoon.

Heikki Vestman toteaa yleisellä tasolla perustuslain esitöissä todetun, että sosiaaliturvamitoituksessa lainsäätäjälle asetetun toimintavelvoitteen mukaisena on pidetty sitä, että sosiaaliturvaa suunnitellaan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti.

– Valiokunta on vakiintuneesti katsonut lausuntokäytännössään, että kansantalouden ja julkisen talouden tila voidaan ottaa huomioon mitoitettaessa etuuksia, jotka julkinen valta välittömästi rahoittaa.

Hän painottaa myös, että perustuslakivaliokunta arvioi kunkin lakiesityksen perustuslainmukaisuuden sen kannalta, miten se suhtautuu perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin kuten oikeuteen perustoimeentulon turvaan.

Kysyttäessä valitseeko valiokunta mielellään tiettyjä asiantuntijoita kuultavaksi eli liittyykö asiantuntijavalintoihin poliittisuutta Vestman sanoo, että valiokunta kuulee tyypillisesti ”valtiosääntöoikeuden yleisten kysymysten parhaita asiantuntijoita”.

– Sen lisäksi perustuslakivaliokunta kuulee tietyissä yhteyksissä substanssioikeuden asiantuntijoita. Siitä voi olla apua jonkin oikeudellisen kysymyksen hahmottamisessa. Valiokunta ei koskaan kuule intressitahoja.

Onko esimerkiksi Pauli Rautiainen sellainen hyvä asiantuntija, jolle tulee syksyllä käyttöä?

– En lähde ottamaan kantaa siihen, ketä valiokunta missäkin yhteydessä kuulee.

HAASTATTELUN lopuksi Vestman painottaa vielä, että perustuslakivaliokunnan asemaan liittyy väistämättä se, että valiokuntaa epäillään ajoittain politikoinnista.

– Se on sellainen epäily, jota valiokunnan tehtävänsä ja asemansa vuoksi kuuluukin kantaa. Valiokunnan täytyy omalla työllään ja oikeudellisella argumentaatiollaan osoittaa oma perustuslain mukainen tehtävänsä aina uudelleen. Tämä on valiokunnan painava vastuu. Se on kaikilla kausilla ja tälläkin kaudella sellainen asia, johon valiokunnan jokaisen jäsenen tulee kiinnittää huomiota.

Vestman siteeraa Annika Lapintietä, joka on todennut valiokunnan toimivan oikeuden ja politiikan haastavalla rajapinnalla.

– Niin on ollut aina ja niin on nytkin ja se on haastava paikka.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN keskustalainen jäsen Petri Honkonen ennustaa, että koko eduskunnassa on odotettavissa myrskyisiä vaiheita hallituksen esityksiä käsiteltäessä.

Debattia on tulossa esimerkiksi sosiaaliturvan heikennyksistä, joita Honkonenkin pitää välttämättöminä valtion budjetin tasapainottamiseksi.

– Ne ovat vaikeita päätöksiä ja ihmiset niitä paljon vastustavat.

Honkonen ei kuitenkaan usko, että perustusvaliokunnassa tapahtuisi sen myrskyisempiä asioita kuin parin viime vaalikaudenkaan aikana.

Hän toivoo, että hallitus mahdollistaisi riittävän ajan käsitellä valiokunnalle työtä teettävät asiat.

Honkonen ei kanna huolta siitä, että valiokunnan puheenjohtajuus on pääministeripuolue kokoomuksen käsissä. Heikki Vestmanin tavoin hän muistuttaa, että perustuslakivaliokunta on ollut vuosikymmenet kokoomuksen johdossa.

– Luotan, että puheenjohtaja Vestman hoitaa tehtävänsä korrektisti. Olennaista on vain, että varataan riittävä aika esitysten käsittelylle. Se on tietysti kiinni enemmän hallituksesta kuin eduskunnasta.

– Ei minulla ole ainakaan mitään syytä vielä epäillä sitä, etteikö kokoomus hoitaisi valiokuntaa niin kuin sen toimintatapoihin on kuulunut. Eli pyritään saavuttamaan lausunnoista yksimielinen näkemys ja kuullaan kattavasti valtiosääntöasiantuntijoita.

HONKONEN ennakoi, että perustuslakivaliokunta joutuu arvioimaan sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutusta eri ihmisille. Tämä vaatinee paljon paneutumista, asia on vaikea.

– Veikkaan, että jos ongelmia tulee, ne tulevat näistä yhteisvaikutuksista vaikkapa lapsiperheille.

Kyse on ihmisten perusoikeuksista ja toisaalta myös valtiontaloudesta.

Perustuslaissa todetaan, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Honkonen toteaa perustuslakivaliokunnan tulkintatradition olevan, että valtiovallan on arvioitava käytettävissä olevia varoja siihen, kuinka paljon on varaa maksaa tulonsiirtoja.

– Kun valtio velkaantuu näin hirveätä tahtia, siihen peilaten ei ole minun mielestäni ollenkaan perusteetonta kysyä, onko meillä varaa maksaa näin paljon sosiaaliturvaa. Tätä siellä arvioidaan, Honkonen sanoo.

Hän ja keskusta tuntuvat olevan tässä asiassa lähellä hallituksen linjaa. Vasemmistopuolueissa Honkosen lausuntoa ihmeteltäisiin.

Honkonen muistuttaa, ettei hallituksen esityksiä ole vielä juuri tullut eikä hän lyö tässä vaiheessa kantojaan lukkoon.

Myös lakko-oikeuteen liittyvät hallituksen esittämät rajoitukset tullevat perustuslakivaliokunnan pöydälle, koska perustuslakivaliokunta arvioi Suomen lainsäädännön suhdetta kansainvälisiin sopimuksiin kuten palkansaajien oikeuksiin.

SDP:N kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Ville Skinnari kuvaa perustuslakivaliokunnan roolin olleen selkeä ja arvokas läpi Suomen historian.

– Ei sitä tule nytkään liudentaa tai kyseenalaistaa.

– Kaikkina aikoina perustuslakivaliokunta on mielestäni pystynyt säilyttämään oman roolinsa ja tehtävänsä eikä se ole politisoitunut. Niin ei saa käydä nytkään. Tehtävämme on vain ja ainoastaan tulkita hallituksen esitysten perustuslainmukaisuutta.

Skinnari toteaa, että tähän mennessä hänelle on syntynyt hyvä kuva valiokunnan työstä.

– Jokainen jäsen ja poliittinen ryhmä ymmärtää sen, että perustuslakivaliokunta ei ole paikka tehdä politiikkaa – ei oppositiopolitiikkaa eikä myöskään hallituspolitiikkaa.

Yllätytkö, jos myöhemmin syksyllä ilmenee, että tämä ei ehkä toteutunutkaan?

– Ehkä tässä on se riski, että perustuslakivaliokunnassa on nyt paljon kokemattomia, aika uusia edustajia. Perinteisesti se on ollut konkarien, kokeneiden veteraanienkin ja juristien paikka, jonne jokainen poliittinen ryhmä on laittanut parhaan mahdollisen osaamisen. Nyt tietysti on ihan luonnollista, kun eduskunta on uusiutunut ja nuorentunutkin, nyt näin ei enää ole. Totta kai se pitää sisällään riskejä. Mutta jokaisen yksittäisen jäsenen velvollisuus on vastata itse (työstään) ja pitää perustuslakivaliokunnan tuomioistuinmaisuus.

Lakimies Skinnarilla on aikaisempaa kokemusta perustuslakivaliokunnasta.

Oppositiopuolueeseen tällä kaudella lukeutuva Skinnari muistuttaa faktana myös sen, ettei kaikki huonokaan lainsäädäntö ole perustuslain vastaista.

Kysyttäessä valtiontalouden ja perusoikeuksien merkityksestä esimerkiksi sosiaaliturvaleikkauksista päätettäessä Skinnari toteaa, että valiokunnan tehtävä on myös pitää huolta perusoikeuksista ja tulkita siltä kannalta perustuslainmukaisuutta.

– Tässä on useita näkökulmia, jotka pitää huomioida, hän lisää ja muistuttaa myös valiokunnan käyttämien asiantuntijoiden painoarvosta.

Skinnari painottaa niin ikään, ettei perustuslakivaliokunnan keskustelua ole tavattu käydä median kautta eikä hänkään aio toimia niin.

SKINNARIN mukaan asiantuntijoiden enemmistön kannalla on painoa silloin, kun perustuslakivaliokunta päättää oman kantansa.

– Usein on kykyä ja halua löytää se kultainen keskitie, mutta kyllä asiantuntijoiden lausunnoilla on merkitystä ja pitää olla merkitystä, Skinnari toteaa.

Hän näkee myös, että perustuslakivaliokunnan jäsenet voivat hyvin vaikuttaa siihen, keitä asiantuntijoita paikalle kutsutaan. Tähän ei liity ongelmia.

– Jos on tahtotila kuulla laajasti ja jatkaakin kuulemisia, kyllä se on aina mahdollista. Enemmän olen ollut huolissani aikatauluista ja ihan perustuslakivaliokunnan tiedonsaantimahdollisuuksista.

Skinnari toteaa, että valtioneuvostolle on viestitty niin tällä kaudella kuin edellisilläkin, että prosessiaikataulut ovat välillä suorastaan mahdottomia.

Ennakoitko syksyksi ruuhkaa?

– En ota siihen kantaa, vaan siihen, mikä on lainsäädännön laatu. Kyllähän esimerkiksi Euroopan unionin asioissa meillä pitää olla aikaa käydä parlamentissa huolellisesti läpi asiat. Nyt näin ei valitettavasti ole.

YLEISELLÄ tasolla Skinnari pitää huolestuttavana, jos julkisuuteen tuotaisiin keskustelua, jossa perustuslakivaliokuntaa suorastaan halutaan politisoida. Tällaista oli ilmassa esimerkiksi Juha Sipilän hallituskaudella.

Kehen kritiikkisi kohdistuu, mediaan vai…?

– En minä kritisoi ketään yksin, mutta ylipäätään meidän pitää ymmärtää yhteiskuntamme tärkeät rakenteet ja perustuslakivaliokunta on yksi iso osa sitä. Eli kun puhumme suomalaisesta oikeusvaltiosta, että kukin ymmärtää, mikä on perustuslakivaliokunnan rooli.

Skinnari mukaan perustuslakivaliokuntaan liittyvässä keskustelussa maltti on valttia.