VALIKKO

Tytti Tuppurainen: Huhtikuu on ollut julma kuukausi – ”Hallitus on kasvonsa paljastanut”

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoo vappupuheessaan, että tänä vuonna huhtikuu on ollut julma kuukausi.

-Huhtikuun ensimmäisenä päivänä astuivat voimaan hallituksen lukuisat leikkaukset suomalaisten hyvinvointiin. Työttömyysturvan suojaosan poistaminen, lapsikorotuksen poisto ja asumistuen rajut leikkaukset ovat kovia tekoja. Hallituksen päätökset pudottavat jopa 17 000 lasta köyhyyteen.

Tuppurainen sanoi, että kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan on rakennettu – ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien siunauksella – kova ja kylmä hallitus.

– Näin on käynyt, vaikka juuri tätä pääministeri Petteri Orpo lupasi vaalien jälkeen välttää. Näin on käynyt, vaikka valtionvarainministeri Riikka Purra ennen vaaleja kertoi, että pienituloisilta tai sotesta leikkaaminen ei perussuomalaisille käy.

Tuppuraisen mukaan Orpon-Purran hallitus on siis kasvonsa paljastanut.

– Se jakaa veronalennuksia maamme suurituloisille ja varakkaille samaan aikaan kun se leikkaa pienituloisilta ja yksinhuoltajilta. Kuinka kova sydän on oltava, että voi tällaisen arvovalinnan hyväksyä? Politiikka, josta puuttuu empatia, puuttuu ihmisyys, siitä puuttuu lähimmäisenrakkaus.

TUPPURAISEN mielestä sosialidemokraattien on hylättävä hallituksen huono politiikka ja tarjottava työväelle parempi vaihtoehto.

– Meidän pitää ottaa tavoitteeksi aidosti pohjoismainen työmarkkinamalli. Siinä valtiovalta on puolueeton toimija ja työmarkkinaosapuolet ratkaisevat neuvottelemalla työelämän kiistat. Pohjoismaisessa mallissa palkansaajilla on tuki omissa ammattiliitoissaan ja paikallisen sopimisen sääntöjä vahvistetaan työntekijöiden hallintoedustuksella ja työehtojen tulkintaetuoikeudella. Ja työttömyyden turvaksi on riittävä toimeentulo ja hyvät työvoimapalvelut.

Tuppurainen puhui vappupäivänä Seinäjoella ja Kokkolassa.

Lue Tytti Tuppuraisen koko puhe alta:

Hyvät ystävät, hyvät toverit,

Tänä vuonna kevät on antanut odottaa itseään. ”Huhtikuu on kuukausista julmin”, alkaa T. S. Eliotin kuuluisa runo Autio maa. Runon säkeissä kuultaa sadan vuoden takaisen Euroopan pettymys suursodan jälkeen. Tätä vuotta painaa myös samanlainen pettymys. Emme voi viettää työväen juhlaa rauhan juhlana Euroopassa. Venäjän aloittama julma hyökkäyssota vaatii tänäkin päivänä – kirjaimellisesti tänä kevätpäivänä – lukemattomia uhreja, isänmaataan puolustavia urheita ukrainalaisia ja rintamalle ajettuja Putinin alamaisia.

Yhdysvaltain aseapu tuo toivoa, mutta ei se rauhaa tuo. Ihmisuhreista piittaamatta Venäjän johto jatkaa sotaa toivoen, että sen aatetoverit Euroopassa tai Atlantin takana saavat valtaa ja Ukrainan tuki loppuu. Meille suomalaisille ja muille Venäjän naapurimaille Ukrainan taistelu ei ole etäinen, teoreettinen asia. Ukrainan voitto on meille välttämätön, heidän tappiotaan emme uskalla edes ajatella. Sodan sijaan haluamme rauhaa. Rauhaa ei Venäjä kuitenkaan ole tarjoamassa. Ei se ole hakemassa muutamaa maakuntaa Ukrainasta – ei Venäjältä maata puutu – se on valloittamassa koko maan ja sen jälkeen lisää maita Euroopasta. Yhdessä meidän puolustettava vapautta ja kansanvaltaa, meidän on puolustettava Ukrainaa.

Hyvät kuulijat, hyvät ystävät!

Vappu on kevään juhla, se on opiskelijoiden juhla, mutta ennen kaikkea vappu on työn juhla. Vappu on työntekijöiden suuri juhla. Kylmä kevät on koetellut suomalaista työväkeä. Orpon-Purran hallitus on luokkakantaisella politiikallaan tuonut hyytävän kylmyyden suomalaisille työmarkkinoille, joita ennen kuvasimme sanalla sopimusyhteiskunta. Eduskunnassa kiireellä runnotut lait poistavat palkansaajien oikeuksia, joiden rakentamiseen on mennyt vuosikymmeniä. Lakko-oikeutta rajataan, vaikka lakoista ei ole ollut suurta taloudellista haittaa puoleen vuosisataan. Tavoite hiljentää ammattiliitot sopii Orpon Suomen sijaan enemmän Orbanin Unkariin. Työttömyysturvan leikkaaminen, järjetön aikuiskoulutustuen poistaminen heikentävät nekin palkansaajien neuvotteluvoimaa.

Suomessa on läpi vuosikymmenten kyetty sopimaan ja neuvottelemaan yhdessä. Työnantaja- ja työntekijäpuoli ovat löytäneet yhdessä ratkaisut vaikeisiinkin kysymyksiin niin, että yhdessä on voitu lyödä kättä päälle. Nyt Orpo ja Purra leikkaavat vain työntekijöiltä. Hallitus tarjoaa vain kovaa ja kylmää kättä työntekijöille. Sillä ei ole tarjota ensimmäistäkään työntekijöiden asemaa parantavaa esitystä.

Siksi sosialidemokraattien on hylättävä hallituksen huono politiikka ja tarjottava työväelle parempi vaihtoehto. Meidän pitää ottaa tavoitteeksi aidosti pohjoismainen työmarkkinamalli. Siinä valtiovalta on puolueeton toimija ja työmarkkinaosapuolet ratkaisevat neuvottelemalla työelämän kiistat. Pohjoismaisessa mallissa palkansaajilla on tuki omissa ammattiliitoissaan ja paikallisen sopimisen sääntöjä vahvistetaan työntekijöiden hallintoedustuksella ja työehtojen tulkintaetuoikeudella. Ja työttömyyden turvaksi on riittävä toimeentulo ja hyvät työvoimapalvelut. Aito pohjoismainen työmarkkinamalli turvaa työrauhaa ja taloudellista vakautta.

Hyvät kuulijat!

Vuonna 2024 huhtikuu on ollut julma kuukausi. Kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan on rakennettu – ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien siunauksella – äärimmäisen kova ja kylmä hallitus. Näin on käynyt, vaikka juuri tätä pääministeri Petteri Orpo lupasi vaalien jälkeen välttää. Näin on käynyt, vaikka valtionvarainministeri Riikka Purra ennen vaaleja kertoi, että pienituloisilta tai sotesta leikkaaminen ei perussuomalaisille käy.

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä astuivat voimaan hallituksen lukuisat leikkaukset suomalaisten hyvinvointiin. Työttömyysturvan suojaosan poistaminen, lapsikorotuksen poisto ja asumistuen rajut leikkaukset ovat kovia tekoja. Hallituksen päätökset pudottavat jopa 17 000 lasta köyhyyteen.

Jo vuoden alussa hallitus lisäsi kansalaisten eriarvoisuutta jäädyttämällä vähävaraisille menevien etuisuuksien indeksit ja pidensi työttömyysturvan omavastuuaikaa. Huhtikuussa pidetyssä kehysriihessä hallitus jatkoi samalla linjalla.

Orpon ja Purran hallitus on kertonut tavoitteekseen velkaantumisen pysäyttämisen ja 100 000 uutta työpaikkaa. Näyttää sille, että hallitus saa päivittää työllisyystavoitettaan 100 000 työllisestä 150 000:een. Näin on siksi, että työllisten lisääntymisen sijaan luku on laskenut reilulla 50 tuhannella viime vuodesta. Myöskään velkaantuminen ei ole taittumassa. Talouskasvuun ei ole osattu investoida, taantuman on annettu syventyä. Maan oikeistohallituksen työllisyyspolitiikan työkaluiksi ovat toistaiseksi kelvanneet lähinnä keppi ja sakset. Tämä kertoo siitä, ettei hallituksessa ymmärretä työelämää ja työtä tekeviä ihmisiä.

Suurin osa meistä tekee töitä myös lukuisista muista syistä kuin maksaakseen laskuja tai pönkittääkseen taloutta. Työ antaa elämään merkityksellisyyttä. Työ on tapa löytää oma paikkansa maailmassa ja kokea merkityksellisyyttä. Se on keino osallistua yhteiskuntaan ja antaa oma panoksensa. Harva haluaa tehdä työtä, joka ei tarjoa myös ilon, merkityksellisyyden ja toveruuden hetkiä.

Sosialidemokratia on työn ja työntekijöiden puolue. Meille jokainen työ ja jokainen työntekijä on arvokas. Me näemme, että työssä on myös kyse oikeudesta työhön. Pitkäaikaistyötön tai osatyökykyinen ihminen tarvitsee usein apua, koulutusta tai kuntoutusta, jotta tämä oikeus voi toteutua.

Sosialidemokraateille jokainen ihminen on arvokas. Arvokas ihmisenä, ei vain tuotannontekijänä. Sinä kelpaat. Sinua tarvitaan. Sinun panoksesi yhteisen hyvän eteen on arvokas. Jos hallitus todella haluaa saavuttaa tavoitteensa työllisten määrästä, on sen ymmärrettävä myös osa-aikatyön ja osatyökykyisen ihmisen arvo. Myös sairailla, haurailla ja ikääntyneillä on oikeus hyvään elämään.

Hyvät kuulijat,

Tulevaisuutemme rakentuu osaamiselle, osaamisen vahvistamiselle. Oppioikeus ja maksuton toisen asteen koulutus olivat viime hallituskauden tärkeimpiä uudistuksia ja lupauksia nuorille: Me pidämme huolen siitä, että Sinulla on eväät menestyä elämässäsi. Sinun tehtäväsi on opiskella, hankkia elämässä tarvittavat tiedot ja taidot.

Ja kun kylmä oikeistohallitus nyt karsii opintojen edellytyksiä, on viestimme epäröimättä: Sosialidemokraatit pyrkivät kunnissa turvaamaan aidosti maksuttoman ja yhdenvertaisen toisen asteen koulutuksen oppivelvollisuutta suorittaville nuorille.

Pienenevien sukupolvien Suomessa jokainen lapsi ja nuori on arvokas. Sosialidemokraattien lupaus Suomen nuorille on: me haluamme olla rakentamassa sellaista Suomea, jossa huomenna on paremmin kuin tänään. Se tarkoittaa ilmastovastuullista politiikkaa ja sellaista työelämää, jossa myös tulevat sukupovet voivat luottaa siihen, että pelisäännöt pitävät ja kohtelu on oikeudenmukaista.

Orpon-Purran hallitus on kasvonsa paljastanut: se jakaa veronalennuksia maamme suurituloisille ja varakkaille samaan aikaan kun se leikkaa pienituloisilta ja yksinhuoltajilta. Kuinka kova sydän on oltava, että voi tällaisen arvovalinnan hyväksyä? Politiikka, josta puuttuu empatia, puuttuu ihmisyys, siitä puuttuu lähimmäisenrakkaus.

Hyvät ystävät,

Suomi ja muut EU-maat elävät nyt vaalivuotta, Euroopan parlamentin vaalit ovat vain muutaman viikon päässä. Pysähtykäämme tähän: näitä EU-vaaleja ei voi muuten kuvata kuin sanomalla niitä historiallisiksi, käännekohdaksi.

Mielipidetutkimukset ja äänestäjien suora kuuleminen viittaa siihen, että tappion on kärsimässä eurooppalainen poliittinen keskusta. Se ei yllätä, sillä monessa maassa tämä niin kutsuttu liberaali voima on helposti taipunut oikeiston, äärioikeiston, edessä. Esimerkiksi Ranskassa hallitus on koventanut maahanmuuttopolitiikkaa ja vieraannuttanut liberaalit kannattajansa. Ja tietysti äärioikeisto on koventanut vaatimuksiaan.

Espanjassa lyhyen nousun kokenut keskustalainen puolue liittoutui alueparlamenteissa äärioikeiston kanssa ja katosi politiikan kartalta. Suomessa samanlaisen riskin on ottanut sekä RKP että Kokoomuksen sivistysporvarit.

Hyvät kuulijat!

Euroopan sosiaalidemokraattien on voitettava vaalit. Me turvaamme sosiaalisesti oikeudenmukaisen EU:n. Me tuemme ammattiliittojen toimintavapautta ja reilua työelämää. Me olemme puolesta ihmisoikeuden, mukaan lukien naisten oikeuden päättää omasta kehostaan, omasta elämästään. Me olemme vankkumatta eurooppalaisen oikeusvaltioperiaatteen tukena.

Vappu on rauhan ja ihmisoikeuksien juhla. Meidän eurooppalaisten täytyy omalta osaltamme tukea ja turvata ihmisoikeuksia. Ajankohtainen ihmisoikeuskysymys liittyy turvapaikkapolitiikkaan. Meidän ei pidä antautua Venäjän vaikuttamisen edessä eikä hyväksyä sitä, että rajoillemme ohjataan tarkoituksella turvapaikanhakijoita. Kremlille on Suomesta vain yksi viesti: tästä ei mennä.

Samalla on varottava kadottamasta ihmisoikeuspolitiikkamme kulmakiveä, velvoitetta tarjota turvapaikkaa sitä tarvitseville. Torjumme hallituksen kylmät kaavailut niin kutsutusta Ruanda-mallista, eli turvapaikanhakijoiden pakkokyydityksestä Euroopasta ulos, pois silmistämme epävarmoihin oloihin.

Oikeus hakea turvapaikkaa syntyi suursodan köyhdyttämässä Euroopassa, jossa miljoonat pakolaiset etsivät turvaa. Velvollisuus tarjota vainotulle turvaa on vanhinta ihmisoikeuspolitiikkaa, jonka tiedämme. Se ei syntynyt vasta viime vuosisadan YK-sopimuksista, sen alku ja juuri löytyy Vanhasta Testamentista, meidän etiikkamme peruskirjasta.

Toverit,

Suomi ja Eurooppa tarvitsevat vahvaa Euroopan unionia. Seuraavan viisivuotiskauden tärkeiksi tavoitteiksi on arvopohjan rapauttamisen sijaan otettava kestävä talouden vahvuus ja Euroopan sotilaallisen puolustuksen ylösrakentaminen.

Euroopan talous vaatii rohkeaa uuden teknologian investointiohjelmaa. EU-budjettia ja jäsenvaltioiden budjettia on suunnattava uusiin ja puhtaisiin teknologioihin ja vähennettävä säilyttävää taloudellisen toiminnan tukea.

Uusien tukien rakentamisessa on oltava tarkka, kunnianhimoinen investointiohjelma ei saa tuoda mukanaan uusia, tuhlaavia elinkeinotukia. Yhdysvaltain tai Kiinan valtiovetoisia tukihankkeita ei ole syytä kadehtia, saati sellaisenaan kopioida, niiden tulokset eivät ainakaan vielä vakuuta.

Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa sisämarkkinoiden toiminnan turvaaminen on tukimiljardeja tärkeämpi. Yritysten kilpailu lisää kilpailukykyä. Yhteismarkkinoiden turvaaminen varmistaa kasvuyrityksille riittävän markkina-alueen, jossa hyvät liikeideat saavat suuruusluokkaetua. Siksi SDP:n puheenjohtaja Lindtmanin avaus yhteisestä rahastosta ja yhteisestä eurooppalaisesta osaamiseen perustuvasta investointiohjelmasta on parempi kuin jäsenvaltioiden keskinäinen kisa uusista kansallisista tuista.

Talouden ohella Euroopan on vahvistettava omaa puolustustaan. Euroopan puolustus ei ole vaihtoehto transatlanttiselle yhteistyölle. EU ei ole vaihtoehto Natolle. Pelko Yhdysvaltain irrottautumisesta Euroopasta on hälventynyt, kun republikaanien vastuullinen siipi on löytänyt yhteistyön demokraattien kanssa sekä Ukraina-tuessa että taloudenpidossa. Tästä huolimatta meidän eurooppalaisten on parannettava tahtia oman sotilaallisen puolustuksen rakentamisessa.

EU-maiden puolustusbudjetteja on kasvatettava määrätietoisesti. Puolustusteollisuuteen tarvitaan eurooppalaiset yhteismarkkinat. Emme me valmistaudu sotaan toinen toistamme vastaan, eikä meillä ole siksi syytä turvata puolustusteollisuutta toisiltamme. Puolustusteollisuutta vauhdittamaan on paikallaan nimetä seuraavaan komissioon puolustuskomissaari, kuten puheenjohtaja Lindtman on esittänyt. Suomella on salkkuun annettavaa.

Hyvät kuulijat!

Aseiden ja sotaväen ottaminen vappupuheeseen on surullista. Mutta tällaisen maailmaan meidän on nyt valmistauduttava ja varustauduttava. Yhdeksän vuosikymmentä sitten Länsi-Euroopassa suljettiin silmät varustelun aloittaneen natsi-Saksan aikeilta. Samaan aikaan Yhdysvalloissa nousi America First -liike ja eristäytymisen politiikka. Valitettavasti historia on nyt kirjoitettu samoin sanoin ja uhkatekijät ovat samanlaisia kuin menneisyydessä.

Onneksi olemme jo havahtuneet. Onneksi ymmärrämme, että diktaattorit ja sotapoliitikot etsivät heikkoja uhreja ja kavahtavat vahvoja demokratioita.

Demokratiat ovat vahvoja, kun ne huolehtivat ulkoisesta turvallisuudestaan. Vahvuus vaatii kykyä puolustautua sotilaallista uhkaa vastaan. Vahvuus kasvaa myös sisäisistä tekijöistä. Vahvuus edellyttää yhteisten perusarvojen lujittamista.

Suomessakaan emme saa herpaantua: oikeusvaltio murenee vähitellen, mutta voi romahtaa hetkessä. Kun johtavat poliitikot maalittavat toimittajia tai arvostelevat laillisuusvalvojia, on syytä valppauteen. Kun oikeuskansleri joutuu toistuvasti arvostelemaan lainvalmistelua, on syytä valppauteen. Kun eduskuntaan valittua päättäjää epäillään ampuma-aserikoksesta, on syytä vakavasti kysyä: onko menty liian pitkälle.

Emme me voi kutsua Euroopan kansalaisia puolustamaan isänmaitaan ja Eurooppaa, ellei Eurooppa ole ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion Eurooppa. Emme me voi kutsua Euroopan kansalaisia puolustamaan yhteistä Eurooppa, jos Eurooppa on ihmisoikeuksien kaventajien ja ääriainesten tai korruptoituneiden oligarkkien vallassa.

Hyvät kuulijat!

Oikeusvaltioperiaatetta täytyy puolustaa, sillä toimiva oikeusvaltio on kansanvallan perusta. Tänä vuonna SDP:n perinteisessä vappupinssissä on rinnakkain puolueen lippu ja EU-lippu. Tämä on osuva valinta. Kesäkuussa käytävissä vaaleissa valittavaan parlamenttiin tarvitaan vahva sosialidemokraattinen ryhmä, joka näkee Euroopan paitsi tärkeänä talousalueena, myös turvallisuuden ja vakauden rakentajana sekä työntekijöiden oikeuksien puolustajana.

Eurooppaa puolustetaan monin tavoin. Eurooppavaaleissa meidän on taisteltava arvojemme puolusta. Meidän on voitettava äärioikeisto, voitettava taantumuksen myötäilijät. Tämän vuoden eurooppavaaleja ei saa ohittaa. On äänestettävä, on valittava sosialidemokraatteja Euroopan parlamenttiin. Se lähettää myös oikeudentuntonsa ja empatiansa säilyttäneiden maamme kansalaisten vahvan viestin Orpon Purran oikeistohallitukselle: jo riittää.

Hyvät ystävät,

Takatalvesta huolimatta kevät koittaa. Hyvää Vappua!

AVAINSANAT

Näin opiskelijoiden asumistuki muuttuu nyt – raha vähenee monilta

Opiskelijoiden asumisen tuet muuttuvat elokuun alusta alkaen, kun suurin osa opiskelijoista siirtyy yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin. Isolle osalle opiskelijoista se tarkoittaa, että käytössä on vähemmän rahaa.

Koska yleinen asumistuki ja opintotuki ovat kaksi erillistä ja erilaista tukea, muutoksen vaikutus vaihtelee paljon opiskelijasta riippuen, kertoo Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto STT:lle.

Tuomiston mukaan tyypillinen tilanne on, että pienituloisen opiskelijan kuukausittainen tuki laskee joillain kymmenillä euroilla. Suurimmillaan menetys voi olla miltei sata euroa kuussa.

-  Tässä on selkeä tulonjaollinen muutos, että pienituloisimmat opiskelijat ovat nyt läpeensä niitä häviäjiä, Tuomisto sanoo.

KAIKKIEN tilannetta asumislisään siirtyminen ei muuta kurjemmaksi.

Entiseen verrattuna lisää rahaa voi saada esimerkiksi sellainen opiskelija, joka on aiemmin ylittänyt asumistuen tulorajat, muttei ylitä opintotuen tulorajoja. Asumistuen tuloraja on kuukausittainen ja opintotuen vuosittainen.

Vuositasolla opintotuen tuloraja on korkeammalla kuin asumistuen, joten pian opiskelija voi tienata enemmän ja silti saada asumisen tukea.

Toinen tilanteesta hyötyvä ryhmä ovat ne opiskelijat, jotka jakavat ruokakunnan esimerkiksi puolison kanssa, koska opintotuki on henkilökohtainen. Opiskelija, joka aiemmin ei ole saanut asumistukea siksi, että esimerkiksi puoliso on tienannut liikaa, voi pian saada opintotuen asumislisää.

Toinen tilanteesta hyötyvä ryhmä ovat ne opiskelijat, jotka jakavat ruokakunnan esimerkiksi puolison kanssa.

Tuet eroavat toisistaan vielä siinä, että asumistukea on saanut vuoden ympäri, mutta opintotukea voi saada vain opiskelukuukausilta. Aiemmin opiskelija on siis voinut saada asumistukea kesälomallakin, mutta opintotukeen sidottua asumislisää ei saa, ellei suorita opintoja kesällä.

Opiskelijoiden yleinen asumistuki päättyy nyt heinäkuuhun, mutta useimmilla korkeakouluopiskelijoilla syksyn ensimmäinen opintotukikuukausi on syyskuu. Silloin asumisen tukea saa elokuussa nolla euroa.

VAIKKA ASUMISLISÄ on osa opintotukea, niille on kaksi erillistä hakemusta. Muutos ei tapahdu automaattisesti, muistuttaa Kelan opintotukiryhmän suunnittelija Sari Miettunen STT:n haastattelussa. Opiskelijan on itse muistettava hakea asumislisää, vaikka opintotukea jo saisikin.

Toisin kuin asumistukea, asumislisää on ruokakunnan jokaisen opiskelijan haettava itselleen.

Hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman pian, jos syksyn asumiskuviot ovat jo selvillä. Takaraja on kuitenkin ensimmäisen tukikuukauden, eli esimerkiksi monelle korkeakouluopiskelijalle syyskuun, loppu.

Opiskelijan on itse muistettava hakea asumislisää.

Isojen opiskelijamäärien siirto tuelta toiselle voi aiheuttaa Kelaan ruuhkaa, joten hakemusten käsittelyssä saattaa olla viiveitä.

Miettusen mukaan sumaa helpottaakseen opiskelijan kannattaa tehdä hakemus hyvissä ajoin ja olla soittelematta sen perään. Ajoissa hakemuksensa tehnyt opiskelija saa kyllä hänelle kuuluvat rahat, vaikka päätös viivästyisikin.

-  Ratkaisevaa on se, että hakemus tulee Kelaan ajoissa, Miettunen sanoo.

Aloittava opiskelija voi hakea asumislisää haettuaan ensin opintotukea.

-  Ei kannata jäädä odottelemaan sitä, että tekisi kerralla molemmat, vaan opintotukihakemus kannattaa tehdä heti ja asumislisähakemus sitten myöhemmin, kun asuminen alkaa olla selvillä, Miettunen suosittelee.

ASUMISLISÄÄ voi saada sellainen opintotukeen oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa.

Asumislisän määrä riippuu asuinkunnasta ja asumismenoista. Se on enintään 80 prosenttia asumismenoista. Jos asumismenot ovat Kelan määrittämää rajaa korkeammalla, asumislisä lasketaan maksimimenoista.

Asuinkunnat on jaettu kolmeen ryhmään. Pääkaupunkiseudulla opiskelija voi saada asumislisää enintään 296 euroa kuukaudessa. Toiseen ryhmään kuuluu 24 kuntaa, joissa saa enintään 248 euroa. Näitä ovat esimerkiksi isot opiskelijakaupungit Tampere, Jyväskylä, Oulu ja Turku. Lopuissa kunnista saa maksimissaan 216 euroa kuussa.

Vanhempien omistamassa asunnossa asuva opiskelija voi jatkossa saada enintään 83 euroa asumisen tukea kuussa. Ulkomailla opiskeleva voi saada enintään 210 euroa kuussa.

Aivan kaikkien opiskelijoiden tuet eivät muutu. Yleistä asumistukea voivat edelleen saada esimerkiksi sellaiset opiskelijat, jotka eivät saa opintotukea. Näin voi olla esimerkiksi siksi, että opintotukikuukaudet ovat loppu tai opiskelija saa opintojen aikana jotakin toista etuutta.

Myös oman tai puolisonsa lapsen kanssa asuva opiskelija voi yhä saada asumistukea entiseen tapaan.

JOS OPISKELIJA saa nyt elokuusta lähtien vähemmän rahaa, on vaihtoehtona esimerkiksi ottaa lainaa, tehdä töitä tai karsia menoja.

Ylioppilaskuntien liiton Sakari Tuomiston mukaan resurssit ja mahdollisuudet tehdä töitä opintojen ohella vaihtelevat opiskelijoiden keskuudessa paljon. Kaikilla niitä ei ole. Esimerkiksi oppimisvaikeudet tai mielenterveyden haasteet voivat vaikuttaa siihen, että voimavaroja sekä työntekoon että opiskeluun on vähemmän.

-  Tällaisessa tilanteessa se on ihan varmasti se hyvinvointi, joka sitten joustaa huonompaan suuntaan, Tuomisto sanoo.

Myös valmistuminen voi venyä tavoiteajan yli, jos olemassa olevat resurssit on käytettävä opiskelun sijaan siihen, että tekee toimeentulonsa eteen töitä, Tuomisto kertoo.

Kesäopintojen suosio saattaa myös kasvaa muutoksen myötä, jotta tukia saisi kesälläkin. Sekä Tuomiston että Kelan Sari Miettusen mukaan kesäopinnot ovat usein opiskelijalle kakkosvaihtoehto, jos kesätöitä ei saa. Opintotuen nostaminen kesällä kuluttaa opintotukikuukausia normaalisti.

Opiskelijat siirtyivät opintotuen asumislisästä yleiseen asumistukeen vuonna 2017. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan silloinen muutos lisäsi yksin asumista, kun opiskelijat alkoivat saada aiempaa enemmän asumisen tukea. Miettunen arvelee, että nyt solu- ja kimppa-asumisen suosio saattaa taas kasvaa, jos moni pyrkii vaihtamaan edullisempaan asuntoon.

SUOMEN opiskelija-asunnot SOA ry:stä kerrotaan sähköpostitse STT:lle, että ainakaan vielä suurta kasvua soluhakemusten määrässä ei ole nähty. Yhdistyksen mukaan tämä voi johtua siitä, että tukien lisäksi asunnon valintaan vaikuttavat esimerkiksi haun hektisyys ja asuntojen rajallinen tarjonta.

Kuluvan kesän tilannetta on myös vielä hankala arvioida, koska moni opiskelija vielä odottaa tietoa opiskelupaikastaan.

Sakari Tuomiston mukaan asuminen on opiskelijoiden suurin kuluerä ja sieltä myös säästetään, mikäli mahdollista. Monilla paikkakunnilla edullisia opiskelija-asuntoja ei kuitenkaan riitä kaikille halukkaille. Tuomisto kertoo, että esimerkiksi soluasunnoissa on monin paikoin jo nyt melko täyttä.

-  Se, mitä ehkä poliittisella puolella tai julkisessa keskustelussa on tullut kehotuksena, että etsikää halvempi asunto, niin suurimmalle osalle opiskelijoista realiteetti on, että sitä ei ole tarjolla.

Teksti: STT / Eevi Grönlund

AVAINSANAT

Näin Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta etenee seuraavaksi

Suomen irtautumisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta odotetaan etenevän nopeasti myös käytännössä. Eduskunta antoi ennen juhannusta suostumuksensa sopimuksen irtisanomiselle.

Seuraavaksi asia on etenemässä presidentin päätettäväksi. Tämän odotetaan tapahtuvan heinäkuun alkupuolella.

Sen jälkeen Suomen on tarkoitus ilmoittaa varsin nopeasti sopimuksen irtisanomisesta muille sopimusosapuolille YK:n turvallisuusneuvostolle ja sopimuksen tallettajana toimivalle YK:n pääsihteerille. Irtisanomiskirjassa tulee antaa tyhjentävä selitys irtisanomisen syistä.

Syyt ovat oletettavasti samat, joilla irtautumista perusteltiin hallituksen esityksessä eli erityisesti heikentynyt turvallisuustilanne ja pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa. Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.

ULKOMINISTERIÖN mukaan irtisanomiskirjan toimittaa YK:n pääsihteerille Antonio Guterresille Suomen pysyvä edustusto New Yorkissa. Toimituksen käytännön toteuttamisesta, eli siitä, viekö esimerkiksi joku kirjan henkilökohtaisesti, ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Ulkoministeriö ja YK selvittävät myös parhaillaan, kuuluuko jäsenmaiden informointi Suomen vai YK:n tehtäviin.

Irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan. Tämä tapahtuu näillä näkymin joskus ensi vuoden alussa. Siihen asti Suomi on edelleen Ottawan sopimuksen osapuoli ja noudattaa kaikkia sopimusvelvoitteitaan.

VALTIOIDEN EROAMINEN monenvälisestä asevalvontasopimuksesta on hyvin poikkeuksellista. Ottawa-irtautumisprosessin ovat tänä keväänä aloittaneet myös Puola, Latvia, Liettua ja Viro.

Viime vuosina on nähty myös joitakin muita eroamisia asevalvontasopimuksista. Liettua päätti viime vuonna vetäytyä ensimmäisenä maana rypäleaseita koskevasta yleissopimuksesta. Se vetosi alueellisiin turvallisuusuhkiin Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Venäjä ei ole rypäleaseiden kieltosopimuksen osapuoli.

Venäjä puolestaan perui ratifiointinsa ydinkokeet kieltävästä CTBT-sopimuksesta toissa marraskuussa. Samaan aikaan se vetäytyi myös tavanomaisia aseita Euroopassa rajoittavasta TAE-sopimuksesta, joka rajoittaa joukkojen ja aseiden sijoittamista.

Venäjä ja Yhdysvallat vetäytyivät molemmat keskimatkan ohjuksia koskevasta INF-sopimuksesta vuonna 2019.

Viimeinen voimassa oleva strateginen asevalvontasopimus Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, kahdenvälinen Uusi START-sopimus, on vanhenemassa ensi helmikuussa.

Teksti: STT / Terhi Riolo Uusivaara

AVAINSANAT

EU jatkaa Venäjä-pakotteita – Israel-toimista ei saatu aikaan kannanottoa

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU on valmis tullidiiliin Yhdysvaltojen kanssa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

EU-maiden johtajat päättivät jatkaa Venäjän-vastaisia pakotteita kuudella kuukaudella, kertoivat virkamieslähteet EU:n torstain huippukokouksen tuloksista. Siihen kokous ei ottanut kantaa, tulisiko Israelin kanssa solmittu assosiaatiosopimus jäädyttää Gazan sodan ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi.

Päätös pakotteista syntyi sen jälkeen, kun virkamiehet olivat sanoneet laativansa suunnitelmia siltä varalta, että Venäjä-myönteinen Unkari yrittäisi torpata pakotteiden jatkamisen. EU:n nykyiset Venäjä-pakotteet on uusittava puolen vuoden välein, tai ne ovat vaarassa umpeutua.

Tammikuussa päätöksen teko venyi viime hetkille Unkarin pääministerin Viktor Orbanin viivyttelyn vuoksi.

EU on asettanut Venäjälle laajoja pakotteita sen jälkeen, kun maa aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) sanoi Brysselissä EU-huippukokouksen jälkeen olevansa pettynyt, että Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden edistäminen kaatui Unkarin vastustukseen.

Hänen mukaansa EU:n on nyt löydettävä tapa edetä joko Unkarin kanssa tai ilman Unkaria.

STT:n tietojen mukaan EU:ssa selvitetään nyt vaihtoehtoisia lakiteknisiä reittejä, jotta jäsenyysneuvotteluita voitaisiin edistää ilman yksimielistä päätöstä, joka asiassa normaalisti vaaditaan. Siihen saakka neuvotteluita voidaan edistää myös epävirallisesti ilman Unkaria.

Korkea EU-lähde kertoi ennen kokousta, että Ukraina on edistynyt nopeasti uudistuksissaan ja neuvotteluissa voitaisiin siksi edetä kohti ensimmäistä neuvotteluklusterin avaamista.

Venäjään kohdistuvaa uutta pakotepakettia koskevaa päätöstä puolestaan lykättiin Slovakian vuoksi. Slovakian pääministeri Robert Fico on esittänyt huolensa EU-komission suunnitelmasta irtautua kokonaan venäläisestä kaasusta ja öljystä vuoteen 2027 mennessä. Slovakia haluaa komissiolta ratkaisuja huoliinsa ennen vihreän valon antamista.

Pääministeri Orpo sanoi kuitenkin kokouksen jälkeen olevansa luottavainen, että ratkaisu pakotepaketin osalta saadaan lähipäivinä.

HUIPPUKOKOUKSESSA puhutti myös Lähi-idän tilanne ja Israelin Gazaan tekemän hyökkäyksen aiheuttama humanitaarinen kriisi.

EU:n johtajat eivät huippukokouksessaan ottaneet kantaa siihen, tulisiko Israelin kanssa solmittu assosiaatiosopimus jäädyttää Israelin ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi.

Sen sijaan johtajat kehottivat jatkamaan keskustelua EU:n mahdollisista jatkotoimista heinäkuussa. Orpon mukaan EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas sai tehtäväksi valmistella erilaisia ratkaisumalleja Gazan tilanteeseen.

Petteri Orpo kommentoi, että ensimmäisenä toimena on oltava vakavat yhteydenotot alueelle ja Israelin pääministeriin Benjamin Netanjahuun humanitaarisen avun perille saamiseksi.

Orpolta kysyttiin, onko EU:n arvopuhe jäämässä täysin tyhjäksi, koska EU ei ole kyennyt toimimaan Gazan kriisissä tehokkaasti tai tuomitsemaan Yhdysvaltojen Iraniin viime viikonloppuna tekemiä iskuja.

-  Ei se ole tyhjää puhetta. Mutta on tosiasia, että EU-maiden linjat suhteessa Lähi-idän kriisiin ovat kovin kaukana toisistaan. Meillä on maita, joilla on täysi tuki Israelin toimille ja sitten on niitä maita, jotka ajattelevat täysin päinvastoin, pääministeri sanoi.

EU-JOHTAJAT saivat huippukokouksessa myös katsauksen EU:n ja Yhdysvaltojen käynnissä olevista tullineuvotteluista. Yhdysvaltojen asettama tullipaussi on näillä näkymin umpeutumassa heinäkuun 9. päivä.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU on valmis diiliin Yhdysvaltojen kanssa.

-  Mutta varaudumme siihen mahdollisuuteen, että tyydyttävää sopimusta ei ole saavutettavissa. Kaikki vaihtoehdot ovat yhä pöydällä, hän sanoi.

Von der Leyenin mukaan EU on vastaanottanut Yhdysvaltojen uuden vastaehdotuksen ja sitä arvioidaan parhaillaan.

Pääministeri Orpo myönsi, että nollatullilinjaan tuskin on mahdollista päästä.

-  Yhdysvaltojen halu kerätä tulleja on ilmeinen. Jos saisimme periaatepäätöksen isosta linjasta ja voisimme mennä yksityiskohtiin myöhemmin, se olisi hyvä ratkaisu.

AVAINSANAT

Navalnajan Krim-kommentit kuohuttivat Porissa – ”Tuemmeko aidosti demokraattista oppositiota?”

Vankilassa kuolleen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin leski Julija Navalnaja puhui Porin Suomi Areenassa 24. kesäkuuta.

Manipulatiivinen esitys, sanoo ukrainalaistaustainen suomalainen sellisti ja dokumentaristi Lukas Stasevskij Venäjän hallintoa vastustavan Julija Navalnajan esiintymisestä Suomi Areenassa.

Tiistaina Porissa esiintynyt Navalnaja vastasi ympäripyöreästi kysymykseen, joka koski laittomasti miehitetyn Krimin palauttamista Ukrainalle.

-  Krimin niemimaa kuuluu Ukrainalle, ja se tosiasiassa kuuluu nyt Venäjälle. Siitä tulee monimutkainen kysymys, koska ei pidä unohtaa miljoonia ihmisiä, joilla on nyt venäläiset passit, hän kommentoi.

Jopa ukrainalaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että on kyse monimutkaisesta asiasta, Navalnaja jatkoi.

Niin ikään Suomi Areenassa esiintynyt Stasevskij kertoi kuunnelleensa esiintymistä kiinnostuneena siitä, miten Navalnaja esittää asiansa läntiselle yleisölle. Facebookissa julkaisemassaan tekstissä Stasevskij kritisoi Navalnajaa tiukasti.

Väitettä ukrainalaisten suhtautumisesta Stasevskij sanoo muunnelluksi totuudeksi.

-  Näin ei kukaan Ukrainassa ajattele. Krimin palauttaminen on hyvinkin yksinkertainen kysymys kaikille, jotka ymmärtävät alueellisen koskemattomuuden periaatteen, hän sanoo STT:lle.

Navalnajan mies oli oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi, joka kuoli viime vuonna Siperiassa vankileirillä epäselvissä olosuhteissa. Navalnaja on jatkanut työtä Venäjän hallintoa vastaan.

OPTIMISTISENA esiintynyt Navalnaja sanoi haluavansa nähdä Putinin vankilassa Venäjällä, mutta halusi myös valaa uskoa Venäjän muutokseen ja siihen mahdollisuuteen, että Venäjästä voi vielä tulla demokraattinen ja eurooppalainen maa.

Stasevskij katsoo Navalnajan vähätelleen venäläisten vastuuta korostamalla Venäjän hyökkäyssodan olevan presidentti Vladimir Putinin sota.

Krimin miehitykselle on kansan laaja tuki ja venäläiset tietävät, mitä Ukrainassa tehdään, Stasevskij sanoo.

-  Narratiivi Putinin sodasta avaa ovia myös sille, että jos Venäjä toivon mukaan joskus joutuu vastuuseen tästä, niin uudet päättäjät voivat sanoa, että ei meidän tarvitse mitään sotakorvauksia maksaa, eihän me oltu vastuussa, Stasevskij sanoo.

Stasevskij huomauttaa, että Navalnaja ei maininnut puheessaan sotakorvauksien maksamista Ukrainalle tai esimerkiksi Venäjän sieppaamia ukrainalaislapsia.

Stasevskij pitää Navalnajan nostamista sankariksi naiivina.

-  Hän ei kykene jakamaan perustavanlaatuisia demokraattisia arvoja. Herää kysymys, että tuetaanko me täällä länsimaissa oikeasti demokraattista oppositiota, Stasevskij sanoo.

VENÄLÄISOPPOSITIOTA tutkinut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya luonnehtii Navalnajan lausuntoja problemaattisiksi mutta pragmaattisiksi.

Problemaattinen vastaus on, koska Krim todellakin kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainalle.

Pragmaattiseksi vastauksen tekee pyrkimys puhutella Venäjällä asuvien venäläisten valtavirtaa.

-  Syy sille, miksi Navalnaja tai muut oppositiopoliitikot kuten Ilja Jashin välttelevät näitä kysymyksiä on se, että he pitävät itseään ennen kaikkea venäläisinä poliitikkoina.

Todennäköisesti maanpaossa olevat poliitikot ajattelevat, että yli 10 vuotta aivopesun kohteeksi joutuneille venäläisille on hyvin vaikeaa alkaa kampanjoida sanomalla, että Krim palautetaan, Zavadskaya toteaa.

Myös Stasevskij pitää Navalnajaa ennen kaikkea poliitikkona.

-  Venäjällä ei kykene olemaan varteenotettava haastaja nykyiselle valtajärjestelmälle, jos avoimesti vastustaa Krimin miehitystä tai tukee sen palauttamista Ukrainalle, hän sanoo.

SAMALLA poliitikot yrittävät saada viestinsä sellaiseen muotoon, että se kelpaa myös eurooppalaisille.

-  Siksi emme saa koskaan mitään selkeitä vastauksia, koska he eivät halua koskea tähän asiaan, Zavadskaya sanoo.

Zavadskayan mukaan enemmistö Venäjän maanpaossa elävästä oppositiosta ei kuitenkaan kannata Krimin miehitystä. Hän huomauttaa, että Navalnajan esittämä näkemys on ympäripyöreydestä huolimatta yhä vastoin myös venäläistä valtavirtaa.

Venäläisen propagandan mukaan Ukraina on aina ollut osa Venäjän poliittista aluetta. Navalnaja ei siis vastannut tavalla, joka sopisi myöskään Venäjän ultrapatrioottisen yleisön näkemyksiin.

SUOMI Areenan kaltaisia esiintymisiä voisi kuvailla pokeriksi, jossa pyritään ohjaamaan toisten tulkintaa omasta asemasta, sanoo Zavadskaya. Suomalainen yleisö pyrkii arvioimaan poliitikon luotettavuutta.

-  Suomi haluaa turvallisuutta ja ennustettavaa naapuria, eikä Venäjän oppositio tarjoa vastausta, joka tyydyttäisi meitä.

AVAINSANAT

Hallitus ehdottaa: 2500€ käteen, jos romutat autosi ja ostat uuden sähköauton

Hallitus ehdottaa esitysluonnoksessaan, että Suomessa otettaisiin jälleen käyttöön romutuspalkkio vuosille 2026-2027.

Ehdotus on, että valtio maksaisi romutuspalkkiota 2 500 euroa, jos romutettavan auton tilalle hankitaan uutena nollapäästöinen sähkö- tai vetyauto. Jos uuden auton käyttövoima olisi jokin muu, mutta hiilidioksidipäästöt alittavat tietyn rajan, romutuspalkkiota maksettaisiin 2 000 euroa. Hiilidioksidipäästöt saisivat olla enintään 140 grammaa kilometriltä.

Romutettavan auton tulisi olla vähintään kymmenen vuotta vanha.

Sekä romutetun että uuden auton omistajan tai haltijan tulisi olla sama henkilö. Romutettavan auton olisi lisäksi täytynyt olla liikennekäytössä ja uuden auton ostajan omistuksessa tai pääasiallisessa käytössä vähintään 12 kuukautta juuri ennen romutusta.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja tästä esitysluonnoksesta.

EHDOTETUN lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Romutuspalkkiota voisi hakea lain tultua voimaan takautuvasti 1.10.2025 alkaen laissa säädellyin ehdoin.

Esitysluonnoksen mukaan valtion varoista varattaisiin romutuspalkkioon yhteensä 20 miljoonaa euroa käytettäväksi vuosina 2026-2027. Romutuspalkkio loppuisi vuoden 2027 lopussa tai jos määräraha loppuu.

Hallitus perustelee romutuspalkkiota siellä, että henkilöautokannan keski-ikä on jatkanut Suomessa nousuaan yhtäjaksoisesti vuodesta 2007. Viime vuonna liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli noin 13,6 vuotta.

Tiedotteen mukaan romutuspalkkion avulla vähennetään liikenteen päästöjä, parannetaan liikenneturvallisuutta ja uudistetaan autokantaa teknologianeutraalisti.

AVAINSANAT